- 21.2.2022.
Lena Ruppijevan "Livvin opastuskniigu 8-9" löydyy nygöi
täs adresis
http://fulr.karelia.ru/eku/V_Ruppijeva_Livvin_opastuskniigu_8_9_kluassu/II/index.html
- 16.2.2022.
Kirju Prof. Anneli Sarhimaan 60v roindupäiväkse
Kirjan ilmahpiästäi on Karjalan Sivistysseura. Enimät kirjutukset
koskietah karjalan kieldy da enimät ollah suomenkielizet, ga on
puoli d'uuzinua karjalankielistygi. Äijy aziedu.
Šulkkuni sanaine - kirjoituksia Karjalasta ja vähemmistökielistä
Lukijalle
| 7 |
I Kieliyhteisön sirpaloituminen, kielen revitalisaatio ja
yhteiskunta
| 19 |
Reetta Toivanen: Pohdintoja äidinkielistä ja oikeuksista
| 31 |
Annika Pasanen: Uhanalaisen kielen revitalisaation mahdollisuuksista
ja mahdottomuuksista: karjala vs. saame
| 45 |
Johanna Vaattovaara: Meänkieli rajanatakaisina asenteina ja
kielitietoisuuksina
| 62 |
Riho Grünthal: Kieliyhteisön hiipuminen yksilön kokemuksena:
häivähdys vatjan kielen tarinasta
| 76 |
II Karjalan kielen ylirajaisuus
| 93 |
Johanna Laakso: Ylirajainen karjalan kieli: pohdintoja kielirajoista
ja kielen rajoista.
| 95 |
Irina Novak: Tverinkarjala - vanhan Korela-rahvahan kielen
lämbymärandaine oksa.
| 108 |
Raija Pyöli: Henkilö kielen takana - Ljudmilan Markianovan käden
jälki karjalan kielessä.
| 121 |
Vesa Koivisto: Tverinkarjalan monet taustat.
| 132 |
Ilja Moshnikov: Monen karjalan välis: kielelline vaihtelu
rajakarjalasmurdehis.
| 148 |
Marjatta Palander: Karjalaa Liperin murteessa.
| 155 |
III Karjalan kielen varannot.
| 167 |
Martti Penttonen: Valdu, rahvas, kieli da murreh.
| 169 |
Susanna Tavi: Karjalan kielen sanakirja digitaalisena aineistona:
esimerkkinä tverinkarjalan ja sen lähtöseutujen sanasto.
| 180 |
Valentina Karakina: Elä kieli jotta šäilyis kanša.
| 194 |
Natalia Giloeva ja Helka Riionheimo: Yskyniekanvakku: yhten sanan
pitky pajo.
| 208 |
Ulriikka Puura ja Outi Tanczos: Sanomalehti kirjakielen
kasvualustana.
| 219 |
Timoi Munne: Laulettu Karjala.
| 225 |
Lea Siilin: Ystävyyden sanavarat.
| 239 |
V Karjalan kieli ja karjalaisuus kokemuksena.
| 255 |
Kati Parppei: Karjalasta karjaloihin - pohdintaa karjalaisuuden
määrittelystä ennen ja tänään.
| 257 |
Tuomo Kondie: Minun karjalaisuuteni.
| 267 |
Henna Massinen ja Milla Uusitupa: Halusin tutkia karjalaa - mitä
löysin.
| 277 |
Helka Riionheimo: Armastu ruaduo ruadajes: suomalaisena karjalan
kieltö tutkimassa.
| 295 |
Natalja Antonova: Se andau tiediä nygöi.
| 303 |
Irma Mullonen: Inkeriläisten hiljaiset vuosikymmenet Karjalassa.
| 317 |
Kirjoittajat ja toimittajat.
| 328 |
Anneli Sarhimaan julkaisuja.
| 333 |
|
- 13.2.2022.
Jelena Ruppijevan uuzi karjalan kielen opastuskniigu on piässyh ilmah.
Täs kirjas on perindöllisty da nygyaigastu materjualua, tekstua da
kielioppii, čomien kuvienke. Kirjua juatah školis, ostua sidä nikus ei
voi. Himoittas piästä školniekakse.
Täs linki tv-uudizeh
- 29.10.2021.
"Kolttasaamelazet da karjalazet" seminuaru Zoomas 2-23.11.2021
Seminuaru (suomenkieline) kerävyy kylmykuul joga toinargi da nelläspäivy
17:00-19:35 Zoomas.
Seminuaran programmu ual, registriiruičenduohjehet
täs linkis
- 25.8.2021.
L'udmila Markianovan elos
Elostu suurembi ruado - Ljudmila Markianovan elämä
Raija Pyöli
Karjalan Sivistysseura, 2021,
Kai karjalan kielen (livvin) opastujat, nuoret da vahnat, olemmo nähnyh
libo kuulluh tämän kunnivoitun ruadajan nimen. Käin jället tunnemmo,
a kenbo ole tämä ristikanzu? Raija Pyölin kirjutettu kirju sellittäy
tämän suvaitun ristikanzan tundemattoman elaijan yskylapses hoidokodih,
buabolois da died'olois bunukkah. Nygyaigazen karjalan kielen muamakse
händy nimitämmö. Kirju on suomenkielinen da sie on äijy fotokuvua da
liittehii.
- 24.8.2021.
Maltomerkit
Maltomerki on sistiemu, kudamanke keltahto on mahto ozuttua malto
miltahto alal, kudamah nengomat kritierat on luajittu.
Maltomerkisistiemas on kolme maltandan tazuo A, B da C da joga tazol
vie kaksi alatazuo 1 da 2. Natalja Gilojeva on kiändänyh kielenmalton
kritierat livvinkarjalakse:
Opastujien maltuo arvivoijah eurouppalazen vihjavuskehyksen
maltotazoloin vuoh.
Kielenmaltai-merki annetah opastujale, ollou häi ozutannuh omassah
maltot kaikil kielineron oza-alovehil. Maltotazoloi voibi käyttiä
arvivoičendah niškoi sežo ilmai digitualizii maltomerkilöi.
-
-
Ellendäy da käyttäy tuttuloi jogapäiväzii sanomizii da perustazon
sanondoi, kudamien tavoittehennu on yksinkerdazen, konkretnoloin
tarbehien täytändy. Maltau ezittiä iččie da toizii. Maltau vastata
iččie koskijoih kyzymyksih da sanuo kyzymyksii toizile, ezimerkikse,
kus hyö eletäh, kedä hyö tundietah da midä heil on. Maltau paista
prostoloi paginoi, paissou hänen paginkanzu hil’l’ah da selgieh sego
on valmis avvuttamah.
-
Ellendäy virkehii da puaksuh käytettylöi sanomizii, kuduat liitytäh
tavallizembih jogapäiväzih tarbehih: enne kaikkie händy iččie da
perehty koskii tiedo, ostoksien luajindu, paikalline tiedo, ruado.
Maltau paista yksinkerdazis da rutiinajyttyzis tilandehis, kudamih
niškoi pidäy olla prostoidu tiijonvaihtuo tuttulois, jogapäiväzis
dielolois. Maltau kuvailla yksinkerdazeh luaduh omassah taga-alua,
lähästy ymbäristyö da vältämättömii tarbehii.
-
-
Ellendäy piäkohtat selgielöis tavallizen kielen viestilöis, kudamii
puaksuh olettelou ezimerkikse ruavos, školas da joudoaijal. Maltau
paista enimis tilandehis matkates kohtehkielizil alovehil. Maltau
tuottua yksinkerdastu, johtonmugastu tekstua tuttulois libo iččie
kiinnostajis tiemois. Maltau kuvata kogemuksii da tapahtumii,
huavehii, toivehii da tavoittehii. Maltau perustella da lyhyöh
sellittiä mielipidehii da pluanoi.
-
Ellendäy piäajatukset konkretnoloi da abstraktnoloi tiemoi kaččelijois
moniluaduzis tekstois, sežo omassah eričysalan käzittelys. Viestindy
on moine hyvä da spontannoi, gu häi maltau olla alallizes
vuorovaikutukses roinduperäzienke ilmai midägi vaigevuttu kudasgi
čuraspäi. Maltau tuottua selgiedy, yksittäskohtastu tekstua ihan
eriluadizisgi tiemois, ozuttua omii mielii mistahto aijankohtazes
dielos da sellittiä eri variantoin hyvyöt da pahuot.
-
-
Ellendäy eriluaduzii jygielöi, pitkähkölöi tekstoi da tunnistau
peittomerkičyksii. Maltau ezittiä omii ajatuksii hyvin da spontannoih
luaduh ilmai nägövis olijoi vaigevuksii sanomizien löydämizes.
Käyttäy kieldy libieh da effektiivizesti kui socializih, mugai
opindoloih da ammattih liittyjih tarkoituksih näh. Maltau tuottua
monimutkazii tiemoi kaččelijua selgiedy, hyvin rakendettuu tekstua
yksittäskohtienke. Maltau jagua tekstan ozih da käyttiä ezimerkikse
sidehsanoi virkehien sivottavakse.
-
Ellendäy tavan mugah vaigevuksittah kaikenualastu paistuu da
kirjutettuu kieldy. Maltau yhtistellä tiedoloi eriluaduzis paistulois
da kirjutettulois lähtehispäi da rakendua niilöis annettulois
perustelulois da kerävölöis syväindön mugah yhtenäzen ezityksen.
Maltau ozuttua omii ajatuksii spontannoih luaduh, ylen hyvin da
tarkazeh. Maltau eroittua merkičysvivahtehet mutkikkahisgi tilandehis.
Kiännökset: https://www.coe.int/en/web/common-european-framework-reference-languages/official-translations-of-the-cefr-global-scale
Konkriettizii kyzymyksii, kudamil malton tazuo miärätäh, voidas olla
ezimerkikse:
A1 Ellendäy yksinkerdazii tervehtyksii.
A2 Ellendäy uudizis tiemupiirin vaihtumizen.
B1 Maltau novvattua yksinkerdazii suullizii turvuohjavoloi.
B2 Maltau piätellä pagizijan azendehii da kohtavundua omassah tiemah.
C1 Ellendäy paginua tavallizel kielel, hos se ei olisgi selgieh eroiteltu.
- 19.7.2021.
Ongo yksi karjalan kieli vai ongo niilöi 2,3,4,5 libo enämbi? Kačo
klusterikartal,
kunne erähät kieliopit sijoitutah. Voi olla hairavoloi da tämähäi on
vaiku yksi nägökulmu kyzymykseh. Ruado jatkuu. Ohjehii kartan käyttöh
nyblän OHJEH tagan. Enämbi klusteroindas
tiä
- 4.7.2021.
Karjalan kielen koin abuniekat ry ruadau Suomes
Karjalan kielen koin abuniekat -nimine yhtistys perustettih
30.5.2021 Ilomantsis. Se on nygöi registriiruittu da sil on
bankutili IBAN: FI07 5072 0520 1026 19 (BIC: OKOFIHH), kudamale voi
maksua avustuksii, jäzenmaksuloih viestikse kodipaikku. Paginanvedäi
on Hannu Lappalainen (s-poštu hala ät kopala čöke fi).
Kui nimi vihjuau, yhtistyksen tarkoituksennu on kannattua Karjalan
Kielen Koin toimindua Vieljärves da Suomesgi. Pluanoin mugah sygyzyl 2021
on nengomii tapahtumii:
-
25.8.2021, 18-19 čuasul. Verko-opastundan teemuildu. Karjalan kielen
verko-opastundu kanzalasopistolois da Päivännouzu-Suomen yliopistos.
Ližätieduo Saara Immozel da Hannu Lappalazel.
-
23.9.2021, 17 čuasul algajen. Karjalan Kielen Koin toimindu.
Ol'ga Gokkojeva da yhtistyksen ruadojoukko. Ližätieduo Hannu Lappalazel.
-
27.11.2021 17 čuasul algajen. Rastavanielline besoda yhtes
Trapesa-yhtistyksen kel.
-
Tarkembua tieduo lähembänny tapahtunduaigua.
- 24.6.2021.
Tiedotehniekku kirju piäzi ilmah
Syväindön da algusanat voi lugie
täl
sivul.
- 6.6.2021.
Karjalan Kielen Koin abuniekat
Kuvas "kodiabulazien" hora toivottau kerämöh yhtynyöt tervehtulluzikse.
"Karjalan Kielen Koin abuniekat" yhtistyksen alguhpanokerähmö piettih
30.5.2021 Ilomantsis. Paikale tuli puolitostukymmendy abuniekkua.
Saman verran ozanottajii vastavuttih videokonferensien kauti. Kerähmön -
da myöhembi yhtistyksen paginanvedäjäkse vallittih Hannu Lappalainen
Horan ezityksen jälgeh saimmo kuulta Ol'ga Gokkojevan raportan koin
toimindas da tilandehes.
Vastavundan piädielot oldih registriiruittavakse työnnettävien siändölöin
kaččomine, halličuksen valliččemine da toimindupluanu.
Yhtistyksen tarkoitus on tugie Karjalan Kielen Koin toimindua
da tugie karjalan kielen elvytysty muijalgi.
Tavoittehis da toimindutavois oli yksimieližys, enämbi aigua menigi
zakontehnillizih yksityskohtih. Yhtistyszakonan mugah yhtistyksen
nimi pidäy olla suomen-, ruočin- libo saamenkieline, libo kahtel nämis
kolmes. Nämä ollah Suomen konstitutsies mainitut virrallizet kielet.
Karjalan kielel ei ole Suomes hallindollizen kielen stuatussua,
vaiku mainindu ukuazas, kudamas luvetellah Suomes paistuloi kielii,
kudamis raportuijah Europan Nevvostole. Ku yhtistyksen nimi hyväksytänneh
piälekirjutetus muvvos, sit ongo karjalan kieli murdehellistu suomen
kieldy, kudaman käytös meidy školas vieroitettih. Ku ei nimi ei
kelvanne, sit mihbo karjalan kieli kelbuau?
Toine tehnilline kyzymys, kudai pagizutti, oli kerähmöh kuččumine.
Eskiizah oli kirjutettu, ku kerähmöh kučutah sähköpoštači libo
telefonal. Muite eigo kučuta? Sih muodoh se jäigi. Toinah telefonatoindu
da sähköpoštatoindugi jäzendy ei ajeta iäre kerähmöpaikalpäi, ku häi
sinne petties puuttuu libo muite suau tiijon kerähmös.
Vallittih vie paginanvedäi da viizi muudu jäzendy.
Ualolijois kuvis enzimäzes da keskimäzes paginanvedäi,
toizis kuvis kerähmon ozanottajii, omas kuvas vie Peša da Pirjo.
Jälgimäzes kuvan halličus jo ruadau.
- 6.6.2021.
Kirjan lopulline syväindö on
nengoine.
- 24.3.2021.
Vuvven 2020 toimindukerdomuksen voi lugie
Toiminduforumas,
tiä
- 22.3.2021.
... da ielleh, luvut "Tiedokannat" da "Internet"
- 5.3.2021.
Kirjah
Tiedotehniekku
on ližätty luvut "Verstaičendu", "Ezityksen luadimine" da "Taulukkolaskendu".
- 21.2.2021.
Hil'l'akkazeh eistyy: "Tiedotehniekku"
kirjah on ližätty
lugu "Kuvankäzittely".
