L.G. Terehova i V.G. Èrdeli

GEOGRAFIJA

ènsimäne čuasti

Učebnikka načal'nojlla školalla

Utverdi RSFSR Narkomprosa
Kiändi V.I. Nikitin
Kiännöksen utverdi Karel'skojn ASSR Narkomprosa

Karel'skoj gosudarstvennoj izdatel'stva
Petrozavodska 1938


Toimittajan huomaičus.
Kirillizet kirjaimet on kodiiruittu latinalazikse täh tabah:

   а=a б=b в=v г=g д=d е=e ё=jo ж=ž з=z и=i й=j к=k л=l м=m н=n о=o п=p р=r с=s
   т=t у=u ф=f х=h ц=ts ч=č ш=š щ=šč ъ='' ы=ì ь=' э=è ю=ju я=ja ä=ä ö=ö ÿ=y 
Se ei ole yksikäzitteine matemuatiekalline koodavus sendäh ku ezim. jo vois olla kodiiruittu kirjaimispäi ë libo йо. Tiettäväine, '' tulou kirillizes kovendusmerkispäi, ei kahtes pehmendysmerkis. Kirilline e on ainos kodiiruittu latinalazekse e:kse hos i toiči se luvetah e (hebojne) ga toiči je (aella). Kirilline я kodiiruijah ja, hos i toiči se tarkoittau ja (jalgu), toiči (jal'gi).


Oglavlenija

Algu sanat
I. Kujn tijjustua, mittyne pajkka on miän ymbärillä
Mintäh myö yöksyjmmä.
Kujn ihmizet opastuttìh lövdämäh napravlenijua päjvästä myöten.
Kujn myö päjvästä myöten opredelijmma osnovnojt napravlenijat.
Kompassa.
Kujn iččièllä luadiè kompassa.
Kujn ozutetah napravlenijua čertjožalla.
Kujn opredeljajjah väliè.
Kujn ozutetah väliè čertjožalla.
Obšoj nävyndä i pluana.
Pajkan pluana.
Kujn risujja školan ymbäryksen pluana.
II Muan pinnan forma.
Midä myö näemmä mägyričäl'dä.
Mi on topografičeskoj pluana i mih varojn se pidäv.
Mäen piällä novzenda.
Èri luaduzet muan pinnan format.
Kujn ispol'zujjah muada miän školan ymbäryställä.
Muan pinda ispol'zujččièčov moneh luaduh.
III Muanalizet i muanpiälizet veet.
Muanaline vezi.
Rodnikat ili sil'mälähtièt.
Kajvot.
Midä ruatah vihma i keviä veet.
Uro.
Oja.
Suvri jogi.
Mägi jogi.
Kujn ihmine ispol'zujččov jogilojda.
Jarvi i lambi.
Suo.
Poltamisto suolla.
Meri.
IV. Geografičeskoj karta.
Mi on geografičeskoj karta.
Pluanan i geografičeskojn kartan sravninda.
Kujn kartalla ozutetah muan pindua.
SSSR:n pinda.
V. Mua šara.
Mittyzeksi ihmizet vanhah ajgah predstavljajdìh iččiellä muada
Muan suvrehus i forma.
Missä muan šaralla on ylä i ala puoli.
Globussa.
Midä on mua šaran pinnalla.
Ènzimäne putešestvija muasta ymbäri.
Evropasta Amerikkah.
Mua i päjväne.
Mintäh vajhtutah päjvä i yö.
Poljusat i èkvatora.
Kujn opredeljajja napravlenijojda globusalla.
Mua šaran karta.
Vuodehine muan èjstyndä.
Kirikkö naukalla vastah.
Mua šaran teplovojt pojasat.
VI. Siä i klimatta
Kellä i mih varojn pidäv tièdiä siä
Kujn myö nabljudajčimma siädä miän školassa
Vozduhan temperaturan nabljudenijat.
Tuvlen napravlenijan i vaen nabljudenijat
Pil'vilöjn nabljudenijat.
Osadkojn nabljudenijat.
Päjväzen korgehuon nabljudenijat.
Nabljudenijojn svodka kuvn aloh.
Siän nabljudenijojn svodka sygyzy kuvlojn ajgah.
Midä pidäv tietä siäh näh
Vozduhassa on ajvin vezi hövryö.
Kujn luadièčetah osadkat.
Kujn rodièčetah tuvlet.
Siän ènnustamine i bor'ban vejandä pahalla siällä vastah.
Kujn toko muvttuv siä vuvven ajgojda myöten.
Mi on klimatta.
VII. Prirodan i rahvahan èlännän kartinat mua šaran èri pojasojssa.
Tropičeskoj pojasa.
Tropičeskojssa mečässä.
Tropičeskolojn meččièn životnojt.
Tropičeskojlojn meččièn kazvokset.
Afrikanskoida savannua myöten.
Päjvä negritjanskojssa kylässä.
Mittyzet rahvahat èletäh tropičeskojssa pojasassa
Kujn èliäčöv tropičeskojn pojasan rahvahilla.
Negritjanskojn kylän razorinda.
Pustìnjassa.
Vilut pojasat.
Severnoj Ledovitoj okeana.
Severnojn Ledovitojn okeanan životnojt.
Kujn èletäh ihmizet poljarnojlojssa mualoissa.
Èskimosojn ohotus.
Severnojh poljusah päjn.
Moskova — Severnoj poljusa — Amerikan Soedinjonnojt Štatat.
Ledokola Severnojn ledovitojn okeanan merilöjssä.
Midä on južnojn poljusan luona.
Južnojh poljusah päjn.
Tundra.
Kujn èletäh nentsat.
Umerennojt pojasat.
Poljarnojsta kruvgasta tropikkah päjn samoljotalla.
Tajgassa.
Stepissä.
Peldolojn keskessä.
Umerennojn pojasan lämbimässä čuastissa.
Severnojn umerennojn pojasan kajkista glavnojmmat gosudarstvat.
Kujn ispol'zujččièčetah prirodnojt bogatstvat severnojssa umerennojssa pojasassa.
Priloženija.
SLOVARI

Algu sanat

Työ zavoditta opastuo geografijua. Äjjan uvtta i interesnojda työ tijjustatta muah näh, kumbazella myö elämmä. Geografijan urokojlla työ tunnustuačetta tiän ymbärys pajkojn ke.

Ris. 1. Opastujat kačotah ymbärys pajkkua.

Työ tijjustatta, kujn suvri on miän mua, mittyne on sen forma i midä on mualla. Geografijua opastuessa työ tijjustatta, mittyne on priroda i kujn èlètäh ihmizet muan èri pajkojlla.

Ris. 2. Opastujat globussua myöten tunnustuačetah mua šaran ke.

Geografijan zanjatijojlla työ opastutta èllendämäh pluanojda i kartojda – ymbärys pajkan čertjožojda. Näjdä čertjožojda myöten vojt iččièllä predstuaviè ljuboj pajkka.

Miän učebnikka avttav tejllä opastuo geografijua. Učebnikassa ollah annetut pluana i kartat. Vardejgua nijdä. Pluanojtta i kartojtta èj sua opastuo geografijua.

I. Kujn tijjustua, mittyne pajkka on miän ymbärillä

Mintäh myö yöksyjmmä.

Myö tovarišan ke ammujn suorijmma pionerojn luoh, kumbazet oldìh luagerilojssa miän linnan lähellä. Tijjustimma dorogan i lähtimmä.

Mänimmä pojkki jovesta, projijmma suvresta nijtystä pojkki. Ka i pedäikkö, kumbazessa on luageri. Lähtimmä astumah prosekkua myöten.

Hyvä oli olla mečässä. Pedäistä tuli hyvä duvhu. Gluho humistìh puvlojn ladvat. Èdähänä kukkuj kägi. Terväh pidi ozuttuačié pojkkinazella prosekalla. Kerralla vazemella puolella mejstä vilahti orava. Lähtimmä hyppiämäh hänellä jallesti. Orava mejstä pagoh. Skočahti pedäjah i pejttyj oksih. Myö sejzojmma kodvazen i lähtimmä iélleh.

Ka, jalličeksi, i pojkkinane prosekka. Kiännyjmmä ojgiéh puoleh. Terväh liénöv luageri. Odnuako astujmma čuasun, tojzen, a luagerié éj nävy. Kunne männä? Prosekat ollah pitkin i pojkin i kajkki pohoditah tojne tojzeh. Ymbäri ni kedä. Myö yöksyjmmä. Kodvan kävelimmä meččiä myöten, éččien luagerié.

Kerralla èdähänä rubej kuvlumah kojran havkunda, ozuttuači lesnikkä. Okaziéči, čto myö mänimmä kilometralla sejččemellä sijričči luagerista. Usto myö yöksyjmmä jo sillojn, konza lähtimmä juoksemah oravalla jallesti. Lesnikkä otti miät omah kodih, juotti čuajulla, i hänen pojga lähti mejdä suattamah.

Jo oli pimié, konza myö dogadijmma jogi rannassa pionerojn tulen.

Kolmandena päjvänä pionerat suatettìh mejdä kodih. Kaksi brihaččuo lähtiéttih suattaiksi. Hyö novstìh särkällä, kumbazelda nävyttih ymbärys pajkat. Otettìh iččiéllä édeh ymbärys pajkan pluanan i piènen priborazen – kompasan. Vijkon nijdä kačottìh i midä ollov paistìh keskenäh. Sijdä hyö mejllä ozutettìh, missä päjn on linna, hot' särkäl'dä mečän taguada sidä èj nägynyt.

Mitattìh midä ollov pluanua myöten, čotajdìh i sanottìh, čto linnah suaten on nellä kilometrua i, primerno, čuasun jal'geh myö liénemmä koissa. Myö rešijmmä, čto vajn tahtotah ozuttua mejllä, čto hyö kajkki tiétäh. Odnuako lähtimmä astumah hejllä jallesti.

Äjjal'di myö udiviéčimma, konza 40 minutan jal'geh èdähänä ozuttuači linna, a čuasun jal'geh myö olimma jo koissa. Mivlla juohtuj miéleh, kujn myö yöksyksissä kävelimmä meččiä myöten, kujn sogiét, i sillojn lujah rešijn opastuo lövdämäh dorogua, kujn sidä lövvettih pionerat.

Joga ristikanzalla pidäv hyvin tiédiä ymbärys pajkka. Tiédiä mittyzellä pajkalla hän éläv, midä on hänestä ymbäri, mahtua lövdiä ljuboj doroga.

Sih varojn, čtobì hyvin tièdiä ymbärys pajkka, pidäv mahtua opredeljajja napravlenijojda i väliè, pol'zujčči`ečiè muan pajkan pluanalla.

Napravlenijat "ojgiéh puoleh", "vazemeh puoleh" muvtutah.3 Kačokkua risunka.
Kumbazella puolella opastuista ollah ikkunat ojgièlla ili vazemella?
Kumbazella puolella hejstä on ovi?
A kumbazella puolella ne ollah učiteljasta?

Ris. 3. Kumbazella puolella utsiteljasta ollah ikkunat?

Zadanija. Opredelikkua partalla istuessa: Kumbazella puolella teistä ollah ikkunat tiän klassassa? Kumbazella puolella teistä on ovi? A kumbazella puolella ne ollah učiteljasta?

Napravlenijan "ojgieh puoleh" i "vazemeh puoleh" muvtutah sidä myöten kunne päjn èzin myö olemma. Esli kiännymmä kaččomah yhteh puoleh, niin äjjat predmiétat liètäh meistä ojgièlla puolella. A kun kiännymmä kaččomah vastakkaizeh puoleh päjn, niin ne že predmiètat liètäh vazemella puolella.

Ken napravlenijua opredeljaiččov iččièstä "ojgièh" , "vazemeh", "èdeh päjn", "taguah päjn", – se kebièl'di yöksyv tundemattomalla pajkalla. Pidäv ustanoviè sen moizet napravlenijat, kumbazet èj muvtuttais ihmizen kiändyessä. Ihmizet jo ammujn tämän èllennettih i ruvettìh opredelimah napravlenijua päjvästa myöten.

Kujn ihmizet opastuttìh lövdämäh napravlenijua päjvästä myöten.

Ammuzista ajjojsta, päjvästä päjväh ihmizet nähtih, čto päjväne èjstyv tajvasta myöten, se ozuttuačov huomneksella, verkazeldi novzov ylemmäksi i ylemmäksi; puolen päjvän ajgah novzov korgejmmalla kohtalla, a siidä zavodiv hejttiäčiè. Illalla päjväne laskièčov i ottav keralla päjvän lämbimän i valgièn.

Ris. 4. Pačas, kumbazen kuvahasta myöten tijjustettih aigua drevnjojssa Gretsijassa.

Nijn že ihmizet primiètittih čto konza čirottav päjvänè, kaikista predmiètojsta langièv kuvahane. No joga predmiètan kuvahazen pitkehys päjvän aloh muvttelièčov. Min alembana on päjväne, sen pitkembi on kuvahane; min korgièmmalla on päjväne, sen lyhembi on kuvahane. Muvttuv päjvän aloh i kuvahazen napravlenija.

Ihmizet vospol'zujččièčettìh näjllä nabljudenijojlla i ruvettìh sejzattamah ploščadilojlla osobennojlojda paččahiè (ris. 4). Paččahan kuvahazen pitkehyttä myöten i sen napravlenijua myöten hyö tijjustettìh ajjan.

Päjvästä nabljudajessa ihmizet zamiètittìh, čto puolen päjvän ajgah kuvahane on lyhin, i sillä on ajvin yhten mojne napravlenija.

Sidä napravlenijua, kumbazeh langièv puolen päjvän ajgah kuvahane, ihmizet ruvettìh sanomah severnojksi napravlenijaksi, ili severaksi. Vastakkajne napravlenija on južnoj ili juga. Puolen päjvän ajgah päjväne ajvin on jugassa.

Ustanovittìh nijn že vièlä kaksi napravlenijua: napravlenijan vostokkah i napravlenijan zapadah päjn. Näjdä napravlenijojda opredeljajjah nijn, kujn on ozutettu risunkalla 5.

Ris. 5. Osnovnojlojn napravlenijojn opredelinda ymbärys pajkalla.

Ristikanza sejzavduv kaččomah severah päjn i ojendav käet randojh. Ojgiè käzi ozuttav napravlenijua vostokkah, vazen käzi – zapadah päjn.

Severa, juga, vostokka, zapada ollah osnovnojt napravlenijat.

Kujn kiändyv ristikanza, nanravlenijat severah, jugah, vostokkah i zapadah päjn èj muvtuta.

Lyhembäh nämä napravlenijat kir'jutetah näjn: Severa–S, juga–Ju, vostokka–V, zapada–Z.

Zadanijat. 1. Kajos päjvänä zamiètikkua: Kunne päjn tejstä langièv kuvahane, konza työ mänettä školah? Kunne päjn kodih tullessa?
2. Mitakkua: Min pitkehys on puvn kuvahane, konza työ mänettä školah? Min pitkehys on sen že puvn kuvahane, konza työ tuletta kodih?
3. Kačokkua: Kumbazih školan ikkunojh päjväne čirottav huomneksella, kumbazih — puolen päjvän ajgah, kumbazih ikkunojh se ni konza èj čirota?
4. Kajoksena päjvänä otmiètikkua mièlalla klassan lattièlla ikkunan ruamasta langièjan kuvahazen pitkehys i napravlenija ènnen puolda päjviä, puolen päjvän ajgah i puolen päjvän jal'geh.

Kujn myö päjvästä myöten opredelijmma osnovnojt napravlenijat.

Myö vielä opastunda vuvven allussa luaijmma školan pihalla ploščadkan geografičeskojlojn nabljudenijojn varojn. Täh varojn valličimma èj suvren učuastkan, kumbazella päjväne čirottav yliči päjvän. Rovijajčimma sen i pirotimma peskulla. Myö pistimmä geografičeskojlla ploščadkalla sejbähän i sejzatimma kohaldi otvessua myöten.

Kajoksena päjvänä, puolen päjvän ajgah kajkki klassa tulimma ploščadkalla i sejzavvujmma sejbähän lähellä. Miša i Vanja učiteljan ke mändih sejbähän luoh i ruvettìh opredelimah napravlenijua i mittuamah kuvahazen pitkehyttä. Miša vedi pijrroksen kuvahazen napravlenijua myöten. Vanja otmiètti piènellä pojkkinazella pijrroksella kuvahazen pitkehyön. Puolenkymmenen minutan jal'geh myö näjmmä, čto kuvahane èjstyj vähäzen kyl'geh. Sillojn Miša vedi uvven pijrroksen, a Vanja uvvestah otmiètti kuvahazen pitkehyön. Kuvahane lyheni. Moni kerdua Miša i Vanja otmiètittìh kuvahazen pitkehyttä i napravlenijua. Kuvahane ajvin èistyj i lyheni.

Ris. 6. Miša pistäv vuagièsta keski päjvän kuvahazen piäh.

No ka myö zamiètijmma, čto kuvahane vähäzen pitkeni. Miša pisti vuagièzen kajkkiè lyhemmän kuvahazen piäh. A učitelja ozutti täh napravlenijah käellä i sanoj: "Sièlä on severa".

Sijdä Vanja učiteljan käskendiä myöten sejzavduj kaččomah severah päjn i ozutti mejllä, missä on juga, vostokka i zapada.

Čtobì kajkin hyvin tièttäjs, missä on severa, myö luaijmma uronkojn jal'geh ploščadkalla nevvojan: "Severa – juga". Täh varojn kajvojmma kajdazen kanuavazen keski päjvän kuvahazen napravlenijua myöten i tävtimmä sen kirpiččä palazilla i kivyzillä.

Zadanija. Opredelikkua i työ nijn že osnovnojt napravlenijat.

Kompassa.

Päjvästä myöten napravlenijat vojt lövdiä vajn kajoksina päjvinä. No èj olla ajvin kajokset päjvät.

Pimièllä siällä, a nijn že yöllä napravlenijat vojt kebièl'di lövdiä priborua myöten, kummasta sanotah kompasaksi. Ammuzilla ajjojlla putešestvijojssa pol'zujččièčettìh ylen prosto luaitulla kompasalla. Se oli namagničennoj plastinka, kumbane oli riputettu rihmah. Konza rihman otettìh kädeh, plastinka zavodi pyörähtellä. Puolenkymmenen häjlähtyksen jal'geh se pièttyj – sen yksi piä ozutti severah, a tojne jugah.

Nyt ihmizet pol'zujččièčetah tojzeh luaduh luaitulla kompasalla. Kompasassa on stal'noj namagničennoj strelka. yksi piä strelkalla on sinine, tojne – valpas. Strelka pyöriv špin'kazella – špin'kane on pistetty kruvglojn korobkan poh'jah. Korobkan piälimmäne krìška on stjoklahine. kompassua sejzatetah nijn: sen pannah rovnojlla pajkalla i annetah strelkalla pièttyö – napravlenija severah päjn on lövvetty. Sijdä kiännetäh korobkasta sih suaten, kuni strelkan sinine piä èj liène korobkan poh'jah kir'jutetun bukvan kohtassa. Tojzet bukvat korobkan poh'jassa ozutetah muvt napravlenijat: V – napravlenijan vostokkah. Z – napravlenijan zapadah, Ju – napravlenijan jugah päjn.

Ris. 7. Kompassa.

Kompassua myöten on kebiè lövdiä èj vajn glavnojt, no i väli napravlenijat: S-V (severo-vostokka) ozuttav napravlenijua severan i vostokan välillä, Ju-V (jugo-vostokka) on napravlenija jugan i vostokan välillä, Ju-Z — napravlenija jugan i zapadan välillä, S-Z-napravlenija severo-zapadah päjn.

Kompassa èj ole suvri pribora. Sidä on hyvä kandua kormanissa. Kompasan ke ni missä èt yöksy. Vajn pidäv ajvin kaččuo kompassua myöten, mittyzeh napravlenijah astut: jarelläh tullessa pidiäčiè vastakkajsta napravlenijua. Esli, primièraksi, siè astut severnoih napravlenijah, nijn jarelläh tullessa pidäv astuo jugah. Kompassa on vältämätöjn pribora putešestvijojssa, osobenno merdä myöten ajaessa, konza moni päjviä èj nävy randua.

Zadanijat. 1. Opredelikkua kompassua myöten: Mittyzessä napravlenijassa ollah tiän klassan ikkunat? Mittyzessä napravlenijassa on ovi?
2. Otmiètikkua oman klassan lageh ili lattièh strelkalla napravlenija severah päjn.

Kujn iččièllä luadiè kompassa.

Prostoj kompassa, sen mojne, mittyzellä pol'zujččièčettìh vanhah ajgah, on kebiè luadiè iččièllä.
Otakkua prostoj niègla i magnitta. Yhtellä magnitan piällä vejakkiä 10-20 kerdua keski nièglan kohtasta sen teräväh njokkah päjn: Tojzella magnitan piällä sen že verda kerdua vejakkiä keski nièglasta nièglan peräh päjn. Niègla magnittièči.
Pistäkkiä tällä nièglalla kajdane bumuaga listane, kumbane on kiännetty talon katoksen luaduh. Riputakkua luaittu pribora kerduamattomah langah. Nostakkua sidä langasta, kujn on ozutettu risunkassa.
Kodvazen häjlyhyö pribora sejzavduv, i nyt yksi nièglan piä ozuttav severah päjn, tojne jugah päjn. Provièrikkua tiän pribora tozi kompassua myöten i muistakkua, mittyne nièglan piä (terä ili perä on kiändynyt severah päjn. Sillä piällä tiän nièglakompassa ajvin rubièv ozuttamah severah päjn.

Ris. 8. Iččièn luadima kompassa.

Zadanija. Opredelikkua iččièn luadimalla kompasalla, kunne päin mänöv uvličča, kumbazella on škola.

Kujn ozutetah napravlenijua čertjožalla.

Myö sejzojmma ploščadilla. Mejstä severah päjn nägyj zavoda, jugah – škola, vostokkah – sel'soviètta, zapadah – kooperativa.

Učitelja käski mejllä oboznuaččiè nämä punktat tetrattiloih. Konza myö sravnijmma miän čertjožat, nijn näjmmä, čto jogahine mejstä luadi sen omah luaduh. Sillojn učitelja ozutti mejllä i kujn pidäv pravil'no čertiè.

Myö pijrrimmä učiteljan käskendiä myöten tetrattilojh kruvgazella sen pajkan, missä myö olimma. Sen jal'geh kiännimmä miän tetratit nijn, čto ylimmäne revna oli kiännetty severah päjn, alimmane jugah, ojgiè vostokkah i vazen zapadah päjn. Strelkojlla ozutimma osnovnojt napravlenijat, kujn on ozutettu 9 risunkas.

Ris. 9. Kujn ozutetah napravlenijua čertjožalla.

Sen jal'geh myö ruttoh dogadijmma, mittyzeh napravlenijah pidäv panna čertjožah joga punkta. Provièrikkua, hyvin-go učenikat pandìh čertjožalla zavodan, školan, sel'soviètan i kooperativan. Osnovnojt napravlenijat toko ozutetah nijn, kujn se on luaittu čertjožassa:

Napravlenijua severah päjn mittyzestä ni olgah punktasta ozutetah bumuagalla yläh päjn;
Napravlenijua jugah — alah päjn,
Napravlenijua vostokkah päjn — ojgièh puoleh,
A zapadah – vazemeh puoleh.

Ris. 10. Ka mittyne čertjoža mejllä vijdi.

Zadanijat. Sejzavvukkua avgièlla pajkalla. Lövväkkiä ymbäri punktat, kumbazet ollah severah, jugah, vostokkah i zapadah päjn. Kir'jutakkua ne omih tetrattilojh.

Kujn opredeljajjah väliè.

Čtobì hyvin tijjustua mittyne ni olgah pajkka, vähä on tièdiä se, mittyzissä napravlenijojssa tojne tojzesta ollah èri punktat.

Pidäv nijn že tièdiä, min pitkehys on väli yhtestä punktasta toizeh suaten. Kujn opredeljajjah väliè?

Èj suvriè matkojda rigeneh mitatah harpavuksilla; pitkembiè – čuasulojn luguo myöten libo päjviè myöten. Tojzinah sanotah nijn: "Miän kylästä linnah suaten pidäv ajua kolme päjviä", ili "pidäv astuo vijzi päjviä". "Kylästä meččäh suaten on vijzi čuasuo kävelystä".

No tämän mojne välilöjn opredelinda sposoba èj ole točnoj. Yhtellä ihmizellä on pitkembi harpavus, tojzella lyhembi; yksi hebone vedäv teriämbäh,tojne hillembä. Yhten välin astundah ili ajandah vojbi männä èj yhten verda ajgua. Väliè pidäv mitata točnojlojlla mitojlla: lyhembiè rasstojanijojda – metrojlla, pitkembiè – kilometrojlla.

Čtobì kajkin tièttäjs, äjja-go kilometrua on linnojn, ravda doroga stantsijojn, kylièn i kolhozoin välillä, ravda dorogan i avtodorogan revnua myöten ollah kilometra paččaha.

Kilometra èj ole pièni väli. Daže tävzikazvune ristikanza astuv tädä 10-15 minuvtua.

Ris. 11. Kilometra pačas.

Zadanijat. 1. Otmiètikkua školan pihalla 100 metran pitkehys väli.
2. Kačokkua čuasulojda myöten, äjjassä-go aigua työ astutta tämän matkan.
3. Lugièkkua, äjjassä-go ajgua työ astutta kilometran.
4. Projikkua kilometra i provièrikkua, oli-go ojgiè tiän rasčjotta.
5. Lugièkkua, äjja-go tiän harpavusta liènöv 100 metrassa.
6. Lugièkkua, äjja-go harpavusta on yhtessa kilometrassa.
7. Astukkua omasta kylästä kilometran piäh, kačokkua tagah päjn i zamiètikkua sil'millä tämä väli.

