Lena Ruppijevan "Livvin opastuskniigu 8-9" löydyy nygöi täs adresis
http://fulr.karelia.ru/eku/V_Ruppijeva_Livvin_opastuskniigu_8_9_kluassu/II/index.html
Kirju Prof. Anneli Sarhimaan 60v roindupäiväkse
Kirjan ilmahpiästäi on Karjalan Sivistysseura. Enimät kirjutukset koskietah karjalan kieldy da enimät ollah suomenkielizet, ga on puoli d'uuzinua karjalankielistygi. Äijy aziedu.
Šulkkuni sanaine - kirjoituksia Karjalasta ja vähemmistökielistä
| Lukijalle | 7 |
| I Kieliyhteisön sirpaloituminen, kielen revitalisaatio ja yhteiskunta | 19 |
| Reetta Toivanen: Pohdintoja äidinkielistä ja oikeuksista | 31 |
| Annika Pasanen: Uhanalaisen kielen revitalisaation mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista: karjala vs. saame | 45 |
| Johanna Vaattovaara: Meänkieli rajanatakaisina asenteina ja kielitietoisuuksina | 62 |
| Riho Grünthal: Kieliyhteisön hiipuminen yksilön kokemuksena: häivähdys vatjan kielen tarinasta | 76 |
| II Karjalan kielen ylirajaisuus | 93 |
| Johanna Laakso: Ylirajainen karjalan kieli: pohdintoja kielirajoista ja kielen rajoista. | 95 |
| Irina Novak: Tverinkarjala - vanhan Korela-rahvahan kielen lämbymärandaine oksa. | 108 |
| Raija Pyöli: Henkilö kielen takana - Ljudmilan Markianovan käden jälki karjalan kielessä. | 121 |
| Vesa Koivisto: Tverinkarjalan monet taustat. | 132 |
| Ilja Moshnikov: Monen karjalan välis: kielelline vaihtelu rajakarjalasmurdehis. | 148 |
| Marjatta Palander: Karjalaa Liperin murteessa. | 155 |
| III Karjalan kielen varannot. | 167 |
| Martti Penttonen: Valdu, rahvas, kieli da murreh. | 169 |
| Susanna Tavi: Karjalan kielen sanakirja digitaalisena aineistona: esimerkkinä tverinkarjalan ja sen lähtöseutujen sanasto. | 180 |
| Valentina Karakina: Elä kieli jotta šäilyis kanša. | 194 |
| Natalia Giloeva ja Helka Riionheimo: Yskyniekanvakku: yhten sanan pitky pajo. | 208 |
| Ulriikka Puura ja Outi Tanczos: Sanomalehti kirjakielen kasvualustana. | 219 |
| Timoi Munne: Laulettu Karjala. | 225 |
| Lea Siilin: Ystävyyden sanavarat. | 239 |
| V Karjalan kieli ja karjalaisuus kokemuksena. | 255 |
| Kati Parppei: Karjalasta karjaloihin - pohdintaa karjalaisuuden määrittelystä ennen ja tänään. | 257 |
| Tuomo Kondie: Minun karjalaisuuteni. | 267 |
| Henna Massinen ja Milla Uusitupa: Halusin tutkia karjalaa - mitä löysin. | 277 |
| Helka Riionheimo: Armastu ruaduo ruadajes: suomalaisena karjalan kieltö tutkimassa. | 295 |
| Natalja Antonova: Se andau tiediä nygöi. | 303 |
| Irma Mullonen: Inkeriläisten hiljaiset vuosikymmenet Karjalassa. | 317 |
| Kirjoittajat ja toimittajat. | 328 |
| Anneli Sarhimaan julkaisuja. | 333 |
Jelena Ruppijevan uuzi karjalan kielen opastuskniigu on piässyh ilmah.
Täs kirjas on perindöllisty da nygyaigastu materjualua, tekstua da kielioppii, čomien kuvienke. Kirjua juatah školis, ostua sidä nikus ei voi. Himoittas piästä školniekakse.
Täs linki tv-uudizeh
"Kolttasaamelazet da karjalazet" seminuaru Zoomas 2-23.11.2021
Seminuaru (suomenkieline) kerävyy kylmykuul joga toinargi da nelläspäivy 17:00-19:35 Zoomas.Seminuaran programmu ual, registriiruičenduohjehet täs linkis
L'udmila Markianovan elos
Elostu suurembi ruado - Ljudmila Markianovan elämä Raija Pyöli Karjalan Sivistysseura, 2021,Kai karjalan kielen (livvin) opastujat, nuoret da vahnat, olemmo nähnyh libo kuulluh tämän kunnivoitun ruadajan nimen. Käin jället tunnemmo, a kenbo ole tämä ristikanzu? Raija Pyölin kirjutettu kirju sellittäy tämän suvaitun ristikanzan tundemattoman elaijan yskylapses hoidokodih, buabolois da died'olois bunukkah. Nygyaigazen karjalan kielen muamakse händy nimitämmö. Kirju on suomenkielinen da sie on äijy fotokuvua da liittehii.
Maltomerkit
Maltomerki on sistiemu, kudamanke keltahto on mahto ozuttua malto miltahto alal, kudamah nengomat kritierat on luajittu. Maltomerkisistiemas on kolme maltandan tazuo A, B da C da joga tazol vie kaksi alatazuo 1 da 2. Natalja Gilojeva on kiändänyh kielenmalton kritierat livvinkarjalakse:Opastujien maltuo arvivoijah eurouppalazen vihjavuskehyksen maltotazoloin vuoh.
Kielenmaltai-merki annetah opastujale, ollou häi ozutannuh omassah maltot kaikil kielineron oza-alovehil. Maltotazoloi voibi käyttiä arvivoičendah niškoi sežo ilmai digitualizii maltomerkilöi.
-
- Ellendäy da käyttäy tuttuloi jogapäiväzii sanomizii da perustazon sanondoi, kudamien tavoittehennu on yksinkerdazen, konkretnoloin tarbehien täytändy. Maltau ezittiä iččie da toizii. Maltau vastata iččie koskijoih kyzymyksih da sanuo kyzymyksii toizile, ezimerkikse, kus hyö eletäh, kedä hyö tundietah da midä heil on. Maltau paista prostoloi paginoi, paissou hänen paginkanzu hil’l’ah da selgieh sego on valmis avvuttamah.
- Ellendäy virkehii da puaksuh käytettylöi sanomizii, kuduat liitytäh tavallizembih jogapäiväzih tarbehih: enne kaikkie händy iččie da perehty koskii tiedo, ostoksien luajindu, paikalline tiedo, ruado. Maltau paista yksinkerdazis da rutiinajyttyzis tilandehis, kudamih niškoi pidäy olla prostoidu tiijonvaihtuo tuttulois, jogapäiväzis dielolois. Maltau kuvailla yksinkerdazeh luaduh omassah taga-alua, lähästy ymbäristyö da vältämättömii tarbehii.
-
- Ellendäy piäkohtat selgielöis tavallizen kielen viestilöis, kudamii puaksuh olettelou ezimerkikse ruavos, školas da joudoaijal. Maltau paista enimis tilandehis matkates kohtehkielizil alovehil. Maltau tuottua yksinkerdastu, johtonmugastu tekstua tuttulois libo iččie kiinnostajis tiemois. Maltau kuvata kogemuksii da tapahtumii, huavehii, toivehii da tavoittehii. Maltau perustella da lyhyöh sellittiä mielipidehii da pluanoi.
- Ellendäy piäajatukset konkretnoloi da abstraktnoloi tiemoi kaččelijois moniluaduzis tekstois, sežo omassah eričysalan käzittelys. Viestindy on moine hyvä da spontannoi, gu häi maltau olla alallizes vuorovaikutukses roinduperäzienke ilmai midägi vaigevuttu kudasgi čuraspäi. Maltau tuottua selgiedy, yksittäskohtastu tekstua ihan eriluadizisgi tiemois, ozuttua omii mielii mistahto aijankohtazes dielos da sellittiä eri variantoin hyvyöt da pahuot.
-
- Ellendäy eriluaduzii jygielöi, pitkähkölöi tekstoi da tunnistau peittomerkičyksii. Maltau ezittiä omii ajatuksii hyvin da spontannoih luaduh ilmai nägövis olijoi vaigevuksii sanomizien löydämizes. Käyttäy kieldy libieh da effektiivizesti kui socializih, mugai opindoloih da ammattih liittyjih tarkoituksih näh. Maltau tuottua monimutkazii tiemoi kaččelijua selgiedy, hyvin rakendettuu tekstua yksittäskohtienke. Maltau jagua tekstan ozih da käyttiä ezimerkikse sidehsanoi virkehien sivottavakse.
- Ellendäy tavan mugah vaigevuksittah kaikenualastu paistuu da kirjutettuu kieldy. Maltau yhtistellä tiedoloi eriluaduzis paistulois da kirjutettulois lähtehispäi da rakendua niilöis annettulois perustelulois da kerävölöis syväindön mugah yhtenäzen ezityksen. Maltau ozuttua omii ajatuksii spontannoih luaduh, ylen hyvin da tarkazeh. Maltau eroittua merkičysvivahtehet mutkikkahisgi tilandehis.
Konkriettizii kyzymyksii, kudamil malton tazuo miärätäh, voidas olla
ezimerkikse:
A1 Ellendäy yksinkerdazii tervehtyksii.
A2 Ellendäy uudizis tiemupiirin vaihtumizen.
B1 Maltau novvattua yksinkerdazii suullizii turvuohjavoloi.
B2 Maltau piätellä pagizijan azendehii da kohtavundua omassah tiemah.
C1 Ellendäy paginua tavallizel kielel, hos se ei olisgi selgieh eroiteltu.