- 7.2.2021.
Huom! Uuttu tieduo "Tiedotehniekku" -kirjas Opastus sivuloil
täs linkis.
- 1.2.2020.
Lubain päivittiä vuonnu 2009 ilmahpiässyön Tiedotehniekku-kirjan vuvven
2020 loppuh mennes. Mennyt vuozi meni, uuttu kirjua ei ole, a
tädä vuottu vie on ies.
Olen pannuh ruavon alguh, opin suaha kirjan valmehekse 2021 algupuoliškol.
Ku tämä dielo kedä kiinnostannou, voizin sellittiä kirjutettuu internetači.
Täytty loittonopasundukursua en ruohti luvata engo suurele joukole.
Se vois olla sovittuh aigah, meedienny jitsi-meet,
Se on ilmaine videonevvotteluohjelmu, kudamua kačotah livaimel
(Chrome libo Firefox), piäs piäh kriptattu, nimidä ei pie azendua.
Kiinnostaugo kedä, vois kyzyö minul (penttone ät cs čöke uef čöke fi)
- 8.9.2020.
Kučummo Karjalan kielikylyn metodiekat –seminuarah!
Seminuaran piemmö 25. syvyskuudu Karjalan kielen kois Vieljärvel
Ohjelmu:
-
8.00 Avtobussu lähtöy Anuksespäi, avtobussu azettuu toizisgi kylis ku pidänöy
-
10.30 Tulendu Karjalan kielen kodih, čuajut, ekskursii
-
11.30 Karjalan kielen kodi –yhtistyksen ruado, yhtistyksen paginanvedäi
O. Gokkoeva
-
11.45 Kielipezän lapset ozutetah omii neroloi
-
12.00 Karjalan kielen koin kielipezä: ruavon syväindö.
Antonova N.N., metodistu
-
13.00 Murgin
-
13.30 Kui päivykoin igähizet lapset opastutah karjalan kieleh.
Kui voi organizuija kieliymbäristön koin ulgopuolel.
Antonova N.N. metodistu, Popova L.I. lapsienkazvattai da kielipezän vedäi.
Yhtehizet kieliharjoitukset.
-
16.30 Čuajut, lähtendy Anukseh, mahto kävvä Kinnermäl ekskursiel
Registriiruijakseh kursale voi työndämäl omat tiijot (nimi, sugunimi,
e-mail-adressi, ruadokohtu) e-mailan kauti Ol'ga Gokkoevale
olga.gokkoeva@pp.inet.fi libo telefonači
89214503549
- 8.9.2020.
Opastussivut:
Ližäin KKK:n kodisivuston rubriekkusivule stolbiekan "Opastus".
Monil KKK:n kielikursoil on käytetty KKK:n emändän luajittuu, KKK:n
julguamon ilmahpiästettyy kniigastu 10 askeldu karjalan kieleh.
Rubein ližiämäh opastussivuloile pikkarazii
harjaituksii
askel askelel. Sie löydyy sežo livvin
luvenduharjaitus iänenke.
- 28.8.2020.
3151 Karjalan kieltä, alkeet. Etäkurssi
Ke 17.00–18.15
16.9.–25.11.2020
Nina Barmina
26,00 €
Ilmoittautuminen 11.9.2020 mennessä
Sinul on mahto opastuo karjalan kielen livvin murdeheh. Alguammo iänis
da kirjaimis. Opastummo pagintiemoin uuzii sanoi, luajimmo
harjaituksii, välis luvemmo. Kursal voi tulla kaikin: pienet dai
suuret, nuoret dai vahnembat. Opastai Nina on Vieljärvel, opastujat
kois. Tulgua terveh! Kurssi toteutetaan Vieljärveltä Karjalan kielen
kodista etäopetuksena Zoom-yhteydellä. Järjestäjä Ilomantsin
kansalaisopisto.
3152 Karjalan kieltä, jatko. Etäkurssi
Ke 18.30–19.45
16.9.–25.11.2020
Nina Barmina
26,00 €
Ilmoittautuminen 11.9.2020 mennessä
Hyvä karjalan kielen opastui! Sinul on mahto opastuo karjalan kielen livvin
murdeheh. Opastummo pagintiemoin uuzii sanoi, luajimmo harjaituksii. Välis
pajatammo, luvemmo da kirjutammo. Kursal voi tulla jogahine ken pagizou jo
vähäzel karjalakse. Opastai Nina on Vieljärvel, opastujat kois. Tulgua terveh!
Kurssi toteutetaan Vieljärveltä Karjalan kielen kodista etäopetuksena
Zoom-yhteydellä. Järjestäjä Ilomantsin kansalaisopisto.
- 28.7.2020.
Himoittas vediä/työndiä hos näytehpala "Karjalan kieli kielioppilois"
kirjua KKK:h, a tunduu ku rajan avavundu vaiku loittonou. Poštas
toinah vois työndiä yhten palan 26.50 eurol. Ongo muudu vaihtoehtuo?
Vuozi tagaperin vedelin kirjupakiettoi rajas yli. Toinah nimi kirjan
kannes avvutti, nimidä maksuloi ei tullis kyzytty. Tämä on jygiembi.
Yksi kirju painau 1,5 kg da juaššiekkah syndyy 10. Juaššiekkučotal
rubien tuomah konzu raja avavuu.
- 22.7.2020.
Kui kuvas nägyy, tiedotehniekan kirju on vahnannuh. Toinah se vähän
liijoittelou, ga
kirjan
painanduvuvven 2009 jälgeh mobil'noi telefon da
internettu ollah tuldu rahvahan elaigah joga puolel muailmua.
Toimistotehniekas suurdu muutostu ei ole olluh, a tiedokoneh on
otettu ruadobrujakse lähes kaikis ammattilois. Otan tavoittehekse
ozin päivittiä, ozin uvvelleh kirjuttua se kirju vuvven 2020 loppuh
mennes. Kirjutan täh pluanua, mittuine syväidö minul on mieles:
-
tiedokonehen ozat, abulaittehet
-
operuattorusistiemu (Linux, Windows, Mac, telefon), tiedokonehen käyttö,
abuohjelmat
-
tekstankäzittely: wysiwyg (Word kl'onat), merkičendy (html, LaTeX),
verstaičendu (Scribus)
-
kuvankäzittely: pikselukuvat (gimp), piirdämine (paint kl'onat),
vektorukuvat (inkscape)
-
taulukkočotaičendu (Excel, gnumeric)
-
tiedokannat (sqlite, mysql)
-
internet: verkoh liittymine, tiedoturvu, piäteh da tiijostonsiirdo
(ssh, scp), kučistus da pakuičendu (zip), sähköpoštu, livain
(verkosivut, forumat), 1-1 iäni da video (signal),
moni-moni videonevvottelu (jitsi meet), sotsiualine meedii
-
ohjelmoindu (python)
-
verko-ohjelmoindu (javascript)
-
midä vie???
Onhäi selvy, ku pikkarazes kirjas (<200s) ni yhteh luveteltulois teemois ei
kergie putilleh harjavuo. Tavoiteh on ezitellä tiedotehniekan
mahtoloi da ezimerkilöinke juohattua nämien sovelduksien käytön alguh.
- 18.7.2020.
Panemmo Karjalan kieli kielioppilois kirjan, kui i ven'ankielizen da
suomenkielizen versien hinnakse on 2000 rubl'ua libo 30 euruo.
(Hinnas on ližäarvonvero.) Karjalankielizen kirjan hindu on pienembi
tuotandomenoloi, ven'an- da suomenkielizien kirjoin hindu on vähäzel
tuotandomenoloi suurembi. A kirju on sangei da pidäy varavuo ližäpainoksen
da anglienkielizen versien painandah. Opastujale da eläkkeheläzele dengu
toinah tunduu suurel, sendäh ehoitan, ku bohatembat voidas tugie
heidy da maksua 1000 RUB libo 10€ liigua, ku vähemmän bohatatgi voidas
ostua kirju ičele.
Rajan avavundassah kai karjalankielizet kirjat ollah minul. Minul
sežo on vägitukku suomenkielisty versiedy da eräs pala ven'ankielisty.
(Enämbi ven'ankielisty versiedy on Irina Novakan tagan Akademien
tiedokeskukses, voi olla Periodikan laukasgi.)
Nygöi kirjua voi ostua Suomes minul sähköpostači
(penttone ät cs čöke uef čöke fi).
Poštumaksu yhtes kirjas Suomes Suomeh on 4.9€ matkutelefonnoumeranke,
7.8€ ilmai tf-noumerua.
- 13.7.2020.
Karjalan kieli kielioppilois piäzi ilmah. Kirjua voi kyzellä
Karjalan Kielen Kois sit, konzu sinne rubieu piäzemäh pandemien jälgeh.
- 30.6.2020.
On lähtenyh kirjupainoh nengoine kirju:
Irina Novak, Martti Penttonen,
Aleksi Ruuskanen, Lea Siilin
KARJALAN KIELI KIELIOPPILOIS
foneetiekan da morfolougien verdailu
kiändäi: Martti Penttonen
Kone-fondu, Karjalan Kielen Kodi 2020, 408 s. (A4)
Kannet, syväindö, algusanat, sivu 273, sivu 332, ven'ankielizen da
suomenkielizen painoksen kannet kuvinnu:
- 22.6.2020.
Lusja Kiprušova kuoli.
Tämä uudine onnuako on "vahnane", ga en ole muijal nähnyh.
Kuoli Lusja Kiprušova, vikse oraskuun algupuolel. Häi toinah oli paras
lyydikse pagizii. Hänen paginua voi lugie "Minun oma kieli" kniigazes,
löydyy KKK:n pualičal. Iändy voi kuulta
tiä.
Äijän nägi, äijän suvaittu ristikanzu.
- 14-15.6.2020.
Prezentatsii da luvendo KKK:s/Zoomas.
Kyzy Ol'gal, kui vastavuo!
- 25.5.2020.
Karjalan kielen ehtypäiväkursu
Jelena Ruppijeva:
"Nygyaigaine pereh da joudavu aigu"
25. oraskuudu 2020 14:00 čuasul
Jelena Ruppijeva on tundiettu karjalan kielen kehittäi.
Häi on kirjuttanuh äijän karjalan kielen opastudukirjua.
Ku tahtonet piästä tälle kursale, kirjuta Ol'ga Gokkojevale,
suat Zoom-linkan.
Tule terveh kursale!
- 16.5.2020.
Paginanvedäjän viesti KKK:n toimindas:
Korona-epidemian aigah ruammo 1. heinykuussah loittuopäi, Karjalan
kielen kodi on sissäh salvas
- 15.5.2020
KIRJAIMIKKOKURSU 19.5.2020 15:00-
Kučummo opastumah karjalan kielen kirjaimikkoh internetači
19. oraskuudu 15.00:n aigah. Opastajannu on Nina Petrovna Barmina.
Ku tahtonet tulla kursale kirjuta Olga Gokkoevale viesti, sit
suat linkan urokale. Et maltane Zoom -progruamua, voimmo opastua
sih ennepäi. Tule terveh kursale!
olga.gokkoeva@pp.inet.fi
- 16.4.-7.5.2020
"Opastammo lastu karjalan kieleh"
OPASTUNDUKURSU ”OPASTAMMO LASTU KARJALAN KIELEH”
-
Opastundukursu: 4 zoom-vastavustu kuun aigah (4 čuassuu) + 4 čuassuu
+ kodiruaduo - kaikkiedah 8 čuassuu
-
Opastundukieli: livvinkarjala
-
Opastunduaigu: 16.04.2020 – 7.05.2020. Joga nelläspäivy, 15.00-16.00
MSK (UTC+3) aigua
-
Opastai: Natalja Antonova, Karjalan Kielen Kodi. Vieljärvi, Venan
Karjala
-
Opastujat: 15 alallistu hengie ymbäri Karjalua, Suomie.
Lapsienkazvattajat,
kielenopastajat, vahnembat, kieli-aktivistat. Muut voijah olla vällänny
kuundelijannu.
-
Opastundumaterjualat: livvinkarjalazet, erähät - ven'ankielizet
(ven'anpuolizih
niškoi)
-
Maksot: donations/lahjoitukset Karjalan Kielen Kodi-čotal.
TEEMAT:
-
Kui varustuo paista lapsenke karjalakse vie enne hänen jiävindiä
meillyö?
Motivatsiet da avut.
-
Mibo on se — paista lapsenke karjalakse?
-
Midä da kui pagizemmo lapsele?
-
Lapsen igä: 0 vuottu – 7 vuottu. Kui pyzymmö karjalan kielen ramkois?
-
Kižuandu da kižat. Kielikižat. Kielimaterjualat.
-
Kui ruavas ristikanzu suau kehittiä omua kieldy olles lapsienke yhtes
-
Registriiruijakseh kursale voi työndämäl omat tiijot (nimi,
sugunimi,
e-mail-adressi, ruadokohtu, eländymua) e-mailan kauti Ol'ga Gokkoevale
olga.gokkoeva@pp.inet.fi libo viestinny vk:s libo fb:s.
Ku on kyzymyksii zoom-programmas sit voit kaččuo opastunduvideon
ven'akse
libo
suomekse
-
8.4.2020
Tundietus syys en ole piässyh KKK:h ohjelmoindukursua pidämäh.
Ga se on andannuh syyn harjaitella kursan piendiä internetači.
Suurin harpavuksin emmo ole piässyh edehpäi. Tässah nygözien
opastujienke olemmo ohjannuh robotoi käzin libo palaohjelmoindal,
sit olemmo palaohjelmoinnuh Scrach kielel. Nygöi opimmo opastuo
"oigiedu" ohjelmoindua Python kielel. Enzimäine suuri harpavus
on löydiä latinalazet kirjaimet näppäimistös. Toine harpavus
on kirjuttua ohjelmutekstua ohjelmoindukielen sintaksan mugah.
Alguh olemmo piässyh. Ga alguopastus olis äijiä kebjiembi
lähiopastuksennu migu loittonopastuksennu.
Meedienny olemmo käyttänyh Skype ohjelmua. Videon luadu ei ole
hyvä, ga onhäi se moizennugi pieni ihme. Hyövylline ominažus
on ekruanan jago. Tarbehelline ominažus olis tiijostoloin siirdo
ga sidä täs ohjelmas ei vie ole. Ku rastavanukko täs dielos vois
avvuttua, työndäzin hänele nengoman toivomusluvettelon:
-
ilmaine ohjelmu, kudai ruadas yleizis tiedokonehen da telefonan
operuattorusistiemois
-
käyttöliittymänny olis livain
-
ruadas verdazien verkos ilmai keskitettyy palvelindu, WebRTC
standartan mugah
-
käyttäi voi perustua vastavundupertin da hyväksyö toizii käyttäjii
tunnuksen da peittosanan vuoh. Käyttäitiijot da viestit ei puututtas
kaupputavarakse, rikollizien libo špionoin tiettoih
-
palveluloih kuuluttas audio- da videokonferensiet, online tekstuviestit,
ekruanoin jago da tiijostoloin jago. Vois i olla valgeitaulu
piirdimenke, libo tugi ulgozele kamerale
Nygöi verkos löydyy kymmenii, ku ei sadoi, ohjelmii, kuduat todevutetah
monii nämis toivomuksis. Ezimerkikse jitsi olis muite hyvä, ga sit
ei ole tiijostoloin juandua. Ohjelmoindan opastukses olis
hyvä ku opastuksen keskes vois siirdiä ohjelman palazii libo
kogonazen ohjelman. Internettua livailles huomavo
kiinnityi RTCMultiConnection projektah, ga se onnuako ei vie ole
tuottanuh valmehii ohjelmii. Pidäy vie vuottua rastavua.
