Валентин Катаев
Мие - руадаян рахван пойга
Perevedi: I. Fedotov
Kargosizdat, 1939, Petrozavodsk
113 s.
Tämä on oigei nevvostokirjuttajan Kataevan (1897-1986) kirjutettu nevvostokirju. Se algau Stalinan sanoil da lopeh Stalinan passiboičendah. Kirju piäzi ilmah ven'akse v. 1937. Kirjan mugah Sergei Prokovjev kirjutti operan "Semjon Kotko" v.1940.
Pravvat ollah selgiet: hyvät ollah ylen hyvät da vie paretah, ku ruvetah kommunistoikse, pahat ollah ylen pahat da paretah vaiku bul'kal oččah. Kirju kerdou ukrainalazen muanruadajan da saldatan elaijas aijannu vähästy enne enzimästy muailmanvoinua 20-luvun alguh. Tänny aijannu tsuarin Ven'a hajoi, Ukraina oli kodvazen iččenäine, liitettih nevvostovaldah, pagolaishalličus kučui muah germuanat kuni nevvostovaldu voitti. Poliittine tilandeh oli äijiä mutkikkahembi migu kirjua lugijes vois duumaija, taustutieduo täs linkis:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ukrainian_ ... dependence
Alguh piästyy kirju ylen hyvin rubieu vedämäh lugijua: on vojuiččemistu, suvaičustu, kosičendumenoloin kuvuandua, kyläeloksen kuvuandua. Kieli erähičči on "pidgin-ven'ua", karjalan kieliopin mugah lad'd'attuu ven'an sanua, a ven'ua maltamatoigi karjalaine kudakui ellendäy.
Ezimerki:
i toine"Tovariš'at! - sanojhes Kievskojn gubernijan revoljutsionnolojn komitetojn i štuabojn sjezdan vozzvanijas Ukrainan rabočolojl i krest'juanojl avgustan keski čislojs. — Vijzi kuuda jarilleh päj ukrainskoj tsentral'noj Rada, kudamas oldih pravojt éserat i men'ševikat, Ukrainan pomešikojn i kapitalistojn auttajat, kuččuj nemetskojt štykat i nijen avul hävitti Sovetskojn vluastin. Jo vijzi kuuda hyö herrutta piétäh Ukrainas, i kajken hejjan herrujnnan vijen kuun ajgah valuu raboče-krest'janskoj veri kapitalan toržestvan hyvyöksi, Täs ajjas on ruadaja rahvahal kiskottu Gindenburgan kannal tallattu Sovetskojn vluastin kaj revoljutsionnojt zavoevanijat.
Kirjan piäviesti vikse on se, ku kapitalistat da pomeššikat otettih kyläläzil jälgimäzen leibypalan, otettihgi, a nevvostovaldu andoi muat da leivän järilleh muanruadajile. Kirjan jälgimäine lugu kerdou 30-luvun loppupuolen hyväs elaijas. Ga tiettäväine, mainiččemattah jiä midä tapahtui täl välil: Ukrainan 1932-1933 nällänhädä, "holodomor", kudai tappoi 9 miljonua ukrainalastu, neljännen vuitin rahvasluvus. Sanotah, vuonnu 1932 se oli huonon hallindon periä, a vuonnu 1933 ihan pluanan mugah luajittu, pakkokollektivizoindu.- Hoj, ihmizet! Éj énämbi ole vägié tirpua, midä ne kirotut zlodejt mejjan piäl luaitah! Otettih kaj puhtahaksi, lejbiä palajsta ni kunne éj jatetty. Ihmizet stepil matkatah — panojn villjua kabrastamah, - ga éj vojja matkata, nällän täh sorrutah muah. A gajdamakat hejs dä prikluadojl nostetah i aetah, da vié nagretah. Ihmizet kaj piäl päj lykittih i jal'gimäjne veša pertis bazaral viédih, čtoby kerätä dengat Klembovskojl maksamista varojn. A kel dengua maksandah éj ollut, nijdä éj žiälejdy ni kedä — ni vanhua starikkua, ni piéndä brihačujsta, ni najsta nänni lapsen ke. Juuri kajkkié aettih Klembovskojn ékonomijan pihal, yksitellen kučuttih sarajh i siél pandih kagravärčin piäl, perrettih. Kaksi hengié piéttih käzis, kaksi — jallojs, yksi piäs, a yksi sih sah pergi, kun—i ihmine mängynnäs jo éj vajbunut. Pergi kedä sejbähäl, a kedä i šompalal. Hoj, Semjon, miun armas velli! Kaj mejl puhtahaksi otettih. Ni midä éj jatetty, i hebojzes vié kolmesadua karbovantsua maksuo pandih, a ku mejl dengua éj ollut, ga i mejdä muamon ke tože sih sarajh ribautettih i sejbähil perrettih, kuni myö mängynnäs émmä vajbunut. Miuda vié, slava-bogu, éj hätkié lyödy ku mié terväh mängynnäs vajbujén i iäni kähistyj. A mama, ku häi mängyö éj tahtonut, ga hätken händä perrettih i hänen piäl gajdamakat nagrettih. Händä ynnäh nijšojksi suatettih, muga, čto häi énämbi éj voj ruadua. I häi nygöj sauvajzen ke kävelöy volostié myöte kajkil dorogojl, ihmizil pakiččou, ken midä andau. I hänel ni ken éj anna, sentäh ku ičel éj ole midä syyvä. A Tkačenkon Sof'jua hänen tuattoh miehel andau ičel pomešikka Klembovskojl.
Yhtelläh, ylen rekomenduičen lugemah tämä kirju! Djvu-formuattu KKS:n digikirjastos, tekstu http://opastajat.net/luvekkua/trad/kataev.html Yhten sanapolvengi täs kirjas opastuin: "Žiälöičči hukku hebostu, hännän da harjan jätti."