Ongo yksi karjalan kieli vai ongo niilöi 2,3,4,5 libo enämbi? Kačo klusterikartal, kunne erähät kieliopit sijoitutah. Voi olla hairavoloi da tämähäi on vaiku yksi nägökulmu kyzymykseh. Ruado jatkuu. Ohjehii kartan käyttöh nyblän OHJEH tagan. Enämbi klusteroindas tiä
Karjalan kielen koin abuniekat ry ruadau Suomes
Karjalan kielen koin abuniekat -nimine yhtistys perustettih 30.5.2021 Ilomantsis. Se on nygöi registriiruittu da sil on bankutili IBAN: FI07 5072 0520 1026 19 (BIC: OKOFIHH), kudamale voi maksua avustuksii, jäzenmaksuloih viestikse kodipaikku. Paginanvedäi on Hannu Lappalainen (s-poštu hala ät kopala čöke fi).Kui nimi vihjuau, yhtistyksen tarkoituksennu on kannattua Karjalan Kielen Koin toimindua Vieljärves da Suomesgi. Pluanoin mugah sygyzyl 2021 on nengomii tapahtumii:
- 25.8.2021, 18-19 čuasul. Verko-opastundan teemuildu. Karjalan kielen verko-opastundu kanzalasopistolois da Päivännouzu-Suomen yliopistos. Ližätieduo Saara Immozel da Hannu Lappalazel.
- 23.9.2021, 17 čuasul algajen. Karjalan Kielen Koin toimindu. Ol'ga Gokkojeva da yhtistyksen ruadojoukko. Ližätieduo Hannu Lappalazel.
- 27.11.2021 17 čuasul algajen. Rastavanielline besoda yhtes Trapesa-yhtistyksen kel.
- Tarkembua tieduo lähembänny tapahtunduaigua.
Syväindön da algusanat voi lugie täl sivul.
Karjalan Kielen Koin abuniekat
Kuvas "kodiabulazien" hora toivottau kerämöh yhtynyöt tervehtulluzikse.
"Karjalan Kielen Koin abuniekat" yhtistyksen alguhpanokerähmö piettih 30.5.2021 Ilomantsis. Paikale tuli puolitostukymmendy abuniekkua. Saman verran ozanottajii vastavuttih videokonferensien kauti. Kerähmön - da myöhembi yhtistyksen paginanvedäjäkse vallittih Hannu Lappalainen Horan ezityksen jälgeh saimmo kuulta Ol'ga Gokkojevan raportan koin toimindas da tilandehes.
Vastavundan piädielot oldih registriiruittavakse työnnettävien siändölöin kaččomine, halličuksen valliččemine da toimindupluanu. Yhtistyksen tarkoitus on tugie Karjalan Kielen Koin toimindua da tugie karjalan kielen elvytysty muijalgi.
Tavoittehis da toimindutavois oli yksimieližys, enämbi aigua menigi zakontehnillizih yksityskohtih. Yhtistyszakonan mugah yhtistyksen nimi pidäy olla suomen-, ruočin- libo saamenkieline, libo kahtel nämis kolmes. Nämä ollah Suomen konstitutsies mainitut virrallizet kielet. Karjalan kielel ei ole Suomes hallindollizen kielen stuatussua, vaiku mainindu ukuazas, kudamas luvetellah Suomes paistuloi kielii, kudamis raportuijah Europan Nevvostole. Ku yhtistyksen nimi hyväksytänneh piälekirjutetus muvvos, sit ongo karjalan kieli murdehellistu suomen kieldy, kudaman käytös meidy školas vieroitettih. Ku ei nimi ei kelvanne, sit mihbo karjalan kieli kelbuau?
Toine tehnilline kyzymys, kudai pagizutti, oli kerähmöh kuččumine. Eskiizah oli kirjutettu, ku kerähmöh kučutah sähköpoštači libo telefonal. Muite eigo kučuta? Sih muodoh se jäigi. Toinah telefonatoindu da sähköpoštatoindugi jäzendy ei ajeta iäre kerähmöpaikalpäi, ku häi sinne petties puuttuu libo muite suau tiijon kerähmös.
Vallittih vie paginanvedäi da viizi muudu jäzendy.
Ualolijois kuvis enzimäzes da keskimäzes paginanvedäi, toizis kuvis kerähmon ozanottajii, omas kuvas vie Peša da Pirjo. Jälgimäzes kuvan halličus jo ruadau.
Kirjan lopulline syväindö on nengoine.
Vuvven 2020 toimindukerdomuksen voi lugie Toiminduforumas, tiä
... da ielleh, luvut "Tiedokannat" da "Internet"
Kirjah Tiedotehniekku on ližätty luvut "Verstaičendu", "Ezityksen luadimine" da "Taulukkolaskendu".
Hil'l'akkazeh eistyy: "Tiedotehniekku" kirjah on ližätty lugu "Kuvankäzittely".
Huom! Uuttu tieduo "Tiedotehniekku" -kirjas Opastus sivuloil täs linkis.
Lubain päivittiä vuonnu 2009 ilmahpiässyön Tiedotehniekku-kirjan vuvven 2020 loppuh mennes. Mennyt vuozi meni, uuttu kirjua ei ole, a tädä vuottu vie on ies.
Olen pannuh ruavon alguh, opin suaha kirjan valmehekse 2021 algupuoliškol.
Ku tämä dielo kedä kiinnostannou, voizin sellittiä kirjutettuu internetači. Täytty loittonopasundukursua en ruohti luvata engo suurele joukole. Se vois olla sovittuh aigah, meedienny jitsi-meet, Se on ilmaine videonevvotteluohjelmu, kudamua kačotah livaimel (Chrome libo Firefox), piäs piäh kriptattu, nimidä ei pie azendua. Kiinnostaugo kedä, vois kyzyö minul (penttone ät cs čöke uef čöke fi)
Kučummo Karjalan kielikylyn metodiekat –seminuarah!
Seminuaran piemmö 25. syvyskuudu Karjalan kielen kois VieljärvelOhjelmu:
- 8.00 Avtobussu lähtöy Anuksespäi, avtobussu azettuu toizisgi kylis ku pidänöy
- 10.30 Tulendu Karjalan kielen kodih, čuajut, ekskursii
- 11.30 Karjalan kielen kodi –yhtistyksen ruado, yhtistyksen paginanvedäi O. Gokkoeva
- 11.45 Kielipezän lapset ozutetah omii neroloi
- 12.00 Karjalan kielen koin kielipezä: ruavon syväindö. Antonova N.N., metodistu
- 13.00 Murgin
- 13.30 Kui päivykoin igähizet lapset opastutah karjalan kieleh. Kui voi organizuija kieliymbäristön koin ulgopuolel. Antonova N.N. metodistu, Popova L.I. lapsienkazvattai da kielipezän vedäi. Yhtehizet kieliharjoitukset.
- 16.30 Čuajut, lähtendy Anukseh, mahto kävvä Kinnermäl ekskursiel
Opastussivut:
Ližäin KKK:n kodisivuston rubriekkusivule stolbiekan "Opastus". Monil KKK:n kielikursoil on käytetty KKK:n emändän luajittuu, KKK:n julguamon ilmahpiästettyy kniigastu 10 askeldu karjalan kieleh.
Rubein ližiämäh opastussivuloile pikkarazii harjaituksii askel askelel. Sie löydyy sežo livvin luvenduharjaitus iänenke.
3151 Karjalan kieltä, alkeet. Etäkurssi
Ke 17.00–18.15 16.9.–25.11.2020 Nina Barmina 26,00 €Ilmoittautuminen 11.9.2020 mennessä
Sinul on mahto opastuo karjalan kielen livvin murdeheh. Alguammo iänis da kirjaimis. Opastummo pagintiemoin uuzii sanoi, luajimmo harjaituksii, välis luvemmo. Kursal voi tulla kaikin: pienet dai suuret, nuoret dai vahnembat. Opastai Nina on Vieljärvel, opastujat kois. Tulgua terveh! Kurssi toteutetaan Vieljärveltä Karjalan kielen kodista etäopetuksena Zoom-yhteydellä. Järjestäjä Ilomantsin kansalaisopisto.
3152 Karjalan kieltä, jatko. Etäkurssi
Ke 18.30–19.45 16.9.–25.11.2020 Nina Barmina 26,00 €Ilmoittautuminen 11.9.2020 mennessä
Hyvä karjalan kielen opastui! Sinul on mahto opastuo karjalan kielen livvin murdeheh. Opastummo pagintiemoin uuzii sanoi, luajimmo harjaituksii. Välis pajatammo, luvemmo da kirjutammo. Kursal voi tulla jogahine ken pagizou jo vähäzel karjalakse. Opastai Nina on Vieljärvel, opastujat kois. Tulgua terveh! Kurssi toteutetaan Vieljärveltä Karjalan kielen kodista etäopetuksena Zoom-yhteydellä. Järjestäjä Ilomantsin kansalaisopisto.
Himoittas vediä/työndiä hos näytehpala "Karjalan kieli kielioppilois" kirjua KKK:h, a tunduu ku rajan avavundu vaiku loittonou. Poštas toinah vois työndiä yhten palan 26.50 eurol. Ongo muudu vaihtoehtuo? Vuozi tagaperin vedelin kirjupakiettoi rajas yli. Toinah nimi kirjan kannes avvutti, nimidä maksuloi ei tullis kyzytty. Tämä on jygiembi. Yksi kirju painau 1,5 kg da juaššiekkah syndyy 10. Juaššiekkučotal rubien tuomah konzu raja avavuu.