- 22.3.2020
Karjalan Kielen Koin vuoziraportu 2019 on lugiettavannu
Toimindu sektsies
- 14.3.2020
Karjalan kielen kodi -yhtistyksen vuozikerähmö
nellänpiän 12.3.2020 18:00 čuasul
Tule terveh!
- 4.3.2020
Scratch-kursu jatkuu...
- 3.3.2020
Zinaida Dubininan runo KKK:le
- 18.2.2020
Robotiekkua da ohjelmoindua -kursu jatkuu.
Toinah sana "kursu" on
liijoitteluu, ku opastujii on vaiku kaksi, Jefrem (kuvas) da Matvei.
Ei ni "muasteri-opastui" ole pättävy terminy, ku urokoi on nenga
joga toine nedäli, 1-2 čuasuu kerrallah. Tädä terminiä käytetäh
kielenelvytysterminolougies opastundas, kudamas opastui yhteltiedy
opastuu ruavon da kielen muasterispäi. Mieldykiinittäi ruado andau
motivatsien opastuo kieligi, eigo kieli jiäy vaiku pruazniekkupäivinny
käytettäväkse čomenduksekse. Ga oigies "muasteri-opastujas" opastui
kävelöy muasterin jälles kaiket päivät. Meidy eroittau 400 km
valdivoloin rajanke.
Yhtelläh ebärealistizii tavoittehii azettamattah meijän kursu on
mennyh hyvin. Opastujat ollah oldu motivoitunnuot da ollah hyvin
eistytty. Vuvven allus mollembat ollah vuorotellen voimatuttu,
ga se ei ole äijiä haitannuh, ku opastus yhtele on sit voinnuh
olla intenziivizembua, da välinedälilöilgi hyö onnuako ollah vähäzen
keskenähgi harjaiteltu.
Sygyzyl opastuimmo ohjelmoindan alguloi Sphero-robotanke. Nygöi
jatkammo ohjelmoindua samal tazol tiedokonehen ekruanal Scratch kielel.
Oigiekse ohjelmoindakse tädä voi jo sanuo, ku ohjelmis käytetäh muuttujii,
ehtollizii käskylöi da petloi. Myöhembi keviäl rubiemmo opittelemah
Python da Javascript -kielii, robotoi unohtamattah. Tilain
toizen sugupolven Martti-robotan, kudamal olis enämbi neruo da
kudamua olis helpombi käyttiä, a koronaviirussu Kitais on
hätkestännyh hänen roindua.
Maksaugo pidiä nengomua kursua nengoman matkan tagan? Onhäi
muasteri-opastujan da valdukielizen ammatti- libo korgien opastundan
ero astronoumielline. Yhtelläh ku duumaičen dieluo yksilön tazol,
moizetgi urokat voijah äijäl vaikuttua sih, midä opastui ajattelou
kieles da ruavos, nostua kielen prestiižua, andua virikehty
opastundah, da yhtistiä nämä kaksi dieluo. Se motivoiččou minuugi
ajelemah.
- 17.1.2020
Jelena Ruppijeva tuli KKK:h pidämäh koin ruadajile kursua pereh-
da kodisanastos, vahnua da uuttu sanua.
- 13.1.2020
Kolme "bibliedy" kielenelvytykses
"Puuttui" minun käbäzih kolme sangiedu "bibliedy" kielenelvytykses:
-
Joshua Fishman: Reversing Language Shift. Multilingual Matters,
1991, 1997, 431 p.
-
Leanne Hinton, Ken Hale (eds): The Green Book of Language
Revitalization in Practice. Brill 2012 (Academic Press 2001), 450 p.
-
Lenore Grenoble, Lindsay Whaley: Saving Languages - an introduction
to language revitalization. Cambridge University Press 2007, 231 s.
"Bibliedy" sendäh ku nämis kirjois käzitelläh lykykkähii da lykyttömii
kielenelvytysprojektoi kaikis muanozis, teoriedu da käytändyö,
menetelmii da nevvoloi. Kirjuttajat ollah paiči levieldi referuitut
akadeemizet tutkijat, aktiivizet ruadajat elvytysprojektois.
Sellitysty kirjoin syväindös da opastuksis erähien nedälilöin/kuukauzien peräs.
- 4.12.2019
Elaigu jatkuu pimies arresgi:
-
Jefrem da Matvei suadih diplomat Sphero miäččyrobotan ohjuandas da
ohjelmoindas da jatketah uvvel pordahal. Täs edehpäi tavoittehennu on
opastuo rinnakkai Scratch-ohjelmoindua da karjalan kieldy. Sen
jälgehgi on opastundan pordahii hos kunne.
-
Pihal kielipezän pertin ymbärile on srojittu čoma aidu, ku lapset ei
petties pakuttas jyrkändehelpäi libo puututtas dorogale.
-
Koin toizes kerrokses sygyzyl valmistuttih käymälät. Nygöi
päivänlaskupuolel zualas valmistui keitändyčuppu.
- 24.11.2019
Nenga seiččie vuottu olen ylläpidännyh nämii sivuloi da enimät tekstatgi
ollah lähtietty minun käzispäi. Minun mieles muut meediet ei korvata
verkosivuloi. On kiirehviestimii, kudamat ollah moneh dieloh pättävät, a
niilöih verraten verkosivuh kirjutettu on kui kallivoh kolotittu. Pidäs
vai mustua päivittiä tiijot. Elän loitton KKK:späi, hyvä olis
löydiä paikalline ylläpidäi, kudai parembi tiedäs, midä on tapahtumas.
Lähiaijale minun huavehet ollah nengomat:
-
Tehnillizesti karjalankielenkodi.net sivusto on minun vuonnu
2007 perustetun opastajat.net sivuston "alivuogralaine" kui
vuonnu 2015 perustettu karjalankieliopit.net. Sivustot da
niilöin forumat ollah kaiken aigua oldu samas verkohotelis, kudamas
nygöi pidäy maksua 132€ vuvves da ližäkse jogahizes verkotunnukses 19€
vuvves. Vuogran maksoin syvyskuul, tunnuksien maksuaijat ollah heinykuus,
syvyskuus da talvikuus (KKK). Olen huavannuh nostua oman minimualizen
palvelimen enne tuliedu sygyzyy. Sih niškoi minul jo on al kuvattu
Freedombox "palvelin", bankukartin koguo, d'uiman sangevus, sydämes
batarei da micro-sd mustokarti da Linux Debian operuattorusistiemu,
maksoi vähembi sadua euruo. Nimi tulou sit, ku maksua ei pie nikel
da tiijot on kriptattu, ei vuvveta ulgopuolizile - mamontufirmoin
"ilmazis" palvelulois iče olet myödävy tavar. En vai vie ole kerrinnyh
proubuiččemah vakkazen toimindua da hankimah tarvittavii tunnuksii
da sertifikuattua.
-
Ku suannen Freedomboxan ruadamah web- da poštupalvelimennu, sit
toinah moizen juaššiekkazen vois ostua KKK:legi. Samal vois
karjalan kieldy maltajas tyttözes libo brihačus kazvattua
KKK:le oman "laboratourii-inženieran".
- 13.11.2019
Srojindukuvii KKK:s. Enzimäzes kuvas emändy tulou kodih, tagan
kielipezän aidu. Kahtes kuvas uvvet käymälät toizes kerrokses.
Kolmes jälgimäzes kuvas kielipezän aidu kolmes nägökulmas.
- 4.11.2019
Panen täh ezittelyt kursois, kudamii vois pidiä KKK:s keviäl 2020.
Täshäi on kudakui kahten kirjan syväindö. Algutiedodoloin jälgeh
voi vallita mieldykiinnittäjät/hyövyllizet palazet.
"Robotiekkua da ohjelmoindua" vois jagavuo kolmeh gruuppah nenga,
ku robotiekan algukursah (6 čuassuu) kuuluttahs palat 1-3,
robotiekan jatkokursah (6 čuassuu) palat 4-5. Idejan ohjelmoindukieles
(6 libo 7) toinah voi suaha idejan kahtesgi čuasus, a iččenäzeh
ohjelmoindah opastumine kyzyy äijiä enämbi aigua. Miäččyrobottua
voi ajella kielii maltamattah, a sit edehpäi pidäs jo maltua lugie
da vähäzen ellendiägi karjalan kieldy, ku opastusmaterjualoi vois
ellendiä.
Tiedotehniekan teemoih tuttavundah vois käyttiä 2 čuassuu / teemu,
a tiedotehniekan käyttäjän pidäy opastuo kai igä.
-
16.10.2019. Jefrem da Matvei Sphero-robottua ohjelmoimas
-
16.10.2019. Kielipezän ruadopluanu vuvvele 2019-2020
tiä
Kielipezän opastujat L'uba opastajanke. Ul'a tänäpäi oli voimatoi.
-
16.10.2019. Toiminduvuvven 2019-2020 ruadopluanu
tiä
Lugemis- da kirjuttamiskursan opastujat da opastai.
-
28.7.2019 Karjalan Kielen Koin 7. roindupäivy
Tämänvuodine roindupäivy oli karjalankieline! Oli nuorembua da
vahnembua osuttajua: Kalevala-runuo, räppii, teatruozutelmua,
gituarrugruupan da pajojoukon ozutustu.
Kačo kuvii:
-
29.5.2019 opastundupäivy:
Kielipezän seniorit tuttavutah sanakirjah.
Robotiekku-kursal Martti- da Aleksander-robotat harjavutah jalgumiäččyh.
Tišan valmendettu robottu voitti kižan.
-
Tiedotehniekkua kezäl 2019?
-
7.5.2019 Päivy KKK:s.
Tavallizen argirutiinan ližäkse tapahtui nengomua:
Etnolougu Julija Litvin pidi etnogruafistu paginua karjalazes perehes
endizinny aijoinnu, kudamii vahnimat vie mustettih. Pagin meni ven'akse da
siiriči minun korvis.
"Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 -vuodehizile" kursal Saša da Saša
opastuttih opastamah Scratch-kielel ičenpiirrettylöi robotoi kävelemäh
ekruanal. Opastuttih tytöt dai robotat.
Tänny luguvuonnu nämil kursoil olen huomannuh, ku kolme šeikkua haitatah
opastundua:
- Kursoin kazvatukselline tavoitehäi on opastua lougiellistu problieman
reššindiä da samal karjalan kieldy. Tämä vuadis keskittymisty da
syvendymisty azieh. Školapäivän jälgeh lapset ollah väzynnyöt eigo
voija keskittyö opastettavah dieloh.
- Teorieshäi nämmä kursat ollah ezimerki "muasteri da opastui"
kielenopastundas, kudamas mieldykiinittäi teemu vedäy ellendämäh da
opastumah kieldy da teeman lougiekku avvuttau piäzemäh yli kielenmalton
loukkolois. Yhtelläh, hos lapset ollah jo opastuttu karjalan kieldy
školas, kielenmalto ei tävvy ni yksinkerdazen paginan ellendämizeh.
- Sinny aijannu konzu olen nämmii kursoi pidänyh, kai lapset ollah
suadu telefonat, kudamil voi kižata tiedokonehkižoi da kačella da
kuunnella hälykkähii meedielöi. Konzu rubien avvuttamah yhty opastujua
ohjelmoindan probliemas, kai toizet upotah telefonah. Sendäh,
"muasteri da opastui" metodas onnuako "opastui" tovengi on yksikös.
-
25.4.2019 Pihasubotniekku.
Karjalan Kielen Koin stahanovilazet udarniekat čiistitäh koin pihua:
-
24.04.02019. Karjalan kieli kielioppilois prezentatsii pietty.
Paikale tuli nenga 20 tutkimukses kiinnostunnuttu, tv da Oma Mua paikal.
Kyzymyksii tutkimuksen merkičykses, metodolougies da johtopiätöksis,
kai ylen myödymielizes atmosfieras. Moine uudine
Karjalan tv:s
-
17.4.2019. Kolmaspäivy, opastundupäivy. Kielipezän lapsethäi opastutah
karjalan kieleh joga päiviä, tänäpäigi juostol tuldih urokale. Vahnembat
opastujat harjaiteldih kirjutandan foukussiloi da valmistuttihes sanelun
kirjutandan testah. Kuvua ei täs ole, a Matvei da Miša käydih Scratch
ohjelmoindan urokal da hyvin eistyttihgi.
-
17.4.2019. Karjalan kieli kielioppilois prezentatsii Petroskois.
"Verdailii karjalan kielioppi" projektan seminuaru da
ven'ankielizen "Карельский язык в грамматиках" käzikirjan prezentatsii
Petroskois Periodikan seinis (Titovan uuličču3) 24.4.2019 12-14.
-
12.10–12.25: Projektan vedäjän algusanat (Lea Siilin)
-
12.25–12.40: Kariela kielioppiloissa -käzikniigan rakenneh (Irina Novak)
-
12.40–13.05: Klusterikartat da kielioppiloin verdailuohjelmu (Martti Penttonen)
-
13.05–13.20: Klustekartoin käyttö karjalan kielen murdehien kyzymyksien
sellitändäs (Irina Novak)
-
13.20–13.35: Karjalan murdehien iänikartu da muut projektan verkosivuston
materjualat (Martti Penttonen)
-
13.35–13.45: Tulokset da kielioppiruavon jatkandan perspektiivat (Lea Siilin)
-
13.45–14.00: Kyzymyksii
Tulgua terveh!
-
3.4.2019. Päivy KKK:s
Pezäläzien kieliurokku:
Paikallissijoi opastumas
Naizien gimnastiekkua
Scratch-kielen urokal
-
29.3.2019. "Karjala kieliopeissa" kirjan prezentatsii.
'KARJALA KIELIOPEISSA' (suomenkieline versii)
Foneetiekan da morfolougien verdailijan tutkimuksen ezittely
Aigu: piätenčän 29.3.2019 12.15–15 čuasul
Paikku: Päivännouzu-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Agora-taloi, zualu Ag100
-
12.15–12.35 [20 min] Prezentatsien avuandu da julgavon
ezittely. Lea Siilin
-
12.35–13.25 [50 min] Verdailijan tutkimuksen tulokset. Irina
Novak
-
13.25–14.05 [30 min] Klusterikartat da murdehien
verdailuohjelmu. Martti Penttonen
-
14.05–14.35 [20 min] Karjalan murdehien iänikartu. Aleksi
Ruuskanen
-
14.35–14.45 [10 min] Tutkimuksen jatkonägymät da prezentatsien
loppemine. Lea Siilin
-
14.45–15 [15 min]
Kyzymyksii suau ezittiä.
Prezentatsien organizuiččou: Verdailii karjalan kielioppi -projektu
Prezentatsien kielet: karjal da suomi.
