Tavut
Sanat jagavutah tavuloih. Sana voi olla
yksitavuhine: mua, suo, piä, tie, ei, hyö, suu, pyy;
kaksitavuhine: sa-na, kie-li, ško-la, lin-du, Kar-jal;
monitavuhine: vo-ka-li kon-so-nan-tu el-len-dä-mä-töi.
Tavu ei voi olla vokalittah: o-pas-tuo sa-nel-la rua-dua, lan-gieu.
Lyhyöt vokalit pitkät vokalit da diftongat voijah luadie tavu ilmai
konsonantua: a-bu, e-los, i-če, uu-zi, ai-gu, äi-jy, oi-gei.
Tavut ollah kahtu luaduu: avvonazet da umbinazet.
Avvonaine tavu lopeh vokalih: lyhyöh vokalih, pitkäh vokalih,
diftongah libo triftongah: hau-gi, ma-guau, kuu-zi.
Umbinaine tavu lopeh konsonantah: kal-lis, kir-rut-tih, as-tut-tih.
Tavun raja menöy:
- lyhyön vokalin, pitkän vokalin libo diftongan da konsonantan
välis: va-za, pi-ha, tuu-li, vii-zi, lai-hu, kui-vu, koi-vu, rua-dau;
- sanan keskel olijoin kahten konsonantan välis: kah-ten, kes-kel;
- geminuatas läbi; kal-lis, kat-tua, kouk-ku, kan-nel-la, om-mel-la;
- ku sanan keskel ollou kolme konsonantua sit kaksi enzimästy
konsonantua jiäjäh iellizeh tavuh a kolmas konsonantu siirdyy
jälgimäzeh tavuh: čirs-kua, hels-kiä, pirs-kua.
Toizin sanojen tavun raja ei mene pitkäs vokalis, diftongas libo
triftongas läbi, eigo sanan allus olijas konsonantuyhtymäs läbi.
Rivin suau katkata tavun rajal. Yhtelläh, ku enzimäzes tavus ollou
vai yksi lyhyt vokali sidä ei jätetä yksin endizele rivile a
yhtistetäh toizen tavunke.
Paistes sanan enzimästy tavuu sanotah vägevembäh - Se on
painolline tavu.