Kui kuvas nägyy, tiedotehniekan kirju on vahnannuh. Toinah se vähän liijoittelou, ga kirjan painanduvuvven 2009 jälgeh mobil'noi telefon da internettu ollah tuldu rahvahan elaigah joga puolel muailmua. Toimistotehniekas suurdu muutostu ei ole olluh, a tiedokoneh on otettu ruadobrujakse lähes kaikis ammattilois. Otan tavoittehekse ozin päivittiä, ozin uvvelleh kirjuttua se kirju vuvven 2020 loppuh mennes. Kirjutan täh pluanua, mittuine syväidö minul on mieles:
- tiedokonehen ozat, abulaittehet
- operuattorusistiemu (Linux, Windows, Mac, telefon), tiedokonehen käyttö, abuohjelmat
- tekstankäzittely: wysiwyg (Word kl'onat), merkičendy (html, LaTeX), verstaičendu (Scribus)
- kuvankäzittely: pikselukuvat (gimp), piirdämine (paint kl'onat), vektorukuvat (inkscape)
- taulukkočotaičendu (Excel, gnumeric)
- tiedokannat (sqlite, mysql)
- internet: verkoh liittymine, tiedoturvu, piäteh da tiijostonsiirdo (ssh, scp), kučistus da pakuičendu (zip), sähköpoštu, livain (verkosivut, forumat), 1-1 iäni da video (signal), moni-moni videonevvottelu (jitsi meet), sotsiualine meedii
- ohjelmoindu (python)
- verko-ohjelmoindu (javascript)
- midä vie???
Panemmo Karjalan kieli kielioppilois kirjan, kui i ven'ankielizen da suomenkielizen versien hinnakse on 2000 rubl'ua libo 30 euruo. (Hinnas on ližäarvonvero.) Karjalankielizen kirjan hindu on pienembi tuotandomenoloi, ven'an- da suomenkielizien kirjoin hindu on vähäzel tuotandomenoloi suurembi. A kirju on sangei da pidäy varavuo ližäpainoksen da anglienkielizen versien painandah. Opastujale da eläkkeheläzele dengu toinah tunduu suurel, sendäh ehoitan, ku bohatembat voidas tugie heidy da maksua 1000 RUB libo 10€ liigua, ku vähemmän bohatatgi voidas ostua kirju ičele. Rajan avavundassah kai karjalankielizet kirjat ollah minul. Minul sežo on vägitukku suomenkielisty versiedy da eräs pala ven'ankielisty. (Enämbi ven'ankielisty versiedy on Irina Novakan tagan Akademien tiedokeskukses, voi olla Periodikan laukasgi.) Nygöi kirjua voi ostua Suomes minul sähköpostači (penttone ät cs čöke uef čöke fi). Poštumaksu yhtes kirjas Suomes Suomeh on 4.9€ matkutelefonnoumeranke, 7.8€ ilmai tf-noumerua.
Karjalan kieli kielioppilois piäzi ilmah. Kirjua voi kyzellä Karjalan Kielen Kois sit, konzu sinne rubieu piäzemäh pandemien jälgeh.
On lähtenyh kirjupainoh nengoine kirju:
Irina Novak, Martti Penttonen, Aleksi Ruuskanen, Lea Siilin KARJALAN KIELI KIELIOPPILOIS foneetiekan da morfolougien verdailu kiändäi: Martti Penttonen Kone-fondu, Karjalan Kielen Kodi 2020, 408 s. (A4)
Kannet, syväindö, algusanat, sivu 273, sivu 332, ven'ankielizen da suomenkielizen painoksen kannet kuvinnu:
Lusja Kiprušova kuoli. Tämä uudine onnuako on "vahnane", ga en ole muijal nähnyh. Kuoli Lusja Kiprušova, vikse oraskuun algupuolel. Häi toinah oli paras lyydikse pagizii. Hänen paginua voi lugie "Minun oma kieli" kniigazes, löydyy KKK:n pualičal. Iändy voi kuulta tiä. Äijän nägi, äijän suvaittu ristikanzu.
Prezentatsii da luvendo KKK:s/Zoomas.
Kyzy Ol'gal, kui vastavuo!
Karjalan kielen ehtypäiväkursu
Jelena Ruppijeva:
"Nygyaigaine pereh da joudavu aigu"
25. oraskuudu 2020 14:00 čuasul
Jelena Ruppijeva on tundiettu karjalan kielen kehittäi.
Häi on kirjuttanuh äijän karjalan kielen opastudukirjua.
Ku tahtonet piästä tälle kursale, kirjuta Ol'ga Gokkojevale,
suat Zoom-linkan.Tule terveh kursale!
Paginanvedäjän viesti KKK:n toimindas:
Korona-epidemian aigah ruammo 1. heinykuussah loittuopäi, Karjalan kielen kodi on sissäh salvas
KIRJAIMIKKOKURSU 19.5.2020 15:00-
Kučummo opastumah karjalan kielen kirjaimikkoh internetači 19. oraskuudu 15.00:n aigah. Opastajannu on Nina Petrovna Barmina. Ku tahtonet tulla kursale kirjuta Olga Gokkoevale viesti, sit suat linkan urokale. Et maltane Zoom -progruamua, voimmo opastua sih ennepäi. Tule terveh kursale!olga.gokkoeva@pp.inet.fi
OPASTUNDUKURSU ”OPASTAMMO LASTU KARJALAN KIELEH”
- Opastundukursu: 4 zoom-vastavustu kuun aigah (4 čuassuu) + 4 čuassuu + kodiruaduo - kaikkiedah 8 čuassuu
- Opastundukieli: livvinkarjala
- Opastunduaigu: 16.04.2020 – 7.05.2020. Joga nelläspäivy, 15.00-16.00 MSK (UTC+3) aigua
- Opastai: Natalja Antonova, Karjalan Kielen Kodi. Vieljärvi, Venan Karjala
- Opastujat: 15 alallistu hengie ymbäri Karjalua, Suomie. Lapsienkazvattajat, kielenopastajat, vahnembat, kieli-aktivistat. Muut voijah olla vällänny kuundelijannu.
- Opastundumaterjualat: livvinkarjalazet, erähät - ven'ankielizet (ven'anpuolizih niškoi)
- Maksot: donations/lahjoitukset Karjalan Kielen Kodi-čotal.
TEEMAT:
- Kui varustuo paista lapsenke karjalakse vie enne hänen jiävindiä meillyö? Motivatsiet da avut.
- Mibo on se — paista lapsenke karjalakse?
- Midä da kui pagizemmo lapsele?
- Lapsen igä: 0 vuottu – 7 vuottu. Kui pyzymmö karjalan kielen ramkois?
- Kižuandu da kižat. Kielikižat. Kielimaterjualat.
- Kui ruavas ristikanzu suau kehittiä omua kieldy olles lapsienke yhtes
- Registriiruijakseh kursale voi työndämäl omat tiijot (nimi, sugunimi, e-mail-adressi, ruadokohtu, eländymua) e-mailan kauti Ol'ga Gokkoevale olga.gokkoeva@pp.inet.fi libo viestinny vk:s libo fb:s. Ku on kyzymyksii zoom-programmas sit voit kaččuo opastunduvideon ven'akse libo suomekse
Tundietus syys en ole piässyh KKK:h ohjelmoindukursua pidämäh. Ga se on andannuh syyn harjaitella kursan piendiä internetači. Suurin harpavuksin emmo ole piässyh edehpäi. Tässah nygözien opastujienke olemmo ohjannuh robotoi käzin libo palaohjelmoindal, sit olemmo palaohjelmoinnuh Scrach kielel. Nygöi opimmo opastuo "oigiedu" ohjelmoindua Python kielel. Enzimäine suuri harpavus on löydiä latinalazet kirjaimet näppäimistös. Toine harpavus on kirjuttua ohjelmutekstua ohjelmoindukielen sintaksan mugah. Alguh olemmo piässyh. Ga alguopastus olis äijiä kebjiembi lähiopastuksennu migu loittonopastuksennu.
Meedienny olemmo käyttänyh Skype ohjelmua. Videon luadu ei ole hyvä, ga onhäi se moizennugi pieni ihme. Hyövylline ominažus on ekruanan jago. Tarbehelline ominažus olis tiijostoloin siirdo ga sidä täs ohjelmas ei vie ole. Ku rastavanukko täs dielos vois avvuttua, työndäzin hänele nengoman toivomusluvettelon:
- ilmaine ohjelmu, kudai ruadas yleizis tiedokonehen da telefonan operuattorusistiemois
- käyttöliittymänny olis livain
- ruadas verdazien verkos ilmai keskitettyy palvelindu, WebRTC standartan mugah
- käyttäi voi perustua vastavundupertin da hyväksyö toizii käyttäjii tunnuksen da peittosanan vuoh. Käyttäitiijot da viestit ei puututtas kaupputavarakse, rikollizien libo špionoin tiettoih
- palveluloih kuuluttas audio- da videokonferensiet, online tekstuviestit, ekruanoin jago da tiijostoloin jago. Vois i olla valgeitaulu piirdimenke, libo tugi ulgozele kamerale
Nygöi verkos löydyy kymmenii, ku ei sadoi, ohjelmii, kuduat todevutetah monii nämis toivomuksis. Ezimerkikse jitsi olis muite hyvä, ga sit ei ole tiijostoloin juandua. Ohjelmoindan opastukses olis hyvä ku opastuksen keskes vois siirdiä ohjelman palazii libo kogonazen ohjelman. Internettua livailles huomavo kiinnityi RTCMultiConnection projektah, ga se onnuako ei vie ole tuottanuh valmehii ohjelmii. Pidäy vie vuottua rastavua.
Karjalan Kielen Koin vuoziraportu 2019 on lugiettavannu Toimindu sektsies
nellänpiän 12.3.2020 18:00 čuasul
Tule terveh!
Scratch-kursu jatkuu...
Zinaida Dubininan runo KKK:le
Robotiekkua da ohjelmoindua -kursu jatkuu.