-
17.3.2019
Karjalan Kielen Kodi -yhtistyksen vuozikerähmö
Kučummo kaikkii Karjalan kielen kodi - yhtistyksen vuozikerähmöh 17.3
12.00:n aigah! Halličus pidäy vuoziotčotan, juommo čuajut da pagizemmo
tulies ajas. Tulgua terveh sanelemah omii ajatuksii!
Paginanvedäi
-
6.3.2019.
Scratch-kursan algu. Opastujat da opastai.
-
21.2.2019. Karjalan kielen elvytyksen päivy.
Seminuaru ozuttihes "jäzenienvälizekse". Paikal oldih ohjelmas mainitut
pagizijat paiči Aleksii, da Lena Ruppijeva kirjazel. Paikale tulluot
oldih tyydyväzet sih midä nähtih da kuultih. Kengo sai nähtä kui
kielipezä toimii, ken kuulta toizenlazis opastusmetodois, da ken suaha
tiediä normittamattomis da normitettulois karjalan kielen murdehis.
Ezitettih huavehii vastavuo samah tabah vuvven peräs, toinah Suomes,
toinah eri päivänny.
Kuvii:
Kuvis voi nähtä, kui
-
pezälapset ozutetah kielenmaltuo
-
Nina pagizou KKK:n toimindas
-
Natalja pagizou kielipezis
-
Lea ezittelöy "verdailii karjalan kielioppi" projektua
-
Irina sellittäy "Karjalan kieli kielioppilois" kirjan syväindyö
-
Ol'ga pagizuttau Irinua
-
Jelena ezittelöy "Karjalan kielen elvytysprojektua" Suomes
-
Miäräl pieni a kiinnostunnuh joukko kuundelou paginua
-
Lea da Irina planiiruijah tulijua kielioppiprojektan vastavundua
-
Suistamon murreh da Huabarven (Vieljärvi) erotah vähäzel ga hyvin voi ellendiä
-
min nägözenny piäzöy ilmah uuzi kirju kielioppilois (ezmäi suomekse da
ven'akse, sit karjalakse da angliekse)
Täs vie linki
Karjalan TV:n uudizih.
- 14.2.2019. Päivy KKK:s.
Täs on syy, mindäh KKK on srojittu mättähäle:
Päivypläšindät. Hurualpäi 1-2, opastujat, 3-6 pezäläzet.
Mihail, Matvei da Tihon Sphero-ohjelmoindan urokal. Miäččyrobotat
ruvettih pyörimäh da värii vaihtamah ižändän kirjutetun ohjelman
mugah.
Täs vie linki
- 31.1.2019
KKK:l on olluh hyviä ruadailykkyy. Oli pieni hädä, kus löydyy keittäi
Annin sijah, kudai lähti uuttu karjalastu suamah da kazvattamah. Kus
lienne, taivahaspäigo pakui Zinaida Artemjeva, kudai hyvin maltau
paista karjalakse da šeimie syömizii kielipezän lapsile.
- 31.1.2019
Robotiekan urokal kävyy kolme brihaččuu: Matvei, Tihon da Mihail.
Täl urokal harjavuimmo Spheron ajandan da pikoi-vähä jo tuttavuimmo
Spheron ohjelmoindah.
-
21.1.2019
Karjalan kielen elvytyksen päivy 21.2.2019 Karjalan Kielen Kois
Yhtistynnyzien Kanzukundien muamankielen päivänny piemmö seminuaran
karjalan kielen elvytykses. Seminuaran tarkoituksennu on sanella omis
kieldy elvyttäjän ruavon kogemuksis da opastuo toizien ruavos da kogemuksis
yli rajan.
-
11:45-12:15 Tulokoufeit
-
12:15-12:30 Karjalan kielen koin ezittely.
Koin emändy Nina Barmina
-
12:30-13:00 Karjalan kielen koin kielipezän ezittely. Kielipezän
koordinuattoru Natalja Antonova
-
13:00-13:40
"Verdailii karjalan kielioppi" projektan ruavon tuloksien ezittely.
Irina Novak, Martti Penttonen, Aleksi Ruuskanen, Lea Siilin
-
13:40-14:00 Murgin
-
14:00-14:45
Karjalan kielen elvytysprojektu Suomes. Elena Kurki.
-
14:45-15:30
Karjalan kielen elvytysruaduo Karjalan tazavallas. Ozanottajien
paginoi.
-
15:30-15:45 Yhtehisty paginua da yhtesruavon pluanoi karjalan
kielen elvytykses, kui ruado jatkuu da kui pidiä yhtevytty.
-
15:45-16:00 Lähtökoufeit.
Ezittäjien nimilöih voi vie roita muutoksii. Murginan jälgehizien
paginoin piduhuttu voi siädiä sen mugah min verran ozanottajat
tarvitah paginaigua.
Ku karjalan kielen elvytysruado ollou lähäl syväindy, olet tervehtulluh
seminuarah. Musta registriiruijakseh enne 15.2.2019, soita Nina
Barminale, tf. +7 921 4518148, libo kirjuta
olga.gokkoeva@pp.inet.fi
-
18.1.2019.
Kačo Turu-turu-tuššii
fil'mu Karjalan kielen koin kielipezäs.
-
17.1.2019.
Algoi uuzi Sphero-robotiekkukursu. Kaikin ei piästy tulemah, kyläs oli
kulgutaudii, yhtel oli pasku, toizel čiäry, ...
Kuvas ollah Tihon (7v.), Matvei (10v.) da Matvein muamo.
Opastuimmo ohjuamah robottua taulutiedokonehel sormie siirdämäl,
sit piirdämäl taulutiedokonehen ekruanale.
-
19.12.2018.
Kuvii Karjalan Kielen Kois.
Alisa ei ole vie vahnu. Igiä hänel on vuozi da kaheksa kuudu. Joga
päiviä häi tulou kielipezäh harjavumah karjalankielizekse karjalazekse.
Toizis kuvis (painalda suuremmakse):
Kodi sai kuurat da lumiestiet levole.
Uuličan puolel on uvvet puuhizet pordahat ardoloinke (perilöinke) da
puuhizen kävelysillan.
Alisua syöttäy Gal'a.
Vieljärvigi sai kattehen, kudai jo kandau kalaniekan (hos kodvazen).
Vohtajogigi kandau varoin, a hänel ongi siivet.
Kuvis Karjalan Kielen Kodii voi kaččuo eri nägökulmis.
Jälgimäzes kuvas KKK:n športujoukkoveh treenerinke.
-
19.12.2018.
Tiedotehniekan kursan jälgimäzel urokal Angelilan, Dašan da Mašanke
verestimmö Sphero-miäččylöin ajandumaltuo, ku tulien vuvven puolel
voimmo ruveta opastamah uuzii "Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile"
kursan opastujii.
-
14.12.2018.
Al "Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99v" kursupluanu:
-
5.12.2018.
Toizen kerran käymälöis jo on seinät, a tädä kirjuttajes käymälmal'l'oi
ei vie olluh:
-
21.11.2018.
Tänäpäi KKK:s oli äijän aktivitiettua.
Pezälapsil oli ezmäi kieliurokku da sit kižuandua pajatuksenke.
Sit kyläläzet kerävyttih mustelemah da pidämäh Ruizniemen
kyläpruazniekkua.
Äijän vuotettu tapahtumu oli toizen kerroksen käymälöin seinien
nostamine. Silmin nähtäviä se äijän eistyi yhtes päiväs.
Oli muudugi. Tiedotehniekan urokal teemannu oli taulukkočotaičendu
nuorien opastujienke, da samua teemua pidi duumaija sežo kielipezän
kirjanpidoh näh.
-
7.11.2018.
Karjalan Kielen Kodi on suannuh virrallizet pordahat, kudamile voi
levittiä ruskien poloviekan, konzu Putin tulou kodii tarkastamah..
Tiedotehniekan kursat täl kerdua teemannu oli kuvankäzittely Gimp
ohjelmal. Kaksi opastujua tuli. Tämän kuvanke harjoittelimmo verkoh
riputettavan kuvan luajindua, kui täs on.
Oli tavoittehennu panna alguh Vieljärven kartan piirdämine
satelliittukuvis ga odvavai kergeimmö tädä kuvua kaččomah.
Lövvin verkoečol paginčiepin, kudamas kehitettih Python skriptua
Googlen satelliittukuvien keriändäkse yhtekse suurekse kuvakse.
Nenga luajin tämän kuvan. Tämän kuvan piäle vois Gimpas läbinägyjile
kettuloile piirdiä järvet da tiet, toinah muudugi detaljii. Alguperäzes
8802x5868 kuvas voi eroittua talotgi. Maltaugo ken sellittiä kyzymysmerkin
Kinnermän alapuolel. Ongo se hakattu vai kui se on roinnuh?
-
31.10.2018
KKK:n kerhot 2018-2019
- Ezmäinargi
- 16:00-18:00
Kangaspuuloil kuvondu.
Nikolajeva A.
- 18:30
Naizien tervehys.
Antonova N.
- Toinargi
- 15:00
Pagizemmo karjalakse (lapsih niškoi).
Barmina N.P.
- 15:00-17:00
Tilkuruadokursat.
Nikolajeva A.
- Kolmaspäivy
- 13:30
Opastummo kirjuttamah.
Barmina N.P.
- 15:00-17:00
Kaksinkerdaine nieglomine.
Nikolajeva A.
- 15:30-17:30
Tiedotehniekku.
Penttonen M.
- 16:00
Teatruharjaitukset.
- 18:30
Naizien tervehys.
Antonova N.
- Piätenčy
- 15:00
Kielikursat alguajil.
Barmina N.P.
- 18:30
Naizien tervehys.
Antonova N.
-
Lyhytaigaizet kielikursat.
Ruadopaikois, oman aijan mugah.
Barmina N.P.
-
25.10.2018.
Tiedotehniekan kursu on piässyh vauhtih kolmen tytön väil.
Täl kerral teemannu oli docx dokumentan kirjuttamine da
tulostamine, da Skype. Kursal on tavoittehennu ezitellä äijän
teemua. Ni yhteh teemah emmo kergie harjavuo, a tarkoituksennu
on ellendiä ideju, mih ruadoh migi vehkeh pädöy. Iellizel kerral
kačoimmo tekstiedittorua (Windowsan bloknote), kudamua (libo
samantabazii Linux ohjelmii) rubiemmo tarviččemah ohjelmii
kirjuttajes. "Midä näjet, sidä suat" tekstankäzittelyh da docx
formuattah tuttavuimmo Windowsan wordpad
(libo notepad) ohjelman vuoh. Tytöt kirjutettih da tulostettih
ičele diplomat tekstankäzittelymaltolois. Tiijostoloin siirdelyh käytimmö
this computer ("tämä tiedokoneh") brujua. Skypeh
tuttavummo sendäh, ku toiči kursua libo harjoituksii voi piädiä
internetači yli rajan. Täs tarvitah Skypen ekruananjago-ominazuttu.
-
24.10.2018.
KKK:n argie
Buabat ruatah karjalan kielen kursal. Kaikinhäi maltetah, a pidäy
verestiä da tävvendiä kielenmaltuo.
Uuzi kaivo ruadau. Enzimäzen kaivonke jogivarres ei olluh lykkyy. Vezi
oli ruostehistu, ei juodavakse pättäviä. Enämbi yhty kerdua se tukkevui
peškuh da jiädyi talvel. Uuzi toivottavasti kohendau net vijat, vezi
ozutahes hyväkse.
-
14.10.2018.
Tiedotehniekan kursu KKK:s sygyzyl 2018:
-
12.10.2018.
Karjalan kielen koin palveluhinnasto
1. Ekskursii Karjalan Kielen Kodih 50 rub/min, ei vähembi 500 rub
2. Karjalan kielen paja Kois 250 rub/hengi
3. Käziruadopaja Kois 250 rub/hengi
4. Seminuarat da vastavundat Kois: 500 rub/3 čuassuu, ližäčuassu 500 rub
- vastavunduzualu da čuajuzualu
- käymäl
- tiedokoneh, videoprojektoru
5. Naizien kerho: gimnastiekku 20 rub/kerdu
6. Teatrulippu 50 rub
7. Kerhot (kielikerhot i muut) 150 rub/kuu
8. Sobien pezendy 100 rub
9. Čuaju libo koufei + 2 piiraipalua 200 rub/hengi
10. Kursu - šipainiekat
1-6 hengie 4000 rub
7-12 hengie 7000 rub
12+n hengie 7000+n*400 rub
11. Kursu - sulčinat
1-6 hengie 3000 rub
7-12 hengie 6000 rub
12+n hengie 6000+n*300 rub
- 10.10.2018.
Päivy KKK:s.
Vahnembien pezälapsien kieliurokku.
Pezälapset ozutetah minule keskisormie.
Vie vahnembien pezälapsien urokku.
Tiedotehniekan kursu algau.
- 10.10.2018.
Karjalan Kielen Koin 2 kerroksen pohjupiirustus.
-
Karjalan Kielen Koin 2 kerroksen toaletoin srojindu on piässyh alguh.
-
29.7.2018. Avoimien veriälöin päivy
Tämänvuodine roindupäivän pido vähäzel eroi aijembis kerrois,
ku täl kerral eziteldih koin toimindoloi. Kuvat enne panelipaginoin
alguu. Alembas kuvas paginanvedäi Ol'ga Gokkojeva da tv-toimittai
Ol'ga Ogneva.
-
17.7.2018. Koin toine kerros sai sähköt.
-
11.7.2018.
Pihamuan kohendusruavot allettih pohjan silittelyl. Muodoh ei roinnuh
suurembii muutoksii, vaiku suurembii kivilöi otettih iäre, ku vois sit
levittiä vähäzen uuttu pindumuadu. Toinah ongi paras jättiä pihamua
lähes luonnon tilas, sit sie kazvas linduloilegi syödäviä siemendy da čyöttyö
-
4.7.2018.
Tänäpäi meil oli kuvankäzittelyn urokku. Opastuimmo kohendamah
perspektiivua, rajuamah kuvua, siädämäh kirkahuttu da kontrastua da
škualata kuvua 5472x3648 -> 750x500, 4.9 MB -> 180 KB. Tulos nägyy
täs kuvas.
-
29.7.2018 11-16 čuasul
Karjalan Kielen Koin avvonazet veriät
-
11.00–12.00 Petroskoilazien da anukselazien gostien tulendat da syötändät.
Sanelemmo kodih näh rahvahan tulendoin mugah.
-
12.00–13.00 Paneelipagin:
Midä ristikanzu da yhtistys voijah ruadua karjalan kielen hyväkse?
Vedäi: žurnalistu, valdivollizen arvospiettävän palkindon omistai Olga Ogneva
Pagizijat: aktivistat Olga Gokkojeva, Martti Penttonen, Vladimir
Lukin, Maikki Kundozorova, Natalja Antonova.
(KKK:n toine kerros, konsertuzualu)
-
13.00–14.00 Olgua hyvät, čukelduattokseh !!!
-
Karjalan kielen express-kursu.
Vedäi: Nina Barmina
(2. kerros, konsertuzualu)
-
Oma mua -lehtitoimituksen programmu. (2. kerros, konsertuzualu)
-
Kielitiedo, robotiekku da ohjelmoindu.
Vedäi: Martti Penttonen (2 kerros. Oččuseinän zualu)
-
Vedrei nivel. Voimistelendua.