Kujn ozutetah väliè čertjožalla.

Myö mittajmma välin miän školasta bibliotekkah. Väli on 25 metrua. Kujn ozuttua bumuagalla tämä väli? 25 metrua bumuagalla èj sua sijottua. No myö vojmma ozuttua sen bumuagalla piènemmissä mitojssa, naprimer, santimetrojssa. Esli myö uslovno rubièmma lugemah joga santimetrua bumuagalla 5 metraksi, nijn kajkki väli vojt ozuttua bumuagalla 5 santimetran pitkehyöllä linijalla.

Ris. 12. Kujn ozutetah rasstojanijua čertjožalla.

Čtobì kajkin èllennettäjs miän uslovijan, luaimma čertjožan alla miän piènennetyn mitan pijrroksen. Uslovnojda piènennettyö mittua, kummasta myöten luaitah čertjožojda, sanotah masštabaksi.

Masštabua toko pannah čertjožan alla. Masštaba sanan alla ozutetah uslovnojda piènennystä: äjjaksi-go metraksi èjnin kilometraksi pidäv lugiè 1 santimetrua. Kir'jutuksen alla veetäh linijan i juatah sen santimetrojksi.

Ris. 15. Masštaba.

Linijan ènzimäzen juannan piällä kir'jutetah 0; ojgièh puoleh 0 (noljasta) kir'jutetah joga santimetran piällä äjja-go metrua ili kilometrua tulov sen santimetran kohtah.

Ènzimäzen santimetran juatah piènembih čuastilojh. Ozutetulla masštaballa pikkarane juanda pidäv lugiè 1 metraksi.

Čertjožalla välilöjdä mitatah masštabnojlla linejkalla. Täh varojn piènen bumuaga listazen kiännetäh linejkan mojzeksi. Linejkan pannah masštaban piällä i sih pijrretäh masštabassa olijat juannat.

Masštabnojn linejkan vuoh on hyvä opredeljajja välilöjdä čertjožua myöten: lineikua èistelläh čertjožua myöten i lugiètah, äjjango kerdua se mahtuv välih.

Ris. 14. Masštabnoj linejka.

Ruado. 1. Risunkassa 13 olijah masštabah valmistakkua masštabnoj lineika.
2. Provièrikkua masštabnojlla linejkalla, ojgejn-go on ozutettu školan i bibliotekan väli 12 čertjožalla.
3. Tijjustakkua 15 čertjožua myöten, suuri-go on väli školasta počtah suaten.

Čertjoža on luaittu masštabua myöten: 1 santimetrassa 10 metrua.

Ris. 15. Školasta počtah.
4. Školasta jarveh suaten on 200 metrua. Pijrräkkiä tämä väli masštabua myöten: 1 santimetrassa 20 metrua.

Obšoj nävyndä i pluana.

Myö jo opastujmma opredeljajmah napravlenijojda i välilöjdä. No sih varojn, čtobì hyvin mahtua razbirajččièčiè pajkalla, pidäv vièlä mahtua pol'zujččièčiè pluanalla.

Pluanua myöten vojt hyvin tuta ljuboj mua učuastka, ljuboj pajkka, esli ne ollah daže ylen èdähänä mejstä.

Ris. 16. Škol'nojn učuastkan risunka.

Työ tahtotta tijjustua školan usuad'ban, kummasta ni konza èttä nähnyt, kumbazessa ni konza èttä ollut. Työ otatta kädeh risunkan, kumbazella on pijrretty školan učuastka. Risunkalla hyvin nägyv: yksiètuažane školan huonehus, korgiè aida i pièni čuasti škol'nojda učuastkua. No kajkkiè učuastkua èj sua nähtä – sidä peitetäh školan huonehus i korgiè ajda. Sillojn työ otatta samoljotasta snimityn škol'nojn učuastkan kartočkan (Ris. 17).

Ris. 17. Samoljotasta snimitty škol'nojn učuastkan kartočka.

Tässä kartočkassa hyvin nägyv kajkki škol'noj učuastka. Nävytäh: Korgiè ajda učuastkasta ymbäri, školan huonehus, saraj, ogorodassa vavot, vijzi kimalehen pačasta, puvt cplodovojssa savussa, kruvgloj kukka klumba.

No samoljotasta snimityssä kartočkassa nävytäh vajn predmiètojn ylimmäzet čuastit i pajkka, kumbazen ne zajmitah. Školan huonehuksesta nävytäh vajn katos i pajkka, kumbazen se zajmiv. Puvlojsta nävytäh vajn ladvat i min verran sijua ne zajmitah učuastkalla.

Škol'nojn učuastkan ke vojt tunnustuačiè čertjožua myöten, kumbane on luaittu nijn, kujn budto myö kačomma škol'nojda učuastkua piäl'dä päjn. Kačokkua tämä čertjoža (ris. 18).

Se ylen äjjal'di pohodiv samoljotasta snimittyh kartočkah. Sijnä on čertitty kajkki, midä myö näjmmä kartočkassa. Čtobì paremmin èllendiä tämä čertjoža kačokkua uslovnojt znuakat.

Ris. 18. Škol'nojn učuastkan čertjoža.

Ne ollah annettu čertjožan alla. Samoljotta snimkan i škol'nojn učuastkan čertjožan ke ollah annettu masštabat. Masštaboida myöten kebiè on lövdiä i opredeliè, min suvrehus on kajkki škol'noi učuastka, školan huonehus, saraj i učuastkan èri čuastit. Vojt niin že tijjustua, mittyzessä napravlenijassa i èdähänä-go tojne tojzesta ollah èri predmiètat.

Škol'nojn učuastkan kartočka, snimitty kohti ylähäl'dä päjn samoljotasta i sen čertjoža ollah pluanat.

Ruado 1. Pluanua-čertjožua myöten tiijustakkua, mittyzessä masštabassa se on čertitty.
2. Uslovnoiloida znuakkoida myöten lövväkkiä, missä ollah škola, geografičeskoj ploščadka, plodovoj sadu, saraj.
3. Opredelikkua, missä päin školasta ollah: saraj, geografičeskoj ploščadka.
4. Tijjustakkua, èdähänä-go školasta ne ollah.
5. Opredelikkua škol'nojn učuastkan i školan huonehuksen pitkehys.

Pajkan pluana.

Ylähänä školasta piäličči lendi samoljotta. Siidä luaittìh fotografičeskojn snimkan. Kačokkua tämä snimka. Kahten kilometran korgehuolda škol'noj učuastka ozuttuačov ylen pièneksi. No se vojt tuta formua i položenijua myöten.

Ris. 19. Samoljotasta snimitty pajkan pluana.

Snimkasta nägyv, čto škol'nojn yčuastkan luona zapadasta i vostokasta päjn ollah posjolkan kodizet sadulojn i ogorodojn ke. Škol'nojsta učuastkasta jugah päjn mänöv šossejnoj doroga: molemmin puolin dorogua ollah istutetut puvt. Šossejnojn dorogan tojzella puolella nävytäh posjolkan kodizet i kajjat uvličat. Kodizet i uvličat lopitah meččäh suaten, kumbane vediäčöv jogeh suaten.

Snimiè pluana samoljotasta vojt teriämbäh, čem luadiè pluana-čertjoža. Lendi samoljotta, luadi snimkan, i se on valmis. Èj piè i mitata pajkkua, min zajmiv joga kodine, piha, sadu, ogoroda. Èj piè mitata joga uvličan pitkehyttä i levehyttä.

Nijn snimajjah miän Sojuzassa suvrièn linnojn pluanojda, meččièn i suvrièn suolojn pluanojda. Pajkan pluana on pajkan izobrazkenija, kujn ozuttuačov se, esli kaččuo sih kohti piäl'dä päjn ylen korgièlda.

Pluanalla pannah (čertitäh) èj predmiètojn obščojda nävyndiä pajkalla, a vajn nijen očertanijat, sen sijan, min predmiètat zaimitah muan piällä.

Pluanan ke yhtessä ajvin anduačetah uslovnojt znuakat i masštaba. Masštabua myöten vojbi kebièsti luadiè mittuannat ljubojh napravlenijah päjn.

Ruado. 1. Tijjustakkua samoljotasta snimittyö pluanua myöten, mitystä masštabua myöten se on luaittu.
2. Lövväkkiä pluanan severo-zapadnojssa uglassa škol'noj učuastka.
3. Lövväkkiä sijdä: škola, saraj, sadu, ogoroda.
4. Opredelikkua, kunne päjn škol'nojsta učuastkasta ollah: perezulka školan luona i šossejnoj doroga.
5. Tiijustakkua, min levehys on šossejnoj doroga.
6. Opredelikkua, suvri-go on väli škol'nojsta učuastkasta jogeh suaten.

Zadanija. Opastukkua pol'zujččèčemah oman pajkan pluanalla.

1. Ustavnovikkua pluana osnovnojlojda napravlenijojda myöten. Kijnitäkkiä pluana èj suvreh kartona listah ili fanera lavdazeh. Otakkua pluana kädeh, kujn on ozutettu 20 risunkassa, kiännäkkiä sidä sih suaten, kuni severnoj napravlenija pluanassa èj yhtevvy napravlenijan ke severah päjn kompassua myöten.

Ris. 20. Kujn ustanoviè pluana pajkalla.

2. Lövväkkiä pluanalla predmiètat, kumbazet nävytäh ymbäri.
Konza pluana on ojgièh ustanovittu, sillojn pluanalla čertityt predmiètat liètäh nijn že, kujn ne ollah pajkalla tovestah.
Lövväkkiä pluanalla se pajkka, missä työ sejzotta. Nyt on kebiè lövdiä pluanalla ne predmiètat kumbazet nävytäh ymbärys paikalla.
Sanomma, čto työ näettä vostokassa päjn zavodan trubua. Kačokkua pluanah, i sih on pandu vostokan puoleh zavoda. Nijn pluanalla vojt lövdiä i kajkki muvt predmiètat, kumbazet nävytäh ymbärys pajkalla.

3. 0pastukkua pluanua myöten lövdämäh dorogua.
Sanomma, čto työ tahtotta lövdiä dorogan melliččäh. No melliččiä èj nävy sijdä kohtua, missä työ sejzotta: se on mečän taguana.
Lövväkkiä melliččä pluanalla i opredelikkua, missä napravlenijassa se on tiän sejzonda pajkasta (ris. 21). Opredelikkua se že napravlenija ymbärys pajkalla. Nyt on kebiè namièttiè ymbärys pajkalla i doroga melliččäh.

Kujn risujja školan ymbäryksen pluana.

Otakkua oman paikan pluana. Pangua sen piällä puhtasta bumuagua, kijnitäkkiä se bulavkojlla libo ommelgua langalla. Pangua bumuaga listalla katettu pluana ikkunan stjoklua vasten. Esli ikkunah tulov äjja valgièda, nijn pluana rubièv nägymäh läbi bumuaga listasta. Nyt jaj vajn se ymbäri piirdia karandašalla.

Ris. 21. Kujn pluanua myöten lövdiä doroga ljubojh napravlenijah.


Muan pinnan forma.

Zadanija. Luaikkua èkskursija korgièlla kohtalla. Kačokkua tämän èkskursijan ajgah mittyne on tiän kohtan muan pinnan forma, kujn se on ispol'zujdu ihmizillä.

Midä myö näemmä mägyričäl'dä.

Tädä rasskuazua lugiessa kačokkua kartinkua "Miän pajkka", kumbane on učebnikassa.

Myö sejzomma mägyričällä kylän Vìsokojn lähellä. Èdäh nägyv ymbäri. Mägyriččä on livgu jugah päjn i vägi jyrkä tojzih randojh päjn. Južnojlla livvulla rindièllä ollah keldazet pellot, kumbaznlla rjadojna sejzotah kuhljahat. Vostočnojlla rindièllä on kaksi uruo. Tojzista rindièlöjstä ymbäri on vìjgona, kumbazen taguada nävytäh mečät. Kahten puolen mägyriččiä virratah jovet. Zapadnojlla i jugo-zapadnojlla puolella virduav jogi Svetlaja, vostočnojlla puolella — jogi Černaja. Svetlojn joven taguana polostalleh on alova pajkka. Sijnä ollah vihannojttajat vezi nurmet i suot. Se sièlä, se tiälä losnitah jarvet. Černojn joven randojda myöten nijn že on alova pajkka, kumbazella ollah vezi nurmet. A èdembänä — vostokkah, zapadah, severah i jugah päjn, kugali vajn sil'mä nägöv, nägyv rovnoj pajkka, kumbazella pajkotellen ollah piènet mägyričät (ris. 22). Tällä pajkalla ollah pellot, nijtyt, mečiköt.

Miän pajkan muan pinda on dovol'no rovnoj. Sijnä èj ole ni ylen ylöviè ni ylen aloviè kohtiè. Miän pajkka on lačču. Piènet mägyričät sijnä ollah särkät. Myö kačojmma miän pajkkua särkäldä. On tässä i aloviè paikkoida. Èrähissä kohtissa muan pindua leikatah urot.

Ris. 22. Miän pajkka èdähädä.

Zadanija. Kir'jutakkua tädä kuavua myöten pajkkah näh, kummasta kačojtta èkskursijalla. Sravnikkua oman paikan pindua muan pinnan ke, kumbazeh näh on tässä kir'jutettu.

Ruado urokojn jal'geh geografičeskojlla ploščadkalla.

1. Luaikkua lačun modeli. Sejzatakkua geografičeskoilla ploščadkalla 1 santimetran korgehune ristikanzan figura. Kun rahvas oldajs nijn pikkarazet, sillojn geografičeskoi ploščadka heillä ozuttuačis rajattomaksi lačuksi.
2. Luaikkua särkän modeli. Tuorehesta peskusta luaikkua puolikymmendä 5, 10 i 25 santimetran korgehutta buguriččua. Niien revnah sejzatakkua ristikanzan figurane. Tämän moizella mièhellä buguričat ozuttuačettajs särköiksi.
3. Luaikkua urolojn modeli tuorehesta peskusta luaittulojn buguričoin rindièlöjllä terävällä pujkolla kaivakkua kanuavazet jyrkièn rindièlöjn ke. Seizatakkua uron poh'jah ristikanzan figurane.

Mi on topografičeskoj pluana i mih varojn se pidäv.

Ylähänä, ylähänä sen že pajkan piällä, yliči Svetlojn joven lendäv samoljotta. Ljotčikka nägöv ylähäl'dä päjn èdähäksi mäniiä kajkkih: Randojh päjn laččuo muada, katettuo peldolojlla, nijttylöjllä i mečillä. Samoljotan alla losnijana lentana virduav jogi. Vilistäh kylät. Ljotčikka tädä kohtua myöten lendäv ènzimästä kerdua, no hän tièdäv joven, kumbazen piällä hän lendäv, i kylièn nimet, kumbazet vilistäh jogi rannalla. Hän tièdäv, kunne oh'jata samoljottua. Hän hyvin nägöv, missä on rovnojmbi kohta, kunne vojt hejttiäčiè.

Mintäh hän tämän kajken tièdäv? Ved' vozduhassa èj ole dorogua, èj ole matkanièkkua, kel'dä vojs kyzyö. Ljotčikalla on topografičeskoj pluana. Sillä on ozutettu pajkka, kumbazen piällä lendäv samoljotta. Pluanah on kir'jutettu, missä on alovembi, missä korgièmbi kohta, ozutettu kylät, pellot, nijtyt, mečät, jovet, dorogat.

Ljotčikka kompassua myöten ustanoviv pluanan i tièdäv, kunne pidäv lendiä.

Topografičeskoj pluana ili karta pidäv èj vajn ljotčikalla. Nijdä myöten putešestvennikat-issledovateljat tijjustetah, kunne pidäv männä. Nämä pluanat pidäv inženerojlla vallitessa pajkkua zavodan libo èlektrostantsijan stroindah varojn. Pluana pidäv joga kolhozalla, čtobì ojgièh jagua mua. Topografičeskoj pluana libo karta ollah postojannojt sputnikat krasnoarmejtsan boevojssa ruavossa. Nijdä myöten pidäv mahtua ruadua joga graždaninalla, čtobì ljubojlla minutalla, konza rubièv pidämäh, avttua Krasnojlla Armijalla Sovetskojn Sojuzan oboronassa.

Ymbärys pajkan, kumbazen piällä lendi samoljotta, työ jo tijjattä kartinasta "Miän pajkka", Kumbane on učebnikassa. Kartinan alla on pluana, kummasta myöten lendi ljotčikka.

Zadanijat. 1. Kačokkua tarkembah tämän pluanan alla uslovnoj znuakka: "Kujn ozuttuačetah pluanalla alovat i korgièmmat kohtat?" Mittyzellä kruaskalla on kruasittu kajkkiè korgejn kohta? Kujn kruaskat muvtutah pajkan aletessa? Mittyzella kruaskalla ollah kruasittu kajkkiè alovemmat kohtat. Kačokkua, kujn ollah ozutettu jyrkat rindièt.

2. Lövväkkiä risunkasta korgejn kohta selän Vìsokojn luona; lövväkkiä kruaskua myöten se že kohta topografičeskojlla pluanalla.

3. Lövväkkiä pluanalla kruaskua myöten kajkkiè alovemmat kohtat.

4. Lövväkkiä pluanalla urot Nìsokojn luona.

Ruado urokojn jal'geh geografičeskojlla ploščadkalla

Mitakkua učuastka 96 santimetrua pitkehyttä, 68 santimetrua levehyttä. Tällä učuastkalla luaikkua topografičeskojlla pluanalla ozutettu ymbärys paikan modeli tuorehesta peskusta.

Topografičeskoilla pluanalla ozutetut mitat pidäv suvrendua 4 kerdua. Särkä Vìsokojda vaste pidäv luadiè 10 santimètran korgehuoksi.

Čtobì tiän luadima modeli ènämmäldi pohodis paikkah, kumbane on ozutettu pluanalla i kartinkassa, lejkakkua jovet i jarvet sinisestä bumuagasta, ravda dorogat luaikkua hojkasta provolokasta, kodizet – nelläuglazista puv palazista, mečät – sammalesta.

Ris. 23. Mäen piällä novzenda.

Mäen piällä novzenda.

Jo kaksi päjviä myö novzemma ylä mägeh. Novzu aivin jyrkenöv i jyrkenöv. Tuagièh kivet kirbuoldih jallojn alda i jurinehen ke lennettih alah. Myö vägeh pyzyimmä paikoilla, pyzyen käzillä kallivolojsta. Ajjotellen pidi astuo syvän propastin piällä. Troppane oli nijn kajda, čto alah kačahtahuo hengen salbaj. Tojzinah troppane katkièlièči, i mejllä pidi hypätä propastista piäličči.

Ka, lopuksi, myö olemma 3 kilometran korgehuolla, lumen kattaman mäen piän luona. Vièlä puoli kilometrua yläh, i myö piäzemmä mäen piällä. No matkalla vastavduj kallivo, kujn sejnä. Midä ruadua? Sivomma nuoralla tojne tojzen keskizen kavtti: esli yksi livestyv, nijn tojzet kahten händä piètäh. Zavodimma hilljakkazeh kabadiè yläh. Miè kuottelen käzillä kallivossa porrasta, pyzyttiäčen sijdä, èjstän jallat, sijdä tuas pyzyttiäčen i niin novzen ylemmäksi i ylemmäksi. Mivn tovarišat tullah jällesti. Käet ollah satateldu. Jallat sidä i ruatah livestytäh kallivolda. A kivizen sejnän loppuo èj nävy. "Midä liènöv, esli vajvutah käet ili katkièv nuora?" duvmajččov jogahine mejstä. No ka kallivossa on suvri porras. Lebiäčemmä 10 minuttua i uvvestah kabadimma yläh. Lopuksi, harpuamma jiällä. Jo èj ole èdähänä mäen piä. Jaj vajn jiädä myöten yksi novzenda väli. No se on nijn jyrkä, čto astuo jiädä myöten ynnäh èj sua. Pidäv luadiè pordahaziè jiäh terävällä kirkalla. Joga harpavus on ylen jugiè. Hengiè salbuav — vähä on vozduhua, viskojssa tykkäv, piädä hujmuav, oksennuttav. Puolenkymmenen harpavuksen jal'geh pidäv sejzavduo i lebiäčiè. Jal'gimäzet 20 metrua èmmä astu, a lyvvämmä.

Vièlä jal'gimäne kerda pönnistiä vägiè, i myö olemma mäen piällä. Ni konza èmmä unohta sidä kartinua, kumbazen myö näjmmä mäel'dä. Èdäh, èdäh, kunne vajn sil'mä nägi, nävyttih mäet. Korgièlla novstìh lumizet mägilöjn piälakat. Jiät levièl'di hejttiäčettih mägilöjl'dä. Syvällä alahana kièrdeli jogi. Sen luona odva nägyj pièninä točkazina kylä. Èj kuvlunut ni min iändä. Päjväne oli ynnäh alahana. Sen kaplalleh langièjat čirozet valettìh lumizièn mägilöjn piälakojlla rozovojda i kellasta valgièda.

No èmmä vijkkuo myö kaččonut tädä kartinua. Terväh kajkki alahana pejttyj pil'vilöjllä. Jovet i kylät kavottih nägyvistä. Mägi tojzen jal'geh pejtyttih pil'vilöjh.

Myö rubejmma hejttiäčemäh. Pidi kijrehtiä lövdiä ènnen pimièdä yö sija.

Novzenda korgièlojlla mägilöjllä razjoivajččov vägiè i njokkerutta, opastav vojttamah zatrudnenijoida i opasnostilojda. Tuhatat proletarskojt turistat SSSR:ssa joga vuotta novstah korgejmmilla mägilöjllä.

Zadanija. 1. Sravnikkua mäet i särkät.
2. Sravnikkua rasskuazassa kir'jutettu mägilöjllä novzenda tiän novzennan ke sarkoilla. Mittuzet opasnostit ollah ihmizillä korgejlla mägilöjllä novstessa.
3. Keräkkiä žurnualojn i gaziètojn kartinkazista, otkrìtkojsta i kajken mojzista kir'jutannojsta al'boma "Mäet".

Ruado urokojn jal'geh geografičeskojlla ploščadkalla

Luaikkua särkän i mäen modeli. Luaikkua geografičeskojlla ploščadkalla tuorehesta peskusta (talvella märrästä lumestaè 25 santimetran korgehune särkän modeli i 110-150 santimetran korgehune mäen modeli. Sravnikkua ne korgehutta myöten. Mäen modelin luoh sejzatakkua ristikanzan figurane. Tämän mojne liènöv pièni mägi ihmizen figuralla revnassa. A suvret mäet figurasta vaste liètäh 5, 10 i 15 kerdua korgièmmat sidä särkiä, kumbazen työ luaijtta.

Èri luaduzet muan pinnan format.

Muan pinda on èri luadune. Kajkkiè ènin on laččuo muada. Lačut muat jatkutah savojlla i tuhatojlla kilometrojlla.

Ris. 24. Lačču (ravnina).

Èrähät lačut ozuttuačetah ynnäh ploskojlojksi. No i ploskojt lačut ollah kaldavdunuot kunne ni olgah päjn. Lačulla ollah toko èj ylen korgièt mägyričät särkät. Èdähädä, samoljotasta, särkät počti èj tunnuta. no on i nijn, čto korgehukset novstah ènämmällä 200 m ymbärys pajkan piällä. Tämän mojziè korgehuksiè sanotah mägilöjksi, a ymbärys pajkkua — mägizeksi pajkaksi. On monen kilometran korgehuziè mägilöjdä.

Mäet rigenembäh èj olla yksin, kaksin, a yhtessä on äjja, äjja mägiè rinnakkeh. Ne novstah ylemmäksi pil'vilöjdä. Mägilöjn korgièt piälakat ollah katettu ijan igäzellä lumella.

Ris. 25. Mäet.

Kujn ispol'zujjah muada miän školan ymbäryställä.

Miän škola on kolhozassa. Ènimmät muat ymbäryställä ollah ruattu. Ymbäri ollah kolhozan pellot, ogorodat, savut. No čuasti mualojda ispol'zujččièčov ruadamatta. Ne ollah: suvri havu meččä i vezi nurmet joven rannojlla. Mečässä miän kolhoznikat pilitäh halguo, nurmilojlda kerätäh äjjan hejniä. On vièlä suo, kummasta täh suaten èj ispol'zujdu ynnäh. Èj ammujn suon kačottìh i lovvettnìh sijnä hyviä torfua. Terväh ruvetah suoda ruadamah. Vägi äjja muada miän ymbäryställä on zaimittu kajkenmojzièn postrojkojn alla: èländä kodilojn, kolhoznojlojn ambarilojn, sarajlojn, žijvatojn tanhuolojn alla. Èi èdähänä kolhozasta on mehaničeskoj zavoda i rabočoi posjolka, missä èläv 8 tuhattua rabočojda. Suvri muan učuastka tiälä on zajmittu počti vajn postrojkojn alla. Tässä èj ole ni pelduo, ni ogorodua. Zato posjolkan luona on parka (sadu), kodilojsta ymbäri ollah istutettu puvt.

Äjja muada miän pajkojssa on zajmittu dorogojn alla. Leviè uvličča mänöv keski kolhozua myöten, i moni uvliččua on rabočojssa posjolkassa. Ojgièna lentana tulov mejllä Moskovasta päjn asfal'tovoj šossejnoj doroga. Kolme dorogua lähtöv miän kylästä zavodah i tojzih kylih. Èj èdähänä kolhozasta mänöv kaksi ravda dorogua; ravda dorogasta lähtöv ravda dorogan tièsuara zavodah.

