Konditsionualan imperfektu

Konditsionualan imperfektan tunnukset ollah -nuzi, -nyzi, -nnuzi, -nnyzi; -nus, -nys, -nnus, -nnys; -ta-nus, -tä-nys, -ta-nnus, -tä-nnys. Tunnuksii -nuzi, -nyzi, -nnuzi, -nnyzi käytetäh 1:zes da 2:zes persounas, tunnuksii -nus, -nys, -nnus, -nnys 3:ndes persounas:
otta-nuzi-n, otta-nus, ote-tannus;
syö-nnyzi-n, syö-nnys, syö-dänys.
Tunnuksien -nus, -nys, -nnus, -nnys, jälgeh persounpiätehty ei käytetä.

Kaččelemmo tarkah, mittumah vardaloh liittyy joga tunnus.

Yksivardalohizet verbit

Vardalo on yksitavuhine. Enzimäzes da toizes persounas tunnus on -nnuzi, -nnyzi, yksikön kolmandes tunnus on -nnus, -nnys, da monikon kolmandes -da-nus, -dä-nys:
tuvva (tuo-): tuo-nnuzi-n, tuo-nnus, tuo-danus;
myvvä (myö-): myö-nnyzi-n, myö-nnys, myö-dänys.;
syvvä (syö-): syö-nnyzi-n, syö-nnys, syö-dänys;
suaja (sua-): sua-nnuzi-n, sua-nnus, sua-danus;
jiäjä (jiä-): jiä-nnyzi-n, jiä-nnys, jiä-dänys;
Vardalo on kaksitavuhine. Enzimäzes da toizes persounas tunnus on -nuzi, -nyzi liittyy lujah vokalivardaloh, yksikön kolmandes persounas tunnus -nus, -nys sežo liittyy lujah vokalivardaloh, a monikon kolmandes persounas tunnus -ta-nnus, -ty-nnys liittyy heikkoh vokalivardaloh. Monikon kolmandes tapahtuu a/ä-e, e-ie:
vuottua (vuota-, vuotta-): vuotta-nuzi-n, vuotta-nus, vuote-tannus;
niittiä (niitä-, niittä-): niittä-nyzi-n, niittä-nys, niite-tännys;
lykkie (lyki-, lykki-): lykki-nyzi-n, lykki-nys, lyki-tännys;
hyppie (hypi-, hyppi-): hyppi-nyzi-n, hyppi-nys, hypi-tännys;
oppie (opi-, oppi-): oppi-nuzi-n, oppi-nus, opi-tannus;
itkie (itke-): itke-nyzi-n, itke-nys, itke-tännys:
sanuo (sano-): sano-nuzi-n, sano-nus, sano-tannus;
koskie (koske-): koske-nuzi-n, koske-nus, koskie-tannus;
kaččuo (kačo-, kaččo-): kaččo-nuzi-n, kaččo-nus, kačo-tannus
Vardalo on monitavuhine. Enzimäzes da toizes persounas tunnus -nnuzi, -nnyzi, yksikön kolmandes persounas tunnus -nnus, -nnys liittyy heikkoh vokalivardaloh. Monikon kolmandes persounas tunnus -tta-nus, -ttä-nys liittyy heikkoh vokalivardaloh. Tällöi tapahtuu a-e:
pajattua (pajata-, pajatta-): pajata-nnuzi-n, pajata-nnus, pajate-ttanus;
nostattua (nostata-, nostatta-): nostata-nnuzi-n, nostata-nnus, nostate-ttanus;
kielittiä (kielitä-, kielittä-): kielitä-nnyzi-n, kielitä-nnys, kielite-ttänys;
itkettiä (itketä-, itkettä-): itkettä-nnyzi-n, itketä-nnys, itkete-ttänys;
perävyö (perävy-): perävy-nnyzi-n, perävy-nnys, perävy-ttänys.

Kaksivardalohizet verbit

Kaksivardalohizis verbilöis konditsionualan imperfektan tunnukset -nuzi, -nyzi, -nus, -nys, -ta-nus, -tä-nys, -ta-nnus, -tä-nnys liitytäh konsonantuvardaloh. Tunnuksen liittyjes vardalon konsonantah puaksuh tapahtuu assimil'atsii. Progressiivizes assimil'atsies jällembäine konsonantu muuttuu iellimbäzen jyttyzekse, regressiivizes assimilatsiis iellimbäine konsonantu muuttuu jällembäzen jyttyzekse.

-nna, -nnä, -hta, -htä -loppuhizet verbit taivutah ilmai assimil'atsiedu:
panna (pane-, pan-): pan-nuzi-n, pan-nus, pan-danus;
mennä (mene-, men-): men-nyzi-n, men-nys, men-dänys;
nähtä (näi-, näh-): näh-nyzi-n, näh-nys, näh-tänys.
-sta, -stä, -rta, -rtä, -lla, -llä -loppuhizet verbit. Tapahtuu progressiivine assimil'atsii:
nosta (nouze-, nos-): nos-suzi-n, nos-sus, nost-tanus;
juosta (juokse-, juos-): juos-suzi-n, juos-sus, juos-tanus;
piästä (piäze-, piäs-): piäs-syzin, piäs-sys, piäs-tänys;
purta (pure-, pur-): pur-ruzi-n, pur-rus, pur-tanus;
viertä (viere-, vier-): vier-ryzi-n, vier-rys, vier-tänys;
tulla (tule-, tul-): tul-luzi-n, tul-lus, tul-danus;
sanella (sanele-, sanel-): sanel-luzi-n, sanel-lus, sanel-tannus;
kävellä (kävele-, kävel-): kävel-lyzi-n, kävel-lys, kävel-tännys.
-ata, -ätä, -eta, -etä, -ita, -itä, -ota -uta -loppuhizet verbit. Tapahtuu regressiivine assimil'atsii
kirrata (kirgua-, kirrat-): kirran-nuzi-n, kirran-nus, kirrat-annus;
katkata (katkua-, katkat-): katkan-nuzi-n, katkan-nus, katkat-annus;
paikata (paikkua-, paikat-): paikan-nuzin, paikan-nus, paikat-annus;
kerätä (keriä-, kerät-): kerän-nyzi-n, kerän-nys, kerät-ännys;
lykätä (lykkiä-, lykät-): lykän-nyzi-n, lykän-nys, lykät-ännys;
paheta (pahene-, pahet-): pahen-nuzi-n, pahn-nus, pahet-annus;
syvetä (syvene-, syvet-): syven-nyzi-n, syven-nys, syvet-ännys;
tarita (tariče-, tarit-): tarin-nuzi-n, tarin-nus, tarit-annus;
sellitä (selgie-, sellit-): sellin-nyzi-n, sellin-nys, sellit-ännys;
upota (uppuo-, upot-): upon-nuzi-n, upon-nus, upot-annus;
tukuta (tukkuo-, tukut-): tukun-nuzi-n, tukun-nus, tukut-annus.

Taivutammo konditsionualan imperfektas verbit tuvva (tuo-), ottua (ota-, otta-), pajattua (pajata-, pajatta-), nähtä (näi-, näh-), tulla (tule-, tul-) da paikata (paikkua-, paikat-):

	tuvva	ottua	pajattua	nähtä	tulla	paikata
y.1	tuonnuzin	ottanuzin	pajatannuzin	nähnyzin	tulluzin	paikannuzin
y.2	tuonnuzit	ottanuzit	pajatannuzit	nähnyzit	tulluzit	paikannuzit
y.3	tuonnus	ottanus	pajatannus	nähnys	tullus	paikannus
m.1	tuonnuzimmo	ottanuzimmo	pajatannuzimmo	nähnyzimmö	tulluzimmo	paikannuzimmo
m.2	tuonnuzitto	ottanuzitt0	pajatannuzitto	nähnyzittö	tulluzitto	paikannuzitto
m.3	tuodanus	otetanus	pajatettanus	nähtänys	tuldanus	paikatannus

Konditsionualan imperfektan kìeldomuodo

Konditsionualan imperfektan kieldomuvvos taibuu kieldosana ei kui indikatiivas. Piäverbii käytetäh yksikön kolmanden persounan konditsionualan imperfektas, paiči monikon kolmandes persounas, silloi piäverbi on monikon kolmanden persounan konditsionualan imperfektas.

Taivutammo verbit ottua da tulla kieldomuvvos:

y.1	en ottanus	en tullus
y.2	et ottanus	et tullus
y.3	ei ottanus	ei tullus
m.1	emmo ottanus	emmo tullus
m.2	etto ottanus	etto tullus
m.3	ei otetannus	ei tuldanus

Olla -verbi

Erikseh pidäy vie mustua olla -verbi. Se taibuu konditsionualan imperfektas taulukon mugah:

y.1	olluzin	en ollus
y.2	olluzit	et ollus
y.3	ollus	ei ollus
m.1	olluzimmo	emmo ollus
m.2	olluzitto	etto ollus
m.3	oldanus	ei oldanus