Vedäi: Natalja Antonova (2 kerros. Senčoi)
-
Lapsien čugelo.
Vedäjät: L'ubov' Popova, Galina Markova (1 kerros, kielipezän perti)
-
14.30–15.15 Spektakli. Seiččei juodua, seiččei luzikkua.
Anuksen rahvahan teatru.
Ohjuaju Natalja Romanova (2. kerros, konsertuzualu)
-
Anuksen karjalazet da Karjalan Kielen Kodi yhtistys ualkirjutetah
sobimus jatkuvah yhtesruadoh
-
16.00 Autobusoin lähtendät Petroskoih da Anukseh
Tulgua terveh!
-
21.6.2018.
Tänäpäi KKK:s käydih Petroskoin yliopiston pedagougizen tiedokunnan
opastai kahtenkymmenen opastujanke. Huranpuoleine naine kuvas,
Zinaida Eflova, tärgei yhtyshengilö PGU:s tämän kirjuttajale,
konzu allammo kahten opastujanke "projektan" "Kui vaihtui
kieli Vieljärves".
Kezäl ielipezäs paikal olijoin lapsien lugu vaihteleh päivy päiväl. 20.6.
kai 8 puututtih paikale, oli vie yksi vahnembi "gost'u".
-
15.6.2018.
Palopordahat ollah vältämättömät, ku Karjalan Kielen Koin toine kerros
suadas täydeh käyttöh. Sit vie sähköt da wc:t.
-
14.6.2018.
Javascript-kursal opastummo sidä kieldy sen verran, ku voimmo yhtes
luadie yksinkerdazen internetas ruadajan riputandupačas-ohjelman.
Kuvas Maria.
-
31.5.2018. Jatkoimmo Python kursua kolmen opastujanke (kuvas
Angelina da Maria, eri aigah Ivan) iellizen kerran krouliekkuohjelmanke.
Sit kirjutimmo iče kižan, kudamas tiedokoneh arbaittau luguu 1..100 välil.
Maltoimmo. Tuliel kerral 14-15.6. siirrymmö Javascript kieleh.
- 17.5.2018.
Rubeimmo opastumah tiedokonehen ohjelmoindua Python ohjelmoindukielel.
Urokan lopul rubeimmo jo simuliiruiččemah krouliekoin liženemisty.
Se menöy kudakui täh tabah. Poigane kazvau aiguzekse nenga kahtes kuus.
Nenga saman verran aigua kuluu poigaziensuandun välil. Čotaičemmo vaiku
emäččypoigazii. Yhtehvedäjen, yhtes aiguyksikös poigaine kazvau
aiguzekse, merkičemmö
v -> V (pienet korvat - suuret korvat),
da samas aijas emäkrouliekku suau emäččypoigazen,
V -> vV.
Nenga krouliekkupopulatsii kazvau täh tabah
v
V
vV
VvV
vVVvV
VvVvVVvV
vVVvVVvVvVVvV
---
Lugumiärät kazvetah nengoman sarjan mugah:
1,1,2,3,5,8,13,21,...
(tuttavu sarju?). Urokale KKK:h tuldih Maria da Angelina, Kinnermäs
Ivan. Jatkammo kahten nedälin peräs.
- 16.5.2018.
Kielipezän opastujil oli tänäpäi hyvä kävellä pihal čomua luonduo da
Karjalan Kielen Kodii kaččelemas.
- 16.5.2018.
Kevät on egzuamenoin da tovestuksien aigua. Mugai
KKK:n lugemizen da kirjuttamizen opastujat Valentina Jakovleva,
Anni Ivanova (85v), Galina Markova da Nina Karpova suadih tovestukset
da yrrästettihes kezälomale. Opastujien tagan opastai Nina Barmina.
- 16.5.2018.
Vieljärven pogostan paginkanzas oli gost'annu
taidomualari, kudai mualai voinanaigazen Vieljärven kodiloi suomelazien
okkupatsien aigah otettuloin fotokuvien mugah.
- 1.5.2018.
Pihasubotniekkah kerävyi lähes 30 ruadajua. Ruadajat hajavuttih,
kaikkii ei suannuh yhteh kuvah. Kai piha da järvirandassah
haravoidih da sit juodih čuajut lettuloinke.
- 14.4.2018.
Tänäpäi kursale tuldih Darja, Arina, Aleksandra,Angelina, Maria da
Ivan. Opastuimmo ohjelmoimah micro:bit tiedokonehtu Pythonakse.
Toizes kuvas sežo robotiekan taidomerki, kudaman suahah 10 opastujua.
Tämän kerran jälgeh kursat jatkutah 2.5.2018 Angelinan da Ivananke,
kuduat parembi maltetah karjalan kieldy. Toizet kävvväh välil opastumas
karjalan kielen kursoil. Kezäl avavattuloin uksien päiviä vaste
tuaste kerävymmö kaikin yhteh.
-
11.4.2018. Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile
jatkutah 14.4. Täl kerdua teemannu on Python ohjelmoindu micro:bit
tiedokonehel. Tämä ongi pikkaraine tiedokoneh, 4cm x 5cm, 5x5 pixelan
ekruanal.
- 17.3.2018.
Karjalan Kielen Koin toizen kerroksen pertit ollah valmistuttu.
Sinčos piäzöy teatrazualah, teatran sobapertih, pikkarazeh varastoh
da jovenpuoleizeh zualah. Tämän zualan ymbäril on viizi piendy
da vie pienembiä pertisty, kolme nämis ikkunanke.
"Robotiekkua da ohjelmoindua" kursal päivän teemannu oli Martti da
Aleksander -robotoin ohjuandu taulutiedonehen ohjuandusovelduksel da
Scratch ohjelmal.
"Robotiekkua da ohjelmoindua" kursoin tiekartu: nengomua kursoil voi
opastuo.
- 27.2.2018
Täsbo ruaduo meijän nuorile inženieroile. Sain ozat BBC Micro:bit
da Raspberry Pi protsessorkartiloi käyttäjih robotoih. Pidäy keviäl
varata aigua nämien srojindah niškoi.
- 20.2.2018
Robotiekkua da ohjelmoindua - pluanoi edehpäi
Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile kursoil
Sphero-miäčyn da Scratch-kielel ohjelmoindan egzuamenois läbi piästih
11 opastujua, 8-14 vuodehizet. Nygöi kursat jatkutah Martti-robotan
ohjelmoindal Scratch kielel. Martti-robotan ohjelmoindas ongi hätkekse
ruaduo, enne gu olemmo sen kazvatannuh tävvekse karjalazekse, kudai
nägöy, kuulou da pagizou karjalakse. (Täs voi olla vähäzen šuutkua.)
Kaiken aigua kursoin tavoittehennu on kazvattua tiedotehniekan
käyttäjii, kuduat iče ellendetäh, midä da kui tiedokonehenke voi
ruadua. "Ohjelmoi, eiga roittos iče ohjelmoijukse". Robotat ollah
hyvä abuniekku täs opastundas, ku tuloksen nägöy konkriettizesti.
A tavallizeh ohjelmoindah verraten robotois on lizävaigevus -
kommunikatsii. Semmite humanoidurobotat pidäs suaha nägemäh,
kuulemah, da pagizemah, toinah muga kui ellendämähgi. Tavoiteh on
tavoittamatoi, a hengihjiändän imperatiivu käsköy ristikanzua
tavoittelemah tavoittelematoindu.
Toine slouganu meil on "Igä elä, igä opastu". Martti-robotan tulijoi
neroloi voimmo harjoitella yksinkerdazembien robotoinke. Johäi Spherogi
oli moine robottu. Duumaičen, ku voizimmo vie hankkie kaksi
yksinkerdastu, huogiedu (nenga 50€) robottua kudamienke voizimmo
harjoitella
srojindua, ohjelmoindua da nägyö. Täs kuvat
Huranpuoleizen Move Mini buggy robotan sydämenny on BBC:n
aloittehes kazvatuskäyttöh tarkoitettu Micro:bit protsesorkarti,
kudaman aivoinnu on yksinkerdazin ARM-protsessor. Tavoittehennu on
olluh, ku alle 10-vuodizetgi voidas senke tuttavuo elektrouniekkah.
Täs luajimmo ohjelmoidavan libo telefonal bluetoothači ohjattavan
robotan.
Oigienpuolizen robotan sydämenny on Raspberry Pi karti, kuduadu voi
pidiä täydenny tiedokonehennu - nengoman panemmo Martti-robotangi
piäh. Täsgi on ARM-protsessor, äijiä tehokkahembi. Tämä STS-Pi
robottu kaččou edehpäi kameral, senke ohjuaju
voi ajua robotan "pahoih paikkoih" sen mugah midä ies nägöy.
Täs meil on ruaduo monekse kuukse edehpäi.
- 27.1.2018.
Karjalan kielen koin toizes kerrokses joga kohtas nygöi
on late. Kuvat jovenpuolizes pertis da teatruzualan bokkupertis.
- 27.1.2018.
Enzimäzel Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile kursal,
kudaman teemannu oli Sphero miäččyrobotan ohjelmoindu mennyt
vuonnu diplomu suadih 12 opastujua.
Nygöi 11 opastujua ollah suadu diplomat Scratch ohjelmoindukieli
-kursas: Darja Dmitrijeva, Maria Fedorova, Ivan Kalmykov,
Jegor Kalmykov, Timofei Kirillov, Juuli Kähäri, Aleksandra Malkova,
Arina Pilipčinets, Angelina Stafejeva, Dmitri Suhinin, Aleksandra Tkačeva.
Voimmo jatkua edehpäi:
- 5.1.2018.
Talvikuul oli toinegi kursuvastavundu 17.12. Silloi Angelina Stafejeva,
Maria Fedorova, Arina Pilipčinets da Aleksandra Malkova käydih Scratch
egzuamenas. Nygöi pakkaskuul Darja Dmitrijeva piäzi läbi egzuamenas.
Kuun lopul toinah vie jälgimäzet viizi.
A täl kerral 5.1. piädielo oli
tuttavundu Martti da Aleksander robotoinke da suuri jalgumiäččyturniiru,
štruafupotkukižannu. 9 mačan jälgeh voittajakse puutui Arina
Pilipčinets.
- 7.12.2017
Löydyygo kižuajua? (ilmoitus)
-
18.11.2017.
Kolme kuvua Karjalan Kielen Kois da ymbäristös. Enzimäzes kuvas
Vohtajoven uuzi sildu. Toine kuva ozuttau, ku KKK:n kielipezäs kävyy
lastu - hyö suadih uvvet sobaškuapat sinčoh. Kolmas kuva on otettu toizes
kerrokses čuajupertin piäl. Ezmäi pidäs panna late izolatsien piäle.
Robotiekku- da ohjelmoindukursoil 12 opastujua jo suadih diplomat
Sphero-miäčyn ohjelmoindas. Enzimäzet kaksi, Juuli Kähäri da Ivan
Kalmykov suadih diplomu Scratch-kielel ohjelmoindas.
-
15.10.2017.
Martti Robottu sai vellen, Aleksanderan. Heijän välih liččavui vie Mikki.
Scratch-kursu jatkui. Vie niken ei ole piässyh läbi Scratch-egzuamenas.
Toinah tuliel kerral? Sphero-kursal vie kai ei kerritty käymäh.
-
10.9.2017. Sphero-kursale 9-10.9.2017 tuldih tytöt, Angelina, Daša,
Arina, Saša da Maša. Samah kuvah piäzi i Martti Robottu, kudamua
rubiemmo opastumah myöhembi sygyzyl.
Pienile n'abukoile on valmistumas käymäl kolmen mal'l'anke.
-
4.9.2017.
Nämii sivuloi voi nygöi kaččuo SSL-suojatun yhtevyksen kauti, pidäy
vai kirjuttua livaimeh
https://karjalankielenkodi.net
-
29.8.2017. Martti Robottu jo tuli da otti enzi askelet.
Täs suurembua pluanua, mittuzii kursoi vois pidiä Sphero -miäčyn
da Matti Robotan vuoh:
Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile
Ku ollou kyzyndiä, voin pidiä KKK:s nengomii kursoi:
-
Sphero-miäčyn ohjelmoindu Sphero Edu ohjelmistol
taulutiedokonehel
-
Scratch ohjelmoindu tiedokonehel
-
Martti Robotan ohjelmoindu Scratch kielel
-
Martti Robotan rakendelu ielleh (iäni, nägö, ...)
-
Sphero-miäčyn da Martti Robotan ohjelmoindu Python kielel
-
Sphero-miäčyn da Martti Robotan ohjelmoindu Javascript kielel
-
Verkko-ohjelmoindu Javascript kielel
-
Yleine ohjelmoindu Python kielel
-
...
Kaikkien kursoin pidämine toinah jiäy utoupiekse, ga moine mahto on.
Kursat ollah lyhykkäzii teeman ezittelylöi 2×3h libo kyzyndän
mugah. Muasterikse tulendu kyzyy äijiä harjoitteluu!
Martti P.
-
6.8.2017 Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 -vuodehizile.
On aigu panna alguh uuzi opastusvuozi.
Täs linkis on pluanu,
kui kursat ruvetah jatkumah. Nelli opastujua sai kezäl 2016 tovestukset
Sphero-kursas. Hyö da erähät toizet käydih kevättalvel Scratch-kursal,
a niken ei ole voinnuh kogonah suorittua kursugruuppua 2 ku Martti
Robottu ei vie tulluh. Vuotan ihan uuzii opastujii kursale 1, kui i
heidy ket ei vuonnu 2016 käydy Sphero kursal. Kursat pidäs kävvä
jälletykses 1, 2, 3. Kelle himoittau opastuo robotiekkua da
ohjelmoindua, ilmoittakkua koin emändäle, mittumat aijat pätäh da
mittumat ollah ihan mahtottomat. Minule parahite pättäs aijat
piätenčän, suovattan libo pyhänpiän. Muutgi päivät ei olla
mahtottomat ga škol'niekathäi ollah školas. Yhtel kerral onnuako
niken ei jaksa enämbi kolmie čuassuu.
-
15.7.2017 Fotokuvii KKK:s varoin silmil. Kuvat Mikko Kähärin.
- 13.6.2017 Fotokuvii KKK:s da Kinnermäs:
Ohjelmoindu kyzyy foukuzoindua:
Kinnermy kezäl:
1) Van'an kozat lähtietäh ruadoh.
2) Nad'an kohendettu kodi.
3) Kaivo.
3) Kyly.
- 6.5.2017 Robotiekku- da ohjelmoindukursu jatkui, kuvas
duumaičendua, da kursulazet čuajupauzal, tagan huoldojoukot
Ol'oi da Nina.
Opastundumaterjualua tämän urokan dielolois suau kaččuo
tiä.
- 5.5.2017 KKK:n kielipezä on ruadanuh kuukavven da piässyh
vauhtih da vahnembii kučuttih kaččomah, kui menöy. Ylen hyvin.
Sanotah ku lapset ollah ruvettu vedämäh karjalan kieldy kodihgi.
Nenga pidäygi. KKK:n kielipezän olemasolendan perusteh on,
ku se on karjalankieline - ei maksa kižata Ven'an valdivonke
ven'ankielizen kielipezän pidämizes.