Zadanija. Sanelgua, kujn ispol'zujjah muan pindua tiän školan ymbärillä.

Muan pinda ispol'zujččièčov moneh luaduh.

Yhtet muan učuastkat ruaduačetah i luadièčetah peldolojksi, ogorodojksi, sadulojksi. Tojzet ispol'zujččièčetah sel'skojssa hozjajstvassa ruadamattomina. Naprimer mečät i nijtyt. Muan učuastkojda, kumbazet ispol'zujččièčetah sel'skojssa hozjajstvassa sanotah sel'skohozjajstvennojlojksi ugod'jojksi.

Sel'skohozjajstvennojt ugod'jat ollah monen luaduzet: pellot, nijtyt, mečät i muvt. Vägi äjja muada on zajmittu postrojkojn alla — kodilojn zavodojn, fuabrikojn, èlektrostantsijojn, skluadulojn i tojzièn zdanijojn alla. Äjjan muada, lopuksi, zajmitah, soobščenijan putit – uvličat, dorogat, šossejnojt dorogat i ravda dorogat. Muan pindua lačulla mualla ispol'zujjah èj yhteh luaduh. Lačulla äjja muada on kyl'völöjn alla. Jogilojn luona ollah ogorodat. Alovalla joven rannalla on nurmi i suodunuot učuastkat. Särköjllä kazvav meččä ili pajmennetah žiivattoida. Kylät ollah rigenembäh jogilojn rannojlla. Lačulla mualla dorogat ollah silièt; niidä myöten on kebiè vediä gruvzulojda.

Ris. 26. Kujn ispol'zujjah lačun muan pindua.

Mägilöjssä kyl'vö muat zajmitah piènen učuastkan i se vajn mägilöjn keskessä. Mägilöjn rindièlöjllä kazvetah mečät. Mäen rindièt ollah palljahat vajn nijssä pajkojssa kumbazissa rinne alenov jyrkänä. Nurmet mägilöjssä ollah ylembänä meččiè. Mägilöjn piälakat ollah lumen i jiän alla. Kylät ollah mägilöjn keskessä lotkolojssa. Dorogojda mägilöjssä luaitah livgulojda rindièlöjdä myöten. Gruvzun i vejandä mägilöjssä trièbujččov äjjan vägiè.

Ruavot. Tijjustakkua topografičeskojda pluanua myöten: 1. Mittyzillä pajkojlla – ylövillä ili alovilla – ollah ozutettu nurmet?
2. Missä ollah ozutettu suot?
3. Kumbazen kylän luona kujvatah suoda?
4. Missä ollah ozutettu vìjgonat?
5. Mittuzilla učuastkoilla – ulovilla ili alovilla – ollah mečät?
6. Kunne päin Vìsokoista kazvetah lehti mečät, missä sega mečät, a missä havu mečät?
7. Missä pluanalla on ogoroda?
8. Kartinkah kaččoen, lövväkkiä pluanalla kyl'vö mua.

Ris. 27. Kujn ispol'zujjah muan pindua mägilöissä


III Muanalizet i muanpiälizet veet.

Muanaline vezi.

Kačokkua, midä luadièčov pihalla, savussa, ogorodassa vihman ajgah. Kujva mua ruttoh tembuav vihman ènzimäzet tilkat i kastuv. Vihma yl'dyv ènämmäl'di. Näet, kujn valav, — sanotah rahvas i kijrehtetäh kodilojh katoksen alla. A vihmuv, "Kujn korvosta kuadav". Vezi virduav pihua i saduo myöten. Sijdä liètäh ojazet. Ojazet yhtytäh suvrembih oih, virratah ruttozeh dorogojda myöten i ogorodan vagoloin välissä.

No ka vihma projdi. Rubej čirottamah päjväne. Vihman ajgah luadièčenuot ojazet i virdazet vähäzin valuttìh. A čuasti veestä mäni muah. Kunne se kadoj?

Mujstutakkua opìtta, kumbazen työ luaijtta estestvoznanijan urokalla, čtobì tijjustua, kujn mänöv vezi peskusta i savesta läbi. Midä työ näjttä?

Läbi peskusta vezi mäni ruttoh, a savesta läbi hilljah, i sentäh vezi vijkon sejzoj savi kerroksen piällä. Työ sanojtta: "pesku laskov vettä", "savi pièttäv vettä".

Nijn on i mualla. Vihma tilkazet i virdazet ajvin syvemmällä i syvemmällä männäh pehmièstä muasta i peskusta läbi. No ka vezi tuli savi kerrokseh libo kiveh suaten. Täh i rubièv vezi kerävdymäh. Luadièčov muanaline vezi.

Rodnikat ili sil'mälähtièt.

Muanaline vezi virduav veen pidäiä kerrosta myöten. Tulov vastah uro ili jogi randa, missä tämä kerros tulov ulgopuolella, i vezi rubièv valumah muan piällä. Näjn rodièčov rodnikka, ili sil'mälähtiè.

Zadanija. Kačokkua oman pajkan sil'mälähtièt i rodnikat.

Ris. 28. Ojan algu.

Urossa kylän luona, suvren kiven alla on sil'mälähtiè. Ymbäri suvtkat, yöllä i päjvällä, hejttelemättä sil'mälähtièstä čurčettav ojane, virduav alah päjn uruo myöten i tulov jogeh.

Vezi sil'mälähtièssä on puhtas, sel'giè i niin vilu, čto hambahat kivistetäh juvvessa. Sil'mälähtièn poh'ja on peskuhine, i sijnä nävytäh silièt, čomat, losnijat kyvyöt. Silmälähtehièn luo tullah linnut juomah i kärbäziè tabajlemah. Ägièllä siällä lapset suvatah kizata sil'mälähtièn luona i kaččuo sen sel'gièh vedeh. Sijnä on nijn hyvä, vilune.

Sil'mälähtièt annetah sel'gièdä juonda vettä. Ne tävtetäh veellä jovet, lammit i jarvet. Tojzeh ajgah ujessa mänet sen mojzeh kohtah, missä vezi on ylen vilu. Sijnä kohtassa poh'jassa on rodnikka, ili, kujn vièlä sanotah tojzeh luaduh, sil'mälähtiè.

Ruado. Lövväkkiä topografičeskojlla pluanalla sil'mälähtiè. Mittyzen kylän luona se on?

Kajvot.

Yhtessä kylässä èj ollut rodnikkua, sentäh èj ollut hejllä hyviä juonda vettä. Hyö rešittih kajvua kajvon. Ruvettìh kajvamah. Labièn alla oli puhtas pesku. Kajvettìh kogonazen päjvän. Havvan luona lièni jo suvri tukku peskuo, a vettä vièlä èj nägynyt. Ruvettìh burizemah: "Midä tolkutta kajvua, peskussa vettä èmmä lövvä".

Tojssa päjvänä tuas pesku, a vettä èj ole. Sidä že i kolmandena päjvänä. Jo tahtottìh hyllätä kajvua, kujn nuori briha kajvon poh'jassa hejkahti: "Pesku on märgä, vezi!" Ruttozeh ruvettìh uvvestah kajvamah. Èj projdinut i čuasuo, kujn ruvett'1h kajvon poh'jasta viskomah èj peskuo, a savìe. Poh'jassa ozuttuači vezi."Vuotakkua! – kirgaj brigadira, – tulov kajvua, kajvojmma vedeh suaten". Toissa päjvänä kaivo puoleh suaten oli tävtetty sel'gièllä veellä.

Sièlä, missä èj ole sil'mälähtiè, missä muanaline vezi èi novze muan pinnalla, ihmizillä iččièllä pidäv suaha vettä. Kajvetah kajvuo, kuni èj piästä veen pidäjah kerrokseh suaten, kumbazella kerävdyv muanaline vezi. Äjjat kajvot ollah ylen syvät – Kačahtat, daže vettä èj nävy.

Ris. 29. Kajvo.

Midä ruatah vihma i keviä veet.

Työ jo tijjattä, čto ojazet i virdazet, luadienuot vihman ajgah, vähin valuttìh jogeh. Piha, sadu, ogoroda, doroga piästih veestä.

No kačokkua muan pindua: se kajkki on kajvettu vihma virdazilla. Pehmièn mullan i peskun vihma vezi uvtti i vej pihan alovalla kohtalla. A sièlä, missä virrattìh ojat, tuldìh nägyvih kivet, rovno ken kattoj kivilöjllä ojazièn poh'jat. Ogorodassa ynnäh uvtti moni vaguo. No kajkkiè ènämmäl'di uvtti dorogan särkällä. Sièlä Kajkkiè ènämmäl'di virdaj vihma vezi. A nyt sillä kohtua luadièči suvri kanuava: dorogua myöten èj voj ajua.

A kačokkua, midä ruadav keviä vezi. Burhuajat ojat i ojazet virratah kajkkièlda päj jogeh. Jovessä vezi novzov i pitkällä matkalla kattav rannat. Tässä uvtti dorogan, tuossa ajjan, toj peskuo i mudua peldoloilla i ogorodoilla, sua lugiè kajkkiè pahuziè, kumbaziè luadiv keviä vezi.

Zadanijat. 1. Kačokkua, kujn luadièčetah ojat suvren vihman jalzägeh pihalla, savussa, dorogalla. Kačokkua, mida ne luaittìh omalla matkalla. Èj-go ojat midä rikottu dorogalla, ogorodassa, pellolla, jogi rannalla? Èj-go ojat rikottu uvtateksilla peldolojda, nijttylöjdä i ogorodojda?
2. Esli tiän pajkalla on uro, nijn kačokkua se. On-go se syvä? Virduav-go urossa ojane? Èj-go syvene i levene vihman jal'geh i keviällä? Èj-go riko uro dorogua libo pelduo? Èj-go tuo vezi urosta peskuo i mudua? èj-go ole sen mojsta uruo, kumbazella kazvav meččä? Kummasta uruo ènämmäl'di uvttav vezi – sidä-go, kumbazella kazvav meččä, ili sidä, kumbane on palljas?

Uro.

Mängiä suvreh uroh. Korgièlla novstah sen jurkät sejnät. Kajdana polostana nägyv sen poh'jasta tajvas. Poh'jua myöten čurčettav ojane. Astukkua uron ladvah suaten. Tässä kohtua se èj ole ylen syvä. Odva virduav sijdä pièni ojane. Muduanzissa urolojssa èj ole i tämän mojsta pièndä ojasta.

No ka rubej äjjal'di vihmumah. Vezi kajkkièlda päjn virduav uroh. Humisten virduav uruo myöten ligakas, muda vezi, uvttav sen revnojda; rivhtov muasta krivkkuo i vedäv alah uruo myöten. Vezi uvttav uron ladvua, syvendäv havdua sen poh'jah. Liètäh uvvet piènet kyl'gi urot. Ne ryvvetäh kajkkiènne päjn, uvtetah peldolojda, lähetäh kylih, uvtetah uvliččojda, rikotah dorogua, tungièčetah talolojn alla. Urot luaitah äjjan pahutta sel'skojlla hozjajstvalla. Lejvän kazvattailla pajkojlla, missä kajkkièlla on kynnetty mua, ne kazvetah ylen ruttoh i luadièčetah ylen suvriksi. Nijn, Har'kovan luona yksi uro 15 vuvvessa kazvoj 230 metran pitkehyöksi. Nyt urolojlla vastah veetäh bor'bua. Vardeijah meččiä, osobenno uron ladvassa, sentäh čto puvn juvret luitetah muada.

Missä mečät ollah lejkattu, sièlä nijdä istutetah uvvestah. Uron ladvojda luitetah vičča ajjojlla.

Ruado. Lövväkkiä topografičeskojlla pluanalla, kumbazen kylän luona on urolojda.

Ris. 30. Uro.

Oja.

Ivanovkan kylän luona, školan lähellä, on pièni ojane. Sidä sanotah Elitsaksi, sentäh čto se virduav närejkkyö myöten. Kerran geografijan urokalla učitel'nitsa kyzyj opastuilda: "Kunne virduav miän oja i missä on sen loppu?" Lapset ruvettìh kijstämäh, jogahine sanoj omah luaduh. Ozuttuači, čto ni ken puvtilleh èj tijja omua ojua. Rešittih luadiè èkskursijan ojazen luoh. Tojssa päjvänä otettìh keralla bumuagua, karandašat i kompasat i lähtièttih matkah.

Ojan ladva. Kajdana vyöhyönä čurčetti ojane meččiä myöten.
– Nu, lapset ken ènzimäzenä lövdäv, missä zavodièčov ojane?
Kajkin hypättih avgièlla. Tässä oli märgä mua, jallojn alla pudžizi vezi.
– Miè lövvin, ka sil'mälähtiè, — sanoj Katti.
Kajkin luottuačettìh havvan luoh, kumbazen poh'jalla novzi vezi.
– Tämä on Elitsan ladva, – sanoj učitel'nitsa. — Risujgua tämä pajkka.
Alah ojan virralla myödäh. Kačottìh kompassua myöten, kunne päjn virduav oja, i lähtièttih ojan virralla myödäh. Ènziksi oja virdaj vostokkah päjn, a siidä kiändyi jugah. Paikotellen se pejttyj sagièh vičikköh. Lapset joga ojan kiännyndä kohtassa kačottìh kompassah i suvremmat ojan kiännynnät risujdìh omih risunkojh.

Ka hyö tuldìh mečästä i novstìh särkällä. Tiäl'dä nägyj pitkällä palalla, kujn oja kiändelièčöv nurmiè myöten. Risujdìh ojan kiännynnät. Učitel'nitsa sanoj: "Syvennystä, kummasta myöten virduav oja ili jogi, sanotah joven kuvroksi".

Ris. 31. Ojan ojgiè i vazen randa.

Ojan ruado. Vesselästi juostih lapset ala mägeh i tuldìh ojan luoh. Lykättih vedeh oksazen i kačotah, kujn sidä virda vièv. Lähtièttih astumah alah oja randua myöten. Lapset tijjustettih, kujn pidäv ojan virdua myöten opredeliè ojgiè i vazen randa. Esli kiändyö èzin virralla myödäh, nijn ojgièssa käessä päjn liènöv ojgiè randa, a vazemessa – vazen. Hilljakkazeh virduav ojane, čurčettav kivyziè myöten.

Ris. 32. Rannan uvtanda.

Ris. 33. Ojan lotko.

Vezi on sel'giè: nägyv pesku poh'ja piènièn, silièlöjn kivyzièn ke – "gal'kan ke". Missä virda on vägevembi, nägyv, kujn vezi èistäv ojan poh'jua myöten peskuziè i pièniè kivyziè. Vastavduv ojalla särkä ili suvri kivi, oja kiändyv siiričči i virduav sih puoleh, missä on kebièmbi projdiè.

Ris. 34. Suari i nièmi.

Joga kiännyndä kohtassa nägyv ojan ruado. Suvrella väellä virda lyöv yhteh randah, murdav sijdä muada, uvttav randua nijn, čto tullah nägyvih puvn juvret (ris. 32). A vastakkajzella rannalla virduav hilljah sijnä hejttiäčöv ojan uvttama pesku. Nijn vuvvesta tojzeh oja uvttav yhtä randua i jattäv peskuo tojzen rannan luoh. Näjn luadièčov lotko (ris. 33).

— Kačokkua, lapset, keskellä ojua on mua. Se on suari, sanoj učitel'nitsa (ris. 34).
– A tässä, kačahtakkua, yksi čuasti rannasta èdähäksi mänöv vedeh, se on nièmi.

Ojan suv. Lapset tièttih, čto Elitsa virduav Oka jogeh. Sinne hyö i rešittih männä. Jo astuttìh vägi äjjan, vajvuttìh.
– Ni midä, lapset, terväh tulemma, kačokkua. Elitsa äjjal'di leveni.
– A mintäh se leveni?
— Miè tijjan, — kirgaj Vasja, – miè näjn, kujn rannojsta virdaj vettä ojah!
– Tozi se, ojazet virratah Elitsah i lizätäh vettä.

Èdähänä rubej losnimah Oka jogi. Elitsa lièni äjiä levièmbi, a sen virda hilleni. Vièlä vähästä èdembäh – i Elitsa yhtyj Okah.
– Ka, tädä kohtua sanotah ojan suvksi. Kačokkua: ojan suvssa ollah uvtatekset, a keskellä jogiè — pesku suari. Se luadièči peskusta i muvasta, kumbazet toj virda.

Ris. 35. Ojan suv.

Zadanijat. Luaikkua ojua (ili jogiè) myöten èkskursija i kačokkua se tädä pluanua myöten:
1. Lövväkkiä ojan ladva.
2, Kompassua myöten opredelikkua, kunne päjn se virduav.
3. Primiètikkiä, on-go kyllestä sih tulijua ojua. Esli ollov, nijn mittyzestä puolesta ne virratah sih.
4. Lövväkkiä ne pajkat, missä oja uvttav randua i missä se jattäv uvtetun peskun.
5. Kačokkua, on-go suarda i nièndä.
6. Tijjustakkua, kunne yhtyv oja.
7. Risujgua oja i kir'jutakkua, missä on sen ladva i ojan suv. Strelkalla ozutakkua sen virran napravlenija. Kir'jutakkua, missä on ojgiè i vazen randa.

Ruado (topografičeskojda pluanua myöten).

I. Èkskursija Svetlojda jogiè myöten. 1. Tijjustakkua strelkua myöten, mih napravlenijah virduav Svetlaja jogi? 2. Kumbazella rannalla (ojgièlla ili vazemella) on Bugrovka kylä? 3. Kumbane joven randa on jurkä i kumbane livgu? 4. Kumbazella rannalla ollah suot i jarvet? Kumbazeh kohtah jogi jatti uvtatekset? 5. Missä ollah sillat pojkki jovesta. (Kačo uslovnojda znuakkuaj? 6. Missä on hyvä kualua pojkki jovesta (kačo uslovnojda znuakkua)? 7. Kujn vajhtelièčetah kazvokset Svetlojn joven rannojlla (kačo uslovnojloida znuakkojda)?

II. Èkskursija Čjornojda jogiè myöten. 1.Lövväkkiä Čjornojn ladva. 2. Missä se zavodièčov? 3. Opredelikkua, mittyne pajkka on Čjornojn ladvassa? 4. Kunne päjn virduav Čjornaja? 5. Lövväkkiä sen ojgiè randa; lövväkkiä vazen randa. 6. Ajja-go jogiè tulov kyllestä Čjornojh? 7. Mistä puolesta ne yhtytäh sih? 8. Kujn on nimi yhtellä Čjornojh jogeh tulijalla jovella? missä on sen ladva?

Suvri jogi.

Suvret jovet lačulla mualla tuagièh zavodièčetah pièninä ojazina. Ojazet yhtytäh i luadièčetah jovuot i jovet. Jovet virratah èdemmäksi i èdemmäksi. Tièllä nijh yhtyv äjja kyllestä tulijua ojua, jovutta i jogiè. Monen kyllesta tulluon jovuon yhtyhyö jogi levenöv i vettä sijnä lizenöv. Hilljakkazeh se virduav laččuo myöten kiändelièčièn se yhtiänns se tojzuanne. Jurkät rannat joven virda uvttav, a madalilla rannojlla jättäv pesku uvtateksen.

Ris. 36. Piènenä ojazena vavodiv virrata suolojsta Volga, yksi miän Sojuzan kajkkiè suvremmista jogilojsta. Se on nijn kajdane ladvassa, što kebiè on harpata piäličči.

Suvrda lačulla virduajua jogiè myöten on ajvin suvri lijke: kajkkiènne päjn matkatah parohodat, kumbazilla veetäh rahvasta i gruvzuo.

Ris. 37. Ka Volgah yhtyv ojgièsta käestä Oka. Se tuo sen verran vettä, čto Volga liènöv ajiä levièmbi i syvembi. Tästä kohtua jo Volgua myöten ruvetah matkuamah suvret parohodat.

Ris. 38. Vielä alembana... Volga jo nijn levenöv, čto odva nägyv alova vazen randa. Levièdä virdua myöten matkatah suvret passažirskojt parohodat, ujjah lavtat, tuhatat suvret i piènet sudnat veetäh randolojda gruvzulojda, neftiè, meččiä, suolua, kalua, lejbiä.

Mägi jogi.

Mägi jovet èi pohodita hilljazih lačun pajkkojn joglojh. Valgièt vuahtesta ne kuohunnan ke virratah mägilöistä alah. Ozualièčetäh kivilöjh, virratah nijstä piäličči, ribavtetah virralla myödäh suvriè kivilöjdä i kolavtetah nijdä pohjua myöten. Beda sillä ken lähtöv kualamah mägi jovesta poikki.

Ris. 39. Mägi jogi.

Ka mittyne slučai oli yhtellä kalanèkalla, kumbane ajoj mägi jovesta poikki. Hän ajoj hebozella sellässä. Vajn kergij hebone harpata vedeh, kujn vägevä virda sordi sen jallojlda, rubej pyörittämäh i ylen boiko vièmäh keskellä jogiè. Puolikymmendä sekundua – i hebone kadoi veen pyördièh. Rannalla sejzojat ihmizet nähtih, kujn se kodvazeksi ozuttuači veestä, no sadula oli tyh'ja. Sellässä ajajua èj ollut. Kolme päjviä èčittih kuollutta, no èi lövvetty.

Millä èrotah mägi jovet, lačun paikan jogiloista?
Mintäh pidäv varata kualua mägi jovesta pojkki?

Kujn ihmine ispol'zujččov jogilojda.

Ihmizet opastuttìh suamah pol'zua jogiloin virrasta omah da hozjaistvah varoin. Jogiloilla stroitah melliččöidä, zavodoida i èlektrostantsijojda, kumbazet ruatah veen väellä.

Ris. 40. Èlektričeskoj stantsija jovella.

SSSR-ssa jo on stroittu äjja suvrda èlektrostantsijua i liènöv stroittu vièlä ènämbi. Veen vägi kuvndelov ihmistä i sluvživ hänellä (ris. 40.)

No tädä vièlä vähä. Ristikanzat muvtetah jogilojn virdua, zastuavitah niidä virduamah sinne, kunne heillä pidäv. Sih varojn kaivetah kanualoida. Toizeh aigah kanualalla yhtevtetäh kaksi jogiè yhteh.

Suvri linna on Moskova, SSSR:n stolitsa. A Moskova-jogi kumbazen rannoilla on stolitsa, on madala. Èj vojja sidä myöten ajua suvret parohodat. Kajvettìh kanualan Moskova-joven i Volgan välillä. Rubej virduamah Volgan vezi Moskova-jogeh. Äjja vettä lizeni Moskova-jogeh, i ruvettìh kajkista Sovetskojn Sojuzan puolilojsta tulemah sidä myöten parohodat stolitsah.

Jarvi i lambi.

Äjjassä kohtassa muan pinnalla ollah suvret veellä tävtetyt syvennykset. Ne ollah jarvet.

Sièlä , missä èj ole jarvilöjdä, èläjat rigeneh kajvetah lammikkolojda.

Zadanija. Esli tiän pajkojlla on jarvi, mängiä sen randah èkskursijalla, kačokkua se.

Ruavot. 1. Lövväkkiä topografičeskojlla pluanalla jarven i lammin uslovnojt znuakat.
2. Tijjustakkua topografičeskojda pluanua myöten: Äjja-go jarviè on sih ozutettu? Äjja-go lambiè? Mi on suvrimman jarven nimi? Masštabua myöten tijjustakkua sen pitkehys.

Ris. 41. Kazvahtuja jarvi.

Jarvi. Monella kilometralla èri puolih levähti tyvni jarven pinda. Sil'miè hiädäen losniv se kezä päjväzen čirozessa. Alahana lennelläh veen piällä valgièt lokit. Korgièlla pesku rannalla kazvav pedäikkö. Jarvi rannalla mečän luona on kyläne.

Madalalla pesku rannalla ollah veetty kalanièkoin venehet i nostettu kujvah merrat. Venehièn luona ollah lapset. Peskulla i veessä – kajkkièlla läjmetäh hiän päjväzellä palannuot sellät.

Madalan rannan luona sovdav venehellä kalaniekka. Venehen laidua vaste sahistah vezi kukat, ruvvot i kazljat. Kalanièkka panov merdoida vedeh. Lopetti kalanièkka oman ruavon, sovdi randah päjn, vedi venehen rannalla i lähti astumah kodih alovua lemi randua myöten.

Astuv suoda myöten kalanièkka i duvmaiččov: "Èj ènnen tässä kohtua ollut suoda – jarvi oli meččäh suaten, a sièlä, missä nyt kazvav ruogozikko, oli sel'giè veen pinda. Kazvahtuv miän jarvi rannoista muvttuv suoksi." (ris. 41 i 42).

Ris. 42. Suo.

Suo.

Èj èdähänä kylästä keskellä meččiä on suvri sammal suo. Sen rannojlla kazvetah korgièt pedäjat, a keskellä — ynnäh madalat, hoikkazet pedäjazet, da i nijstä äjjat kujvettìh. Puvhuzilla keskessä ollah kurčuavojn torfa sammalen suvret mättähät. Mättähillä kazvetah kojvu tuh'jozet piènièn lehtyzièn ke i madalat raidazet. A sammalikolla venytäh uzornojt karbalo varbazet jarièlöjn, ruskièlojn mar'jojn ke. Sinerretäh juomukat, kumbazet èdähädä pohoditah mustikkah. Kazvav sigahejnä vägevän pahan duvhun ke. Kojvuzièn lehtet kellistyttih. Jo tuli sygyzy. On ajga männä suolla karbaloh.

