Petroskoin valdivonyliopisto
Karjalan da vepsän kielen laitos
Pravdan uuličču 1, Petroskoi
Uksi 306
Laitoksen johtajan sijahizennu ruadau Natalja Gilojeva
Histouriedu
Karjalan da vepsän kielen laitos oli perustettu vuvvennu 1990.
Enzimäzenny laitoksen johtajannu oli Vieno Fedotova, filolougien kandiduattu,
Kielen, kirjalližuon da histourien instituutan tiedehelline ruadai
Laitoksen ruadojoukkoh kuuluttih
Zaikov Petr Mefodjevič, Markianova Ljudmila Fedorovna, Gorškova Ol'ga Einarovna,
Salmela Annikki Einovna i Tarasjuk Marina Aleksandrovna.
Ol’ga Gorškova oli johtamas laitostu vuozinnu 1992-1997.
Omal aigua laitoksel ruattih
Kallijeva Lidija Filippovna, Melentjeva Aino Viktorovna, Bogdanova Jelena Viktorovna,
Rugojeva Larisa Ivanovna, Kuzmina Nadežda Ivanovna, Haritonova Jelizaveta Jevgenjevna,
Iljina (Haritonova) Ol'ga Mihajlovna, Karakina Valentina Ivanovna, Aleksejeva Ljudmila Fedorovna,
Medvedkeva Tatjana Ivanovna, Rogozina Valentina Viktorovna, Sorokina Jekaterina Igorevna.
Karjalan kieleh opastujii harjaitettih myös Oma mua da Vienan Karjala lehtien ruadajat
Sinitskaja Natalja Anatoljevna, Filippova Jelena Viktorovna, Lettijeva Galina Jegorovna,
Melentjeva Ol'ga Aleksejevna:
Kogo ijän laitos on yhtesruavos Kielen, kirjalližuon da histourien instituutanke,
kuduan tiedomiehet piettih da pietäh eričyskursien luvendoloi:
Mamontova Nina Nikolajevna "Nimet",
Surhasko Jugo Jurjevič "Etnograafii",
Stepanova Aleksandra Stepanovna "Karjalazet itkuvirret",
Zaitseva Nina Grigorjevna "Vepsän kielen histourii", "Vepsän dialektolougii",
Vinokurova Irina Jurjevna "Karjalazien da vepsäläzien etrnograafii",
Konkka Aleksej Petrovič "Etnograafii".
Suuren panoksen laitoksen perustamizeh da ruadoh andoi Marija Mullonen,
kudai monien vuozien aigua pidi vepsän kielen luvendoloi, otti ozua
opastundu- da sanakirjoin luadimizeh.
Vuvves 1997 täh aigah sah laitostu johtau Pekka Zaikov. V. 1997
häi väitteli menestyksellizesti filolougien dohtorikse, v. 1998 sai
professoran arvonimen. Hänen väin da ičepindažuon hyvyös oli perustettu
Kandiduattoin väitöskirjunevvosto.
Pekka Zaikovan ohjuamizel väiteltih kandiduatoikse laitoksen opastajat
J. Bogdanova, N. Gilojeva i T. Paškova.
Väitöskirjunevvostos väiteltih kandiduatoikse Gilojeva N.M. (2004), Karlova O.L. (2004),
Paškova T.V. (2008) i Žukova O.J. (2009):
Opastus
Nygözel aigua laitoksel ruadau 8 opastajua:
Zaikov P. M. filolougien dohtori, professoru; Gorškova O. E;
Gilojeva N. M. filolougien kandiduattu, Karlova O. L. filolougien kandiduattu;
Žukova O. J. filolougien kandiduattu; Paškova T. V filolougien kandiduattu;
Rudakova S. V; Karakin E. V.
V. 2000 oli avattu kirjehelline ozasto ”karjalan kieli da kirjalližus” –
spesializoičustu myöte. Ozaston loppenuot ruatah Karjalan tazavallan školis.
Laitoksel opastundu menöy kahtu spesializoičustu myöte:
- karjalan da suomen kieli da kirjalližus
- vepsän da suomen kieli da kirjalližus
.
Yliopiston loppiettuu opastujat suajah ammatin filologu.opastai;
ližäammatikse tulou kiändäi.
Laitoksen opastajat ruatah tiedoalalgi – tutkitah karjalan da vepsän
kielen rakendehtu da sanastuo.
Enimil opastajil karjalan libo vepsän kieli on muamankieli, mi äijäl
avvuttau mainittuloin kielien opastandas, nostajen sen tazuo.
Karjalan da vepsän kielen piäkursat ollah moizet:
- Algukursu
- Iänioppi
- Muodo-oppi. (Nominat da verbit)
- Virkehoppi
- Pagin
- Kiännösharjoittelu
- Murrehoppi
- Karjalan da suomen kielen verduaju kielioppi
Kursu- da diplomuruaduo opastujat sežo kirjutetah karjalan libo vepsän kielel,
mi ozuttau heijän korgiedu kielenmaltotazuo vahnembil vuozikursal.
Ližäkse opastujih näh on luajittu kaksi tiedokoneh kursua – ”Karjalan kielen
livvin murdehen algukursu” da ”Karjalan kielen varzinaskarjalan muodo-oppi”.
Muga opastujat voijah tarkastua iččie tiedokonehtestoin avul.
Kolmandel vuozikursal opastujat ajellah karjalan eri piirilöih
keriämäh kieliainehistuo paikkallizil kielenmaltajil.
Sidä paiči opastujil on mahtollizus kävvä Šoutjärven etnografizeh muzeih,
Kinnermän vahnan kyläh, Anuksen kodirannan muzeih.
V. 2005 kevätkuul Karjalan alovehellizen yhteskunnallizen järjestön
”Karjalan rahvahan liitto” aloittehes oli perustettu Čičiliušku-nimine
nuorižon tyttiteatru – ainavo karjalankieline teatru muailmas.
Teatran näyttelijöinny ollah tiedokunnan karjalan kielen ozaston nygözet
da endizet opastujat da opastajat.
Meijän opastujat ruatah lehtimiehinny, kiändäjinny, tutkijoinnu da tazavallan
školien opastajinnu.