- 8.4.2017 Uudiskuvii
KKK:n ruadokalenduaru nedälil 3-8.4.2014:
Kielipezä ruadau. Voimattomuksen periä, kai lapset ei tuldu tänäpäi:
Srojinduruavot ollah eistytty koin sydämes:
Ulguo kaččojen kodi harmistuu:
Vohtajogi, karjalaine kodi, Kurajogi
Scratch -ohjelmoindukursan opastujat
- 18.3.2017
Karjalan kielen koin elaigua
- 16.3.2017
Jäzenkirjaine paginanvedäjäspäi
Karjalan kielen kodi – yhdistys menöy edehpäi, opastummo omis hairehis
da opimmo ruaduo omien resursoin da mahtoloin mugah.
Työnnän teile yhdistyksen ruadokerdomuksen da ruadopluanan.
3.4. algavuu kielipezän ruado, kaksi lapsienkaččojua zavoditah
ruadamah jo tuliel nedälil. Se on aiga jygei ruado lapsienkaččojile,
opimmo heidy avvuttua kui voimmo.
Ezmäi olemmo oppinuh suaha kielipezä ruadamah Vieljärven päivykoin kel
yhtesruavos, yhtesruaduo ei rodivunuh. Toinah se on ihan hyvä dielo,
nygöi piemmö kielipeziä oman yhtistyksen väil, mi merkiččöy gu meil ei
pie opastuo lapsii ven'alazien opastunduohjelmien mugah. Sendäh meil on
mahto pidie putilline kielipezä, kudamas kaiken päivän paistah vaiku
karjalakse lapsien kel.
Karjalan kielen koin ezmäine kerros on kudakui valmis, nygöi
plotniekat ruatah jo toizes kerrokses.
Suomes eläjät jäzenet voijah maksuo jäzenmaksun (3,5 euroa/vuozi)
Kinnermäen ystävät Ry:n Karjalan kielen koin čotale
Gu tahtonet andua abuu Koin ruadoh libo kielipezän ruadoh voit panna
merkinnän: Koin ruado libo Kielipezä
Saaja: Kinnermäen ystävät Ry, Karjalan kielen kodi
IBAN: FI70 1840 3000 0068 47
BIC: NDEAFIHH
Tulgua terveh Karjalan kielen kodih da hyväl mielel ottazimmo vastah
yhtesruadoehtotuksii Suomen karjalazien kel.
Tervehyzin, Ol´oi Gokkoeva
Karjalan kielen kodi – yhtistys
Paginanvedäi
- 18.2.2017
Vieljärven kielipezä eččiy ruadajii da lapsii
Karjalan Kielen Kodi huaveileh avuamah kielipezän jo tänä keviän.
Vieljärvel pietäh seminuaru 24-25 tuhukuudu KKK:s, kus sanellah
kielipezän ruavos. Ečimmö kahtu kazvattajua ruadoh. Vakansiet ollah avvoi.
Tieduo karjalakse da venakse löydyy liittehis. Hyvät vahnembat, täyttäkkiä
kyzelylistat da tuogua KKkodih!!! Kyzelylistan voitto ottua KKK:sgi.
kyzelylistu (html tekstu)
kielipezän brošuuru (pdf)
- 18.2.2017.
KIELIPEZÄ KARJALAN KIELEN KODIH - tiijoitusseminuaru
piätenčän 24.tuhukuudu 2017, 17.00 - 19.30
- 17.00 – 18.00
-
Karjalan kielen tila. Mi pidäy ku kieli elis. Mittuine kieli on elävy
kieli? Kielen elavuttamizen keinot.
- 18.00 – 19.00
-
”Kielâpiervâl” – filmu inarinsaamelazien kielipezäs. (25 min). Pagin.
- 19.00 – 19.30
-
Mibo se on KIELIPEZÄ? Miäritelmät.
suovattan 25. tuhukuudu 2017, 14.00 - 17.00
- 14.00 – 15.30
-
Mibo se on KIELIPEZÄ? Midä se andau? Midä pidäy kielipezän suajes?
Midä kielipezäs ruatah? Lapsienkazvattajien nerot. Perehet da
kielipezä. Jygiembät kohtat – kui piästä niilös läbi?
- 15.30 – 16.00
-
čuajut.
- 16.00 – 17.00
-
Vieljärven kielipezä. Mittuine se rodieu? Kui algavuu
sen ruandu. Kedä tulou kielipezäh olemah da ruadamah.
Kyzymykset: Natalja Antonova + 7 921 700 2611
-
29.1.2017.
Tämä sivusto on hillennyh, ku Vieljärvel ei ole löydynyh ylläpidäjiä.
Alguvuozinnu oli subotniekkua srojindah näh, kudamis opin kävvä dai
riputtua nägyvih koin dokumentoi. Nygöi toimindua on joga nedälil.
Elän loitton kois engo voi pyzyö aijan tazal koin tapahtumis.
Koin tapahtumis kirjutetah vk-ozuttehes
https://vk.com/public46199459
ven'akse da karjalakse. Yhtelläh iče duumaičen ku tavoittehis,
pluanois, aktiivizes ruavos, syväindölöis da suavutuksis olis hyvä
kirjuttua hillembal, stuattizel forumal, sotsialine meedii parembi pädöy
hetkellizen sotsializen čusvien ozuttamizeh.
KKK:n vuozikerähmös vallittih uuzii vieljärveläzii jäzenii halličukseh.
Ylen tärgei uuzi pluanu on perustua kodih yksityine (ts. ei
valdivolline) kielipezä, oigei, kogonah karjalankieline kielipezä.
Dengua sih tiettäväine pidäy löydiä.
Koin srojindu jatkuu toizes kerrokses:
-
15.8.2016.
Karjalan Kielen Kois on myödävänny kniigoi,
täs luvettelo.
-
12.8.2016. "Robotiekkua 10-100 vuodehizile" kursan tovestuksien
jago. Kursua piettih 3-9.8.2016 Karjalan Kielen Koin seinis. Kirjutus
kursan ruavos
tiä
da kursan syväindö
tiä.
-
20.7.2016.
Ruado KKK:n pihamual hil'l'akkazeh eistyy. Tagapihale on ajettu peškuu,
kudai nygöi on tazoittumas.
-
1.6.2016. Karjalan kielen koin vezibutkiloin azenduksis oli vigua a
nygöi net toimitah. Pezomašin ruadau da keitändyčuppuh on ostettu
suuri jiäškuappu.
Koin srojindan luba-, nalogu-, vuogru- i muidu dokumentoi voi kačella
KKK-yhtistys sivuloil.
-
3.4.2016. Dengoin suadu da käyttö 2016 kevätkuussah:
-
2.4.2016. Karjalan kielen koin toimindukerdomus
vuvvel 2015 on nygöi tiä
lugiettavannu.
- 6.3.2016. Karjalan Kielen Kodi yhtistys pidi vuozikerähmyö. Koin
srojindu on hil'l'akkazeh eistynyh. Kuvii
-
4.12.1912. Jovenkylän paginkanzu. Vieljärven Jovenkylä ammui
tarkoitti kodiloi Vohtajoven suus. Nenga Karjalan Kielen Kodi on
Jovensuun kylän keskučas. Kerävyi 25 rahvastu mustelemah kyliä.
Ezmäi Nina Barmina saneli, mittustu histouriellistu tieduo Jovenkyläs
on kirjutettu, sen jälgeh kyläläzet musteldih omua lapsusaigua
kyläs. Äijän oligi sanottavua, sendäh kaikin paistih yhtelaigua.
Lopukse vie pajatettih
koin virzi
(iänitiijosto ogg-formuatas).
-
13.11.2015. Kodi on suannuh stiilah pädijän nimikilven. Sovetskaja
uuličču on suannuh uvven silien asfaltan, ga jo sai uvvet puhtahat
lumetgi.
-
10.11.2015.
Karjalan Kielen Kodi oli aktiivine. Čuajuzualas meni karjalan kielen
urokku. Mindäh lienne minun pertih astuttuu ruvettih harjoittelemah
sanua "höblöi"?
Uuličanpuoleine piäveräi vie ei ole käytös, a verandu on čondžoibazarin
varastonnu. Väliuksi pidäy lämmiä senčois, gu se ei kerras pagies verandan
kauti pihale. Pihan puolen verandas on teräsveräi piäsydämehmenohodunnu, a
tostugi veriädy käytetäh tarbehen mugah. Tämängi verandan da sinčoin välis
on nygöi uksi.
Käymäläsgi jo on uksi da sähkötuli. Vientulendas (kui keitändypertisgi)
oli tässah probliemua. Vezibutken muah upottajat unohtettih typpie
butken piä da butkeh piäzi peškuu, kudai tukki butket koin sydämes.
Butkimies Mauri on moneh kerdah huuhtelluh butket da nygöi net jo on
ruvettu ruadamah. Käymäläs on ven'alazeh tabah rengi šittubumuagoile,
liennöygo tarbehelline tiä? Kois kävyy suomelastugi gost'ua, kuduat
ven'alastu tabua ei tietä da yhtelläh lykätäh bumuagu mal'l'ah.
Maltanougo ken kiändäy seinäle riputetun lippuzen karjalakse,
midä tarkoitannou?
Pezohuonehes on kylmän vien painehsäilivö da vienhiilutin.
Butket on puhtastettu peškus da sobienpezokonehen voi jo azendua.
Käymäl on "output", ku sil olis käyttyö, pidäygi olla "input".
Keitändyčuppuh on jiävinnyhes plita. Hos i seinäl on vie loukko jiäškuapale
da mikroaldopäčille, voibi sanuo ku piädielo (libo piähtungendudielo)
jo on kudakui kunnos.
Fiskul'tuuruzualu on sen nägöine, ku sidä käytetäh. Ga talvel pidäygi
hyvin lekkuo, ku lämmitysty vie ei ole. Käziruadozualas akat ollah
kangaspuuloi diivuiččemas. Käymäs oli gost'ua Jovensuuspäi.
Konferensiizualas nieglotah kočkazel.
Kois on vie, tiettäväine, srojinduruaduo monekse vuvvekse da äijii loukkoloi
rubl'ale. A perusinfrastruktuuru jo on da nygöi on aigu tovestua, ku
karjalan kieli eläy Karjalan Kielen Kois.
-
22.10.2015.
"Paginkanzu" kerhos paginkanzannu oli Kibran kylä. Kylähäi jo ammui
tyhjendettih, a Vieljärvel pogostal vie eläy äijy rahvastu, kudamat
elettih lapsus Kibras umbikarjalazinnu enne kylän tyhjendämisty da
umbiven'alazeh školah upottamistu. Voibi sanuo ku pagin oli ylen
elozua, moni-iänisty da samanaigastu. Lopukse Oma Mua lehti ezittäydyi.
Enzimäine kuva ilozes šipainiekanpastajas on otettu vähästy enne rahvahan tulendua.
-
21.10.2015.
Karjalan Kielen Koin srojindu hil'l'akkazin eistyy. Koin tagapuolel jo
on pordahat mollembil veriälöil da toizel on pluananmugaine
pyörystuuluhodu. Jälgimäine muutos on terassu. Vie on äijän ruaduo
uuliččupuolen verandas da pertilöis, konzu dengua suittunou.
Ga piädielo on, ku koin sydämes on toimindua. Kuvas kirjahmaltokerho.
Lugemine karjalazel kirjaimikol jo hyvin menöy da karjalankieline
kirjallizus rubieu avavumah!
- 18.10.2015
Sygyzyn 2015 kerhot tiä
-
1.10.2015 18 čuasul rahvastu kučutah Karjalan Kielen Kodih sygyzyn
toimindua suunnittelemah.
Vastavundan jälgeh Nina sanelou: "Ruvettih ruadamah kerhot, 4 eriluadustu
käziruadokerhuo, kielenopastus ihan alguniekoil dai ket maltetah, on
lugemis- da kirjutuskursat. Lapset kävväh erize kieldy harjoittelemah.
sit on lapsien ozuttelukerho, Veeral on erikseh samanlaine kerho
ruavahah rahvahah näh. Kaksi kerdua nedälis kerävymmö fiskultuurua
pidämäh da sit yhten kerran pajattamah. Äijy tulou uuttu rahvastu
päivän allos KKK:h, kävväh kyzelemäh da kaččomah. Kaikil sanelen
meijän ruavos da anna hyö saneltah toizil."
-
25.9.2015.
Srojinduruavot KKK:s vie jatkutah. Tagapihan veriäh luajitah pordahii
da pyörystuulan ajosildua. Terasan lategi pidäy luadie jo ihan
turvallizuon däh. Koin sydämes čuajuzualah jo on suadu sähkötulet ga
ei vie kaikkih pertilöih. Plita, jiäškuappu da mikropäčči oldas kaikis
kiirehellizimmät hankindat jogapäiväzeh argeh niškoi. Ga muite koin
seinät ruvetah olemah valmehet argitoimindoloih, kuulemah karjalankielisty
paginua.
-
1.9.2015.
Nina Barmina algau ruavon Karjalan Kielen Kois, passibo Priäžän piirin
hallindole. Ninua tazavallan karjalazet hyvin tundietah. Keviäl häi
jätti karjalan kielen opastuksen Priäžän školas uvven nuoren opastajan
hantuzih, a kodikylän Nuožarven školas viegi erähii urokoi pidäy.
Nygöi Nina rubieu opastamah da kehittämäh toimindoloi KKK:s.
-
22.8.2015. Suurin innovatsii KKK:s vuonnu 2015.
Olis vie plita, kudamal lettuu pastua, sit kodi olis valmis kelletahto,
ken sidä rubieu käyttämäh.
-
24.7.2015.
Karjalan kielen koin pihamua on tazoiteltu tiesruugal (greideral), täs
edehpäi se vuottau subotniekukäzii.
-
24.7.2015.
Autobusan azetuskohtu KKK:n rinnal ei olluh kylän čomendus.
KKK:n riičindyplutonu lähti 30.6. azetuskohtua hävittämäh.
Tagaseiny kuadui puhaldamal, a sangiet kirpičäs luajitut
sivuseinät oldih lujat kui tyrmän seinät. Nerot da väit yhtistämäl
da äijän higie valuttamal kymmenhengizel plutonal ozavui sordua
azetuskohtan saraihut muan tazale kolmes čuasus. Nedälin peräs
dorožniekat tuodih paikale uuzi raudahine saraihut. A kuibo
kruassie? Mustakse da ruskiekse, vihandakse da valgiekse, vai
sinizekse da keldazekse? Toinah junokkahakse kui harmai kaži?
-
1.7.2015. Karjalan Liiton kielikursalazet gostis.
Karjalan Liitto on Suomen karjalazien paikallisyhtistyksien liitto
kudai on 1990-luvul algajen organizuinnuh Suomen da Ven'an karjalazile
yhtehizii kielikursoi vuorotellen kumbazesgi muas, tänä vuon Priäžäs.
Hyö tuldih KKK:h gostih, vastavumah kyläläzienke. Samah aigah
oli fiskul'tuuruharjoitusgi.
Ken tahtonou gruuppukuvan tävvel rezolutsiel,
täs sen voi ičelleh kopiruija
heinykuun aijan.