Kerävvyttih tytöt, otettìh korzinazet. Ka i suo. Palljahat jallat upotah sammaleh, kujn pehmièh pièlukseh. Mättähillä on kujn pirotettu ruskièda mar'jua. Terväh tävvytäh korzinat. Tytöt pyzytäh artelissa. Vajn Maša jaj jallellä mujsta, èj zamièttinut, kujn podruvgat ujittìh. Varavttav yksinäh olla suolla. Teriämbäh tavottua podruvgat! Varaten. hän astuv mättähiè myöten, ravizov, no ni ken èj vastua. Lähti juoksemah, èj kačo jallojn alla. Kerralla kuvlov, čto hänen jallat upottìh polveh suaten vedeh.
— Kunne siè tyttöne? — kuvluv iäni. Kolmen harpavuksen piässä hänestä sejzoj vanha lesnikkä.
— Razve vojt suoda myöten kohaldi hypätä – vièlä vähäne, i olizit puvttunut "ikkunah".

I tovestah, revnassa losni vezi. Ènnen tässä oli jarvi. Revnojsta se ammujn kazvahtuj, vojt kävellä, a keskellä on vajn hojkka sammal hursti, a sen alla vezi. Pajkotellen jaj i ynnäh avonane vezi — "iKkunat".

Rigeneh suot luadièčetah jarvilöjn sijalla. Jarvi kazvahtuv suo kazvoksilla. Joga sygyzyö suo kazvokset kujvetah, i nijen sijah kazvetah keviällä uvvet. Kujvanuot kazvokset hejttiäčetäh poh'jah. Suon poh'jah kerävdyv kuolluzièn kazvoksièn kerros. Veen alla ne èj hapata, a mustetah: liččavvutah i muvtutah torfaksi. Monièn vuozièn aloh kerävdyv loziè torfa kerros.

Tojzet suot luadièčetah èj jarven kohtah, a prosto märgäh pajkkah, missä sejzov vezi, i kazvav torfa sammal. Suot luaitah äjjan pahutta.

Äjja puvda mänöv tyh'jah, èj kyndiäče. Dorogat männäh nijstä ymbäri. Suolojlla svirepstvujjah lihoradkat i muvt läzinnät. Sovetskojn vluastin ajgah veetäh bor'bua suolojlla vastah, kujvatah nijdä, nijen sijalla luaitah nijttylöjdä, peldolojda i ogorodojda.

Ris. 43. Karbalo.

Zadanija. Kun ollov tiän pajkassa suo, nijn mängiä sinne èkskursijalla i kir'jutakkua, mittyne se on.

Poltamisto suolla.

20 kilometralla alovua jogi randua myöten venyv suo. Èj sua ni projdiè, ni ajua sidä myöten. "Tyh'ja kohta. Tyh'jah mua kadov", — sanottìh sih näh krest'juanat.

Ris. 44. Torfa sammal.

Tuldìh suolla inženerat i rabočojt. Kačottìh suon lemet i lövvettih sijnä äjjan hyviä poltamistuo stuo - torfua. Èlävdyj suo. Ruvettìh ruadamah zemlečerpalkat. Helistäh labièt. Čilistäh vagonetkat.

Kajvettìh suolla kanuavat, i rubej virduamah vezi niidä myöten jogeh. Kujvattìh suon. Upotus pajkalla luaittìh dorogat. Huristah traktorat suolla i veetäh suvriè barabanoida veiččilöjn ke. Veičet leikatah torfua. Mehaničeskojt haravat liikutetah torfua, kujn heiniä.

Torfua kerätäh tukkulojh i veetäh zavodojh i fuabrikkojh. Terväh tänne stroitah èlektrostantsijan. Torfa rubièv palamah topkissa i pyörittämäh mašinojda. Mašinat ruvetah suamah èlektričestvua, i se rubièv provodojda myöten mänemäh fuabrikkojh i zavodojh, kolhozojh i sovhozojh.

Ruavot. 1. Lövväkkiä pluanalla suot.
2. Kačokkua, kumbaziè suolojda kujvatah.

Meri.

Muan pinnalla krome jarvilöjdä ollah i meret. Ne ollah äjja suvremmat jarvilöjdä, i nijssä on kargièn suolane vezi. Jarvellä nävytäh rannat. Merellä kačo kujn tahtot – randoida è näe. Ajav parohoda päjvän, tojzen, a randua èj nävy. Kunne ni kačahtat — kajkkièlla päjn on vezi. Daže päjväne huomneksella kujn budto veestä novzov, a illalla vedeh laskièčov.

Ènzimäzen kerran miè näjn meren vagonan ikkunasta. Poezda hilljakkazeh läheni mustan meren rannalla olijah pièneh linnah. Miè kačahtin ikkunah i èn vojnut lijkahtua ihastuksista. Mivn ièssä levähti rajatojn sinine meri.

Poezda sejzavduj. Miè hyppäjn dušnojsta vagonasta. Puhaldi vilune suolane meri tuvli. Kodvazen jal'geh miè jo sejzojn meren rannalla. Mivn jallojn luona läjkkyj meri. Rannalla kohun ke vièrdih vihannan golubazet vezi allot i hilljazen jurinän ke ujittìh jarelläh mereh. Èdähänä meri yhtyj tajvahan ke, i èj suanut èrottua, missä loppièčov meri i missä zavodièčov tajvas.

Miè novzin suvrella kivellä, kumbane oli veessä èj èdähänä rannasta. Vezi ymbäri oli sel'giè. Poh'jassa hyvin nävyttih kivyöt, ujdajat kalazet, zelenäzet, harmuat i ruzovat meri kazvokset.

Piävyjn miè merellä i burjan ajgah. Myö ajojmma Mustua merdä myöten. Tajvas oli katettu mustilla pil'vilöjllä. Suvri tuvli nosti korgièlojda vuahtepiähiziè aldolojda. Meri burhaj, kohizi, jurizi. Vozduhassa lendeli tuhattojda brìzgulojda. Tuvlen ulvonda, vihellys, aldolojn humu i pläjskeh lumehutti korviè. Miän parohodua viskoj, kujn lastuo. Se to novzi aldolojn piällä, to nijn syvällä čukeldi, čto hengen salbai. Allot tuldìh lajjojsta piäličči. Kerran mivda vähiä èi rivhtanut mereh, miè odva ripujn perilöjstä.

Jallojn alla lijkkujua palubua myöten èi suanut astuo. Pidi hypätä predmiètasta tojzeh i lujah rippuo niistä. Suvrella väellä miè piäzin kajuttah. No i tiälä èi suanut pyzyö jallojlla, pyzymättä mistä ni olgah käzillä. Late to uidij jallojn alda, to novzi ylen korgièlla. Uglasta tojzeh lennel'dìh korzinat, čemodanat i murennuzièn astièlojn palat. Avuttomina viruttih kojkilla passažirat, läzevdynyöt häjlytyksestä.

Čtobì èj langeta lattièlla, hyö lujah pyzyttih kojkista. Miè tože vièrin. Parohoda kajken ajjan särähteli vezi aldolojn vägevistä ozuannojsta. Ajjotellen ozuttuači, čto ne murennetah ravvalla lyövyöt parohodan bortat. Kymmenen čuasuo kesti burja. Suvren myöhästynnän ke, lopuksi, myö tulimma randah. Monin päjvin svirepstvujččov merellä burja. Äjja uppuov parohodua sih ajgah.

Ris. 45. Meri pahan siän ajgah.


IV Geografičeskoj karta.

Mi on geografičeskoj karta.

Myö tijjustimma kajken mojzet pluanat: škol'nojn učuastkan pluanan, školan ymbärys pajkan pluanan, topografičeskojn pluanan. Kajkilla näjllä pluanojlla on ozutettu pièni muan paikka. Esli myö ozutamma čertjožalla suvren pajkan, primièraksi ynnäh oblastin ili gosudarstvan, nijn tämän mojsta čertjožua sanotah geografičeskojksi kartaksi.

Pluanan i geografičeskojn kartan sravninda.

Kačokkua Moskovan pluana 46 risunkalla. Mittyne sijnä on masštaba? Opredelikkua masštabua myöten, äjja-go kilometrua on tässä ozutetussa Moskovan čuastissa severasta jugah päjn i zapadasta vostokkah päjn. Lövväkkiä tällä pluanalla Moskova-jogi, Jauza jogi, Kanuala, Kremlja, linnan uvličat.

Nyt kačokkua Moskovan ymbärys pluana. Mittyne sijnä on masštaba? Tämän pluanan joga kyl'gi, nijn že, kujn i ènnen kačotun pluanan kyl'gi, on 5 santimetrua. Ajja-go kilometrua severasta jugah i zapadasta vostokkah päjn on učuastkassa, kumbane on täh čertitty? Kujn on ozutettu Moskova? Se čuasti Moskovua, kumbane oli ènzimäzellä pluanalla, on ozutettu tässä pluanassa piènenä kvadrattazena. Näettä, kujn pièni pièni tiälä tämä linnan čuasti? tämä sentäh, čto tällä pluanalla masštaba on piènembi: Moskovan pluanassa santimetrassa on 1 kilometra, a tojzessa pluanassa santimetrassa on 10 kilometrua. Masštaba on 10 nkerdua piènembi, sentäh i izobraženija lièni piènembi. Lövväkkiä tojzella pluanalla Moskova-jogi i Jauza jogi. A missä on Kanuala? Missä on Kremlja? Nijdä èj nävy, nijdä èj sua ozuttua tämän piènehyössä masštabassa. No zato tojzella pluanalla mahtuttìh i tojzet jovet, toizet linnat, ravda dorogat, stantsijat.

Nyt kačokkua SSSR-n Evropejskojn čuastin tsentran karta. Mittyne on tämän kartan masštaba? Ajiä-go kerdua piènembi on tämä masštaba Moskovan linnan ymbärys pajkojn pluanan masštabua? Zamiètikkua, min piènehyöllä kvadrattazella on ozutettu kartalla se pajkka, kumbane on ozutettu tojzella pluanalla. Kujn on ozutettu kartalla Moskova? Nävytäh-go Moskova-jogi, i Jauza jogi? On-go ozutettu kartalla linna Mìtiši i muvt Moskovasta olijat linnat? Nijdä èj ole, nijdä èj sua čertiè tällä masštaballa. No zato tällä kartalla mahtuttìh linnat: Jaroslavl', Kaluga, Tula i muvt.

Nyt iče sravnikkua SSSR:n Evropejskojn čuastin tsentran karta SSSR:n kartan ke. Mittyne èro on näjen kartojn masštabojssa? Kumbazella on ozutettu suvrembi muan pajkka? Kajkki-go jovet i linnat, kumbazet ollah ozutettu ènzimäzellä kartalla, ollah pandu i tojzella Kartalla?

Min piènembi on pluanan i geografičeskojn kartan masštaöa, sen vähembi sijnä on ozutettu podrobnostiè.

Kujn pluanua myöten vojt äjja tijjustua sijnä ozutettuh pajkkah näh, nijn i kartua myöten vojt äjja tijjustua ljubojh muah näh.

Kartojda čertitäh nijn, kujn pluanojda, kujn budto kačotah muada ylähäl'dä päjn, samoljotasta.

Geografičeskojt kartat èrotah pluanojsta masštabua myöten. Pluanojda čertiessä otetah suvrda masštabua: pluanan 1 santimetrassa on tovestah moni kymmendä sadua metrua. Kartojda čertiessä masštaba on piènembi: 1:ssä santimetrassa geografičeskojlla kartalla on moni kymmendä ili sadua kilometrua. Piènembiè podrobnostilojda (jarvilöjdä, jogilojda, kyliè èj ozuteta kartalla. Suvriè ozutetah tämän mojzilla znuakojlla: jovet — kidžerillä linijojlla, linnat — kruvgazilla, ravda dorogat – linijojlla.

Ris. 46.mGeografičeskojt kartat

Zadanija. Otakkua tiän kylän (Kolhozan ili linnan pluana, tiän rajonan pluana, oblastin i SSSR:n kartat. Pangua ne rinnakkeh sejnällä i sravnikkua keskenäh.
1. Mittyzessä masštabassa ollah čertityt: kylän, kolhozan ili linnan pluana? Mittyzessä oblastin karta? Mittyzessä SSSR:n karta? Missä masštaba on suvrembi? Missä piènembi?
2. Kujn on ozutettu tiän kylä rajonnojlla pluanalla? Mintäh rajonan pluanalla èj ole ozutettu talolojda i uvliččojda, kumbazet nävytäh kylän pluanassa?
3. Rajonan pluanalla lövväkkiä rajonnoj tsentra. Mittyzet kylät, jovet i jarvet ollah rajonnojn tsentran luona?
Oblastin kartalla lövväkkiä oman rajonan tsentra. Ollah- go oblastin kartalla kajkki kylät, jovet i jarvet, kumbazet ollah ozutettu rajonan pluanalla? Oblastin kartalla lövväkkiä oblastnoj tsentra. Mittyzet kylät i jovet ollah oblastnojn tsentran lähillä?
SSSR:n kartalla lövväkkiä oblasti. Ollah-go SSSR:n kartalla ne kylät i jovet, kumbazet ollah ozutettu oblastin kartalla?
4. Opredelikkua masštabua myöten: 1) Äjja-go kilometrua on tiän kylästä rajonnojh tsentrah suaten? 2) Rajonnojsta tsentrasta oblastnojh tsentrah suaten? 3) Oblastnojsta tsentrasta Moskovah?

Kujn kartalla ozutetah muan pindua.

Myö jo tijjammä, čto topografičeskojlla pluanalla alovat pajkat ollah kruasittu zelenäzellä kruaskalla, a korgièt keldazella i muzovan keldazella. Sen že mojzilla kruaskojlla on kruasittu i geografičrskoj karta. (Kačokkua SSSR:n kartua). "Nämä kruaskat ozutetah pajkan èri korgehutta.

Muan korgehutta ajvin ozutetah meren pindua myöten, sentäh čto vezi kaikissa merilöjssä on yhten korgehuolla. Ploščadit kartalla-ollah kruasittu keldazella, zelekäzellä ili muzovan keldazella kruaskalla. Ne ollah lačut. No nämä lačut èj olla yhten korgehuolla meren pinnasta. Zelenäzellä kruasitut lačut ollah èj korgièmmat 200 metrua meren pinnan piällä. Tämän mojziè laččulojda sanotah aloviksi pajkojksi. Lačut, kumbazièn korgehus on piällä 200 metran, ollah ylövät pajkat, ne ollah kruasittu kartalla valgièlla, keldazella muzovan keldazella kruaskalla.

Kajdazet keldazet i koričnevojt polostazet kartalla ollah mäet. Min Korgièmmat ne ollah meren pinnasta, sen muzovembi on nijen kruasKa.

Ruado. Kačokkua SSSR:n fizičeskojn kartan ala revnassa, mittyzillä uslovnojlojlla znuakojlla ollah ozutettu alovat pajkat, ylövät pajkat, èj ylen korgièt mäet, korgièt mäet i nijen lumizet piälakat.

Ris 47. Muan pinnan format: alovat lačut paikat, korgièt lačut, mäet.

SSSR:n pinda.

Kačahtakkua SSSR:n kartah. Työ näettä, čto suvrin čuasti niidä on kruasittu zelenäzellä kruaskalla. Rajattomat alovat lačut muat levähtettih ylen suvrella palalla Sovetskoida sojuzua myöten. Ajat poezdalla päjvin i nedelilöin i ièssä näet vajn rajattoman, tajvahan randah suaten mänijän lačun. Ural'skojt mäet juatah tädä laččuo kahteh čuastih. (Lövväkkiä kartalla olevièn laččulojn nimet molemmin puolin ural'skojlojda mägilöjdä).

Èrähissä pajkojssa SSSR:n karta on kruasittu keldazella kruaskalla. Tässä ollah ylövät kohtat. (Lövväkkiä kartalla, kujn on nimi SSSR:n korgejmmalla kohtalla.) Äjjassä pajkassa laččuloin revnoida myöten korgièna sejnänä novstah suvret kivizet mäet. Ne vediäčetäh pitkinä mäen sel'ginä savojlla i tuhatojlla kilometrojlla. (Lövväkkiä Kavkazskojt mäet)

Ruado. 1. Kačokkua kartalla, kujn mänöv ravda doroga Moskovasta Vladivostokkah (Japonskojn meren rannalla) i sanokkua, mittyzièn alovièn i ylövièn paikoin i mägilöjn kavtti mänöv tämä doroga.
2. Lövväkkiä kartalla Moskova. Kačokkua, mittyziè jogilojda myöten vojbi piästä Moskovasta Kaspijskojh mereh. Mitakkua masštaballa kohtalline väli Moskovasta i Volgan suvh suaten.


V. MUA ŠARA

Mittyzeksi ihmizet vanhah ajgah predstavljajdìh iččièllä muada.

Vanhan ajgazet ristikanzat tièttih vajn sidä pièndä muan alua, kumbazella èlettih. Sillojn èj ollut vièlä ravda dorogojda, kumbaziè myöten myö terväh i kebièh ajamma pitkät välit. Èj ollut i parohodiè, kumbazilla myö ajamma pojkki merilöjn i okeanojn. Vanhan ajgah merilöjdä myöten aettìh piènillä puvhizilla korablilojlla, kumbazet matkattìh ajrolojn ili pur'ehièn vuoh.

Sih ajgah èj tiètty vièlä kompassua, kumbazetta èj sua tièdiä matkan napravlenijua merellä. Sentäh vanhan aigazet ihmizet varattìh männä èdäh merellä i aeldìh vajn rannojn lässä. Mua ozuttuači vanhan ajgazilla ihmizillä pièneksi. Hyö duvmajdìh, čto mua on siliè kruvga, kumbane venyv okeanalla.

Ris. 48. Mua vanhan ajgazièn ristikanzojn predstavlenijua myöten ili siliè kruvga okeanan keskellä

Luaittìh suarnojda sih näh, čto mua pyzyv kolmen kitan piällä; tojzissa pajkojssa sanottih – slonièn piällä, suvren čerepahan piällä.

Ris. 49. Min piällä oli mua vanhan ajgazièn ihmizièn predstavlenijua myöten.

Vanhan ajgazilda grekojlda, kumbazet oldìh sen ajjan kajkkiè obrazovannojmmat rahvas, jiädìh geografičeskojt kartat. Yhtellä kartalla on ozutettu kajkki sih aigah tunnettu muailma. Keskellä kartua on Gretsija; ymbäri ollah ne muat, kumbaziè tièttih sillozet grekat. Kajkki nämä muat ollah okružittu veellä – okeanalla. Grekat pièttih okeanua suvrena jogena; hyö sanottìh, čto okeana virduav muasta ymbäri. Okeanan taguana, kujn duvmajdìh grekat, oli muan raja.

Ris. 50. Kajken muan karta, kujn sidä predstavljajdìh grekat 2500 vuotta sijdä ajgua.)

Muan suvrehus i forma.

Vähäzin ihmizet ruvettìh ènämmäl'di tièdämäh muada. Putešestvennikat, kuptsat i zavoevateljat mändih èdemmäksi i èdemmäksi uvzih mualojh, no ni missä èi lävvetty muan rajua.

Vanhan ajjan učjonolojlla tuli piäh mièli, čto mua ei ole siliè kruvga, a čto sen forma on šara. Putešestvennikka Magellan 400 vuotta sijdä ajgua ajoj ymbäri muan i matkalla muailmasta ymbäri podtverdi, čto mualla on tovestah šaran forma.

Nyt jo ihmizet tiètäh kajken muan. Kajkista merilöjstä pojkki aetah parohodat, Muan piällä lennelläh samoljotat kajkkih napralenijojh. Ni missä èj ole muan rajua. Nyt jo kajkin tiètäh, čto mua on šara.

Ris. 51. Mua on šara. Sijnä kruvgazella on ozutettu se muan čusti, kumbane oli vanhan ajgazièn grekojn kartojssa.

Mua šara on ylen suvri. Pidäv astuo 40 tuhattua kilometrua, čtobì projdiè sen ymbäri. Počti 3 vuotta pidäjs astuo 40 kilometrojn suvtkissa lebävö päjvittä. Myö iččièstä ymbäri näemmä vajn piènen čuastin muan pindua i sentäh èmmä näe, čto elämmä šaralla.

Ris. 52. Missä mualla on ylä i ala puoli?

Missä muan šaralla on ylä i ala puoli.

Kačokkua 52 risunka. Sih on risujdu mua šara. Èri kohtissa mua šaralla sejzotah ihmizet. Kajkkièn muan piällä sejzoièn ihmizièn jallat ollah kiännetty muan tsentrah päjn. Ihmizet, kumbazet sejzotah muan vastakkajzilla puolilla, ollah tojne tojzeh jallojn. No mintäh vastakkajzella puolella sejzojat ihmizet èi langeta mualda, mintäh èj kuavu vezi merilöjstä, jogiloista i jarvilöjstä? Sentäh, čto mua vedäv iččièh päjn kajkkiè, mi on sen piällä. Mualda yläh päjn viskatut predmiètat èi lähtiètä yläh lendoh, a langetah mualla.

Globussa.

Muada izobražajjah piènenä šarana, kummasta kučutah globusaksi. Globussa on pikkarane muan modeli. Globusan šara on pandu ossih i kijnitetty podstavkalla. Mua šaralla, tièttävä, èj ole ni ossie, ni podstavkua. Globussa on mua šaran kajkkiè ojgejn izobraženija. Globusan piälys on kruasittu nijn že, kujn geografičeskoj karta. Veen alla olijat pajkat ollah ozutettu sinisellä i golubojlla kruaskalla, kujva mua zelenäzellä, keldazella i koričnevojlla.

Midä on mua šaran pinnalla.

Globusalla nägyv, čto mua šaran suvrin čuasti on veen alla. Vajn mua šaran kolmas čuasti on kujvua muada. Kaksi kolmatta on veen alla (ris. 53).

Ris. 53. Mua veen alla.

Kajkkiè veen prostranstvua juatah nelläh okeanah: Tihojh, Atlantičeskojh, Indijskojh i Severnojh Ledovitojh. Okeanojn välilöjssä suvrina učuastkojna novzov kujva mua. Muada juatah kuvdeh muan čuastih. Evropaksi, Azijaksi, Afrikaksi, Amerikaksi (Severnojksi i Južnojksi), Avstralijaksi i Antarktidaksi. Vijessä muan čuastissa èletäh, ihmizet. Kuvvennella — Antarktidassa – èj ole èläiä.

Kačokkua Globusalla, millä ollah èrotettu tojne tojzesta Afrikka i Evropa. Työ näettä tässä alan, kumbane on Kruasittu golubojlla kruaskalla. Se on Atlantičeskojn okeanan čuasti. Se on Evropan, Azijan i Afrikan välillä i sidä sanotah Sredizemnojksi mereksi. Meri on okeanan čuasti, kumbane anduačov kujvah muah ili kummasta okružitah suaret.

Ruado. 1. Lövväkkiä globusalla nellä okeanua i kuvzi muan čuastiè.
2. Lövväkkiä globusalla Sredizemnoj i Japonskoj meret.

Ènzimäne putešestvija muasta ymbäri.

Ènzimäzenä, kujn työ jo tijjattä, ajoj mua šarasta ymbäri 400 vuotta sillä ajgua putešestvennikka Magellan. Sih ajgah Evropan mualojn kuptsat torgujdìh Indijan ke suariloin ke, kumbazet ollah Azijan i Avstralijan keskellä. (Lövväkkiä globusalla Indija i suaret, kumbazih näh on pagina.) Kuptsat kiistah tojne tojzen ièssä tahtottìh zavladejja sigäläzillä bogatstvojlla. Hiän torgovojt korablit kävdih sinne Afrikasta ymbäri i ièlleh Indijskojn okeanan kavtti. (Ozutakkua tämä matka globusalla.) Tädä matkua myötèn Ispanskojlojda kuptsiè èj laskièttu ajamah tojzièn mualojn kupčat. Magellan predloži ispanskojlla korolilla lövdiä toine matka.

Magellan tièzi, čto mua on šara, i tahtoj tulla suarilojlla tojzualda päjn. No hän èj tièdänyt, min suvrehus on mua šara i mittyzè trudnostilojda i opasnostilojda tulov matkassa hänellä vastah.

Magellanan vijzi parusnojda korabliè lähtièttih matkah Evropan rannasta (Ispanijasta) južnojh Amerikkah päjn. (Ozutakkua globusalla Magellanan matka.) Kolme kuvda aettìh korablit Atlantičeskojda okeanua myöten. Ymbäri levähti rannatojn veen pinda. Min èdemmäksi aettìh, sen ägièmbi oli. Päjvät yliči sejzoj Magellan paluballa i tarkah kaččoj èdeh päjn.

Jalličeksi tuli nägyvih Južnojn Amerikan randa. Korablit lähtièttih ajamah randa vièruo myöten. Yhtessä kohtassa korablit tuldìh ajvin randah, čtobì ottua zapuastah vettä i prodovol'stvijua. Oldìh ylen ägièt siät. Rannalla kazvettìh kavnehet puvt. Sijnä èlettih indejtsat. Hiän vasken ruskehuot rungat, kujn bronzovojt, losnittìh päjväzestä. Hyö tuldìh putešestvennikojn luoh i ruvettìh torgujmah hiän ke. Suvasta indejtsat annettìh kaksi hanhiè, stjokla palasta sen verran kalua, čto vojčči syöttiä moni ristikanzua.

Ottahuo zapuastah vettä i prodovol'stvijua, korablit jatkettìh matkua. Siät lièttih vilummat. Kerran novzi ylen suvri burja. Tuvli ylen äjjal'di rivhtoj korablilojda. Novstìh ylen suvret vezi allot. Korablit häjlyttih nijen piällä, kujn lastu palazet. Ozuttuači, čto korablit tujjahtuačetah randa kallivolojh, i rohkièt morjakat upotah vezi aldolojh. Yksi korabli nijn i uppoj burjan ajgah, a tojzet aettìh èdemmäksi i èdemmäksi južnojn Amerikan vièruo myöten.

Tuli marta kuv. Rodinassa, Evropassa, oli lämmin keviä, a tiälä oli vilu. Tuli ijunja kuv, a tiälä oldìh pakkazet i zavodièčettìh lumi pövryt. Vièlä èj ammujn putešestvennikkojda muokkaj ägiè, a nyt muokkuačettìh vilusta. Pidi pièttyö talveksi. Kun vajn loppièčettìh vilut siät, korablit lähtièttih matkah. Lopuksi, hyö lövvettih salmen i sen kavtti aettìh Atlantičeskojsta okeanasta Tihojh. Morjakat ihastuksissa itkièttih. Huo duvmajdìh, čto se paikka, kunne heillä pidi piästä, on lähellä. Ni ken ènämbi èj hökkänyt, čto zapadah päjn ajaen vojbi piästä Indijah. Tädä salmiè jal 'geh ruvettìh sanomah Magellanan salmeksi. (Lövväkkiä globusalla tämä salmi.)

Ris. 54. Magellanan korablit männäh Magellanan salmiè myöten.

Oli hyvä siä, myödäne kebiène tuvli. Okeana oli spokojnoj, pièninä riädylöjnä vièrdih madalat vezi allot. Magellan andoj tällä okeanalla nimen Tihoj okeana, Hän èj tièdänyt, čto tojzella ajgua sillä ollah suvret burjat. Korablit piästih vilulojsta kohtista, lièni lämbimembi i lämbimembi. Äjjan kuvda hyö aettìh okeanua myöten, nägemättä muada. Èi ollut mistä ottua syömistä. Syödih pila javhuo, keitettih nahkua, kumbazella oldìh katettu mačtat. Syödih korablilojlla rottiè, rotat oldìh hejllä hyvänä syömizenä. Èi ollut juonda vettä, hot' ymbäri oli kajkkièlla vezi. Okeanan vezi on kargièn suolane i juvva sidä èj voj. Vezi zapuasta, kumbane hejllä oli keralla, rikkuoči. Hiästä pidi juvva mudakasta, homehtunutta vettä. Ihmizet läzittih i kuoldìh. Morjakojlla ozuttuači, čto hiän matka ni konza èj loppièče.

Jalličeksi, počti kahten vuvven projdihuo matkalla lähtendä päjvästä, Magellan nägi ne suaret, kumbazilla tahtoj piästä. Tuldìh matkan piäh i uvzi meri tiè oli avattu. Tiäl'dä päjn jo oli tuttu doroga Evropah.

Suarilojlla ylen ägièsti pajstoj päjväne. Randojh suaten kazvettìh sagièt mečät. Kavnehet, tundemattomat puvt kazvettìh näjssä mečissä. Počti kajkilla suarilojlla Magellan nägi ihmiziè. Hyö kävel'dih alasti, kodilojda stroittìh puvloin oksista i lehtilöjstä, hiän oružijana oldìh kejhät i pijlit.

Äjja prirodnojda bogatstvua oli näjllä suarilojlla – kuldua, tsennoiloida kazvoksiè. Magellan rubej torgujmah suarilojn èläièn ke. Vajhtaen ravdaziè vešojda, prostojlojda materijojda i huogehiè ukrašenijojda, hän polučči äjjan kuldua, kallehiè plodiè i syömistä.

Magellan tahtoj zavladejja näjllä suarilojlla, luadiè neispanskojn korolin vladenijojksi. Syttyj boju suarilojn èläièn ke, kumbazen ajgah Magellanan tapettìh.

Putešestvijan loppièttìh Magellanatta. Vijestä korablista tuli kodih vajn yksi. 265 ihmizestä kodih tuli vajn 18 muokkuačenutta i vajvistunutta mièstä.

Näjn oli luaittu ènzimäne putešestvija muasta ymbäri, kumbane kesti lässä kolme vuotta. Magellanan jal'geh tojzet putešestvennikat moneh kerdah aettìh mua šarasta ymbäri. Nyt matka ymbäri muasta on kebiè i ynnäh èj ole varattava. Suvret, vägevät parohodat terväh aetah okeanojsta pojkki. Poezdat i avtomobiljat ruttoh i terväh männäh pitkiè matkojda muada myöten. Jo lennettih ymbäri muailman aèroplanalla. Sih mäni aigua kajkkièdah 8 suvtkat.

Evropasta Amerikkah.

Portovojn linnan kivizessä pristanissa sejzov parohoda. Korgièna nägyv pristanin piällä parohodan musta borta, kummasta myöten moneh rjadah ollah kruvgloit ikkunazet. Parohodassa monessa ètuažassa ollah passažirskojt kajutat, stolovvojt, kuhnjat i kajken mojzet služebnojt pomešenijat. Nijen alla on mašinnoj otdelenija. Sièlä šumitah suvret topkat, kumbazissa palav kivi hijli. Sièlä ruadav vägevä parovoj mašina. A ylähänä, kapitanan sildazella, sejzov rulevoj. Rulevojn kolessun vuoh hän kiändäv ruljua i kompassua myöten andav Parohodalla napravlenijan, kunne pidäv. Parohoda on valmis lähtemäh matkah. Pordahiè myöten parohodalla novstah passažirat, pod"jomnoit kranat nostetah parohodah ylen suvriè tavara tjukiè i laskiètah niidä syväh trjumah.

Ka kajahti gudka, èdähäksi kuvluv sen iäni linnalla, èdähänä kajuov vastah iäni. Tojne gudka, kolmas. Rubej vinta pyörimäh parohodan perässä. Rubej burhuamah vezi sijdä ymbäri. Parohoda èroj pristanista. Se hilljakkazeh matkaj portassa sejzoièn parohodojn keskičči i vijdi mereh. Randa èjstyv èdemmäksi i èdemmäksi, kadoen nägyvistä. Puolenkymmenen čuasun mändyö sidä jo ynnäh èj nävy, i ymbäri on rajatojn meri. Parohoda halgov aldolojda. Ne läjkytäh sen bortìh. Parohodalla jallesti lennetäh lokit, lennetäh sijričči, istuočetah mačtojlla, a sijdä jiähäh jallellä myöstiäčetäh uvvestah mualla.

Kuvvessa päjvässä mänöv tämä velikana Atlantičeskojsta okeanasta pojkki. Händä vastatah burjat, no suvri parohoda vajn lijkkuv aldolojn piällä i mänöv ojgièh omua tièdä myöten. Kajken ajjan matkalla passažirat vojjah paista radiuo myöten Evropan i Amerikan ke.

Kuvzi päjviä mänöv Evropasta Amerikkah ajaessa okeanua myöten. A 450 vuotta sijdä ajgua putešestvennikka Kolumb ajoj Evropasta Amerikkah kolme kuvda.

Ruado. Ozutakkua globusalla matka Evropasta Severnojh Amerikkah Atlantičeskojn okeanan kavtti.

Ris. 55. Nygyajgane okeanskoj parohoda.

Mua i päjväne.

Myö tijjammä, kujn suvri on Mua šara. No se ozuttuačov ylen pièneksi päjväzen ke rinnakkeh (ris. 56). Päjväne on 1 300 000 kerdua suvrembi mua šarua. Se mejllä ozuttuačov pièneksi sentäh, čto on ylen èdähänä mejstä. Esli vois piästä ravda dorogua myöten muasta päjväzeh i ajua skoroilla poezdalla, niin pidäis ajua ènämbi 250 vuotta.

Päjväne on suvri kuhma šara. Päjväne andav mualla valgièn i lämbimän.

Ris. 56. Päjväne i mua. Päjväzen revnassa mua on ylen pieni.

Mintäh vajhtutah päjvä i yö.

Čtobì èllendiä, mintäh vajhtuv yö i päjvä, kačokkua mua šaran i päjväzen modeliè. Luaikkua tuorehesta savesta šarikkane, puhkakkua sih provolokalla lovkko, lovkkoh pistäkkiä nuorane (alah sivokkua solmi). Tämä šarane olgah muana.

Pimièh pertih stolalla pangua viritetty tuohus. Tuohus olgah päjväzenä. Pijakkiä nuorazesta šarasta tuohuksen ièssä. Kajkkiè-go šarasta valguav tuohus? Èj, valgièda on vajn puolella šarazella, a tojne puoli on pimejkössä (ris. 57). Nijn že päjväne ajvin valguav vajn mua šaran yhtä puolda. Missä päjväne valguav mua šarua, sièlä on päjvä, tojzella puolella muada päjvästä èj nävy – sièlä on yö.

Ris. 57. Opìtta, kumbane ozuttav yön i päjvän vajhtunnan proihoždenijan.

Hilljakkazeh kiännäkkiä šarasta tuohuksen ièssä. Nyt tuohuksen tuli valguav nijdä kohtiè, kumbazet ènnnen oldìh pimièssä, a ne kohtat, kumbazet oldìh tuleh päjn, sijrrytäh pimièh. Kièrräkkiä nuorasta i kačokkua, kujn šarane pyöriv tuohuksen ièssä. Nijn že pyöriv i mua šara päjväzen ièssä, i mualla päjvä vajhtuv yöksi.

Mua ymbäri iččièstä pyörähtäv kerran suvtkissa. Muan pyörimistä èmmä näe, sentäh čto miän ke yhtessä pyöritäh muan piällä olijat predmiètat – koit, pellot, nurmet. Mejllä ozuttuačov, čto päjväne novzov, èjstyv tajvahalla i uvvestah hejttiäčöv. Ajvin nijn že ozuttuačov mejllä, konza myö ajamma poezdassa. Konza poezda ajav rovno, tövkkimättä, nijn mejllä ozuttuačov, čto poezda èj lijku pajkojlda, a telegrafnojt paččahat i puvt ravda dorogan revnojda myöten lennetäh poezdalla vastah.

Ruado 1. Pangua tuohuksen èdeh globussa. Ozutakkua, kujn pyöriv mua. Missä on globusalla päjvä i missä yö?
2. Kiännäkkiä globussa tuohuksen èdeh nijn čtobì Evropassa olis päjvä. Kačokkua, päjvä ili yö on silloj Amerikassa, Afrikassa, Avstralijassa.

Poljusat i èkvatora.

Kujn myö jo tijjämmä, mua šara ajvin pyörähtäv kerran suvtkissa ymbäri iččièstä.

Kačomma tarkembah, kujn mänöv tämä pyörimine, kujn lijkutah mua šaralla èri paikat sen pyöriessä. Täh varojn otakkua iččièn luadima mua šaran modeli – savihine šarane nuorazessa — i pangua sih černilällä tojne tojzen alla puolikymmendä točkua. Kaksi točkua pidäv panna sih kohtah, missä šarikasta tullah nuorazen piät.

Kiännäkkiä šarane. Työ näettä, čto joga točka šarazen kiändyessä luadiv kruvgan: yksi točka suvremman kruvgan, tojzet piènemmän: vajn kaksi točkua šarazella — ylimmäne alimmane – èi luaita kruvgua.

Nijn ollah azièt i mua šaran pyöriessä. Raznojt točkat muan piällä èj pyöritä yhteh luaduh. Yhtet točkat projitah suvtkissa suvremman kruvgan, tojzet piènemmän. A kaksi točkua mua šaralla ynnäh èj luaita kruvgua. Ne ollah mua šaran poljusat.

Yhtä poljusua sanotah severnojksi, sentäh čto se on kajkkiè severnojmbi točka mua šaralla. Tojne poljusa – južnoj. Se on kajkkiè južnojmbi točka mua šaralla.

Yhten mojzen välin piässä molemmista poljusojsta mièlessä vediäčöv linija, kummasta sanotah èkvatoraksi. Se jagav mua šaran kahteksi polušarijaksi – severnojksi i južnojksi.

Ruavot 1. Lövväkkiä globusalla severnoj i južnoj poljusat i èkvatora.
2. Kačokkua globussua myöten, mittyzet muan čuastit ollah južnojssa polušarijassa, i mittyzet severnojssa; kumbazista muan nuastilojsta pojkki mänöv èkvatora.

Kujn opredeljajja napravlenijojda globusalla.

Myö tijjammä, čto esli ihmine sejzov severah päin, niin hänen taguana on juga, ojgièlla puolella — vostokka, vazemella — zapada. Esli myö vojzimma omasta školasta astuo kiändymättä kohti severah päjn, sillojn muo tulizimma severnojn poljusan luoh. Kun myö lähtizimmä jugah päjn, tulizimma južnojn poljusan luoh. Napravlenija severa—juga mänöv yhtestä poljusasta toizeh poljusah päjn. Čtobì èllendiä, kujn opredeliè napravlenija globusalla severah ili jugah, duvmaičemma iče, čto globusalla sejzov "nabljudatelja".

Sejzatamma globusalla ihmizen figurazen i kiännämmä sen èzin severnojh poljusah päjn. Silloin sen taguana liènöv juga (ris. 58).

Ris. 58. Osnovnojlojn napravlenijojn opredelinda globusalla. "Nabljudatelja" on kiännetty èzin severnoih poljusah päjn, randojh ojennetut käet ozutetah vostokkah i zapadah.

Sejzatamma globusalla puolenkymmendä tämän mojsta nabljudateljua i opredelimma, missä päjn nijstä on severa i juga. Kun myö tarkah kačomma globussua, nijn dogadimma sijdä čto napravlenijat severa-juga ollah ozutettu globusalla linijojlla, kumbazet mannäh poljusasta tojzeh poljusah päjn. Nämä linijat kajkkièlla ozutetah napravlenijua severasta jugah ili jugasta severah.

Kun kumbazesta ni olgah globusan točkasta pidäv èjstyö severah päjn, nijn se znuaččiu, pidäv männä tädä linijua myörtn severnojh poljusak näjn. Nyt kačahtamma, kujn opredeljajjah globusalla napravlenijojda vostokkah i zapadah päjn. Kačomma miän nabljudateljua. Nabljudateljan randojh ojennettulojda käziè myöten näemmä, kumbazella puolella hänestä on vostokka, kumbazella zapada.

Kačomma paremmin globussua, kumbazella sejzotah severah èzin puolikymmendä nabljudateljua, randojh ojennettulojn käzièn ke. Myö näemmä, čto napravlenija vostokka-zapada, nijn že on ozutettu globusalla linijojlla. Nämä linijat männäh pojkki linijojsta, kumbazet ozutetah severua- jugua.

Mua šaran karta.

Globussa on mua šaran modeli. No globusalla pol'zujččièčiè èj ole udobno. Piènellä globusalla èj voj podrobno ozuttua kajkkiè muada, a suvrda globussua on jugiè luadiè. Èkskursijalla ili putešestvijalla lähtiessä globussua èj sua ottua keralla. Sentäh tuagièmbah pol'zujččièčetah muan izobraženijalla bumuagalla – geografičeskojlla kartalla.

Ammuzista ajjojsta suaten ihmizet ruvettìh čertimäh kartojda – kajken muan i sen otdel'nojlojn učuastkojn izobraženijojda. Ènzistä kartat oldìh ylen prostojt. Ihmizet sil'mä mitalla čertittih kartalla rannat, jovet, mäet i linnat. Jugiè oli pol'zujččièččiè näjllä kartojlla. Tuagièh ne oldìh risujdu èj nijn kujn pidäjs, välit sijnä oldìh ozutettu mittuamatta. Tämän mojsta kartua myöten oli jugiè lövdiä ojgiè napravlenija, lugiè, äjja-go päjviä mänöv namiètittuh matkah. Ihmizet ammujn tahtottìh luadiè točnojn kartan, no se saj luadiè vasta sillojn, konza oldìh izobretittu točnojt mittuanda priborat.

Nyt mua šara počti kajkki on izučittu, jiädih tijjustamatta vajn piènet, vähäl'di dostupnojt učuastkat. Samoljotojn, dirižabljojn, avtomobiljojn i parohodoin-ledokolojn izobretenijan jal'geh ihmizet vojjah männä kajkkiè pustìnnojmbih, kajkkiè nedostupnojlojmbih kohtih.

Mejllä ollah nyt kajkkiè podrobnojmmat i ojgejmmat mua šaran kartat, kumbaziè myöten äjja vojt tijjustua ljubojh muah näh. Joga kir'jah mahtajalla pidäv opastuo lugemah kartua, nijn že kujn i knijgua.

Mua šarua kartalla ozutetah kahtena polušarijana. Yhtellä polušarijalla on pandu puoli mua šarua, tojzella tojne puoli. Yksi polušarija on vostočnoj, tojne - zapadnoj. Polušarijojn karta on kruasittu nijn že, kujn i globussa. Polušarijojn kartalla, kujn i globusalla, ollah veetty linijat, kumbazet männäh severasta jugah i zapadasta vostokkah päjn. Ne kartalla ozutetah napravlenijojda.

Ruavot. 1. Kačokkua polušarijojn karta. Lövväkkiä muan čuastit. Kumbazet muan čuastit ollah vostočnojssa polušarijassa i kumbazet - zapadnojssa?
2. Lövväkkiä joga polušarijalla severnoj i južnoj poljusat i èkvatora. Ozutakkua linijat, kumbazet ozutetah napravlenijojda severasta jugah, vostokasta zapadah.
3. Ozutakkua Avstralijasta napravlenijat severah, jugah, vostokkah i zapadah päjn.
4. Ozutakkua polušarijojn kartalla Magellanan matka mua šarasta ymbari.
5. Ozutakkua polušarijojn kartalla Sredizemnoj meri. Mittune muan čuasti on sijdä severah päjn i mittyne jugah? Sravnikkua Sredizemnoj meri, kujn se on ozutettu polušarijoin kartalla i kujn vanhan ajgazièn grekojn kartalla.
6. Ozutakkua globusalla i polušarijojn kartalla Severnoi Ledovitoi okeana. Mittyzet muan čuastit ollah sijdä ymbäri?
7. Lövväkkiä polušarijojn kartalla Sovetskoj Sojuza (SSSR). Mittyzissä muan čuastilojssa se on?

Ruado urokojn jal'geh. Luaikkua kolme ènzimästä ruaduo, kumbazet ollah priloženijassa

Vuodehine muan èjstyndä.

Mua šara pyöriv èj vajn iččièstä ymbäri, no se èjstyv i päjväzestä ymbäri. Kogonazen pyörähtyksen päjväzestä ymbäri muan luadiv yhtessä vuvvessa. Tällä aigua kajkki pajkat muan piällä èj suaha yhten verdua lämmindä i päjväzen valgièda.

Mejllä on nellä vuvven aigua: kezä, sygyzy, talvi i keviä. Čtobì èllendiä, mintäh mejllä èj olla yhten mojzet vuvven ajjat, luaikkua pimièssä komnatassa tämän mojzet nabljudenijat globusan ke. Sejzatakkua kaldeva ossine globussa palajalla tuohuksella revnah, kujn on ozutettu 59 risunkassa.

Ris. 59. Severnojssa polušarijassa on kezä.

Lövväkkiä severnoilla polušarijalla globusan valgièlla puolella Moskova. Kleikkiä sih kohtah ruskiè kruvgane. (59 risunkassa Moskova on ozutettu M bukvalla.)

Kleikkiä sen mojne kruvgane i južnojlla polušarijalla, primièraksi Afrikan jugah. (Risunkalla tämä pajkka on ozutettu točkalla).

Pyörähtytäkkiä globussa ossista ossista ymbäri. Suvrimman čuastin suvtkiè Moskovan pajkalla on valgiè. Tämä znuaččiv, čto Moskovassa ollah nyt pitkät päjvät i lyhyöt yöt. Näjn on kezällä. Kohta, kumbane on otmiètittu južnojssa polušarijassa, tällä ajjalla on ènämmän ajgua pimeikössä. Tässä točkassa nyt ollah lyhyöt päjvät i pitkät yöt. Se on talvella.

Konza severnojlla polušarijalla on kezä, južnojlla on talvi. Globusalda i risunkalda nägyv, čto severnoj poljusa i sen ymbäristö globusan pyöriessä ymbäri iččièstä ajvin ollah päjväzen pajstossa. Severnojn poljusan luona tällä ajgua päjväne pajstav ymbäri suvtkat. Suamojlla poljusalla päjväne èi laskièče puolen vuotta.

Južnoin poljusan kohta on sillojn pimejkössä. Južnojn poljusan luona on yö ymbäri suvtkat. Suamojlla poljusalla päjväne èi novze puolen vuotta.

Sejzatakkua globussa tuohuksen toizeh puoleh (kujn on ozutettu 60 risunkalla.)

Ris. 60. Severnojlla polušarijalla on talvi.

Nyt ènämmäl'di on vallattu južnoj polušarija i vähemmäl'di severnoj. Kiännäkkiä globussua ossista ymbäri i työ dogaditta, čto Moskova suvrimman čuastin suvtkiè on pimejkössä. Moskovah tuldìh pimièt pitkät yöt i lyhyöt päjvät. Se on talvella.

Točkassa, kumbane on ozutettu južnoissa polušarijassa, on tojzin, se ènämmän ajgua on valgièssa. Tällä ajgua tiälä ollah pitkät päjvät i lyhyöt yöt. Se on kezällä.

Konza severnojlla polušarijalla on talvi, južnojlla on kezä (ris. 60). Globusalla i risunkalla nägyv, čto mua šaran ollessa tässä položenijassa severnoj poljusa i sen ymbäristö ollah kajken ajjan pimejkössä. Severnojn poljusan luona päjvästä èj nävy ymbäri suvtkat, a suamojlla poljusalla se èj novze puolen vuotta. Južnojlla poljusalla i ymbäri sijdä kajken ajjan on valgiè. Poljusalla päjvä kestäv puolen vuotta.

Keviä i sygyzy ollah sillojn, konza mua šara on sen mojzessa položenijassa" čto päjväne andav yhten verran valgièda severnojlla i južnojlla polušarijojlla.

Näjn muan èjstyessä päjväzestä ymbäri muvtutah vuvven ajjat.

Ruavot. 1. Sejzatakkua globussa tuohuksen èdeh nijn, čtobì severnojlla polušarijalla olis kezä.
2. Sejzatakkua globussa nijn, čtobì severnojlla polušarijalla olis talvi.

Kirikkö naukalla vastah.

Ènzimäne učjonoj, kumbane dokaži mua šaran pyörimizen iččièstä i päjväzestä ymbäri, oli Nikolaj Kopernik. Nabljudajessa tajvahan svetilojda hänellä tuli piäh mièli, čto kirikön učenija päjväzen pyörimizeh näh muasta ymbäri èj ole tozi. Kopernikan učenija podrìvajčči uskuo kirikköh i jumalah. Kopernikan knijgat oldìh kièlletyt i prokljanitut kiriköllä 200 vuotta.

Učjonoj Džordano Bruno rubej kajkkièlla rasprostranajmah Kopernikan učenijua. Papit dogadittìh opasnostin i arestujdìh Brunon. Seiččemen vuotta istuj hän tyrmässä, sièlä händä äjjal'di muokattìh. Kirikön suvdo suvdi hänen tulella po1tettavaksi. Näjn kuoli toven puolesta borčujččija Džordzano Bruno. Tämä oli lässä 200 vuotta sijdä ajgua.

Toine silloizen ajjan kuvlovane učjonoj Galilej tože oli istutettu tyrmäh. Händä zastuavittìh andua kljatvan, čto hän otkažièčov omasta mièlestä muan pyörindäh näh. Vajn kljatvan andahuo hän piazi tulella poltannasta.

No tuli ajga, konza kajkin priznajdìh, čto Kopernikan učenija on ojgiè.

Mua šaran teplovojt pojasat.

Myö tijjammä, čto päjväzen čirozet päjvän aloh èj yhteh luaduh lämmitetä muada. Suamojlla ägièllä vuvven ajjalla huomneksella èj ole ägiè, — sillojn vièlä päjväne on alahana tajvahalla i sen čirozet vähäl'di lämmitetäh. No keskipäjväksi päjväne novzov ylembäh i ylembäh, i sen čirozet lämmitetäh muada ènämmäl'di i ènämmäl'di. Ilda puoleh päjväne tuas hejttiäčöv alemmaksi, i sen čirozet annetah vähemmän lämmindä. Min ylembänä sejzov päjväne tajvahalla, sen ènämmäl'di se lämmittäv muada.

Päjväne èj yhten verraldi lämmitä mua šaran kajkkiè kohtiè. Sejzatamma globusalla kolme "nabljudateljua": yhten èkvatoralla, kaksi lähemmäksi poljusojda. Piènen välin piäh globusasta sejzatamma lampan — se olgah "päjväne".

Ris. 61. Kujn langetah päjväzen čirozet mua šaran èri pajkojlla.

Kačomma, kujn lampan tuli valguav nabljudateljojda (ris. 61). Nabljudateljah, kumbane sejzov èkvatoralla, lampan valgiè langièv kohti piäl'dä päjn. Päjväne on hänen piän piällä. Značit, päjväne èkvatoran luona ylen äjjal'di lämmittäv. Èkvatoran luona ollah mua šaran ägièmmät muat — tiälä on ägiè pojasa. Kajken vuvven èkvatoralla on yhten mojne ägiè siä. Ynnäh èj ole viluo vuvven ajgua.