Toinah sana "kursu" on liijoitteluu, ku opastujii on vaiku kaksi, Jefrem (kuvas) da Matvei. Ei ni "muasteri-opastui" ole pättävy terminy, ku urokoi on nenga joga toine nedäli, 1-2 čuasuu kerrallah. Tädä terminiä käytetäh kielenelvytysterminolougies opastundas, kudamas opastui yhteltiedy opastuu ruavon da kielen muasterispäi. Mieldykiinittäi ruado andau motivatsien opastuo kieligi, eigo kieli jiäy vaiku pruazniekkupäivinny käytettäväkse čomenduksekse. Ga oigies "muasteri-opastujas" opastui kävelöy muasterin jälles kaiket päivät. Meidy eroittau 400 km valdivoloin rajanke.
Yhtelläh ebärealistizii tavoittehii azettamattah meijän kursu on mennyh hyvin. Opastujat ollah oldu motivoitunnuot da ollah hyvin eistytty. Vuvven allus mollembat ollah vuorotellen voimatuttu, ga se ei ole äijiä haitannuh, ku opastus yhtele on sit voinnuh olla intenziivizembua, da välinedälilöilgi hyö onnuako ollah vähäzen keskenähgi harjaiteltu.
Sygyzyl opastuimmo ohjelmoindan alguloi Sphero-robotanke. Nygöi jatkammo ohjelmoindua samal tazol tiedokonehen ekruanal Scratch kielel. Oigiekse ohjelmoindakse tädä voi jo sanuo, ku ohjelmis käytetäh muuttujii, ehtollizii käskylöi da petloi. Myöhembi keviäl rubiemmo opittelemah Python da Javascript -kielii, robotoi unohtamattah. Tilain toizen sugupolven Martti-robotan, kudamal olis enämbi neruo da kudamua olis helpombi käyttiä, a koronaviirussu Kitais on hätkestännyh hänen roindua.
Maksaugo pidiä nengomua kursua nengoman matkan tagan? Onhäi muasteri-opastujan da valdukielizen ammatti- libo korgien opastundan ero astronoumielline. Yhtelläh ku duumaičen dieluo yksilön tazol, moizetgi urokat voijah äijäl vaikuttua sih, midä opastui ajattelou kieles da ruavos, nostua kielen prestiižua, andua virikehty opastundah, da yhtistiä nämä kaksi dieluo. Se motivoiččou minuugi ajelemah.
Jelena Ruppijeva tuli KKK:h pidämäh koin ruadajile kursua pereh- da kodisanastos, vahnua da uuttu sanua.
Kolme "bibliedy" kielenelvytykses
"Puuttui" minun käbäzih kolme sangiedu "bibliedy" kielenelvytykses:
- Joshua Fishman: Reversing Language Shift. Multilingual Matters, 1991, 1997, 431 p.
- Leanne Hinton, Ken Hale (eds): The Green Book of Language Revitalization in Practice. Brill 2012 (Academic Press 2001), 450 p.
- Lenore Grenoble, Lindsay Whaley: Saving Languages - an introduction to language revitalization. Cambridge University Press 2007, 231 s.
Elaigu jatkuu pimies arresgi:
- Jefrem da Matvei suadih diplomat Sphero miäččyrobotan ohjuandas da ohjelmoindas da jatketah uvvel pordahal. Täs edehpäi tavoittehennu on opastuo rinnakkai Scratch-ohjelmoindua da karjalan kieldy. Sen jälgehgi on opastundan pordahii hos kunne.
- Pihal kielipezän pertin ymbärile on srojittu čoma aidu, ku lapset ei petties pakuttas jyrkändehelpäi libo puututtas dorogale.
- Koin toizes kerrokses sygyzyl valmistuttih käymälät. Nygöi päivänlaskupuolel zualas valmistui keitändyčuppu.
Nenga seiččie vuottu olen ylläpidännyh nämii sivuloi da enimät tekstatgi ollah lähtietty minun käzispäi. Minun mieles muut meediet ei korvata verkosivuloi. On kiirehviestimii, kudamat ollah moneh dieloh pättävät, a niilöih verraten verkosivuh kirjutettu on kui kallivoh kolotittu. Pidäs vai mustua päivittiä tiijot. Elän loitton KKK:späi, hyvä olis löydiä paikalline ylläpidäi, kudai parembi tiedäs, midä on tapahtumas. Lähiaijale minun huavehet ollah nengomat:
-
Tehnillizesti karjalankielenkodi.net sivusto on minun vuonnu
2007 perustetun opastajat.net sivuston "alivuogralaine" kui
vuonnu 2015 perustettu karjalankieliopit.net. Sivustot da
niilöin forumat ollah kaiken aigua oldu samas verkohotelis, kudamas
nygöi pidäy maksua 132€ vuvves da ližäkse jogahizes verkotunnukses 19€
vuvves. Vuogran maksoin syvyskuul, tunnuksien maksuaijat ollah heinykuus,
syvyskuus da talvikuus (KKK). Olen huavannuh nostua oman minimualizen
palvelimen enne tuliedu sygyzyy. Sih niškoi minul jo on al kuvattu
Freedombox "palvelin", bankukartin koguo, d'uiman sangevus, sydämes
batarei da micro-sd mustokarti da Linux Debian operuattorusistiemu,
maksoi vähembi sadua euruo. Nimi tulou sit, ku maksua ei pie nikel
da tiijot on kriptattu, ei vuvveta ulgopuolizile - mamontufirmoin
"ilmazis" palvelulois iče olet myödävy tavar. En vai vie ole kerrinnyh
proubuiččemah vakkazen toimindua da hankimah tarvittavii tunnuksii
da sertifikuattua.
-
Ku suannen Freedomboxan ruadamah web- da poštupalvelimennu, sit
toinah moizen juaššiekkazen vois ostua KKK:legi. Samal vois
karjalan kieldy maltajas tyttözes libo brihačus kazvattua
KKK:le oman "laboratourii-inženieran".
Srojindukuvii KKK:s. Enzimäzes kuvas emändy tulou kodih, tagan kielipezän aidu. Kahtes kuvas uvvet käymälät toizes kerrokses. Kolmes jälgimäzes kuvas kielipezän aidu kolmes nägökulmas.
Panen täh ezittelyt kursois, kudamii vois pidiä KKK:s keviäl 2020. Täshäi on kudakui kahten kirjan syväindö. Algutiedodoloin jälgeh voi vallita mieldykiinnittäjät/hyövyllizet palazet.
"Robotiekkua da ohjelmoindua" vois jagavuo kolmeh gruuppah nenga, ku robotiekan algukursah (6 čuassuu) kuuluttahs palat 1-3, robotiekan jatkokursah (6 čuassuu) palat 4-5. Idejan ohjelmoindukieles (6 libo 7) toinah voi suaha idejan kahtesgi čuasus, a iččenäzeh ohjelmoindah opastumine kyzyy äijiä enämbi aigua. Miäččyrobottua voi ajella kielii maltamattah, a sit edehpäi pidäs jo maltua lugie da vähäzen ellendiägi karjalan kieldy, ku opastusmaterjualoi vois ellendiä.
Tiedotehniekan teemoih tuttavundah vois käyttiä 2 čuassuu / teemu, a tiedotehniekan käyttäjän pidäy opastuo kai igä.
Kielipezän opastujat L'uba opastajanke. Ul'a tänäpäi oli voimatoi.
Lugemis- da kirjuttamiskursan opastujat da opastai.
Tämänvuodine roindupäivy oli karjalankieline! Oli nuorembua da vahnembua osuttajua: Kalevala-runuo, räppii, teatruozutelmua, gituarrugruupan da pajojoukon ozutustu.
Kačo kuvii:
Kielipezän seniorit tuttavutah sanakirjah.
Robotiekku-kursal Martti- da Aleksander-robotat harjavutah jalgumiäččyh.
Tišan valmendettu robottu voitti kižan.
Tavallizen argirutiinan ližäkse tapahtui nengomua:
Etnolougu Julija Litvin pidi etnogruafistu paginua karjalazes perehes
endizinny aijoinnu, kudamii vahnimat vie mustettih. Pagin meni ven'akse da
siiriči minun korvis.
"Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 -vuodehizile" kursal Saša da Saša
opastuttih opastamah Scratch-kielel ičenpiirrettylöi robotoi kävelemäh
ekruanal. Opastuttih tytöt dai robotat.
Tänny luguvuonnu nämil kursoil olen huomannuh, ku kolme šeikkua haitatah
opastundua:
- Kursoin kazvatukselline tavoitehäi on opastua lougiellistu problieman
reššindiä da samal karjalan kieldy. Tämä vuadis keskittymisty da
syvendymisty azieh. Školapäivän jälgeh lapset ollah väzynnyöt eigo
voija keskittyö opastettavah dieloh.
- Teorieshäi nämmä kursat ollah ezimerki "muasteri da opastui"
kielenopastundas, kudamas mieldykiinittäi teemu vedäy ellendämäh da
opastumah kieldy da teeman lougiekku avvuttau piäzemäh yli kielenmalton
loukkolois. Yhtelläh, hos lapset ollah jo opastuttu karjalan kieldy
školas, kielenmalto ei tävvy ni yksinkerdazen paginan ellendämizeh.
- Sinny aijannu konzu olen nämmii kursoi pidänyh, kai lapset ollah
suadu telefonat, kudamil voi kižata tiedokonehkižoi da kačella da
kuunnella hälykkähii meedielöi. Konzu rubien avvuttamah yhty opastujua
ohjelmoindan probliemas, kai toizet upotah telefonah. Sendäh,
"muasteri da opastui" metodas onnuako "opastui" tovengi on yksikös.
Karjalan Kielen Koin stahanovilazet udarniekat čiistitäh koin pihua:
17.4.2019. Kolmaspäivy, opastundupäivy. Kielipezän lapsethäi opastutah
karjalan kieleh joga päiviä, tänäpäigi juostol tuldih urokale. Vahnembat
opastujat harjaiteldih kirjutandan foukussiloi da valmistuttihes sanelun
kirjutandan testah. Kuvua ei täs ole, a Matvei da Miša käydih Scratch
ohjelmoindan urokal da hyvin eistyttihgi.