-
1.7.2015. Vezimiehet ruavos.
Tänäpäi puhtastettih kaivo käyttöhotandah niškoi. Kaivo oli kaivettu
da vezibutki vietty jo sygyzyl. Puhtastuksen da pohjukivien panendan
jälgeh voibi kaivoh azendua pompu lopullizesti da panna vezi tulemah
kruanoih da käymälmal'l'ah.
Kuvat huralpäi oigiele: puhtastaudumine
enne ruaduo; požarniekoin mašin; vezimiehen syväinpuoline
puhtastaudumine; šlöpöimies puhtastau kaivon syväinpuolen; pohjukivet;
vien matku kaivos kodih.
-
2.6.2015. Ruado pezotilois eistyy. Jälgimäzes kuvas ruadajan, Mauri
Kekkozen lahjottu soitto.
-
15.5.2015. Karjalan kielen opastujat Lapinlahtespäi käydih KKK:s kodii
da teatrugruupan "Samvuaru" ozutelmua kaččomas. Koin kuvas
huomivonarvoine on truba, päčin piäl.
-
3.5.2015. Karjalan kielen koin oma teatrugruuppu pidi jo toizen
enzi-illan. Nygöi saimmo nähtä Samvuaran Jaakko Rugojevan mugah.
Ohjuajannu on Ivanova Vera. Fotokuvat: Dmitri Murzin.
-
22.4.2015. Koin srojindan tilandeh: Päčči valmis ga ei vie truba.
Čuajuzualan pezostola on läs valmis. Pezotiloin azendukset vie
luadimattah. Kuvii voi kaččuo pohjupiirustuksen kauti
täs adresis.
22.4.2015. Käziruadokerho ruadau, nieglat vai viuhketah.
-
3.4.2015. Koin enzimäine kerros rubieu valmistumah. Pertilöin seinien
lavvoitus on valmistumas, käymäl- da pezotilat ruvetah vuottamah
vehkehien azendustu, päčči nouzou.
Kodi rubieu ruadamah sidä mih niškoi se on nostettu. Kieliurokku.
Enämbi kuvii:
-
13.3.2015. Ei ole sudre nostettu kodii, pädöy varoin laulupuukse:
-
10.3.2015. Ruavot koin sydämes eistytäh. Kuvis senčoi pihalpäi da
uuličalpäi, "ozutteluzualu" da "kirjasto", käymältilat,
"fiskul'tuuruzualu" da "čuajuzualu". Jälgimäzes kuvas Nadežda.
-
4.1.2015. Zinaida Dubinina paginkanzannu.
Zinaida on tundiettu kirjuttai da karjalan kielen puolistai.
Häi tahtoi nähtä mittuine kodi Vieljärvel on nostettu, pajatti
da lugi omii tekstoi. Kui ainos, karjalan kielen oza oli hänel
piäteemannu, kui vediä kieldy edehpäi.
Kuvas Zinaida Dubinina, tagan KKK:n susiedu Ivan:
Enämbi paginkanzu-kuvii:
-
3.1.2015. Jarmanku da KKK yhtistyksen vastavundu Karjalan Kielen
Kois.
Kodi ulguopäi on jo aiga valmehen nägöine, yhtet pordahatgi jo on.
Annin koiru svätti koin jalgua nostamal.
Jarmankale da vastavundah tuli nenga nellikymmen hengie. Jarmankas
voi mainita, ku pihal seizoi lumiakkugi myödih hyväl hinnal. En tiijä
pitkygo garantii annettih.
Hos kois vezi vie ei tule da mene da sizäkäymäliä vie ei ole,
kahtu pertii jo voi lämmittiä da niilöis voi eliä. Mugai
vastavundan paginatgi enimyölleh koskiettih toimindua KKK:s.
Hyväksi mielekse voi sanuo, ku siännölline toimindu kois algau.
Nina Barmina uskaldi pidiä karjalan kielen kursua kielen kohendamizeh
niškoi. Nadežda Zaitseva rubieu vedämäh pajokerhuo. Käzityön
ruadajatgi ruvetah kois vastavumah. Paginkanzu vastavundoi
harjoiteldih jo sygyzyl kluubutaloil, nygöi net jatkutah KKK:s.
Enämbi kuvii:
-
10.12.2014. Tulet ikkunas. Plotniekat ruatah.
Ikkun lähembi
Ukset vie muatah
-
8.12.2014. Plotniekat ruatah čuajuzualas:
Fiskul'tuuruzualu vuottau käyttäjii.
Sinčois ei vie ole latettu.
-
17.11.2014. Voin lujata alkirjutetun: jo saingi 50 lizäpalua "Nouzou ku
nostetah" kirjas.
-
16.11.2014. Lizäpainos "Nouzou ku nostetah" kirjas:
Nygözenny aijannu ei tarviče tilata kirjua kerral suakse vuvvekse
edehpäi ku kirjapaino voi nedälis ottua lizäpainoksen.
Kirjua suau ostua KKK:n tapahtumis, Suomes Karjalan Kielen
Seuragi myöy.
-
9.11.2014. Karjalan Kielen Kois on pandu izolatsiet keitändypertin
da fiskul'tuuruzualan seinih da lavvoitustu ollah panemas. Vuotammo
ku lähiaijal nämien pertilöin da sinčoin seinät da late roittas
valmehekse da tilatut ukset tuldas. Sithäi net pertit ruvetah
vuottamah kyläläzien toimindua. Päččilöi vuottajes tarbehen mugah
voi batareilgi lämmittiä.
-
9.11.2014. Toizehgi "uvvet ruadotavat" seminuarah tuli kylärahvastu
Alavozes, Kotkatjärves, Nuožarves, Petroskois, Jessoilas da
Veškelyksespäi, da tiettäväine vieljärveläzetgi oldih paikal.
Erähis kylis äijän oli ruattu, kunnivomainindu alavozelazile da
veškelykseläzile.
-
12.10.2014. Paginkanzu. Hos Kois vie ei voi pidiä vastavundua, toimindua
voi jo harjoitella. Kluubutaloil, 200 metrua Vohtajogie vastuvirdah,
kerävyi Paginkanzu. Gost'annu oli Oman Muan piätoimittai Natalja
Sinitskaja da kaikkiedah 14 hengie pagizemas Omas Muas,
Muumilois, In'azes da kaikes muus, karjalakse.
-
29.9.2014. Täs vie uuttu koin kuvua vastakkazil puolil.
-
28.9.2014. Vieljärven "Paginkanzas" gost'annu oli Ol'ga Ogneva.
Paigizijua kanzua kluubutaloile olis enämbigi syndynyh ga tälgi joukol
ilmu oli sagei paginas.
-
27.9.2014. Kodi on suannuh ikkunpielizet, format pordajien alustan
valandah da tervubumuagah izolatsien panendah niškoi. Nelländes kuvas
nägyy ku mualu ei täydynyh tagaverandan ikkunpielih.
-
21.9.2014. Iče en olluh omin silmin nägemäs, ga nygöi ligakaivo da
vezikaivo butkineh ollah paikallah. On aigu siirdiä ajatukset
izolatsieloih.
-
16.9.2014. Veziruavot eistytäh. Kuva on otettu KKK:n toizen kerroksen
tagaseinän päivännouzunpuolizes ikkunaspäi. Kuvas tagan on Vohtajogi,
keskes on koin sarai, sen tagan kaivinkoneh (ekskavuator) da kaivinkonehes
kuvuajahpäi on ligakaivon haudu da ligavezibutken kanualan alguu,
ligavezibutki rubieu lähtemäh koin keskikohtas kuvuajan hural puolel.
Samas kohtas koin seinäspäi rubieu lähtemäh puhtahan vien butkigi.
Puhtasvezikaivon paikku on kuvan huras reunas.
-
14.9.2014. "Uuzien toimindutavoin kehittämine karjalan kielel" seminuaru
Vieljärven školal. Ozanottajii 49 Vieljärvel, Nuožarvel, Alavozes,
Kotkatjärves, Petroskois, Jessoilas da Veškelyksespäi. Uuzien
toimindutavoin idejoi kehiteldih, da jogahine kylä sai pikkarazen kodiruavon
tulijah seminuarah 9.11. mennes ruattavakse. Ihan allukse gost'at käydih
Karjalan kielen kodii kaččomas.
-
13.9.2014. Srojindu jatkuu veziruadoloil. Butkiruadoloin jälgeh voi
ruveta izolatsiedu panemah. Kaivonrengahat jo on, kaivoloin kaivajii
vuotetah.
-
3.9.2014. Kois on ikkunat da veriät.
Liziä kuvua peigalonkynnen tagan. Keskimäzes kuvas koin kaži.
-
15.8.2014. Kodi on suamas ikkunat da veriät. Enzimäzet kuvat:
-
26-27.7.2014. Subotniekal 26.7. riičittih jälgimäzet srojindutelat da
čiistittih ymbäristyö 27.7. roindupäivyvastavundah niškoi. Roindupäiväle
tuli äijäl KKK:n sponsorua da kannattajua. Uvvet koin kuvat:
-
12.7.2014. Subotniekal lad'd'attih halguo da kaikkeh luaduh čiistittih
KKK:n pihua roindupäiväh niškoi. Paikal oli nenga 23 ruadajua.
Suurenda kuvat painaldamal
peigalonkynzikuvua:
-
25.6.2014. Pyhänpiän 27.7.2014 12 čuasul algajen on huavattu pidiä
"avvonazien veriälöin päivy" kaikile Karjalan Kielen Koin avvuttajile -
sih mennes onnuako jo veriät on pandu !? Tarkembua tieduo lähembi
sidä päiviä.
-
16.6.2014. Kaksi kuvua ozutetah srojindan tilan tänäpäi:
Sydämes on luajittu latettu kannattajat rakendehet da lattien pohju.
Päčin alustat on valettu.
Ulgoseinien lavvoitus on eistynyh kolmandele seinäle. Täl nedälil on
uskaldettu tuvva lavvat, kudamil seinien lavvoituksen voi loppie.
Kuvas sežo nägyy verandan fundamentu. Nengomua fundamenturuaduo vie
jiäy toizen puolen verandan da terasan al.
Liziä kuvua al'bomas
-
21.5.2014. Srodinduruado hyvin eistyy
Ulgoseinien lavvoitus on hyväl allul:
Čuajuzualal al löydyi kivi:
Enämbi kuvii
-
19.5.2014. Oulun brihat duumaijah ruveta lateruadoh
-
30.4.2014. KKK nygöi on kogonah levolline.
Täs erähii kuvii eri puolil kodii.
Enämbi uuzii kuvii täs al'bomas.
Kuvii koin sydämes sežo voi kaččuo koin
pohjupluanas.
-
27.4.2014. KKK tänäpäi. Tovennägözesti da toivottavasti tämä kuva
da al'bom terväh vahnatah.
Fotokuvuandah ilmu oli paha.
-
9.4.2014. KKK nägyy suuren dorogan tiešuarah:
-
8.4.2014. Koin alma mater ikkunlaukas:
Toizii kuvii
-
6.4.2014. Karjalan Kielen Kodi yhtistys pidi vastavundan Kinnermäl.
Äijy paginua kui jatkua srojindua, ezimerkikse ikkunoin valličendas.
Srojul uavot jatkutah. Sie nygöi ruatah Stepanovan vellekset, ezmäi levuo,
sit seinii. Kodi tänäpäi on tämän nägöine:
Kierros koin ymbäri:
-
2.3.2014. Kodi on samannägöine kui kolme nedälii aijembi, a täs nägyy
Vohtajoven uuzi sildu. Rungu vuottau seinii da levuo - net vuotetah
dengua.
-
9.2.2014. Moine koin rungu on srojittu da oma. Pidäy ruveta suittamah
dengua seinien da levon luadimizekse.
Kierros koin ymbäri:
-
15.1.2014. Pordahien kohtal rungu on noussuh lagessah. (Verdua algusivun
kuvah!). Pertilöin kohtal 1 da 2 kerrokseh välih tulijoi parziloi vie
vuotetah (jo ollah matkal!), a rungu toinah valmistuu jo pakkaskuun loppuh
mennes. Sen jälgeh ruavot pidäy keskustua kahtekse kuukse da suittua dengua.
Kodi toivottavasti suau seinät da levon loppukeviäl.
-
12.1.2014. Täs kuvas nägyy koin tilandeh tänäpäi. Kuvua on otettu
koin joga puolel. Kačo tarkembi painaldamal piendy kuvua:
-
31.12.2013. Karjalan Kielen Kodi - (Kuvat Ol'oin da Roman)
-
16.12.2013. Karjalan Kielen Kodi - nedäli srojindua.
(Kuvat: Natalja Ivanova)
-
14.12.2013. Karjalan Kielen Koin srojindu.
Liziä kuvua al'bomas
-
31.12.2013. Karjalan Kielen Kodi - (Kuvat: ?)
-
14.12.2013. Karjalan Kielen Koin srojindu.
Liziä kuvua al'bomas
-
12.12.2013. Nelläs ruadopäivy. Kuva Natalja Ivanovan.
-
11.12.2013. Karjalan Kielen Koin srojindan kolmas ruadopäivy allus.
Liziä kuvua al'bomas
-
8.12.2013. Karjalan Kielen Kodi päivänny 1 enne srojindan alguu:
-
29.11.2013. Koin muapalan vuogruoigevuksen auktsionas (huudokaupas)
KKK yhtistys osti oigevuksen srojie koin. Vuogrua pidäy maksua
17000 rub vuvves. Koin valmistuttuu on mahto ostua muapala omakse.
Tämä onnuako oli suurin sellittämätöi hallindolline kyzymys.
Rungan srojindu piäzöy algamah ihan lähipäivinny.
-
18.11.2013. Petroskoin filarmounien kontsertah tuli hyvin rahvastu,
dai etnizii karjalazii oli äijy paikal neroloi da myödävii ezittelemäs.
Kaikkiedah 9-18.11. tapahtumis suittui nenga sada tuhattu rubl'ua
koin nostamizeh. Vuotammo vie ku Petroskoin bohatah kevendettäs
dengukukkaruo KKK:n bankutilile.
-
10.11.2013. Egläzele ildukečoile tuli enämbi sadua rahvastu, nämis
toinah toine puoli oldih soittajua da muudu ozuttajua. Tämänpäiväzele
jarmankale da ozutuksih onnuako tuli kaksi verdua suurembi joukko, ga
enämbigi olis syndynyh. Suadihhäi kaikin paikale tulluzet tiediä, mi
se on, KKK?
-
10.11.2013. Fundamentu vuottau plotniekkoi. Aijembih kuvih verraten,
fundamentan format on jo otettu iäre, da kuvas oigiel nägyy
sähköškuappu, sengi puoles runguruado vois algua.
-
9.11.2013. KKK yhtistys pidi vastavundua Kinnermäl. Piäteemoinnu oldih
kannatuskontsertat 9-10.11. Priäžäs da 18.11. Petroskois, da srojindan
jatkumine. Kontsertois enämbi toizel kerdua.
Srojindas piäazii oli rungan luadijoin valliččemine. Kolmes kandiduatas
yksi jälgimäi ei ni tarinnuh, yksi firmu taričči luadie kallehel enämbi
migu kyzyttih huonois materjualois. Piätettih hyväksyö saman priäžäläzen
firman taričus, kudai luadi fundamentangi. Hyö tarittih luadie rungu
levossah nenga 1.2 M rubl'al (nenga 30 k€). Materjualoin hinnakse hyö
duumattih vajuadu 2 Mrub, ga sit duumaittih ku huogiembalgi voi suaha.
Nämii dengoi pidäy ruveta suittamah. Muadielot ei olla vie valmehet,
ga yllätyksittäh plotniekkuruado voi algua ihan lähinedälilöin aigua.
Kuvas vastavundurahvas.
-
31.10.2013. Vieljärvel on avattu uuzi moudu-boutique, čondžoibazari,
kudai suittau dengua koin srojindah (suurenda hiirel):
-
16.10.2013. Vieljärven rahvas peitettih butil'ku fundamentan sydämeh.
Mugai Viejärven koirat tahtottih jättiä oma käbälänjälgi tulieloile
koirusugupolvile, oldanehgo kaksi-, nelli- libo kuuzijalgazet.
-
11.10.2013. KKK:n fundamentu on valettu! Nygöi KKK:l on suundu
ylähpäi!
Enämbi fotokuvii al'bomas
-
6.10.2013. Maria Kähäri on luadinuh kartinan karjalan kielen
kirjaimikos:
Kuvua suau tarkembakse painaldamal. Painammo kartinua opastuskäyttöh
da toinah painammo poštukartiksegi. Suuret passibot Mariale enzimäzes
Karjalan Kielen Koin julgavos!
-
29.9.2013. Endine vieljärveläine Juri Todua lahjoi KKK:le motopilan,
mualua, lämböbatarein da elektrobrujii.
-
22.9.2013. Kodi rubieu nouzemah. Fundamentan formu on luajittu da
ravvoitus on valmistumas. Rubieu vuottamah betonua. Liziä kuvua
kodi-sivuloil
-
7.9.2013. Subotniekal enimmilläh oli 23 hengie libo enämbi da vie kaksi
koiran hengie. Ruavot oldih nuaglan kiškondua da pihan čiistindiä. Piha
vuottau fundamentan valandua myöhembi täs kuus da plotniekkoi tulies
kuus. Alolijas kuvas ruadorahvastu, liziä kuvua
kodi-sivuloil.
-
1.9.2013. Täs verdailukuvua (suurenda hiirel), mittuine kodi oli ammui,
mittuine endine kodi oli enne ulgokuoren riičindiä da sen jälgeh, da mittuine
pr'anikkukodine on arhitektoran mieles. Uvven koin piirustukset ei olla
vie ihan lopullizet, a ruado eistyy dialogas. Piirustukset kodifoorumal.
-
28.8.2013. Suuri muansiirdokoneh tazoitteli koin paikan fundamendan
luajindah niškoi.
-
24-26.8.2013 subotniekat. Koin riičindän jälgeh pihal oli äijän laudua
da muudu lomuu, kudai pidi čiistie da lajitella srojindas käytettäväkse.
24. päivän subotniekal ruadoi nenga 12 ruadajua, 25-26 päivinny 3-4.
Nämien subotniekoin jälgeh voi sanuo ku piha rubieu vuottamah uuttu
kodii. Kuvis koin piha subotniekoin jälgeh da doroguvarren
ilmoituslaudu.
-
Oulu 18.8.2013. Kinnermäen ystävien Ry nuoret piettih kafeteriedu,
cöndzöibazarii da ozutteluu KKK:n hyväkse. Kaikkiedah saimmo 801.65
euruo da 125 euruo podarkannu. Suuret passibot Kinnermäen ystävien
nuorile!
(Suurenda kuvat hiirel!)
-
10.8.2013. Kinnermän 450v-pruazniekas Karjalan Kielen Koil oli oma
kafe, kus myödih koufii, čuajuu, šipainiekkua, keitinpiiruadu,
muffinua, piiruadu, lettuu, voileibiä da suuppua. Kafe da
dengankeriändyjuaššiekku suitettih KKK:n hyväkse 31 krub. Sežo oli
ozuttelut KKK:n da KKK-yhtistyksen toimindas da karjalan kielen histouries.
-
9.8.2013. Keskikezäl subotniekkua on olluh läs joga päivy, argipäivizin
ruadajii 1-5. Elokuun allus koin paikal on monenjyttymiä čiistindiä,
valmistaudumistu uvven koin srojindah. Kuvii
al'bomas.
-
8.8.2013. Karjalan Kielen Kodi yhtistyksen paginanvedäi vaihtui
virrallizesti. Valeri Ivanov, kudai joga päiviä käy subotniekal,
tahtoi heittiä paginanvedäjän virran, sijah astui Ol'ga Gokkoeva.
Yhtistys-sivul nygöi nävytäh virallizet KKK:n
perustamistovestukset.
-
27.7.2013 subotniekas kerättih rakendusmaterjualoi da čiistittih pihua
vahnan koin seinien riičindän jälgeh.
Kuvii
-
25.7.2013. Heinykuus koil on olluh subotnikkua, voskresnikkua da
"jogapäivynikkua". Kodii on riičitty sydämes da ulgon, pohjah
suate. Materjualoin kunduo on kačottu, juattu poltettavakse lomukse
libo uvvessah käytettäväkse. Gost'uagi on käynnyh:
Ol'oi, Nad'a, kul'tuuruministru Jelena Bogdanova, Priäžän piirin johtai
Konstantin Gusev da Vieljärven johtai Viktro Jefremov koin ies
24.7.2013
-
7.7.2013 18 čuasul, Kinnermäl. KKK yhtistyksen vastavundu.
Päiväl enne vastavundua KKK:l on "ylimiäräine" nellän hengen
voskreznikku.
Vastavundah tuli 17 hengie, se kesti läs kolme čuassuu da perti oli
paginua täyzi, karjalakse da ven'akse. Suurdu dieluo.
- Julija Ponomareva oli käynnyh etnokul'tuurallizien keskuksien
seminuarois da oli sie suannuh nevvoloi kui ruadua. Kyläläzet ei
innostuttu, sanottih net ollah muzeit, myö ruamma omah luaduh.
Etnokul'tuurallizis keskuksispäi oli uskaldettu tiedokonehet da
kielilaboratourii, no sidägi ebäiltih - nygöi meil ei ole tilua,
ku net pandaneh muijale, sit suammogo konzu on tila?
- Suuri kyzymys, liijan vaigei täs sellitettäväkse, on koin
omistuksen virrallistamine da kohendamizen/srojimizen algamine.
Käytändös kudakui tiijämmo, midä KKK:l pidäy ruadua dai dengua
kuitahto suitammo, a ezmäi pidäs sellittiä kai omistukseh liittyjät
virrallizet dielot, kudamis on suadu risturiidazii tiedoloi.
- Subotniekkua heinykuul pietäh argipäivin 9:30-14.
- KKK:n nygöine tila linkas
- Nerokaššalin aigah pietys čondžoibazaris, arbajazis, kafes
da mölkykižas suitui hyvin dengua KKK:n hyväkse. Čondžoibazari
uvvessah ruadau Kinnermy-pruazniekan aigah 10.8. Terveh tulgua!
-
22.6.2013 12 čuasul. Vijjestostu subotniekku.
Sarai sai piädyseinän, trubii da seinylaudoi riičittih, nuagloi
kiskottih da laudoi tukuttih. Al'bom
../kodi/albom130622.html
formumal. Ruadajat:
-
16.6.2013 Nellästostu subotniekku. Sarain luajindua, kačo
../kodi/albom130616.html.
-
15.6.2013 KKK yhtistyksen vastavundu 19:00 čuasul Kinnermäl.
Vastavundan piäteemannu oldih remontan vaihtoehtot, kui kohendua vai
luadie kogonah uuzi kodi. Pidäy kuulta azientundijoin mielii.
-
8.6.2013. Kolmastostu (?) subotniekku. Ruadajinnu paiči kyläläzii, gostii
Karjalan Kielen Seuraspäi Suomespäi, kaikkiedah nenga 15 hengie.
Piäruavot täl kerdua oldih sarain levon luajindu,
endizen sarain toppien tukkuomine, nuagloin kiskomine
lavvois da koin ulgoseinien laudoin riičindän jatkamine.
Jo on paikku kus säilyttiä rakendusmaterjualoi levon al, da jo rubieu
nägymäh, min verdu ulgoseinien parzis on hapannuttu, min verdu hyviä.
Tarkembi sellitys
../kodi/albom1306.html sivul.
Ruadajat:
-
6.6.2013. Karjalan kielen koin pihal (joven puolel, uuličan varrel)
avattih kačottavakse vieljärveläzen perindölöin tiedäjän
Paraskovja Ivanovan (1889-1966), alias "Kylybuabo",
mustokivi.
Fotokuvii avuanduvastavundas (painalda hiirel suurembakse):
-
23.5.2013. Täl nedälil kodiruaduo ruatah Oulun da Seinäjoven opastujat.
Enämbi fotokuvii kodisivuston
fotoal'bomas
-
7.5.2013. Koin tagapihua tazoiteldih kahtel traktoral. Tazoitettuh kohtah
pihan peräle nouzou sarai, kudamas säilytetäh riičittylöi laudoi da
parzii koin kohenduksen aijannu, da koin valmistuttuu poltolomuloi.
Kaksi opastujua Ouluspäi tuldih kuukavvekse harjoittelemah. Ezmäi hyö
allettih luadie kentykäymäliä (kuvan keskel), kudai roih ylen
tarbehellizekse konzu kuun lopul tulou suurembi joukko harjoittelijua.
Traktoristoin da harjoittelijoin lizäkse oli kolme subotniekkuruadajua,
kuduat riičittih tagaseinän ulgolavvoituksen. Alembas kuvas kai parret
jo ollah pal'l'ahannu.
Ozutahes, ku allus algajen fundamentu on pahoi luajittu da se on
vil'čistännyh seinii, murendanuh levuo da hapattanuh parzii. Kuvisgi
nägyy hapannuttu partu. Pidäy sanuo ku hapannuot parret ollah pieni
vähembistö kaikis parzis, ga onnuako kai seinät pidäy levittiä da
uvvelleh nostua. Menöy aigua da dengua enämbi migu allus duumaičimmo.
Hätkestyy, ga nouzou.
Onnuako subotniekat jatkutah tuliennu pyhänpiän
-
Oraskuu 2013 roih ylen aktiivine. Ruatah suomelazet remontan opastujat,
puaksumbah subotniekkua rahvahale. Tarkembi,
kačo tiä.
-
21.4.2013 subotniekas 11 hengie.
-
14.4.2013. Vuvven enzimäzele, kaikkiedah kaheksandele subotniekale
tuli 20 ruadajua, kuvan otandan aigah jo kolmas vuitti oldih lähtietty.
Ruado keskityi suureh zualah, sen tyhjendämizeh da lattien avuandah,
ku parembi vois nähtä fundamentan da alimazien parzien kunnon.
Mieldykiinnittäi huomivo oli, ku alemman kerroksen latelahkot oli
kiinnitetty toine toizeh puukeppizil.
-
31.3.2013. 14.00 aigah Karjalan Kielen Kodi -yhtistyksen vastavundu
piettih Kinnermäl Gokkoevielluo. Kačottih koin kohenduspluanoi
da piätettih subotniekan aijas. Koilluo on tarittu panna vieljärveläzen
runonpajattaan mustolaudua libo -kivie. Kačotah.
Pagizemmo tulien kezän suomelazien
opastujien ruavos Karjalan kielen kois oraskuus da subotniekoin pidämizes.
Terveh tulgua!
-
6.3.2013. Karjalan Kielen Kodi yhtistys on registriiruittu. Tämä
on suuri uudine sendäh, ku nygöi koin omistusbumuagat voi kirjuttua
da ruadajan suandu voi todevuo.
-
15.2.2013. KKK:n toimindua lähiaijal:
Suomes menöy dengoin keriämine KKK:n srojindumaterjualoih niškoi. Oulus
myvväh šipainiekkoi da pietäh šipainiekkukursoi KKK:n hyväkse. Martti
Penttonen andoi podarkakse Zinaida Dubininan "Kirjutukset" kniigoi.
Kniigat myvväh Karjalas da Suomes, da kai dengat mennäh KKK:n hyväkse.
Sulakuus KKK:n kois Karjalan kielen kodi-yhtistys pidäy subotniekkoi.
Oraskuus Vieljärvele tulou kaksi suomelastu kirvesmies-opastujua, kuduat
ruvetah kohendamah Karjalan kielen kodie yhtes Vieljärven rahvahan kel.
Oraskuun jälgimäzel nedälil tulou 30 suomelastu opastujua kohendamah
Karjalan kielen kodii yhtes Vieljärven rahvahan kel.
Kezäl jatkammo koin kohendamistu.
-
8.1.2013. KKK passiboiččou kaikkii ket ollah kannatettu KKK:n toimindua
ruavol da jengal. Alovehelline yhtistys KKK:n registriiruičendumaksu on
maksettu da se avuau tiedy suurembih ruadoloih.
-
28.12.2012. Karjalan Kielen Kodi yhtistys pidäy illačun Kinnermä 19
aigua. Terveh tulgua!
-
22.12.2012. Kaheksas subotniekku. Pidi peruuttua kovan pakkazen däh.
-
2.12.2012. Seiččemes subotniekku. Paikale tuli 17 ruadorahvastu da
brihaččuine. Tuli vie yksi kaži kaččomah rubieugo ottamah tädä omakse koikse.
Iellehgi riičindyruaduo, jälgimäzenny pertinny käymäl da verandu.
Oven vieres olii huoldopertine yhtyi keitändypertih.
-
17.11.2012. Illal halličuksen enzimäine kerähmö.
Piädielot oldih yhtistyksen
siändölöin šeikuiččemine da rakendustarvikkehien suandu.
Jäzenmaksukse piätetthih 200 rubl'ua ruavahil da 100 rubl'ua
opastujil da eläkkeheläzil. Jäzenluvukse čotaittih 15.
17.11.2012. Kuvves subotniekku. Ruado eistyy a riičittävyä viegi on.
Ruadamas 12 udarnikkua.
-
26.10.2012. Viijes subotniekku, piätenčän. Ruadajii 8. Karjalan Kielen
Koin yhtistyksen perustamiskerähmö. Vallittih halličukseh
Valeri Ivanov (paginanvedäi), Natalja Ivanova, Nadežda Kalmykova,
Nadežda Stafejeva (varapaginanvedäi), da Vasili Zaharov.
-
21.10.2012. Nelläs subotniekku. Iellehgi riičinduruaduo. Paikal 13
ruavastu da vie 4 lastu, kuduat harjavutah kois käymäh.
-
23.9.2012. Kolmas subotniekku nenga terväh ku toizen subotniekan aigu
oli pahoi ellendetty. Paikal 7 ruadajua.
-
16.9.2012. Toine subotniekku. Riičindy jatkuu, levo paikattu. Ruadajii
21
-
26.8.2012. Enzimäine subotniekku. Koin kaččelu, riičindy algau.
Ruadajua 19.
-
22.7.2012. Ol'ga Gokkojevan kučuttu kerähmö Vieljärven kluubutalois,
kudamas sellitettih karjalan kielen koin idejua da piätettih ruveta
ruadoh. Nenga kaksikymmen hengie Vieljärvel, Petroskois da
Suomesgipäi.
Tädä kodii huavattih Karjalan Kielen Koikse: