Adjektiivoin juondamine

Adjektiivat, kui i substantiivat, roitah kahteh tabah: suffiksoin (juondehien) avul nominois da verbilöis da nominoin yhtiständäl.

Adjektiivoin juondo

Merkičyksen puoles juondetut adjektiivat jagavutah nelläh joukkoh:

adjektiivat, kudamat merkitäh kandusanan merkičykseh liittyjiä luaduu, olgah kandusana nominu libo verbi. Suffiksat ollah
-vu, -vy: kirju (kirja-) > kirjavu, vägi (väge-) > vägevy;
-žu, -žy: kala (kala-) > kalažu, kuuluo (kuulu-) > kuulužu;
-čču, -ččy: varata (varua-) > varačču, puskie (puske-) > puskičču;
-kas, -käs: nero (nero-) > nerokas, oksu (oksa-) > oksakas;
adjektiivat, kudamat merkitäh kandusanan luavun olemattomuttu, kandusanannu nominu libo verbi. Suffiksat ollah:
-toi, -töi: tuatto (tuata-) > tuatatoi, jalgu (jalla-) > jallatoi;
-matoi, -mätöi: sanuo (sano-) > sanomatoi, ruadua (ruada-) > ruadamatoi, kaččuo (kaččo-) > kaččomatoi;
adjektiivat, kudamat merkitäh kandusanan luavun miäriä, kandusanannu - nominu, enimyölleh adjektiivu. Suffiksat ollah:
-ččaine, -ččäine: madal (madala-) > madalaččaine, jyrky (jyrkä-) > jyrkäččäine, sangei (sangie-) > sangieččaine;
-ttavu, -ttävy: suuri (suure-) > suurettavu, magei (magie-) > magiettavu, lyhyt (lyhyö-) > lyhyöttävy;
-hko, -hkö: laihu (laiha-) > laihahko, huba (huva-) > huvahko, jyrky (jyrkä-) > jyrkähkö, kebjei (kebjie-) > kebjiehkö;
-kkaine, -kkäine: kuivu (kuiva-) > kuivikkaine, uuzi (uvve-) > uvvikkaine, kypsy (kypsä-) > kypsikkäine;
-naine, -näine: kogo (kogo-) > kogonaine, tukku (tukku-) > tukkunaine, välly (vällä-) > vällinäine;
-maine, -mäine: pohju (pohja-) > pohjimaine, jälgi (jälge-) > jälgimäine, perä (perä-) > perimäine.

Vardalon loppuvokalit -a, -ä, -e vaihtellahes i:nke suffiksoin -kkaine, -kkäine, -naine, -näine, -maine, -mäine iel. Toizin sanojen, tapahtuu a-i, ä-i, e-i.
hyväilyadjektiivat, kudamat roitah -ine -suffiksan avul:
čoma (čoma-) > čomaine, pehmei (pehmie-) > pehmeine, sagei (sagie-) > sageine, valgei (valgie-) > valgeine.
Huom! Vardalon loppudiftongas häviey enzimäine i-komponentu -ine -suffiksan iel. suomelaine, suomelazen, suomelastu; kogonaine, kogonazen; sangieččaine, sangieččazittah.

Yhtysadjektiivat

Yhtysadjektiivat jagavutah joukkoloih sidä myöte, mittuine on enzimäine komponentu. Enimyölleh käytetäh nengomii yhtysadjektiivoi:

adjektiivu+substantiivu. Enzimäine komponentu on adjektiivu nominatiivas, toine komponentu on substantiivu nominatiivas: mustusilmy, pitkyvillu, valgeitukku, gurbuselgy, suurimaha.
substantiivu+substantiivu. Enzimäine dai toine komponentu ollah substantiivat nominatiivas: puupiä, rubiroža, ligakomšu, regänenä, höblöhuuli.
enzimäine komponentu on substantiivu libo adjektiivu genetiivas, toine komponentu on adjektiivu nominatiivas: kivenkova, taivahankarvaine, karjalankieline, ven'ankieline, čomannägöine, pahanluaduine, muzavanruskei, valpahansinine.
enzimäine komponentu on numerualu nominatiivas libo genetiivas, toine komponentu on -ine -loppuhine nominu: viiziseinäine, kolmekieline, kaksipiähine, yhtenmoine, yhtenjyttyine, kahtenkerdaine, kolmenverdaine.
enzimäine komponentu on sana ebä, toine komponentu on -ine -loppuhine adjektiivu: ebämiäräine, ebäpädöine, ebäkundoine, ebävoivaine.
enzimäine komponentu on -s -loppuhine, toine komponentu on -ine -loppuhine, mollembat ollah samanverdazet merkičyksen puoles. Pidäy mustua: tämän joukon yhtysadjektiivoi kirjutetah yhtysmerkin avul: suomelas-ugrilaine, karjalas-ven'alaine, ven'alaz-ruoččilaine.
yhtysmerkii käytetäh toizisgi yhtysadjektiivois: konzu enzimäine komponentu on a) noumer: 12-vuodehine, 10-kerroksehine, b) kirjain: i-loppuhine, a-vardalohine, č) kirjainyhtymy: kse-loppuhine, vin-suffiksalline. Toine komponentu nämmis yhtysadjektiivois on ine-loppuhìne adjektiivu.