"Verdailii karjalan kielioppi" projektan seminuaru da
ven'ankielizen "Карельский язык в грамматиках" käzikirjan prezentatsii
Petroskois Periodikan seinis (Titovan uuličču3) 24.4.2019 12-14.
- 12.10–12.25: Projektan vedäjän algusanat (Lea Siilin)
- 12.25–12.40: Kariela kielioppiloissa -käzikniigan rakenneh (Irina Novak)
- 12.40–13.05: Klusterikartat da kielioppiloin verdailuohjelmu (Martti Penttonen)
- 13.05–13.20: Klustekartoin käyttö karjalan kielen murdehien kyzymyksien sellitändäs (Irina Novak)
- 13.20–13.35: Karjalan murdehien iänikartu da muut projektan verkosivuston materjualat (Martti Penttonen)
- 13.35–13.45: Tulokset da kielioppiruavon jatkandan perspektiivat (Lea Siilin)
- 13.45–14.00: Kyzymyksii
Tulgua terveh!
Pezäläzien kieliurokku:
Paikallissijoi opastumas
Naizien gimnastiekkua
Scratch-kielen urokal
'KARJALA KIELIOPEISSA' (suomenkieline versii)
Foneetiekan da morfolougien verdailijan tutkimuksen ezittely
Aigu: piätenčän 29.3.2019 12.15–15 čuasul
Paikku: Päivännouzu-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Agora-taloi, zualu Ag100
- 12.15–12.35 [20 min] Prezentatsien avuandu da julgavon ezittely. Lea Siilin
- 12.35–13.25 [50 min] Verdailijan tutkimuksen tulokset. Irina Novak
- 13.25–14.05 [30 min] Klusterikartat da murdehien verdailuohjelmu. Martti Penttonen
- 14.05–14.35 [20 min] Karjalan murdehien iänikartu. Aleksi Ruuskanen
- 14.35–14.45 [10 min] Tutkimuksen jatkonägymät da prezentatsien loppemine. Lea Siilin
- 14.45–15 [15 min] Kyzymyksii suau ezittiä.
Prezentatsien organizuiččou: Verdailii karjalan kielioppi -projektu
Prezentatsien kielet: karjal da suomi.
Karjalan Kielen Kodi -yhtistyksen vuozikerähmö
Kučummo kaikkii Karjalan kielen kodi - yhtistyksen vuozikerähmöh 17.3 12.00:n aigah! Halličus pidäy vuoziotčotan, juommo čuajut da pagizemmo tulies ajas. Tulgua terveh sanelemah omii ajatuksii!
Paginanvedäi
Scratch-kursan algu. Opastujat da opastai.
Seminuaru ozuttihes "jäzenienvälizekse". Paikal oldih ohjelmas mainitut pagizijat paiči Aleksii, da Lena Ruppijeva kirjazel. Paikale tulluot oldih tyydyväzet sih midä nähtih da kuultih. Kengo sai nähtä kui kielipezä toimii, ken kuulta toizenlazis opastusmetodois, da ken suaha tiediä normittamattomis da normitettulois karjalan kielen murdehis. Ezitettih huavehii vastavuo samah tabah vuvven peräs, toinah Suomes, toinah eri päivänny.
Kuvii:
Kuvis voi nähtä, kui
- pezälapset ozutetah kielenmaltuo
- Nina pagizou KKK:n toimindas
- Natalja pagizou kielipezis
- Lea ezittelöy "verdailii karjalan kielioppi" projektua
- Irina sellittäy "Karjalan kieli kielioppilois" kirjan syväindyö
- Ol'ga pagizuttau Irinua
- Jelena ezittelöy "Karjalan kielen elvytysprojektua" Suomes
- Miäräl pieni a kiinnostunnuh joukko kuundelou paginua
- Lea da Irina planiiruijah tulijua kielioppiprojektan vastavundua
- Suistamon murreh da Huabarven (Vieljärvi) erotah vähäzel ga hyvin voi ellendiä
- min nägözenny piäzöy ilmah uuzi kirju kielioppilois (ezmäi suomekse da ven'akse, sit karjalakse da angliekse)
Täs vie linki Karjalan TV:n uudizih.
Täs on syy, mindäh KKK on srojittu mättähäle:
Päivypläšindät. Hurualpäi 1-2, opastujat, 3-6 pezäläzet.
Mihail, Matvei da Tihon Sphero-ohjelmoindan urokal. Miäččyrobotat
ruvettih pyörimäh da värii vaihtamah ižändän kirjutetun ohjelman
mugah.
Täs vie linki
KKK:l on olluh hyviä ruadailykkyy. Oli pieni hädä, kus löydyy keittäi Annin sijah, kudai lähti uuttu karjalastu suamah da kazvattamah. Kus lienne, taivahaspäigo pakui Zinaida Artemjeva, kudai hyvin maltau paista karjalakse da šeimie syömizii kielipezän lapsile.
Robotiekan urokal kävyy kolme brihaččuu: Matvei, Tihon da Mihail. Täl urokal harjavuimmo Spheron ajandan da pikoi-vähä jo tuttavuimmo Spheron ohjelmoindah.
Karjalan kielen elvytyksen päivy 21.2.2019 Karjalan Kielen Kois
Yhtistynnyzien Kanzukundien muamankielen päivänny piemmö seminuaran karjalan kielen elvytykses. Seminuaran tarkoituksennu on sanella omis kieldy elvyttäjän ruavon kogemuksis da opastuo toizien ruavos da kogemuksis yli rajan.
- 11:45-12:15 Tulokoufeit
- 12:15-12:30 Karjalan kielen koin ezittely. Koin emändy Nina Barmina
- 12:30-13:00 Karjalan kielen koin kielipezän ezittely. Kielipezän koordinuattoru Natalja Antonova
- 13:00-13:40 "Verdailii karjalan kielioppi" projektan ruavon tuloksien ezittely. Irina Novak, Martti Penttonen, Aleksi Ruuskanen, Lea Siilin
- 13:40-14:00 Murgin
- 14:00-14:45 Karjalan kielen elvytysprojektu Suomes. Elena Kurki.
- 14:45-15:30 Karjalan kielen elvytysruaduo Karjalan tazavallas. Ozanottajien paginoi.
- 15:30-15:45 Yhtehisty paginua da yhtesruavon pluanoi karjalan kielen elvytykses, kui ruado jatkuu da kui pidiä yhtevytty.
- 15:45-16:00 Lähtökoufeit.
Ku karjalan kielen elvytysruado ollou lähäl syväindy, olet tervehtulluh seminuarah. Musta registriiruijakseh enne 15.2.2019, soita Nina Barminale, tf. +7 921 4518148, libo kirjuta olga.gokkoeva@pp.inet.fi
Kačo Turu-turu-tuššii fil'mu Karjalan kielen koin kielipezäs.
Opastuimmo ohjuamah robottua taulutiedokonehel sormie siirdämäl, sit piirdämäl taulutiedokonehen ekruanale.
Alisa ei ole vie vahnu. Igiä hänel on vuozi da kaheksa kuudu. Joga päiviä häi tulou kielipezäh harjavumah karjalankielizekse karjalazekse.
Toizis kuvis (painalda suuremmakse): Kodi sai kuurat da lumiestiet levole. Uuličan puolel on uvvet puuhizet pordahat ardoloinke (perilöinke) da puuhizen kävelysillan. Alisua syöttäy Gal'a. Vieljärvigi sai kattehen, kudai jo kandau kalaniekan (hos kodvazen). Vohtajogigi kandau varoin, a hänel ongi siivet. Kuvis Karjalan Kielen Kodii voi kaččuo eri nägökulmis. Jälgimäzes kuvas KKK:n športujoukkoveh treenerinke.
Pezälapsil oli ezmäi kieliurokku da sit kižuandua pajatuksenke.
Sit kyläläzet kerävyttih mustelemah da pidämäh Ruizniemen
kyläpruazniekkua.
Äijän vuotettu tapahtumu oli toizen kerroksen käymälöin seinien
nostamine. Silmin nähtäviä se äijän eistyi yhtes päiväs.
Oli muudugi. Tiedotehniekan urokal teemannu oli taulukkočotaičendu nuorien opastujienke, da samua teemua pidi duumaija sežo kielipezän kirjanpidoh näh.
Tiedotehniekan kursat täl kerdua teemannu oli kuvankäzittely Gimp
ohjelmal. Kaksi opastujua tuli. Tämän kuvanke harjoittelimmo verkoh
riputettavan kuvan luajindua, kui täs on.
Oli tavoittehennu panna alguh Vieljärven kartan piirdämine
satelliittukuvis ga odvavai kergeimmö tädä kuvua kaččomah.
Lövvin verkoečol paginčiepin, kudamas kehitettih Python skriptua
Googlen satelliittukuvien keriändäkse yhtekse suurekse kuvakse.
Nenga luajin tämän kuvan. Tämän kuvan piäle vois Gimpas läbinägyjile
kettuloile piirdiä järvet da tiet, toinah muudugi detaljii. Alguperäzes
8802x5868 kuvas voi eroittua talotgi. Maltaugo ken sellittiä kyzymysmerkin
Kinnermän alapuolel. Ongo se hakattu vai kui se on roinnuh?
KKK:n kerhot 2018-2019
- Ezmäinargi
- 16:00-18:00 Kangaspuuloil kuvondu. Nikolajeva A.
- 18:30 Naizien tervehys. Antonova N.
- Toinargi
- 15:00 Pagizemmo karjalakse (lapsih niškoi). Barmina N.P.
- 15:00-17:00 Tilkuruadokursat. Nikolajeva A.
- Kolmaspäivy
- 13:30 Opastummo kirjuttamah. Barmina N.P.
- 15:00-17:00 Kaksinkerdaine nieglomine. Nikolajeva A.
- 15:30-17:30 Tiedotehniekku. Penttonen M.
- 16:00 Teatruharjaitukset.
- 18:30 Naizien tervehys. Antonova N.
- Piätenčy
- 15:00 Kielikursat alguajil. Barmina N.P.
- 18:30 Naizien tervehys. Antonova N.
- Lyhytaigaizet kielikursat. Ruadopaikois, oman aijan mugah. Barmina N.P.
Tiedotehniekan kursu on piässyh vauhtih kolmen tytön väil. Täl kerral teemannu oli docx dokumentan kirjuttamine da tulostamine, da Skype. Kursal on tavoittehennu ezitellä äijän teemua. Ni yhteh teemah emmo kergie harjavuo, a tarkoituksennu on ellendiä ideju, mih ruadoh migi vehkeh pädöy. Iellizel kerral kačoimmo tekstiedittorua (Windowsan bloknote), kudamua (libo samantabazii Linux ohjelmii) rubiemmo tarviččemah ohjelmii kirjuttajes. "Midä näjet, sidä suat" tekstankäzittelyh da docx formuattah tuttavuimmo Windowsan wordpad (libo notepad) ohjelman vuoh. Tytöt kirjutettih da tulostettih ičele diplomat tekstankäzittelymaltolois. Tiijostoloin siirdelyh käytimmö this computer ("tämä tiedokoneh") brujua. Skypeh tuttavummo sendäh, ku toiči kursua libo harjoituksii voi piädiä internetači yli rajan. Täs tarvitah Skypen ekruananjago-ominazuttu.
Buabat ruatah karjalan kielen kursal. Kaikinhäi maltetah, a pidäy
verestiä da tävvendiä kielenmaltuo.
Uuzi kaivo ruadau. Enzimäzen kaivonke jogivarres ei olluh lykkyy. Vezi
oli ruostehistu, ei juodavakse pättäviä. Enämbi yhty kerdua se tukkevui
peškuh da jiädyi talvel. Uuzi toivottavasti kohendau net vijat, vezi
ozutahes hyväkse.
Karjalan kielen koin palveluhinnasto
1. Ekskursii Karjalan Kielen Kodih 50 rub/min, ei vähembi 500 rub
2. Karjalan kielen paja Kois 250 rub/hengi
3. Käziruadopaja Kois 250 rub/hengi
4. Seminuarat da vastavundat Kois: 500 rub/3 čuassuu, ližäčuassu 500 rub
- vastavunduzualu da čuajuzualu
- käymäl
- tiedokoneh, videoprojektoru
5. Naizien kerho: gimnastiekku 20 rub/kerdu
6. Teatrulippu 50 rub
7. Kerhot (kielikerhot i muut) 150 rub/kuu
8. Sobien pezendy 100 rub
9. Čuaju libo koufei + 2 piiraipalua 200 rub/hengi
10. Kursu - šipainiekat
1-6 hengie 4000 rub
7-12 hengie 7000 rub
12+n hengie 7000+n*400 rub
11. Kursu - sulčinat
1-6 hengie 3000 rub
7-12 hengie 6000 rub
12+n hengie 6000+n*300 rub
Päivy KKK:s.
Vahnembien pezälapsien kieliurokku.
Pezälapset ozutetah minule keskisormie.
Vie vahnembien pezälapsien urokku.
Tiedotehniekan kursu algau.
Karjalan Kielen Koin 2 kerroksen pohjupiirustus.
Tämänvuodine roindupäivän pido vähäzel eroi aijembis kerrois, ku täl kerral eziteldih koin toimindoloi. Kuvat enne panelipaginoin alguu. Alembas kuvas paginanvedäi Ol'ga Gokkojeva da tv-toimittai Ol'ga Ogneva.
29.7.2018 11-16 čuasul
Karjalan Kielen Koin avvonazet veriät
- 11.00–12.00 Petroskoilazien da anukselazien gostien tulendat da syötändät. Sanelemmo kodih näh rahvahan tulendoin mugah.
-
12.00–13.00 Paneelipagin:
Midä ristikanzu da yhtistys voijah ruadua karjalan kielen hyväkse?
Vedäi: žurnalistu, valdivollizen arvospiettävän palkindon omistai Olga Ogneva
Pagizijat: aktivistat Olga Gokkojeva, Martti Penttonen, Vladimir Lukin, Maikki Kundozorova, Natalja Antonova. (KKK:n toine kerros, konsertuzualu) -
13.00–14.00 Olgua hyvät, čukelduattokseh !!!
- Karjalan kielen express-kursu. Vedäi: Nina Barmina (2. kerros, konsertuzualu)
- Oma mua -lehtitoimituksen programmu. (2. kerros, konsertuzualu)
- Kielitiedo, robotiekku da ohjelmoindu. Vedäi: Martti Penttonen (2 kerros. Oččuseinän zualu)
- Vedrei nivel. Voimistelendua. Vedäi: Natalja Antonova (2 kerros. Senčoi)
- Lapsien čugelo. Vedäjät: L'ubov' Popova, Galina Markova (1 kerros, kielipezän perti)
- 14.30–15.15 Spektakli. Seiččei juodua, seiččei luzikkua. Anuksen rahvahan teatru. Ohjuaju Natalja Romanova (2. kerros, konsertuzualu)
- Anuksen karjalazet da Karjalan Kielen Kodi yhtistys ualkirjutetah sobimus jatkuvah yhtesruadoh
- 16.00 Autobusoin lähtendät Petroskoih da Anukseh
21.6.2018. Tänäpäi KKK:s käydih Petroskoin yliopiston pedagougizen tiedokunnan opastai kahtenkymmenen opastujanke. Huranpuoleine naine kuvas, Zinaida Eflova, tärgei yhtyshengilö PGU:s tämän kirjuttajale, konzu allammo kahten opastujanke "projektan" "Kui vaihtui kieli Vieljärves".
Kezäl ielipezäs paikal olijoin lapsien lugu vaihteleh päivy päiväl. 20.6.
kai 8 puututtih paikale, oli vie yksi vahnembi "gost'u".
v -> V (pienet korvat - suuret korvat),da samas aijas emäkrouliekku suau emäččypoigazen,
V -> vV.Nenga krouliekkupopulatsii kazvau täh tabah
v V vV VvV vVVvV VvVvVVvV vVVvVVvVvVVvV ---Lugumiärät kazvetah nengoman sarjan mugah:
1,1,2,3,5,8,13,21,...(tuttavu sarju?). Urokale KKK:h tuldih Maria da Angelina, Kinnermäs Ivan. Jatkammo kahten nedälin peräs.
"Robotiekkua da ohjelmoindua" kursal päivän teemannu oli Martti da Aleksander -robotoin ohjuandu taulutiedonehen ohjuandusovelduksel da Scratch ohjelmal.
"Robotiekkua da ohjelmoindua" kursoin tiekartu: nengomua kursoil voi
opastuo.
Täsbo ruaduo meijän nuorile inženieroile. Sain ozat BBC Micro:bit da Raspberry Pi protsessorkartiloi käyttäjih robotoih. Pidäy keviäl varata aigua nämien srojindah niškoi.
Robotiekkua da ohjelmoindua - pluanoi edehpäi
Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile kursoil Sphero-miäčyn da Scratch-kielel ohjelmoindan egzuamenois läbi piästih 11 opastujua, 8-14 vuodehizet. Nygöi kursat jatkutah Martti-robotan ohjelmoindal Scratch kielel. Martti-robotan ohjelmoindas ongi hätkekse ruaduo, enne gu olemmo sen kazvatannuh tävvekse karjalazekse, kudai nägöy, kuulou da pagizou karjalakse. (Täs voi olla vähäzen šuutkua.)Kaiken aigua kursoin tavoittehennu on kazvattua tiedotehniekan käyttäjii, kuduat iče ellendetäh, midä da kui tiedokonehenke voi ruadua. "Ohjelmoi, eiga roittos iče ohjelmoijukse". Robotat ollah hyvä abuniekku täs opastundas, ku tuloksen nägöy konkriettizesti. A tavallizeh ohjelmoindah verraten robotois on lizävaigevus - kommunikatsii. Semmite humanoidurobotat pidäs suaha nägemäh, kuulemah, da pagizemah, toinah muga kui ellendämähgi. Tavoiteh on tavoittamatoi, a hengihjiändän imperatiivu käsköy ristikanzua tavoittelemah tavoittelematoindu.
Toine slouganu meil on "Igä elä, igä opastu". Martti-robotan tulijoi neroloi voimmo harjoitella yksinkerdazembien robotoinke. Johäi Spherogi oli moine robottu. Duumaičen, ku voizimmo vie hankkie kaksi yksinkerdastu, huogiedu (nenga 50€) robottua kudamienke voizimmo harjoitella srojindua, ohjelmoindua da nägyö. Täs kuvat
Huranpuoleizen Move Mini buggy robotan sydämenny on BBC:n aloittehes kazvatuskäyttöh tarkoitettu Micro:bit protsesorkarti, kudaman aivoinnu on yksinkerdazin ARM-protsessor. Tavoittehennu on olluh, ku alle 10-vuodizetgi voidas senke tuttavuo elektrouniekkah. Täs luajimmo ohjelmoidavan libo telefonal bluetoothači ohjattavan robotan. Oigienpuolizen robotan sydämenny on Raspberry Pi karti, kuduadu voi pidiä täydenny tiedokonehennu - nengoman panemmo Martti-robotangi piäh. Täsgi on ARM-protsessor, äijiä tehokkahembi. Tämä STS-Pi robottu kaččou edehpäi kameral, senke ohjuaju voi ajua robotan "pahoih paikkoih" sen mugah midä ies nägöy.
Täs meil on ruaduo monekse kuukse edehpäi.
Nygöi 11 opastujua ollah suadu diplomat Scratch ohjelmoindukieli -kursas: Darja Dmitrijeva, Maria Fedorova, Ivan Kalmykov, Jegor Kalmykov, Timofei Kirillov, Juuli Kähäri, Aleksandra Malkova, Arina Pilipčinets, Angelina Stafejeva, Dmitri Suhinin, Aleksandra Tkačeva.
Voimmo jatkua edehpäi:
A täl kerral 5.1. piädielo oli tuttavundu Martti da Aleksander robotoinke da suuri jalgumiäččyturniiru, štruafupotkukižannu. 9 mačan jälgeh voittajakse puutui Arina Pilipčinets.
Robotiekku- da ohjelmoindukursoil 12 opastujua jo suadih diplomat
Sphero-miäčyn ohjelmoindas. Enzimäzet kaksi, Juuli Kähäri da Ivan
Kalmykov suadih diplomu Scratch-kielel ohjelmoindas.
Scratch-kursu jatkui. Vie niken ei ole piässyh läbi Scratch-egzuamenas. Toinah tuliel kerral? Sphero-kursal vie kai ei kerritty käymäh.
Pienile n'abukoile on valmistumas käymäl kolmen mal'l'anke.
https://karjalankielenkodi.net
Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile
Ku ollou kyzyndiä, voin pidiä KKK:s nengomii kursoi:
- Sphero-miäčyn ohjelmoindu Sphero Edu ohjelmistol taulutiedokonehel
- Scratch ohjelmoindu tiedokonehel
- Martti Robotan ohjelmoindu Scratch kielel
- Martti Robotan rakendelu ielleh (iäni, nägö, ...)
- Sphero-miäčyn da Martti Robotan ohjelmoindu Python kielel
- Sphero-miäčyn da Martti Robotan ohjelmoindu Javascript kielel
- Verkko-ohjelmoindu Javascript kielel
- Yleine ohjelmoindu Python kielel
- ...
Kaikkien kursoin pidämine toinah jiäy utoupiekse, ga moine mahto on.
Kursat ollah lyhykkäzii teeman ezittelylöi 2×3h libo kyzyndän mugah. Muasterikse tulendu kyzyy äijiä harjoitteluu!
Martti P.
On aigu panna alguh uuzi opastusvuozi. Täs linkis on pluanu, kui kursat ruvetah jatkumah. Nelli opastujua sai kezäl 2016 tovestukset Sphero-kursas. Hyö da erähät toizet käydih kevättalvel Scratch-kursal, a niken ei ole voinnuh kogonah suorittua kursugruuppua 2 ku Martti Robottu ei vie tulluh. Vuotan ihan uuzii opastujii kursale 1, kui i heidy ket ei vuonnu 2016 käydy Sphero kursal. Kursat pidäs kävvä jälletykses 1, 2, 3. Kelle himoittau opastuo robotiekkua da ohjelmoindua, ilmoittakkua koin emändäle, mittumat aijat pätäh da mittumat ollah ihan mahtottomat. Minule parahite pättäs aijat piätenčän, suovattan libo pyhänpiän. Muutgi päivät ei olla mahtottomat ga škol'niekathäi ollah školas. Yhtel kerral onnuako niken ei jaksa enämbi kolmie čuassuu.
Ohjelmoindu kyzyy foukuzoindua:
Kinnermy kezäl:
1) Van'an kozat lähtietäh ruadoh.
2) Nad'an kohendettu kodi.
3) Kaivo.
3) Kyly.
Opastundumaterjualua tämän urokan dielolois suau kaččuo tiä.
KKK:n ruadokalenduaru nedälil 3-8.4.2014:
Kielipezä ruadau. Voimattomuksen periä, kai lapset ei tuldu tänäpäi:
Srojinduruavot ollah eistytty koin sydämes:
Ulguo kaččojen kodi harmistuu:
Vohtajogi, karjalaine kodi, Kurajogi
Scratch -ohjelmoindukursan opastujat
Karjalan kielen koin elaigua
Jäzenkirjaine paginanvedäjäspäi
Karjalan kielen kodi – yhdistys menöy edehpäi, opastummo omis hairehis da opimmo ruaduo omien resursoin da mahtoloin mugah. Työnnän teile yhdistyksen ruadokerdomuksen da ruadopluanan.3.4. algavuu kielipezän ruado, kaksi lapsienkaččojua zavoditah ruadamah jo tuliel nedälil. Se on aiga jygei ruado lapsienkaččojile, opimmo heidy avvuttua kui voimmo.
Ezmäi olemmo oppinuh suaha kielipezä ruadamah Vieljärven päivykoin kel yhtesruavos, yhtesruaduo ei rodivunuh. Toinah se on ihan hyvä dielo, nygöi piemmö kielipeziä oman yhtistyksen väil, mi merkiččöy gu meil ei pie opastuo lapsii ven'alazien opastunduohjelmien mugah. Sendäh meil on mahto pidie putilline kielipezä, kudamas kaiken päivän paistah vaiku karjalakse lapsien kel.
Karjalan kielen koin ezmäine kerros on kudakui valmis, nygöi plotniekat ruatah jo toizes kerrokses.
Suomes eläjät jäzenet voijah maksuo jäzenmaksun (3,5 euroa/vuozi) Kinnermäen ystävät Ry:n Karjalan kielen koin čotale
Gu tahtonet andua abuu Koin ruadoh libo kielipezän ruadoh voit panna merkinnän: Koin ruado libo Kielipezä
Saaja: Kinnermäen ystävät Ry, Karjalan kielen kodi IBAN: FI70 1840 3000 0068 47 BIC: NDEAFIHHTulgua terveh Karjalan kielen kodih da hyväl mielel ottazimmo vastah yhtesruadoehtotuksii Suomen karjalazien kel.
Tervehyzin, Ol´oi Gokkoeva
Karjalan kielen kodi – yhtistys
Paginanvedäi
Vieljärven kielipezä eččiy ruadajii da lapsii
Karjalan Kielen Kodi huaveileh avuamah kielipezän jo tänä keviän. Vieljärvel pietäh seminuaru 24-25 tuhukuudu KKK:s, kus sanellah kielipezän ruavos. Ečimmö kahtu kazvattajua ruadoh. Vakansiet ollah avvoi. Tieduo karjalakse da venakse löydyy liittehis. Hyvät vahnembat, täyttäkkiä kyzelylistat da tuogua KKkodih!!! Kyzelylistan voitto ottua KKK:sgi.
kyzelylistu (html tekstu)
kielipezän brošuuru (pdf)
KIELIPEZÄ KARJALAN KIELEN KODIH - tiijoitusseminuaru
piätenčän 24.tuhukuudu 2017, 17.00 - 19.30
- 17.00 – 18.00
- Karjalan kielen tila. Mi pidäy ku kieli elis. Mittuine kieli on elävy kieli? Kielen elavuttamizen keinot.
- 18.00 – 19.00
- ”Kielâpiervâl” – filmu inarinsaamelazien kielipezäs. (25 min). Pagin.
- 19.00 – 19.30
- Mibo se on KIELIPEZÄ? Miäritelmät.
suovattan 25. tuhukuudu 2017, 14.00 - 17.00
- 14.00 – 15.30
- Mibo se on KIELIPEZÄ? Midä se andau? Midä pidäy kielipezän suajes? Midä kielipezäs ruatah? Lapsienkazvattajien nerot. Perehet da kielipezä. Jygiembät kohtat – kui piästä niilös läbi?
- 15.30 – 16.00
- čuajut.
- 16.00 – 17.00
- Vieljärven kielipezä. Mittuine se rodieu? Kui algavuu sen ruandu. Kedä tulou kielipezäh olemah da ruadamah.
Tämä sivusto on hillennyh, ku Vieljärvel ei ole löydynyh ylläpidäjiä. Alguvuozinnu oli subotniekkua srojindah näh, kudamis opin kävvä dai riputtua nägyvih koin dokumentoi. Nygöi toimindua on joga nedälil. Elän loitton kois engo voi pyzyö aijan tazal koin tapahtumis. Koin tapahtumis kirjutetah vk-ozuttehes https://vk.com/public46199459 ven'akse da karjalakse. Yhtelläh iče duumaičen ku tavoittehis, pluanois, aktiivizes ruavos, syväindölöis da suavutuksis olis hyvä kirjuttua hillembal, stuattizel forumal, sotsialine meedii parembi pädöy hetkellizen sotsializen čusvien ozuttamizeh.
KKK:n vuozikerähmös vallittih uuzii vieljärveläzii jäzenii halličukseh. Ylen tärgei uuzi pluanu on perustua kodih yksityine (ts. ei valdivolline) kielipezä, oigei, kogonah karjalankieline kielipezä. Dengua sih tiettäväine pidäy löydiä.
Koin srojindu jatkuu toizes kerrokses:
Koin srojindan luba-, nalogu-, vuogru- i muidu dokumentoi voi kačella KKK-yhtistys sivuloil.
Uuličanpuoleine piäveräi vie ei ole käytös, a verandu on čondžoibazarin varastonnu. Väliuksi pidäy lämmiä senčois, gu se ei kerras pagies verandan kauti pihale. Pihan puolen verandas on teräsveräi piäsydämehmenohodunnu, a tostugi veriädy käytetäh tarbehen mugah. Tämängi verandan da sinčoin välis on nygöi uksi.
Käymäläsgi jo on uksi da sähkötuli. Vientulendas (kui keitändypertisgi) oli tässah probliemua. Vezibutken muah upottajat unohtettih typpie butken piä da butkeh piäzi peškuu, kudai tukki butket koin sydämes. Butkimies Mauri on moneh kerdah huuhtelluh butket da nygöi net jo on ruvettu ruadamah. Käymäläs on ven'alazeh tabah rengi šittubumuagoile, liennöygo tarbehelline tiä? Kois kävyy suomelastugi gost'ua, kuduat ven'alastu tabua ei tietä da yhtelläh lykätäh bumuagu mal'l'ah. Maltanougo ken kiändäy seinäle riputetun lippuzen karjalakse, midä tarkoitannou?
Pezohuonehes on kylmän vien painehsäilivö da vienhiilutin. Butket on puhtastettu peškus da sobienpezokonehen voi jo azendua.
Käymäl on "output", ku sil olis käyttyö, pidäygi olla "input". Keitändyčuppuh on jiävinnyhes plita. Hos i seinäl on vie loukko jiäškuapale da mikroaldopäčille, voibi sanuo ku piädielo (libo piähtungendudielo) jo on kudakui kunnos.
Fiskul'tuuruzualu on sen nägöine, ku sidä käytetäh. Ga talvel pidäygi hyvin lekkuo, ku lämmitysty vie ei ole. Käziruadozualas akat ollah kangaspuuloi diivuiččemas. Käymäs oli gost'ua Jovensuuspäi. Konferensiizualas nieglotah kočkazel.
Kois on vie, tiettäväine, srojinduruaduo monekse vuvvekse da äijii loukkoloi rubl'ale. A perusinfrastruktuuru jo on da nygöi on aigu tovestua, ku karjalan kieli eläy Karjalan Kielen Kois.
Vastavundan jälgeh Nina sanelou: "Ruvettih ruadamah kerhot, 4 eriluadustu käziruadokerhuo, kielenopastus ihan alguniekoil dai ket maltetah, on lugemis- da kirjutuskursat. Lapset kävväh erize kieldy harjoittelemah. sit on lapsien ozuttelukerho, Veeral on erikseh samanlaine kerho ruavahah rahvahah näh. Kaksi kerdua nedälis kerävymmö fiskultuurua pidämäh da sit yhten kerran pajattamah. Äijy tulou uuttu rahvastu päivän allos KKK:h, kävväh kyzelemäh da kaččomah. Kaikil sanelen meijän ruavos da anna hyö saneltah toizil."
Olis vie plita, kudamal lettuu pastua, sit kodi olis valmis kelletahto, ken sidä rubieu käyttämäh.
Karjalan Liitto on Suomen karjalazien paikallisyhtistyksien liitto kudai on 1990-luvul algajen organizuinnuh Suomen da Ven'an karjalazile yhtehizii kielikursoi vuorotellen kumbazesgi muas, tänä vuon Priäžäs. Hyö tuldih KKK:h gostih, vastavumah kyläläzienke. Samah aigah oli fiskul'tuuruharjoitusgi.
Ken tahtonou gruuppukuvan tävvel rezolutsiel, täs sen voi ičelleh kopiruija heinykuun aijan.
Tänäpäi puhtastettih kaivo käyttöhotandah niškoi. Kaivo oli kaivettu da vezibutki vietty jo sygyzyl. Puhtastuksen da pohjukivien panendan jälgeh voibi kaivoh azendua pompu lopullizesti da panna vezi tulemah kruanoih da käymälmal'l'ah.
Kuvat huralpäi oigiele: puhtastaudumine enne ruaduo; požarniekoin mašin; vezimiehen syväinpuoline puhtastaudumine; šlöpöimies puhtastau kaivon syväinpuolen; pohjukivet; vien matku kaivos kodih.
22.4.2015. Käziruadokerho ruadau, nieglat vai viuhketah.
Kodi rubieu ruadamah sidä mih niškoi se on nostettu. Kieliurokku.
Enämbi kuvii:
Zinaida on tundiettu kirjuttai da karjalan kielen puolistai. Häi tahtoi nähtä mittuine kodi Vieljärvel on nostettu, pajatti da lugi omii tekstoi. Kui ainos, karjalan kielen oza oli hänel piäteemannu, kui vediä kieldy edehpäi.
Kuvas Zinaida Dubinina, tagan KKK:n susiedu Ivan:
Enämbi paginkanzu-kuvii:
Kodi ulguopäi on jo aiga valmehen nägöine, yhtet pordahatgi jo on.
Annin koiru svätti koin jalgua nostamal.
Jarmankale da vastavundah tuli nenga nellikymmen hengie. Jarmankas
voi mainita, ku pihal seizoi lumiakkugi myödih hyväl hinnal. En tiijä
pitkygo garantii annettih.
Hos kois vezi vie ei tule da mene da sizäkäymäliä vie ei ole,
kahtu pertii jo voi lämmittiä da niilöis voi eliä. Mugai
vastavundan paginatgi enimyölleh koskiettih toimindua KKK:s.
Hyväksi mielekse voi sanuo, ku siännölline toimindu kois algau.
Nina Barmina uskaldi pidiä karjalan kielen kursua kielen kohendamizeh
niškoi. Nadežda Zaitseva rubieu vedämäh pajokerhuo. Käzityön
ruadajatgi ruvetah kois vastavumah. Paginkanzu vastavundoi
harjoiteldih jo sygyzyl kluubutaloil, nygöi net jatkutah KKK:s.
Enämbi kuvii:
Ikkun lähembi
Ukset vie muatah
Fiskul'tuuruzualu vuottau käyttäjii.
Sinčois ei vie ole latettu.
Nygözenny aijannu ei tarviče tilata kirjua kerral suakse vuvvekse edehpäi ku kirjapaino voi nedälis ottua lizäpainoksen. Kirjua suau ostua KKK:n tapahtumis, Suomes Karjalan Kielen Seuragi myöy.
Liziä kuvua peigalonkynnen tagan. Keskimäzes kuvas koin kaži.
Ulgoseinien lavvoitus on eistynyh kolmandele seinäle. Täl nedälil on
uskaldettu tuvva lavvat, kudamil seinien lavvoituksen voi loppie.
Kuvas sežo nägyy verandan fundamentu. Nengomua fundamenturuaduo vie
jiäy toizen puolen verandan da terasan al.
Liziä kuvua al'bomas
Ulgoseinien lavvoitus on hyväl allul:
Čuajuzualal al löydyi kivi:
Enämbi kuvii
Täs erähii kuvii eri puolil kodii.
Enämbi uuzii kuvii täs al'bomas. Kuvii koin sydämes sežo voi kaččuo koin pohjupluanas.
Toizii kuvii
Kierros koin ymbäri:
Kierros koin ymbäri:
Kuvas vastavundurahvas.
Enämbi fotokuvii al'bomas
Kuvua suau tarkembakse painaldamal. Painammo kartinua opastuskäyttöh da toinah painammo poštukartiksegi. Suuret passibot Mariale enzimäzes Karjalan Kielen Koin julgavos!
(Suurenda kuvat hiirel!)
Ol'oi, Nad'a, kul'tuuruministru Jelena Bogdanova, Priäžän piirin johtai Konstantin Gusev da Vieljärven johtai Viktro Jefremov koin ies 24.7.2013
Vastavundah tuli 17 hengie, se kesti läs kolme čuassuu da perti oli paginua täyzi, karjalakse da ven'akse. Suurdu dieluo.
- Julija Ponomareva oli käynnyh etnokul'tuurallizien keskuksien seminuarois da oli sie suannuh nevvoloi kui ruadua. Kyläläzet ei innostuttu, sanottih net ollah muzeit, myö ruamma omah luaduh. Etnokul'tuurallizis keskuksispäi oli uskaldettu tiedokonehet da kielilaboratourii, no sidägi ebäiltih - nygöi meil ei ole tilua, ku net pandaneh muijale, sit suammogo konzu on tila?
- Suuri kyzymys, liijan vaigei täs sellitettäväkse, on koin omistuksen virrallistamine da kohendamizen/srojimizen algamine. Käytändös kudakui tiijämmo, midä KKK:l pidäy ruadua dai dengua kuitahto suitammo, a ezmäi pidäs sellittiä kai omistukseh liittyjät virrallizet dielot, kudamis on suadu risturiidazii tiedoloi.
- Subotniekkua heinykuul pietäh argipäivin 9:30-14.
- KKK:n nygöine tila linkas
- Nerokaššalin aigah pietys čondžoibazaris, arbajazis, kafes da mölkykižas suitui hyvin dengua KKK:n hyväkse. Čondžoibazari uvvessah ruadau Kinnermy-pruazniekan aigah 10.8. Terveh tulgua!
Vastavundan piäteemannu oldih remontan vaihtoehtot, kui kohendua vai luadie kogonah uuzi kodi. Pidäy kuulta azientundijoin mielii.
Ruadajat:
Fotokuvii avuanduvastavundas (painalda hiirel suurembakse):
Enämbi fotokuvii kodisivuston fotoal'bomas
Kaksi opastujua Ouluspäi tuldih kuukavvekse harjoittelemah. Ezmäi hyö allettih luadie kentykäymäliä (kuvan keskel), kudai roih ylen tarbehellizekse konzu kuun lopul tulou suurembi joukko harjoittelijua.
Traktoristoin da harjoittelijoin lizäkse oli kolme subotniekkuruadajua, kuduat riičittih tagaseinän ulgolavvoituksen. Alembas kuvas kai parret jo ollah pal'l'ahannu.
Ozutahes, ku allus algajen fundamentu on pahoi luajittu da se on
vil'čistännyh seinii, murendanuh levuo da hapattanuh parzii. Kuvisgi
nägyy hapannuttu partu. Pidäy sanuo ku hapannuot parret ollah pieni
vähembistö kaikis parzis, ga onnuako kai seinät pidäy levittiä da
uvvelleh nostua. Menöy aigua da dengua enämbi migu allus duumaičimmo.
Hätkestyy, ga nouzou.
Onnuako subotniekat jatkutah tuliennu pyhänpiän
Terveh tulgua!
Tädä kodii huavattih Karjalan Kielen Koikse:
