Tavut

Sanat jagavutah tavuloih. Sana voi olla
yksitavuhine: mua, suo, piä, tie, ei, hyö, suu, pyy;
kaksitavuhine: sa-na, kie-li, ško-la, lin-du, Kar-jal;
monitavuhine: vo-ka-li kon-so-nan-tu el-len-dä-mä-töi.

Tavu ei voi olla vokalittah: o-pas-tuo sa-nel-la rua-dua, lan-gieu. Lyhyöt vokalit pitkät vokalit da diftongat voijah luadie tavu ilmai konsonantua: a-bu, e-los, i-če, uu-zi, ai-gu, äi-jy, oi-gei.

Tavut ollah kahtu luaduu: avvonazet da umbinazet. Avvonaine tavu lopeh vokalih: lyhyöh vokalih, pitkäh vokalih, diftongah libo triftongah: hau-gi, ma-guau, kuu-zi. Umbinaine tavu lopeh konsonantah: kal-lis, kir-rut-tih, as-tut-tih. Tavun raja menöy: Toizin sanojen tavun raja ei mene pitkäs vokalis, diftongas libo triftongas läbi, eigo sanan allus olijas konsonantuyhtymäs läbi.

Rivin suau katkata tavun rajal. Yhtelläh, ku enzimäzes tavus ollou vai yksi lyhyt vokali sidä ei jätetä yksin endizele rivile a yhtistetäh toizen tavunke.

Paistes sanan enzimästy tavuu sanotah vägevembäh - Se on painolline tavu.