Nabljudateljojh, kumbazet sejzotah poljusojn lässä, lampan tuli langièv kyllestä. Päjväne sièlä sejzov alahana i vähäldi lämmittäv, a čuastin vuotta ynnäh èj novze.

Poljusojn luona ollah kajkkiè vilummat muat, ili mua šaran vilut pojasat. Vilulojn i ägièlöjn pojasoin välissä on kaksi umerennojda pojasua – severnoj i južnoj. Tiälä päjväne novzov päjvällä ylemmäksi čem vilussa pojasassa, no ni konza èi novze nijn korgièlla kujn ägièssä pojasassa. Sentäh umerennojlojssa pojasojssa on lämbimembi čem vilulojssa, no vilumbi čem ägièssä.

Kačokkua 62 risunka. Sijnä teplovojt pojasat ollah juatut linijojlla. Molemmin puolin èkvatorasta on veetty kaksi kruvgua, kumbaziè kučutah tropikojksi – severnojksi i južnojksi. Nijen välissä on ägiè, ili tropičeskoj pojasa. Poljusojn luona on veetty kaksi poljarnojda kruvgua. Ne ollah severnojn i južnojn vilulojn pojasojn rajat. Tropikojn i poljarnojlojn kruvgièn välillä ollah severnoj i južnoj umerennojt pojasat.

Ris. 62. Mua šaran teplovojt pojasat.

Näjn mua šarua juatah vijdeh teplovojh pojasah.

Tozi ažièssa teplovojlojn pojasojn välillä èj ole hyvin tundujua rajua. Ägiè pojasa vähäzin muvttuv umerennojlojksi pojasojksi, a umerennojt vähäzin muvtutah vilulojksi pojasojksi. Rajat teplovojlojn pojasojn välillä ollah uslovnojt.

Ruavot. Lövväkkiä globusalla polušarijoin kartalla tropikat i pol'arnojt kruvgat. Ozutakkua globusalla i kartalla vijzi teplolojda pojasua. Mittyzet muan čuastit ollah tropičeskojssa pojasassa, mittyzet umerennojssa, mittyzet vilussa pojasassa? Mittyzissä pojasojssa ollah Evropa i Amerikka? Mittyzissä pojasoissa on miän sojuza?


VI. Siä i klimatta.

Kellä i mih varojn pidäv tièdiä siä.

— Mittyne tänä päjvänä on siä? — kyzytäh škol'nikat jalgevduhuo.

Vesseläh hyö juostah školah, konza pihalla pajstav päjväne, on lämmin i tyvni siä. Vägeh hyö lähtiètäh koista sillojn, konza on märgä, vilu siä i äjjal'di tuvlov. Siädä tahtotah tijjustua morjakat merellä lähtiessä i ljotčikat ènnen lennändiä. Sagièssa tumanassa pidäv varata ajua merdä myöten. Ni midä èj nävy ymbäri. Parohoda matkuav i andav gudkua, čtobì sijrryttäjs sen tièl'dä. A tövkkiäčöv se tojzeh parohodah ili randa kallivolojh – tujguačenda, radžahtanda... lovkko i loppu.

Sagièssa tumanassa paha on ljotčikalla lendiä. Hänellä èj nävy, min mojzen pajkan piällä lendäv samoljotta. Hän èj tijja, kunne vojt hejttiäčiè, esli rubièv pidämäh. Vièlä ènämmäl'di varattavat ollah morjakojlla i ljotčikojlla vuottamattomat burjat. No konza hyö ènnen tiètäh burjan tulendah näh, hyö vojjah piästä opasnostista. Ni yksi samoljotta èj novze aèrodromalda, konza vuotetah pahua siädä.

Ajjan pahua luadiv paha siä sel'skojlla hozjajstvalla. Èj ole vihmua keviällä i algu kezässä – kellistytäh, paletah villjat peldolojlla. Ollah pitkät vihmat urožajn kerävön ajgah — lejkatut villjat kastutah i hapatah. Ajjan pahua luaitah kujvat tuvlet, burjat, rajs i hallat. Sentäh kolhozojssa i sovhozojssa tarkah kačotah i primiètitäh siädä, čtobì piästä pahuosta, min vojbi luadiè paha siä.

Čtobì ojgièh vediä Sojuzan hozjajstvua, on ylen važno tièdiä, kujn muvttuv siä muan èri pajkojssa. Se avttav aijalleh zavodiè kyl'vön i villjan kerävön i ojgièh raspredeliè, missä i mittyziè kazvoksiè pidäv kazvattua. On ylen važno tièdiä, kujn muvttuv siä mua šaran èri pajkojssa, čtobì hyvin tuta, mittyne sièlä on priroda.

No mintäh siä muvttuv?

Čtobì èllendiä tämä aziè, pidäv joga päjviä i pitkän ajjan aloh primièttiè siälöjdä. Siälöjn primiètinnästä vojt tijjustua: mittyzen tuvlen ajgah tiän pajkalla sejzavduv unnakka, vihma siä, konza kajos i kujva; konza pidäv vuottua lämbimiè siälöjdä, a konza vilulojda.

Zadanija. Primiètikkiä oman kohtan siät. Joga päjviä yhtellä ajgua kir'jutakkua: 1) vozduhan temperatura (lämmin i vilu), 2) suvri-go on tuvli i mistä päjn tuvlov, 3) on-go tajvas pil'vessä, 4) on-go: vihma, lumi, rajs, kaste i udžve.
Kèrda kuvssa, 12 čuasun aigah päjvällä primiètikkiä päjväzen korgehusta.
Siädä zavodikkua primièttiè opastunda vuvven allusta i jatkakkua sidä azièda ynnäh vuozi.

Kujn myö nabljudajčimma siädä miän školassa.

Miän škola on Moskovan luona. Siädä myö zavodimma primièttiè sentjabrja kuvsta.

Čtobì nabljudajja vozduhan temperaturua, myö školan koridoran ikkunan tagah riputimma termometran: myö kijnitimmä sen pimejkkö puolella, čtobì päjväne èj sih kohti pajstajs.

Čtobì nabljudajja tuvlda, myö luaijmma fljugeran. Kačokkua 63 risunkua. Fljugeran myö sejzatimma geografičeskojlla ploščadkalla kompassua myöten: yhten krestovinan njokan S bukvan ke kiännimmä severah. Fljugeran paččahah kolotijmma lavdazen tablitsan ke tuvlen väen opredelindah varoin. Tämä tablitsa oli joga päjviä meillä abuna nabljudenijojda luadiessa. Čtobì tablitsa èj kastuis vihman aigah, myö katojmma sen stjoklalla. Nabljudenijojda luaittìh kaksi dežurnojda. Myö kučuimma heidä nabljudateljojksi. Hyö muvtuttìh joga kolmen päjvän jal'geh. Nabljudenijan tuloksiè hyö kir'jutettìh žurnualah, a siidä kir'jutettìh tablitsah, kumbane oli klassan sejnällä.

Ris 63. Fljugera geofrafičeskojlla ploščadkalla. Brihaččune ozuttav käellä, mistä päjn tuvlov.

Tablitsa tuvlen väen opredelindah varojn

Tuvlen dejstvijaTuvlen vägi
Savu truvista novzov kohti yläh.
Lehtet puvlojssa èj lijkuta
Èj tuvle. On tyvni
Lehtet lijkutah. Flaga čut' vajn lièhahtelovPièni tuvli
Puvn rungat lijkutahVägevä tuvli
Puvlojda rivhtov juvrineh, vièv pertin katoksièBurja

Vozduhan temperaturan nabljudenijat.

Joga päjviä čuasun ajgah nabljudateljat opredeljajdìh vozduhan temperaturua (ris. 64). Nabljudenijojda kir'jutettìh. Konza termometra ozutti lämmindä, niin gruadusoin čisloin èdeh pandìh + znuakan; kun termometra ozutti viluo, pandìh – znuakan. Primièraksi, viizi gruadusua lämmindä, kir'jutettìh näjn: +5° vijzi gruadusua viluo: –5°.

Kir'jutetah temperatura.

Tuvlen napravlenijan i väen nabljudenijat

Näida nabljudenieida luaittìh geografičeskoilla ploščadkalla. Tuvlen napravlenijua tiijustettìh fljugerua myöten. Esli fljugeran lentane oli kiändynyt S bukvah päjn (severa), – značit, tuvlov jugasta, i nabljudateljat kir'jutettìh Ju. Konza lentočkane kiändyj V bunkvah päjn (Vostokka), – značit tuvlov zapadasta, i nabljudateljat kir'jutettìh Z. Konza se oli kiändynyt S i V bukvièn välih, t.s. severo vostokkah, — značit tuvlov jugo-zapadasta, i nabljudateljat kir'jutettìh Ju-Z. Tuvlen vägiè nabljudateljat kir'jutettìh tablitsua myöten kumbane oli riputettu paččahah.

Pil'vilöjn nabljudenijat.

Näjdä nabljudenijojda luaittìh sil'mällä. Esli tajvahalla hatakkolojda èj ollut ili oli nijdä ylen vähä, nijn nabljudateljat tablitsah pandìh tämän mojzen znuakan Ο Tämä znuačči "kajos" siä. Konza tajvas oli katettu pil'vilöjllä ili hatakkolojlla, nijn pandìh znuakan ⊗ Se znuačči "pil'vekäs siä". Èsli hatakot katettìh suvren čuastin tajvasta, nijn pandìh znuakan ∅, se znuačči tajvas "hatakkolojssa".

Osadkojn nabljudenijat.

Nabljudateljat kačottìh, äjja-go päjvän aloh on osadkua. Tablitsah tädä kir'jutettìh tämän mojzilla uslovnojlojlla znuakojlla: vihma ∴, lumi *, rajs ∇, suvrima ∀, Kaste ∩, udžve ∪.

Päjväzen korgehuon nabljudenijat.

Kerran kuvssa ynnäh miän klassa luadi nabljudenijojda päjväzen korgehuosta.

Siän nabljudenijojn tablitsa. Sentjabra 1933 v.
čisla123
Kuvahazen pitkevys
puolen päjvän ajgah
50cm
Vozduhan temperatura+20+15+10
HatakotΟ
Osadkat&there4
Tuvlen napravlenijaZJu-ZJu-Z
Tuvlen vägipiènislabojslaboj
Primečanijatuvli toj vihmah

Myö opredelijmma, kujn ylähänä on päjväne puolen päjvän ajgah, on-go se ylembämä ili alembana čem männyönä kuvna. Sih varojn muo mittajlimma geografičeskojlla ploščadkalla sejbähän kuvahazen pitkehyön puolen päjvän ajgah. Sravnijmma sen kuvahazen pitkehyön ke, kummasta kačojmma männyössä kuvssa. Esli kuvahane tällä kuvla oli pitkembi, nijn myö tièzimma, čto päjväne tajvahalla on alembana, čem männyönä kuvna. Kirjutimma miän siän nabljudenijat. Kačo piäl olijua tablitsua.

Nabljudenijojn svodka kuvn aloh.

Joga kuvn lopussa miän ynnäh klassa luadi nabljudenijojn svodkan. Ènnen kajkkiè opredelijmma srednjojn temperaturan puolen päjvän ajgah kuvn aloh. Myö luaijmma sen näjn: kajkki kuvn aloh temperaturua ozuttajat luvut lizäjmmä yhteh i summan javojmma kuvn päjvih. Esli kuvn aloh oli pakkas päjviè, nijn ruavojmma tojzin: lizäjmmä yhteh kajkki luvut, mit ozutettìh lämmindä, i èris ne luvut, mit ozutettìh pakkasta. Lämbimien summasta puolennimma pakkazien summan. Polučitun luvun javojmma kuvn päjvih.

Tämän lizäksi myö luvimma:
1) Äjjan-go kerdua kuvn aloh tuvli severasta, severo-vostokasta, jugo-zapadasta i tojzualda päjn.
2) Äjjan-go kerdua kuvssa oli tyvni siä, äjjan-go kerdua oli pièni tuvli, äjjan-go vägevä tuvli.
3) Äj-ja-go oli kajosta i pil'viziä siädä.
4) Äjjan-go kerdua vihmuj, pani lunda, oli tumana.

Myö otmiètijmma nijn že, kujn muvttuj siä tuvlen kiändyhyö: mittyzièn tuvlilojn ajgah oli lämmin, mittyzièn aigah vilu; mittyzet tuvlet tuodìh osadkojda, mittyzièn aigana oldìh kujvat siät.

Siän nabljudenijojn svodka sygyzy kuvlojn aigah.

Miän klassa ynnäh luadi siän nabljudenijan tablitsan sugyzy kuvlojn ajgah. Se on pandu tablitsah. Ka midä myö tijjustimma tästä tablitsasta: sygyzyllä joga kuvn projdihuo päjväne puolen päjvän ajgana oli aivin alembana tajvahalla (Kuvahane puolen päjvän ajgana ajvin pitkeni.)
Siän nabljudenijojn tablitsa.

Joga kuvna päjväzen čirozet langettìh ènämmäldi kallalleh, vilustuači. Kajkkiè lämbimembi kuv oli sentjabrja. Kajkkiè vilumbi — nojabra. 15 päjvänä nojabrja kuvda pani lumen, a 18 päjvänä jiädyj jogi (talven algu). Kajoksiè siälöjdä joga kuvda lièni vähembi, a pil'vikästä siädä lizeni. Kajkkiè pasmurnojmbi kuv oli nojabrja.

Osadka siälöjn lugu sygyzyn lopulla suvreni. Rigeneh sygyzyllä oldìh hiènot vihmat. Oktjabrja kuvlla langej ènzimäne lumi. Keski nojabrjalla vihman sijah rubej panemah lunda. Tuvli sygyzyllä joga päjviä. Tyvnet siät oldìh ylen harvah. Joga kuvda tuvlet tuldìh vägevemmiksi. Nojabrjassa tuvlet oldìh äjiä suvremmat, čem oktjabrjassa i sentjabrjassa. Tuvli rigenemmä zapadastä i jugo-zapadasta päjn. Tuvli muvtti siädä. Zapadnojlojn i jugo-zapadnojlojn tuvlilojn ajgah rigeneh oldìh osadkat; severo-vostočnojn tuvlen ajgah oli kujva i vilu siä.

Zadanija. Luaikkua tädä obraztsua myöten svodka omista nabljudenijojsta syvys, talvi i keviä kuvlojn ajjasta. Svodkièn luainnan ruado èri kuvlojda myöten juakkua keskenäh.

Midä pidäv tiètä siäh näh.

Mintäh muvttuv vozduhan temperatura.

Päjväne andav mualla èj vajn valgièda, no i lämmindä. Tämä vojt terväh tijjustua: konza tejh pajstav päjväne, tejllä on lämmin; mängiä pimejkköh – sièlä on vilune. Päjväne lämmittäv muada. Lämbièčenyöstä muasta lämbièčöv i vozduha.

Ka mintäh vozduhan alimmazet kerrokset, kumbazet ollah muan pinnan lähembänä, ajvin ollah lämbimemmät, čem ylimmäzet kerrokset?

Päjvän aloh päjväne èj yhten verraldi lämmitä muan pindua. Huomneksella päjväne on alahana tajvahalla. Sen čirozet kallalleh langetah muan pinnalla i èj vojja hyvin lämmittiä sidä (ris. 65). Puolen päjvän ajgana päjväne on kajkkiè korgièmmalla kohtalla tajvahassa: sen čirozet langetah kohallemma muan pinnalla, i mua suav ènämmän lämmindä (ris. 66). Ilda puoleh päjväne tuas on alahana tajvahalla i vähäl'di lämmittäv muada. Min vijkomman pajstav päjväne, sen ènämmäl'di lämbièčöv muan pinda.

Ris. 65. Huomneksella päjväzen čirozet kallalleh langetah muan pinnalla. Sejbähästä langièja kuvahane on pitkä.

Ris. 66. Puolen päjvän ajgah päjväzen čirozet langetah kohallembah muan pinnalla. Sejbähästä langièja kuvahane on lyhyt.

Ilda puoleh päjn on ajvin lämbimembi, čem huomnes puoleh; puoleh päjväh suaten päjväne lämmittäv yön ajgah jahtynyttä muada; puolen päjvän jal'geh se jo lämmittäv lämmitettyö muada.

Min lähembänä on kezä, sen ènämmäl'di pajstav päjväne. Se ajvojn novzov huomneksella i myöhä laskièčov illalla; ylähänä tajvahassa on päjväne puolen päjvän ajgah. Mua hyvin lämbièčöv. Liènöv lämmin.

Talvi puoleh on tojzin: päjväne ozuttuačov vajn kodvazeksi tajvahalla i alahalla on puolen päjvän ajgah. Muan pinda èj kergiè lämbièčiè, a pitkän yön ajgah kergièv äjjal'di jahtyö. Tullah vilut siät. Nijn on joga vuotta: kezällä – lämmin, a talvella – vilu.

Vozduhassa on ajvin vezi hövryö.

Zavodimma nabljudenijasta. Kajoksella siällä panemma pihalla tuorehen hurstizen. Puolenkymmenen čuasun jal'geh hurstine kujvav. Kunne kadoj vezi?

Vezi kujvi, ili muvttuj nägemättömäksi hövryksi. Vozduhassa on ajvin vettä hövryn formassa. Vezi hövry mänöv vozduhah veen kujvaessa suolojn, jogilojn, jarvilöjn i merilöjn pinnalda. Min lämbimembi on vozduhassa, sen ènämbi on sijnä vezi hövryö. Vilussa vozduhassa on ajvin vähembi vezi hövryö.

Kujn luadièčetah osadkat.

Konza lämmin vozduha rubièv jahtymäh, nijn sijnä olija vezi muvttuv vezi hövryksi. Tästä hövrystä liètäh tumana hatakot i osadkat – vihma, kaste, udžve, lumi i rajs.

Tumana. Pakkazella avuamma hyvin lämmitetyn pertin oven. Oven luona kerralla ozuttuačetah kujn savu pil'vet. Se èj ole savu, a on tumana. Konza komnatassa olija lämmin vozduha vastavduv vilun vozduhan ke, nägymättömät vezi hövryt sagetah pièniksi vezi tilkojksi. Nämä tilkazet ollah nijn hiènot i kebièt, čto èj kirvota muah, a lennelläh vozduhassa. Konza hiènoziè vezi tilkaziè on ylen äjja vozduhassa, nijn vozduha luadièčov läbi nägymättömäksi. Näjn luadièčon tumana prirodassa. Tojzeh ajgah tumana on nijn sagiè, čto sanotah: Kahten harpavuksen piässä ni midä èj nävy.

Hatakot. Hatakkolojn luadizčendua hyvä on kaččuo ägiènä kezä päjvänä. Huomneksesta tajvas on sel'giè. Puolen päjvän ajgah tajvahalla ruvetah ozuttuačemah hatakot. Ènziksi ne ollah kujn vata palat, sijdä kujn èdähizet särkät i mäet. Hatakot èj pyzytä yhtellä pajkalla: ne kajken ajjan lijkutah tajvahalla i muvtegah omua formua.

Mistä tuldìh hatakot. Päjväne lämmitti muan. Muasta lämbièči vozduha i rubèj ruttoh novzemah yläh. Yhtessä lämbimän vozduhan ke ruvettšh novzemah yläh vezi hövryt. Vozduha ylähänä jahtyj, a nägymättömät vezi hövryt muvtuttìh tumanaksi. Hatakot ollah se že tumana, kumbane novzi yläh muan piällä. Hatakot, nijn že kujn i tumana, ollah luadièčennuot hiènozista vezi tilkazista, kumbazet lennelläh vozduhassa.

Pil'vet i vihma. Tojzeh ajgah tajvahalla hatakkolojn sijah ozuttuačetah mustat pil'vet. Ne ollah èj vajn hiènozista tilkazista, nijssä ollah i suvremmat tilkat. Yhtyhyö tojne tojzen ke, tilkazet jugetäh i langetah alah. Vihmuv.

Rajs. Kezällä tojzeh ajgah langièv rajs. Ragehet ollah kruvglojt jiä palazet. Ne luadièčettìh ylähänä muan piällä, missä on ylen vilu. Sièlä vihman tilkazet kyl'mettih jiä palaziksi. Alah hejttiäčiessä, nijh lizenöv vièlä ènämbi jiä slojua. Näjn vojjah luadièčiè 1 kilogramman jugehyöt ragehet.

Lumi. Talvella, konza on vilu, vezi hövry muvttuv pil'vilöjssä èj vezi tilkojksi, a hiènolojksi jiä nièglaziksi. Näjstä nièglazista luadièčetah čomat uzorčatojt lumuot. Hilljakkazeh pyörien, ne langetah muan pinnalla i katetah sen valgièlla, päjväzen valgièssa losnijalla lumi kattièlla.

Kaste i udžve. Vezi hövry vojbi sageta èj vajn ylähänä vozduhassa, no i muan pinnalla. Kajoksina kezä i syvys ildojna, a nijn že i huomneksilla kazvoksièn korzilojlla i lehtilöjllä hejttiäčetäh piènet vezi tilkazet – kaste. Kastièlla hejnä on märgä. Kaste luadièčov sillojn, konza tuores vozduha koskuv jahtynyzih predmièttojh. Sidä že vojt nähtä i komnatassa, esli hengähtiä moni kerdua jahtynyöh ikkunan stjoklah. Hallan ajgah sygyzyllä i talvella, konza äjjal'di jahtyv mua i kazvokset, nijen pinnalla langièv èj kaste, a hiènot, jiähizet nièglazet. Se on udžve (ris. 67).

Ris. 67. Udžve puvn oksilla.

Kyzynnät. 1. Mistä tullah vozduhah vezi hövryt?
2. Mittyzessä vozduhassa on ènämbi vezi hövryö – lämbimässä ili vilussa?
3. Midä luadièčov tuorehen vozduhan ke, konza se jahtyv?
4. Mintäh tumanan ajgah vozduha on läbi nägymätöjn?
5. Millä èrotah hatakot tumanasta?
6. Millä èrotah pil'vet hatakkolojsta?
7. Kumbazen vuvven ajgana panov rajsta?
8. Mintäh panov lunda talvella?
9. Mintäh langièv kaste kezä huomneksina i ildojna?
10. Millä èruov udžve kastièsta?
11. Mintäh udžve luadièčov sygyzyllä i talvella?

Kujn rodièčetah tuvlet.

Zavodimma nabljudenijojsta.

Enzizimäke nabljudenija. Tyvnellä, vilulla siällä avuamma lämmitetyön komnatan ikkunan fortočkan. Panemma piän fortočkan ala revnah. Myö rubièmma tundemah, kujn virduav komnattah vilu vozduha. Panemma piän fortočkan ylä revnah – rubièv tundumah lämmin vozduha.

Tojne nabljudenija. Tyvnellä vilulla siällä vähäzel'di avuamma lämmitetystä komnatasta oven. Oven ravon ylä revnah kostamma kajdazen papiroska bumuagasta luaitun flagazen. Flagasta rubièv èjstämäh pojs komnatasta lämmin vozduha (ris. 68). Èjstämmä flagazen oven ravon ala revnah. Flagasta rubièv èistämäh komnattah pihalda päjn tulija vilu vozduha.

Ris. 68. Nabljudajjah vozduhan èjstymistä.

Se, midä myö näjmmä avatun oven luona, on muan piällä. Nijssä kohtissa, missä vozduha lämbièčöv, se kebenöv i novzov yläh. Sen sijah virduav jugièmbi, vilu vozduha. Se tulov tojzista kohtista, missä vozduha on vähemmäl'di lämminnyt. Nijn rodièčov vozduhassa virduamine, ili tuvli. Tuvglet ollah èj yhten vägevyöt i tuvllah èri puolista.

Tuvlet rigeneh muvtetah siän. Tojzeh ajgah huomneksesta on tyvni, lämmin siä, pajstav päjväne. Tuvli čut' lijkuttav puvn lehtyziè. Tajvas on sel'giè, èj nävy ni yhtä hatakkuo. No kerralla puhaldav tuvli. Ozuttuačettìh hatakot. Ne ruttoh kazvetah i muvtutah pil'vilöjksi. Zavodiv vihmu.

On i tojzeh luaduh. Huomneksesta on vihmua. Mustat pil'vet pejtettih kajken tajvahan. Ozuttuačov, čto vihmua èj hejtä kajken päjvän. No ka novzi tuvli. Pil'vet kavottìh. Rubej pajstamah päjväne. Pihalla lièni lämmin i kujva.

Siän ènnustamine i bor'ban vejandä pahalla siällä vastah.

Papit opastettìh, čto siädä luadiv jumala. Tsuarin ajgah ènämmät krest'juanat oldìh negramotnojt i hyö èj tiètty sidä, čto on sen mojne nauka, kumbane izučajččov siädä. Krest'juanat kuvnneldìh pappilojda i duvmajdìh, čto siä vojt muvttua sillä, esli sluvžiè jumalalla molebena. Tästä molebenasta krest'juanat maksettìh pappiloilla jal'gimäzet grošat. Nyt harvat uskotah pappilojn muanitukseh. Počti kajkin tiètäh, čto naukan vuoh vojt ènnustua siälöjdä, vediä bor'bua sidä pahutta vastah, min vojbi luadiè siä.

Čtobì naučno tijjustua siä, luaitah meteorologičeskojlojda stantsijojda. Nijssä joga päjviä nabljudajjah siädä. Näjdä stantsijojda on äjja SSSR:ssa. Nijdä on linnojssa i kylissä, suvrièn mägilöjn piälakojlla i Severnojn Ledovitoin okeanan suarilojlla, i daže oli stantsija jiällä Severnojn poljusan luona.

Joga päjviä radiuo myöten suvret meteorologičeskojt stantsijat annetah tièduo nabljudenijojh näh tsentral'nojlojlla stantsiella. Tsentral'nolojlla stantsijojlla luaitah nabljudenijojsta svodkat, kumbaziè myöten učjonojt ennustetah siädä.

Siän ennustamizella on suvri značenija miän rahvahan hozjajstvah varojn. Kolhozat i sovhozat radiuo myöten tijjustetah hallojh näh, kumbaziè vojt vuottua keviällä i sygyzyllä, vihmojh näh – kezällä; železnodorožnikat — lumeh näh; morjakat, ljotčikat i kalanièkat — burjah näh.

Esli ènnen tijjat pahojn siälöjn tulendah näh, nijn vojt varustuačiè nijh. Hallojn ajgah savun i ogorodan kazvoksiè vardejjah sillä, čto luaitah savuoiè tulilojda, i savun vuoh èj anneta hallalla rikkuo kazvoksiè.

Čtobì èj umbajs lumella ravda dorogua, sejzatetah mojziè šitojda (ris. 69).

Ris. 69. Ravda dorogan suojuamine lumi kivoksista.

Pitkièn povdièn (zasuhojn) ajgah valellah kazvoksiè i oiè myöten laskiètah vettä peldolojlla. SSSR:ssa hyvin luaitah opìttojda, kujn luadiè iskusstvennojt pil'vet i vihmat kujvilla pajkojlla. Èj ole èdähänä se ajga, konza vojt ruveta luadimah vihmua i povdua.

Kyzynnät. 1. Mintäh naučnojlojlla siän ènnustamizilla on suvri značenija rahvahan hozjajstvah varojn?
2. Kujn vojt vediä bor'bua sidä pahutta vastah, min luadiv paha siä?

Kujn toko muvttuv siä vuvven ajgojda myöten.

Nabljudenijojsta myö jo tijjammä, čto siä ajvin muvttelièčov. No esli ylen pitkä aiga nabljudajja tädä siädä, nijn vojt zamièttiè, čto joga vuvven ajjalla on oma siä, obìčnoj siä siä, kumbane kajkkiè ènänmän povtorjajččièčov.

Primièraksi kačomma, mittune siä on obìčnoj Moskovan luona èri vuvven ajjoilla. Zavodimma talvesta i kezästä – kahtesta vastakkajzesta vuvven ajjasta.

Talvi. Talvi Moskovan luona on pitkä – lässä 5 kuvda. Zavodièčov rigenemmä keski nojabrjalla. Alahana se on tajvahalla puolen päjvän ajgah. Kallalleh lähtetäh sen čirozet muan pinnalla i vähäldi lämmitetäh sidä. Päjvät lyhetäh, a yöt pitketäh. 21 päjvänä dekabrja kuvda on lyhin päjvä: kajkkièdah 7 čuasuo, a yö 17 čuasuo (ris. 70). Dekabrja 21 päjvän jal'get päjvä rubièv vähäzin pitkenemäh.

Ris. 70. Yön i päjvän pitkehys talvella.

Kajkkiè vilumbi kuv on talvella janvarja. Sen srednjoj temperatura on —11° no ollah pakkazet i -20, -25 i daže -35°. Talvella rigenemmä ollah pakkazet siät. Talvi päjvänä daže päjväzen čirottaessa on vilu. Ihmizet kiärièčetäh turkilojh i pajkkojh. Kajkin kijrehtetäh. Jallojn alla krijčkuv lumi. Puvlojn oksat ollah katettu jiä nièglazilla. Lumi nijn läjmäv päjväzen čirozessa, čto pidäv ummistua sil'miè (ris. 71).

Ris. 71. Talvella pakkas siällä.

Tyvniè siälöjdä talvella on ylen harvah. Rigeneh tuvlov, i tuvli muvttav siälöjdä. Jugo-zapadnojn tuvlen ajgah siä kerralla luadièčov lämbimemmäksi, tajvas kattuačov hatakkolojlla, lumi sulav, pihalla liènöv märgä.

Severo-vostočnojn tuvlen ajgah tuas liètäh vilut. Tojzeh ajgah talvella ollah lumi tuhut. Tuvli nostav äjjan lunda i pyörittäv sidä. Vozduhassa pyörijan lumen tuačči ni midä èi nävy kahten harpavuksèn piässä iččièstä. Vägevä tuvli ajav lunda yksih pajkkojh, umbuav alovilla pajkojlla ojat i kanuavat. Pövryn ajgah vojt terväh seguo dorogalda i kuolla daže kylän lähellä.

Kezä. Kezä Moskovan luona kestäv kolme kuvda. Se tulov ijunjassa. Kezällä ajvojn novzov päjväne i myöhä laskièčov. Ylähänä on se puolen päjvän ajgan i äjjal'di lämmittäv muan pindua.

Päjvät ajvin pitketäh, a yöt lyhetäh. 21 päjvanä ijunja kuvda on pitkin pajvä: se on 17 čuasun pitkehys. Ijunjan 21 päjvän jal'geh päjvät ruvetah lyhenemäh (ris. 72). Kajkkiè ägein kuv on ijulja. Sen srednjoj temperatura on 19°. Èrähinä päjvinä ägiè doidiv 35° suaten.

Ris. 72. Päjvän i yön pitkehys kezällä.

Kezällä ollah rigenemmä ägièt siät. Ägièllä siällä vozduha on kujn seizavdunut, èi liikahta. Hatakot tajvahalla ozuttuačetah i terväh suletah. Päjväne ägièsti čirottav. Kajkkiè muokkuav juonnan himo (ris. 73). Daže lindulojda èj kuvlu. Ne istutah ryöhistettylöjn sijbilöjn ke, suvt avojna.

Ris. 73. Ägièllä kezä päjvällä.

Kezällä ollah suvret vihmat. Harvazeh on jury siä. Jury siädä vaste jo huomneksesta on vajva. I ristikanzojda i žijvattojda i kazvoksiè vajvua ägiè vozduha. No ka èdähänä tuvleldi viluzella. Suvri pil'vi peitti kaiken tajvahan rannan. Kuvluv vägevä jury. Tajvas palav tuagièsta tulen räjskytännästä. Zavodièčov suvri vihma, ajgah ragehen ke. Jury siä bušujččov toko čuasuo kaksi. Kezän aigah paremmin kazvetah kazvokset. Sualistutaž villjat i muvt seljoskohozjajstvennojt kazvokset. Lopulla keziä kerätäh urožaida.

Sygyzy i keviä Sygyzy i keviä ollah perehodnojt vuvven äjjat. Sygyzy on väli kezän muvttuessa talveksi. Sygyzyllä siä on muvttelièčija.

Sygyžyn allussa on tuagièh lämmin siä, pajstav päjväne. Harvazeh očuttuačov pil'vi, i on hiènone vihmane. Sygyzyn loppu puoliskolla tuagièh ollah tumanat. Tajvasta katetah sloistojt hatakot i sillojn monin päjvin čipettäv hiènone vihmane. Pihalla on liga, märgä, vilu. Ollah i hallat. Tojzeh ajgah yhtessä vihman ke laskov lunda. Ajgah laskov lunda. No se terväh sulav. Sijdä sejzavvutah vilut siät. Mua kattuačov lumella.

Keviällä siät ollah nijn že muvttelièčijat. Keviän allussa muvttelièčetah pakkazet i lämbimät siät. Konza čirottav päjväne, lumi sulav. Pajkoten ozuttuačov mua. No rubièv tuvlemah severasta – i uvvestah liènöv vilu. Ozuttuačennuot mua ploščadit uvvestah umbuačetah lumella. No tuagièmbah i tuagièmbah tullah lämbimät siät. Lumi ruttoh sulav. Joga kohtassa virratah mudakkahat ojazet. Avavvutah jovet. Kuivetah pellot i nijtyt. Tuagièna vihandana suvas har'jana kazvav hejnä. Ozuttuačetah kukat. Zavoditah kukkiè puvt. Ollah täh ajgah i hallat, no èj vijkkolojn. Jalličeksi, sejzavvutah ägièt.

Zadanija. Kir'jutakkua oman pajkan običnojn siän opisanija vuvven ajjojn aloh.
Pitkä-go on tejllä talvi? Pitkä-go kezä?
Vijkon-go on keviä i sygyzy?
Mittyne kuv on tejllä vilujn? Mittyne ägejn?
Äjja-go gruadusua ollah tejllä pakkazet? Ägiè? Konza tiä pajkalla jiädyv jogi? Konza se avavduv?

Mi on klimatta.

Myö jo tijjammä, čto joga vuvven ajjalla on oma obìčnoj siä. Ihmizet, kumbazet vijkon èletäh yhtessä pajkassa, vojjah sanuo, mittyne siä on obìčnoj hiän pajkojlla sygyzyllä i talvella; mittyne keviällä i kezällä.

Obìčnojda ymbärys pajkalla siän muvtundua vuvven ajojn aloh sanotah tämän pajkan klimataksi.

Joga pajkalla on oma klimatta. Muduanzissa SSSR:n pajkojssa on klimatta, kumbane pohodiv Moskovskojh, a tojzissa pajkojssa klimatta äjjallä èj ole sen mojne, kujn Moskovan luona. Mittyne klimatta on muan èri kohtissa, myö tijjustamma èdembänä.


VII. Prirodan i rahvahan èlännän kartinat mua šaran èri pojasojssa.

Tropičvskoj pojasa.

Tropičeskojn pojasan priroda.

Molemmin puolin èkvatorua leviènä polostana muasta ymbäri on ägiè pojasa. (Lövväkkiä ägiè pojasa globusalla i polušarijojn kartalla. Pijrräkkiä èkvatora tiän savizih mua šaran modelilojh.)

Ägiè on mejllä kezällä umerennojssa pojasassa. No projdiv kezä, tullah sygyzy viluzet, a sièlä i talven pakkazet lähetäh. Tojzin on tropičeskojssa pojasassa. Esli myö ljubojlla vuvven ajjalla — kezällä, talvella, sygyzyllä ili keviällä — kyzymmä radiuo myöten tropičeskojn pojasan èläil'dä, on-go hejllä lämmin ili vilu, nijn hyö ajvin vastatah: "Mejllä on ägiè".

Kujn työ jo tijjattä, sièlä puolen päjvän ajgah päjväne ajvin on ylen korgièlla tajvahassa. Kohti ylähäl'dä päjn langetah sen čirozet muan pinnalla i äjjal'di lämmitetäh. I sentäh sièlä ni konza èj ole viluo vuvven ajgua.

No i tropičeskojssa pojasassa èj ole kajkkièlla yhten mojne siä. Yksissä kohtissa počti ymbäri vuvven joga päjviä yksillä čuasulojlla ollah suvret vihmat. Tiälä muassa on ajvin äjja vettä. Sièlä kazvetah kavnehet ymbäri vuvven zelenäzet tropičeskojt mečät.

Tojzissa kohtissa monin kuvlojn jallekkäh ollah povvat, Sijdä tuas moni kuvda počti joga päjviä ollah vihmat. Näjssä pajkojssa ynnäh èj ole meččiä. Ylen suvrilla prostranstvojlla kazvav hejnikKö. Vajn pajkotellen kazvetah yksinäzet puvt, kumbazet èi varata zasuhua. Näjdä pajkkojda sanotah savannojksi. Pitkièn povdièn ajgah ynnäh kujvav heinikkö, kirvotah lehtet puvloista, kujvetah ojat i jovet. No zavodièčetah vihmat, i savanna tuas vihahtav, kattuaččov korgièlla heiniköllä, Puvloih kazvetah uvvet lehtet.

A on tropičeskojssa pojasassa pajkkoida, missä počti ynnäh èi ole vihmua. Ymbäri vuvven tiälä agièl'di poltav päjväne. Mua on kujva, kazvoksiè on harvah. Kajkkièlla, kunne ni kačahtat, ollah palavat peskut, pajkotellen savi ili kivet. Nämä ollah pustìnjat.

Tropičeskojssa mečässä.

Lövväkkiä polušarijojn kartalla Afrikka. Lövväkkiä pajkka, missä Afrikasta pojkki proidiv èkvatora. Tiälä Kongo-jogiè i sih tulijojda jogilojda myöten suvrilla ploščadilojlla kazvav läbi piäzemätöjn tropičeskoi meččä. Ka midä sanelov yksi putešestvennikka täh meččäh näh.

Ägièn puolen päjvän ajgah. Myö astujmma afrikanskojssa mečässä tropasta myöten. Korgièlla yläh novstìh stroinoit pal'mojn paččahat i vièlä tuhatat muvt mejllä tundemattomat puvt. Pajkotellen mejllä vastavvuttìh ynnäläzet bambukka i banana tihejköt; bananojssa riputtìh rybehet sualehiè kullan nägöziè plodiè. Puvlojn ladvat yhtyttih počti yhtäläzeksi, sagièksi šatraksi. Alahana oli pimiè. Vain kuda-missä piästih alah päjväzen čirozet. Ylen suvret kaiken mojzet vilizijat kazvokset — lianat — Kujn lozièt kanuatat vediäčettih puvsta puvh, punuočettìh puvlojsta ladvojh suaten i sièl'dä riputtih počti muah suaten. Suvret jarkojt kukat nävyttih sagejsta muzovista lehtilöjstä läbi.

Mua oli katettu happanematta jiännyzièn oksièn i lehtilöjn lozièlla kerroksella. Kajkkièlla nävytäh langennuzièn puvlojn rungat i kajkkièlla sagièldi punuočetah lianat. A ne alahana sagièldi punuočettìh kajkkiènne päjn puvloin tyvilöjstä ymbäri. Äjillä lianojlla ollah tartujat i pistäjazet nièglazet, kumbazista sijričči èj suanut proidiè tartumatta i ruanièčematta.

Meččä oli läbi piäzemätöjn. Mejllä èj suanut kirvehettä luadiè ni yhtä harpavusta ni ojgièh ni vazemeh puoleh troppazesta, kummasta myöten myö astujmma. Äjjassä kohtassa oldìh upotukset, i mejllä pidi kièrdiä ne kohtat i Karziè kajdaziè hoduloida mečän sageikkoh.

Oli ägiè i tuores. Hengittiä oli jugiè. Myö èjstyjmmä ylen hilljah. Zvièrit i linnut pejtyttih ägièstä. Mečässä oli tyvni. Vajn hejttelemättä čiretettih nasekomojt.

Yöllä. Troppa, kummasta myöten myö astujmma, toj miät jogi randah. Myö piètyjmmä i rubejmma varustamah yö sijua. Päjväne laskièči, i kerralla pimeni. Èlävdynyt ilda puoleh meččä uvvestah hilleni. No èj vijkoksi. Èmmä kerrinyt myö laskièčiè muata, kujn mečässä uvvestah ruvettìh kuvlumah iänet. Ruvettìh čirizemäh i helizemäh tuhatat nasekomojt. Ylen äjjal'di yhteh iäneh kuristìh lötöt. Ajjotellen èdähänä kuvluj trevožnoj obez'janojn ravu. Kuvluj vihellys, a tojzeh ajgah kazin nävgeheh pohodija lindulojn iäni. Ken-ollov abièh ulvahti. Välih kuvluj leopardan urizenda.

Kajken yön èmmä muannut. Mejllä oli ylen kavhiè. Myö tièzimmä, čto yöllä mečässä mänöv žestokoj rasprava. Suat linnut i tojzet žijvatat popaditah nyt hiščnojlojn zvièrilöjn kynzih. Myö varaimma, čto zvièrit luottuačetah mejh.

Ris. 74. Tropičeskojssa mečässä.

Ajvojn huomneksella. Valgoj. Miè zabivojčin ruž'jan i lähtin palatkasta. Dogadihuo korgièn kallivon, miè novzin sinne, čtobì kaččuo ymbärys pajkka.

Rubej kuvlumah račkeh i humizendä... Kerralla ynnäh mivn jallojn alla tihejkössä ozuttuači ylen suvren slonan sel'gä, sen jal'geh tojne, kolmas... Miè novzin ylemmäksi. Tuas kačahtin alah i jampistyjn.

Hilljazeh meččiä myöten èjstyj ylen suvri stuada slonua. Hyö astuttìh tojne tojzella jallesti tropasta myöten juomah. Kerralla mivn kuvlusti vanha èmä slona. Se juoksi kallivosta ymbäri i äjjal'di röngähti. Slonat piètyttih i hillettih. No sekundan jal'geh tukulleh luottuačettìh ièlleh päjn katkoen kajkkiè, mi vastavduj. Radžizennan ke langettìh slonièn murdamat puvt. Mečässä kuvluj račkeh humineh. Èj männyt ni minuttua ajgua, kujn kajkki stuada kadoi nägyvista. Miè vièlä kodvazen seizojn kallivolla i rubejn solahtamah jogi randah.

Èn kerrinyt miè vièlä solahtua, kujn dogadijn kogonazen stuajan obez'janoida. Zvièrizet mändih jogi randah. Varaten kačahteldìh hyö kajkkih puolih, èj-go hejllä jallesti tule vraga...

Kerdah ringahti ièllä päjn astuja vožakka. Hän pièttyj, hyppäj taguah päjn i kujn strela kadoj lähizen puvn oksièn keskeh; hänellä jallesti kirrunnan ke luottuači kajkki parvi. Konza miè tulin sih kohtah, nijn näjn ylen suvren mavon. Se novzi i rubej vihazesti sihizemäh. Miè myöstiäčin luagerih.

Ris. 75. Jury siä tropičeskojssa mečässä.

Jury siä. Zavtrakan jal'geh myö tahtojmma männä lähizeh kyläh, ottua sièlä venehiè i ajua ièlleh päjn jogiè myöten. No tädä myö èmmä vojnut luadiè. Novstìh pil'vet. Èdähänä rubej jurizemäh jury. Rubej tulda räjskyttämäh. Novzi burja. Puvt, kumbazet täh minuttah suaten sejzottìh liikahtamatta, ruvettìh äjjal'di häjlymäh. Ozuttuači, čto ne rivhtuav juvrineh. Ladvat to pajnuttìh èdeh, to tävttä vägiè kaldavvuttih taguah. Mustat pil'vet alahana lennettih mečän piällä. Kuvluj radžineh, vihellys, tuvlen ulvonda, tuhatojn puvlojn krijčkunda.

Pil'vet lièttih počti mustat. Hejttelemättä räiskytti tulda. Ylen äjjal'di jurähti, i rubej vihmumah. Kahten, kolmen minutan mändyö se èj ollut ènämbi vihma, a kogonane valiè. Ynnäläzet vezi virrat langettìh miän luagerih. Kodvan jal'geh miän palatkat, pripuasat, veščat — kajkki oldìh veessä. Vezi valièn humu oli sen mojne, čto myö èmmä kuvllun tojne tojzen iändä. Lièni počti ynnäh pimiè.

Moni čuasuo kesti valiè, i myö istujmma kajken ajjan lijkahtamatta sijojsta. Jalličeski, vihma kerdah loppièči, i tuas rubej pajstamah päjväne. Igäväksi ozuttuači miän luageri. Èj ollut ni yhtä kujvua vešua. Miän vuattejsta valuj vezi. Läheni ilda, i myö kijrehellä rubejmma varustuačemah yöksi. Pidi virittiä tulet, čtobì yöllä zvièrit èj tuldajs luagerih. Zaduačča oli jugiè, sentäh čto kajkki oli märgä.

Pajči Afrikkua tropičeskojt mečät kazvetah i tojzissa muan čuastilojssa. Kajkki ne mečät i tojzissa mualojssa pohoditah täh meččäh, kumbazeh näh oli ylembänä kir'jutettu. No èj kajkkièlla, tièttävä, kazveta yhten mojzet kazvokset i èletä yhten mojzet životnojt.

Tropičeskolojn meččièn životnojt.

Tropičeskolojn meččièn bohatta rastitel'nosti, äjja kajken mojsta plodua i sièmendä ollah syömizenä kajken luaduzilla životnojlojlla i lindulojlla. A esli on äjja kazvoksièn syöiä životnojda i linduo, nijn i hiščnojt životnojt kebièl'di lövvetäh iččièllä syömistä

Ylen äjja linduo i zvièriè on tropičeskojssa mečässä. No ènnen hejdä oli vièlä ènämbi. Äjjan on hejdä hävittänyt ristikanza. Tropičeskojlojssa mečissä èletäh slonat, obez'janat, tigrat, leopardat. Sidä pajči tropičeskojlojssa mečissä on ylen äjja linduo.

Obez'janat ollah ylen lovkojt, podvižnojt publojssa eläjät životnojt; pitkièn käzien i jallojn vuoh hyö kebièsti pyzyttelièčetäh oksista i puvlojn rungasta i hypitäh puvsta tojzeh puvh. Syvväh plodua.

Ris. 76. Obez'janat.

Slona on kajkista suvrin žibotnoi kuivalla mualla. Syöv rastitel'nojda piščua. Suvren rungan vuoh kebièsti luadiv dorogua läbipiäzemättömässä tihejkössä. Pitkällä hobotalla rivhtov puvlojsta oksiè i plodiè.

Ris. 77. Slonat.

Begemotta on ylen suvri životnoj. Èläv Afrikan suvrissa jogilojssa i jarvilöjssä. Ènimmät ajjat on veessä i syöb vezi kazvoksiè i kazljua. Yölöjksi novzov kujvalla mualla. Iče ni keh èj mäne käzin.

Ris. 78. Begemotta.

Tigra on suvri hišžnoj zvièri. Èläv meččä tihejkkölöjssä. Hänen keldane juonikko nahka sobiv keldazih päjväzen valgièsta kazvoksièn korziloih.

Ris. 79. Tigra.

Leoparda on hišžnoj zvièri. Vähästä piènembäne tigrua, no nijn že vägevä i vièlä herkembi lijkkumah; novzov puvlojh i sièl'dä hyppiäv životnojlojn piällä.

Ris. 80. Leoparda.

Pitona on kajkkiè suvrin i opasnoin mado. Luottièčov životnojlojh, kiärièččöv nijstä ymbäri i duaviv omalla vägevällä rungalla. Sijdä ynnäh lainuov sualehen. Vojbi lainota kebièsti lambahan ili kojran.

Ris. 81. Pitona-mado.

Popugajt ollah juvän syöjat linnut. Hyvin novstah puvlojh vägevièn kynzièn i lujan, ongen luaduh kiändynyön njokan vuoh. Omalla njokalla kebièsti hallotah orièhojda i luiè sièmeniè.

Ris. 82. Popugajt.

Tropičeskojlojn meččièn kazvokset.

Kokosovoj pal'ma on lässä 25 metran korgehune puv, oksatojn. Lehtet ollah 6 metran pitkehyöt. Sen plodat—orièhat ollah lapsen piän suvrehuot.

Ris. 83. Kokosovoj pal'ma.

Banana on važnoj tropičeskoj kazvos. Sen magièt i pitatel'nojt plodat ollah tropičeskojlojn mualojn èläièn syömizenä.

Ris. 84. Banana.

Bambukka on kazvos kumbane kazvav 40-50 metran korgehuoksi; piäl'dä päjn se on kazljan nägöne, no korzi on äjiä lozièmbi monièn puvloin rungua. Kazvav ylen ruttoh. Tehnikassa upotrebljaiččièčov kujn ylen luja i kebiè materiala.

Ris. 85. Bambukka.

Zadanijat. 1. Kačokkua mua šaran rastitel'nostin kartalla, missä kazvetah tropičeskojt mečät.
2. Ozutakkua ne že pajkat polušarijojn kartalla.
3. Muistakkua, mittuzet kazvokset i životnojt vastavvutah tropičeskojssa mečässä i opastukkua nijdä lövdämäh kartinkalla.

Afrikanskoida savannua myöten.

Sagiè korbi meččä, kumbazen pimejkkyö myöten myö astujmma moni päjviä, harveni, rubej loppièčemah. Puvlojn ladvojn välissä ozuttuači tajvas. Läjmähti sil'miè soguaja päjväne.

Vièlä kodvane... i miän ièssä ozuttuači zelenäne meri hejnikkyö. Rajattomalla hejnikkö ploščadilla kazvettìh to tukkulojn, to yksinäzet puvt. Osobenno tunnuttìh velikana puvt – baobabat. Tämän mojzen puvn alla vojdìh pejttyö moni kymmendä mièstä. Sen runga on nijn loziè, čto vajn kymmenen mièstä, ottuačehuo käzistä, tävtähes sijdä ymbäri. (Ris. 86.)

Ris. 86. Baobaba.

Päjväne äjjaldi polti. Myö piètyjmmä i rešimmä vuottua pimejkössä baobanan alla, kuni ej proji ägiè.

Ris. 87. Savannassa kujvalla ajgua.

Ilda puoleh, lebiäčehyö, myö lähtimmä ièlleh päjn. Ägiè vähäzel'di projdi.

Ièssä, kudali nägi sil'mä, oli lačču mua, katettu heiniköllä. Myö vuotimma, èi-go vilahta hejnikössä antilopa, èjgo hyppiä zebra, èi-go ozuttuače puvlojn taguada žiraffa. No tyh'jah vuotimma. Vanhojlla ajjojlla, provodnikojn-negrojn sanondua myöten, nämä životnojt kävel'dih vällällä kogonazina stuadoina i niidä tuagièh saj nähtä. On näjdä životnojlojda i nyt, no èndizeh näh ylen vähä. Äjjan hejdä tappoj ristikanza. Hyö äjjal'di varatah ihmiziè i, kujn vajn edähänä nähtäh ristikanzua, nijn kerralla lähtiètäh pagoh.

Astuo oli kebiè i mièleh. Myö lujah harpijmma sagièda madalua hejnikkyö myöten i hyvällä mièlin kačojmma avavdujah mejllä ièssä zelenäzeh plavnih. No terväh pajkat ruvettìh muvttumah. Hejnikkö vähäzin muvttuj sagièmmaksi i korgièmmaksi. Ka jo se lièni mejllä vyöh suaten, olgupiälöjh suaten, ylembäh piädä. Kajkki pejttyj korgièn hejnikön taguah. Vägeh astujmma kajdua tropasta myöten, starajen pidiä tojne tojsta nägyvissä. Čuasun verran myö astumma tädä hejnikkö koridorua myöten. Ajjotellen mejllä on kavhiè: a kujn missä läbinägymättömässä hejnikössä pejttyj hišžnoj zvièri, možet kajkkiè vägevembi nijstä — leva... Mejllä lièni äjiä kebièmbi, konza näjmmä, čto hejnikkö lièni madalembi.

Kodvazen jal'geh miän èdeh tuas avavduj leviè rajatojn hejnikkö. Ka èdähänä häilyjän hejnikön keskessä vilahti kir'java kièrdelièčija lentočkane... ka se kiändyj, ojgeni, rubej pitkenemäh, lähenemäh. Sekundan jal'geh myö näimmä, čto se oli takan kandajièn-negroin karavana. Sada vijzikymmendä negrua astuttìh tojne tojzella jallesti i kannettìh olgupiälöjllä ili piän piällä suvriè tjukiè. Konza karavana tuli miän kohtah, myö tijjustimma, čto se tulov kofeijnoilda plantatsijalda i kandav kofejda. Negrat sanottìh meillä, čto kylä on lähellä, i myö lizäjmmä harpavusta, čtobì valgièlla kerritä sih suaten. Vièlä i nyt afrikanskojlojssa savannojssa kajkkih puolih päjn männäh tämän mojzet takan kandaièn karavanat.

Ris. 88. Takan kandaièn karavana Afrikassa.

Zadanijat. 1. Lövväkkiä kartalla, missä ollah savannat.
2. Kir'jutakkua, millä èrotah savannat tropičeskojlojsta mečistä.
3. Mujstakkua mittyzet kazvokset i životnojt tuagièmbah vastavvutah savannojssa.
4. Kir'jutakkua, kujn muvtutah savannat èri vuvven ajjojlla.

Ris. 89. Leva.

Leva on kajkkiè vägevin hiščnikka. Ohottièčov yöllä zebrojh, žiraffojh, antilopojh i kodi žijvattoih.

Ris. 90. Zebra.

Zebra on hejnän syöja životnoj. Rungan usrojstvua myöten kajken kavtti pohodiv hebozeh. Erottuačov hebozesta juonikolla okraskalla.

Ris. 91. Žiraffat.

Žiraffa on kazvoksièn syöja životnoi. Korgièt èdizet jallat i pitkä kagla avtetah hänellä tabajlla lehtyziè korgièlojsta puvlojsta.

Ris. 92. Žiraffat.

Strausat ollah ylen suvret linnut. Lendiä hyö èj vojja, no juostah ylen hyvin. Syvväh kazvoksiè i sièmeniè. Èččiessä syömistä omilla pitkillä luilla jallojlla juostah ylen pitkiè välilöjdä.

Ris. 93. Antilopat.

Antilopat ollah kazvoksièn syöjat životnojt. Varačut. Kävelläh karjojna. Opasnostin ajgah, kujn tuvlisvièhkurit paetah vragasta.

Päjvä negritjanskojssa kylässä.

Negritjanskoj kylä èj ajvin nävy èdähädä. Se tuagièh on korgièn, sagièn, vilizijojllä kazvoksilla punuočenuon tuh'jojkon keskessä. Vardejlièčiessa ihmizistä i zvièrilöjstä, kylästä ymbäri luaitah korgièlojda ajdojda sejbähistä, a hoduo salvatah luilla vereillä.

Siämessä yliči ajjan sejzov rjada savihiziè, kruvglojlojda, ollella katettuziè hižinojda. Hižinojn luona madalazilla ajdazilla ollah èrotettu piènet pihat. Kylän keskessä on tyh'ja ploščadka. Sih yölöjksi aetah žijvattua. Ajgane huomnes. Vièlä èj kerrinnyt novsta päjväne, a kylä on jo jallojlleh. Joga hižinan luona paletah tulet. Möngytäh lehmät, lavletah kukot, havkutah kojrat. Vanhemmat i lapset kajkin jo ollah pihalla. Hiän palljahat rungat losnitah tulilojsta. Najzet varustetah syömistä. Joga pereh istuočov kruvgazellah oman hižinan luoh i zavtrakajččov. Mièhiè kylässä počti èj nävy. Hejdä vägizin veettih ruadamah evropejskojlojn kapitalistojn plantatsijojlla, i hyö jo moni nedeliè èj oldu kylässä.

Novzov päjväne. Kajkin lähtiètäh omilla ruadolojlla. Miehet männäh ohottièčemah i kalua suamah. Najzet ruatah kodi ruadolojda: survotah prosua ili bananua, pajstetah, kejtetäh, rabièstetah hižinua i pihua. Kuda-ken najzista lähtöv kylästä puvhizièn kuokkièn ke olgupiällä i nännin imijojn lapsièn ke selljassä. Hejllä pidäv kuokkiè oma peldo, čtobì kyl'viä prosua.

Ris. 94. Negritjanskojssa kylässä.

Puolen päjvän lässä zavodièčov tirpamatojn ägiè, i kajkin, pajči ohottuolla i kalah lähtenyziè mièhilöjdä, kerävvytäh omih hižinojh lebävöllä. Kylä, duvmajt, kuolov: ozuttuačov, čto sijnä ni kedä èj ole.

Vähäzel'di puolenov päjvän ägiè, i kylä tuas èlävdyv-zavodièčov jarelläh hyllätty ruado. No ka päjväne laskièči, i kerralla pimeni. Tuas virittiäčetäh tulet hižinojn luona. Illastetah. Najzet ollah ruavolla myöhäh suaten, konza jo mečässä ruvetah kuvlumah hišžnojlojn zvièrilöjn iänet.

Mittyzet rahvahat èletäh tropičeskojssa pojasassa

Ajja raznojda rahvasta èläv tropičeskojssa pojasassa. Afrikassa — negrat, Avstralijassa – avstralijčat, Tihojn okean suarilla — malajčat. (Ozutakkua kartalla, missä èletäh nämä rahvahat.) Tropičeskoj priroda vojbi andua ristikanzalla kajken mojsta syömistä. Mečissä i savannojssa on ylen äjja kajken mojsta plodua i sièmendä, on äjja sualista. Jogiloissa i jarvilöissä on äjja kalua. Tropičeskojssa pojasassa ägièl'di pajstav päjväne i sièlä èläillä èj ole hädiä lämbimistä huonehista i lämbimistä vuatteista. Hejllä pidäv vain peittyö puolen päjvän päjväzen poltaista čirozista. Tozi, tropičeskojn pojasan rahvahalla on musta nahka, kumbane suojuav hejdä tropičeskojn päjväzen poltaista čirozista.

Žiliščojda hyö rigenemmä luaitah puvn oksista, lehtilöjstä i vičoista. Tojzeh ajgah vojetah ne savella. Vuatetta harvah piètäh. Afrikanskoit negrat ruataH muada, ohottièčetah i pyvvetäh kalua. Muada ruatah vanhan ajgazeh luaduh puvhizilla orudijojlla (kuokalla ili prosto terävöjtettyzillä savakkolojlla).

Rahvahat, kumbazet ruatah muada, èletäh kajken ajjan yhtessä kohtua. Tojzet rahvahat èletäh ohottièčennalla, kalan pyvvännällä, plodojn i sièmenièn kerävöllä. Hyö kävelläh èččimäh syömistä sijasta tojzeh i muatah yödä sièlä, missä piävytäh. Hejllä èj ole postojannojlojda žilišojda, hyö luaitah iččièllä vajn vähäksi ajgua hejnästä i puvn oksista majojda.

Ris. 95. Negrat pehmitetäh muada.

Kujn èliäčöv tropičeskojn pojasan rahvahilla.

Tropičeskojlojn mualojn priroda on bohatta. Vojt duvmajja, čto tropičeskojlojn mualojn èläillä on kebiè i vällä èliä. Näjn-go tämä on?

Tièttävä èj ole näjn. Ägièlöjssä mualojssa ristikanzua kajkkièlda okružajjah opasnostit. Lähti negra meččäh ohottuolla, a èj ole tièduo, tulov-go hän èlossa ili èj. Ymbäri ollah dijkojt zvièrit... Vähäzel'di hajrahtit – èt keksinyt ajjalleh, i surma.

Yölöjllä zvièrit kävelläh ajvin hižinojn luona, i pidäv joga minuttua olla varuzina. Negrat ajjotetah omiè kyliè korgièlojlla ajjojlla. Èrähät rahvahat luaitah omiè žilitsojda puvlojh. žijvattua hot' èlä piè, – zvièrit vijjäh. Pajkotellen Afrikassa žijvatat hävitäh tse-tse kärbäzièn purennasta.

Kyl'vöt nijn že ajvin ollah opasnostissa. Zavodiv sualistuo urožaj, èt vardejče – tulov obez'jana parvi, nijn tyh'endäv, čto kujngi ni midä èj ollut kyl'vetty. Èj ole tozi se, čto ägièlöjssä mualojssa ristikanzojlla kajkki anduačov väen panematta.

Monin čuasulojn jallekkäh, a tojzeh ajgah i kogonazen päjvän tungièčetah ohotnikat tropičeskojn mečän dijkojlojssa pistelijojssä tihejkkölöjssä. Harpavus harpavukselda karzitah hyö iččièllä dorogua, luaitah ridojda, zagonojda (ajdojda), hijvotah zvièrin jal'gilöjdä myöten, aetah händä. Èj-go tämä ole ruado? Tämä on ruado i vièlä opasnoj. A konza negrat puvhizilla kuokilla i terävöjtettylöjllä savakkolojlla kuokitah pelduo, èj-go tämä ole jugiè ruado?

Pidäv mujstua vièlä, čto joga fizičeskoj ruado ägièssä pojasassa on äjiä jugèmbi, čem mejllä umerennojssa. Tirpamattoma puolen päjvän ägiè ynnäh muokkuav ristikanzan. Muokatah omilla pureksinnoilla millionat vozduhassa lendelijat nasekomojt. Suo pajkojlla vièlä otetah vägilöidä muokkuajat lihoradkat.

Hejttelemättä veetäh bor'bua ägièn pojasan rahvahat syömizestä i oman èlännän vardejnnasta. Pahojn hyö ollah vooružittu tässä borčujnnassa. Hejllä èj ole kajkkiè väl'tämättömembiè orudijojda ruadoH varoin, èi ole hyviä oružijua. Hejllä èi ole ni mittuziè znanijojda.

Jugiè on heillä borčuija prirodalla vastah. Hyö ynnäh zavisitah prirodasta. Osobenno jugiè lièni èliä ägièloin mualoin rahvahilla jal'gimäzet 50-70 vuotta, konza sinne tuldìh evropejtsat-kapitalistat.

Anglijan, Bel'gijan i tojzièn gosudarstvojn kapitalistat otettìh iččièllä parahat muat, hišžnojh tabah hävitettih äjjan kallehiè zvièrilöjdä i kazvoksiè. Hyö vägeh zastavljajjah ägièlöjn mualojn èläiè ruadua plantatsijojlla, stroiè ravda dorogojda, suaha kaučukkua, kandua gruvzulojda (ris. 96).

RIS. 96. Negrat stroitah ravda dorogua bel'gijskojssa kolonijassa.

Kymmenet tuhatat negrat kuoldìh Afrikassa ravda dorogojn strojkalla, mečässä kaučukkua suahessa, piäličči väestä ruavossa ugnetateljojh varojn. Ajja kyliä, kumbazet otkažièčettìh lähtiè ruadamah, oli poltettu i razorittu.

Negritjanskojn kylän razorinda.

(Putešestvennikan rasskuaza.)

Tämä oli Afrikassa, puolikymmendä vuotta sijdä ajgua. Kylä oli Bel'gijan vladenijojssa, kavnehen tropičeskojn mečän luona. Mua kylästä ymbäri oli kyl'vetty afrikanskojlla prosalla. Kyliä okružittìh ylen suvret pal'mat i muvt tropičeskojt puvt, kumbazista ymbäri punuočettìh, kujn mavot, lianat.

Miè lebiäčin tiälä vajvuttajan matkan jal'geh tropičeskojda meččiä myöten vanhan padanièkan Ubanan hižinassa. Ukko päjvät pyöritti pavojn luainda kruvgua i luadi astejda.

Ravhassa èli negritjanskoj kylä – ymbärys mečissä oli äjja bananua, pal'mua i kajken mojsta zvièriè. Jovessa oli äjja kalua. Ymbäri vuvveksi tävdyj syömistä. Mièhet ongitettìh kalua i ohottièčettìh. Najzet ruattìh muada. Lapset kizattìh kodilojn luona, opastuttìh pijlillä ambumah i stroittìh pièniè hižinojda.

Murginan jal'geh kajkki kylä magaj. Näjn oli i sinä päjvänä. Miè istujn hižinan kynnyksellä i kurijn trubkua. Ymbäri oli kajkki hilljah. Kerdah missä ollov èdähänä kuvluj kavalerijskojn truvan iäni. Miè koppajn revol'veran, kumbane ajvin rippuj — vyössä. Rubej kuvlumah hebozièn kabièlojn kapseh. Sekundan jal'geh joven rannalla ozuttuači bel'gijskoj voennoj konnoj otrjuada. Se ajoj kohaldi kyl'vettyziè peldolojda myöten. Vièlä segunda i otrjuada lendi kyläh. Sil'män lipahtutanda ajjassa salduatat solahtettìh hebozilda, juostìh hižinojda myöten i ruvettìh tabajlemah i sidomah nuorih miehiè i nuoriè brihojda. Sivottulojn ravu i tel'mändä, najzièn i lapsièn vongunda i itku tävtettih vozduhan. Èn miè kerrinnyt toibuo, kujn mivn ièssä viruj kogonane tukku sivottulojda ihmiziè. Äjja viruj tapettuo. Kajkin, ken vajn oppi vastustua, oldìh kerdah tapettu pajkalla, Nijdä, lähti pagoh, tabajldìh arkanojlla.

Zavodièči hižinojn razgroma – yksi humaldunut salduatta palajan kegälehen ke käessä hyppäj Ubanan hižinan luoh i tahtoj sen sytyttiä. Miè nostin revol'veran i ammujn hänen kädeh. Kegäleh kirboj käestä. Ammundah hyppäj puoli kymmendä salduattua, no, valgièn mièhen dogadihuo, hyö èjstyttih kyl'geh. Kahten čuasun verran kesti razgroma. No kakattuan kajkkiè šumuo, trubačču sojtaldi otbojn. Ihmizièn tabuanda loppièči. Salduatat nostettìh jallojlleh sivotut mièhet, seizatettìh hiät kolonnah, istuočettìh hebozilla sel'gäh i kajkkièlda päjn okružittìh kolonnan. Vièlä kerran andoj signualan voennoj truba — sivottulojn negrojn kolonna lähti liikkehellä.

Näjn kerättih ruadaiè ravda dorogua stroimah.

Zadanija. Vastakkua näjh kyzyndöjh:
1. Mittyzet rahvahat èletäh tropičeskojssa pojasassa?
2. Millä zanimajččièčetah tropičeskojn pojasan èläjat?
3. Kujn hejllä èliäčöv?

Pustìnjassa.

Lövväkkiä kartalla Afrikan severnoj čuasti. Zapadasta vostokkah päjn tässä mänöv kajkkiè suvrembi muailmassa pustìnja — Sahara.

Jo moni päjviä miän karavana astuj Saharan poltaiè peskulojda myöten. Ymbäri oldìh pesku särkät.

Ozuttuači, čto myö astujmma rannattoman pesku meren jahtynnyziè aldolojda myöten. Kuda-missä vastavvuttìh kovat pistelijät hejnät i tuh'jot.

Läheni puolen päjvän ajga. Päjväne polti, kujn tuli. Ymbäri sejzoj kuollut hillehys. Myö piètyjmmä lebävöllä i venyjmmä palatkojssa, muokkuačien keski päjvän ägièstä. Verbljudat nijn že lebiäčettih, ajjotellen märehtien.

No ka kuhmassa vozduhassa ruvettìh kuvlumah mittyzet ollov pajo iänet. Miè lähtin palatkasta, čtobì tijjustua, mistä kuvlutah nämä iänet.

– Tämä peskut pajatetah. – sanoj provodnikka, – èj tämä ole hyvän ièllä.

Miè èllennin, čto lähenöv pesku burja – samuma. Ylen suvret pesku särkät, kumbazet täh suaten oldìh lijkahtamatta, èlävvyttih. Nijen piälakat kujn budgo zavodittìh savuta. Se novzi tuvli i rubej nijstdä puhumah peskuo. Pustìnjan peskut ruvettìh èjstymäh. Pimnè rubej pejttämäh läbi nägyiä èdähyttä. Ozuttuači, čto tajvak yhtyj muan ke. Terväh kogonazet pöly pil'vet novstìh vozduhah i pejtettih päjväzen. Tuvli ajvin yl'dyj. Vebljudat vièrdìh peskuh i ojennettìh piät. Venyttiäčettih ristikansat, kattuačien umbipäjn i tukiten korviè.

Kajkista rannojsta kuvluj lijkkuièn peskulojn gluhoj humu i ulvonda – jalličeksi kajkki segoj. Rubej pyörimäh yhtäläzessä pesku uraganassa. Bušujčči samuma. Ylen äjjaldi tykki syväjn. Kivisti piädä. Suv i kero kujvettìh. A huvlet halgièldìh vereh suaten. Jo ènemmän čuasuo bušujčči pesku burja. Tundui, čto vièlä čuasu – i myö läpehtymmä peskuh. Ozaksi samuma terväh èjstyj. Jarelläh avavvuttih sinine tajvas i keldazet pesku rannat. Karavana lähti ièlleh matkah.

Ris. 97. Karavana pustìnjassa.

Hilljah astuj miän karavana. Jo kaksi päjviä ihmizet èj juodu. Vijzi päjviä astuttìh verbljudat juomatta. Yksi verbljuda ynnäh vajbuj i se pidi hyllätä pustìnjah. Tojzelda sellästä pidi purgua gruvzut, sentäh čto se odva èjsteli jalgojda.

Konza väet meil'dä jo oldìh loppièčemassa, miän provodnikka nägi edähänä mustan točkan. Terväh sen dogadijmma i myö, a kodvazen jal'geh mejllä ruvettìh nägymäh sinizen tajvahan rannassa pal'ma puvlojn ladvat. Se oli oazija. Näjn pustìnjassa sanotah nijdä pajkkojda, kumbazissa on vettä i rastitel'nostiè.

Jalličekse, miän karavana tuli ihastuttajah pimejkköh pal'mojn alla i myö näjmmä veen, kumbazella pidi piästiä miät kuolennasta. Vezi virdaj ojazina i čurčetti puvlojn

Ris. 98. Oazija pustìnjassa.
juvrilojn luona. Verbljudat i ihmizet kijrehellä hypättih veen luoh i ahnahasti i kylläl'di juodìh.

Oazijassa èlettih ihmizet. Mejdä hyvin vastattìh. Mièhet novstìh puvlojh i viskottìh mejllä kullan nägöziè finikkojda.

Oazijan èläjat siästiän pol'zuiččièčetah kallehen veen joga tilkalla. Hyö laskiètah sil'mälähtièlöin vettä kanuavojda myöten puvlojn i kyl'völöjn juvrilla. Myö jojmma, otimma vettä nahka värčilöjh, lebiäčimmä i lähtimmä tuas veettömäh pustìnjah.

Ihmizet hilljazeh vojtetah pustìnjua. Äjjah kohtah pustìnjassa kajvetah kajvolojda, kanuavojda, kumbaziè myöten laskiètah vettä mägi jogilojsta. Sièlä, missä pustìnjassa ozuttuačov vezi, kazvetah savut i pellot.

Èrähièn pustìnjojn kavtti jo luaitah dorogojda. Nyt on izobretittu osoboj avtomobilja (guseničnoj), kumbane vojbi èjstyö peskulojda myöten.

Zadanijat. 1. Lövväkkiä polušarijojn kartalla pustìnja Sahara.
2. Sanokkua, mittyne on pustìnja, i mittyne on oazija
3. Mintäh pustìnjan i oazijan priroda näjn èrotah tojne tojzesta.

Ruado urokoin jal'geh. Otkrìtkojsta, gaziètojn, žurnualojn i mujsta risunkojsta luaikkua al'boma temah: "Priroda i èländä tropičeskojssa pojasassa".

Ris. 99. Kazvoksièn karta (zapadoj polušarija).

Ris. 100. Kazvoksièn karta (vostočnoj polušarija).

Vilut pojasat

Vilulojn pojasojn priroda.

Mua šaran severnojsta i južnojsta poljusojsta ymbäri ollah vilut muan pojasat — severnoj i južnoj. (Lövväkkiä polušarijojn kartalla i globusalla vilut pojasa. Ozutakkua ne točkilla tiän luaittulojh mua šaran savihizih modelilojh.)

Päjväne tiälä, kujn työ jo tijjattä, ni konza èj novze korgièlla. Daže puolen päjvän ajgah se on nijn alahana, kujn mejllä on ènnen laskièčendua. Sen čirozet langetah kallalleh i ylen vähäl'di lämmitetäh. Yheksin – kymmenin kuvlojn vuvvessa tiälä ollah suvret pakkazet.

Ris. 101. Poljarnoj sijanija.

Severnoj Ledovitoj okeana.

Lövväkkiä polušarijojn kartalla i globusalla Severnoj Ledovitoj Okeana. Se on Severnojsta Poljusasta ymbäri. Severnoj poljusa on počti tämän okeanan keskellä.

Talvella Severnoj Ledovitoj okeana on jiähine pustìnja. Moni kuvda päjväne tiälä ynnäh èj ozuttuače, on vajn tähtet, kuvdamo, da ajjotellen severnoj sijanija vallatah pimièdä yödä. Kerdah tajvahalla ozuttuačetah tuli paččahat i sejzavvutah rinnakkeh, ili kajkkiè tajvasta myöten levièv valgiè leviè polosta, kujn ukonvemmel'. Sijdä ymbäri kizavvutah kaiken moizet čirozet i vallatah lumihizen pustìnjan ninizellä, zelenäzellä, keldazella i ruskièlla valgièlla. No sambuv poljarnoj sijanija, i tuas kajkki pejttyv pimièh.

Severnojssa Ledovitojssa okeanassa ollah talvella pakkazet -50° suaten. Okeana on katettu ylen suvrilla monen kilometran levehyzillä i pitkehyzillä jiä peldolojlla. Nämä jiä pellot èjstytäh, ličatah tojne tojsta, muretah, radžizennan i jurinehen ke novstah toine toizen piällä.

Tulov kezä, i severnoj Ledovitoj okeana èlävdyv. Päjväne monin kuvlojn èj laskièče. Jiä zavodiv sulua, jiä pellot muretah. Jiät èrotah, halgièllah i tuas yhtytäh.

No lyhyt on poljarnoj kezä. Èj kerritä jiät sulua, kujn ne tuas kyl'metäh suvriksi jiä peldolojksi, i okeana muvttuv uvvestah jiä pustìnjaksi.

Severnojn Ledovitojn okeanan životnojt.

Počti vuvven ymbäri Severnojssa Ledovitojssa okeanassa on vilu. No i tiälä on èländä. Nukkuv jiällä poljarnojn päjväzen lämbimässä tjulenilojn stuada.

Ka jiä tukun taguana lijkahti mi ollov kellappa — ne ollah kondièt. Ynnäh pereh – kaksi suvrda kondièda i kolme pojgua – Hijvotah tjulenilojn luoh. Kondièt hilljakkazeh ryvvetäh liččuačien jiädä vasten. Yksi kondièn pojgane èj tirpanut, novzi jallojlleh. Ravahti vardejččija tjuleni, i kajkki stuada čukeldi jiän alla.

Ris. 102. Valgiè kondiè.

Eläv jiälöjn i lumilojn keskessä. Pyvdäv i syöv tjulenilojda. Valgiè turki luadiv hänen vähäldi nägyjäksi. Hyvin mahtav ujdua, sovdaen vägevillä käbälillä ujčenda pereponkojn ke. Lämmin sagiè meha i razva suojatah händä vilusta.

Jiä pellon taguada nägyv polosta sulua vettä. Jiän luoh tuli morža, se on suvri vägevä životnoi, kumbane tuagièh klìkojlla tappav daže kondièn. Moržalla jallesti ujdav èmä pojgazen ke sellässä. Huo tože tullah lämbièčemäh päjväzen pajstossa.

Ris. 103. Morža.

Ènämmän ajgua eläv veessä. Hänen kalan luadune runga, käbälät i händä ollah hyvät ujndah varojn. Hengittäv kovkolojn vuoh. Syöv pièniè meri životnojlojda. Razva suojua händä vilusta.

Èdähänä ozuttuači kenen ollov ylen suvri piä. Se novzi veen pinnalla hengittämäh. Kajkkiè suvrembi Severnoin Ledovitoin okeanan životnojlojsta — kita. Sen pitkehys on lässä 30 metrua.

Ris. 104. Kita.

Kajkkiè suvrembi muailmassa životnoj. Eläv veessä, syöv pièniè meri životnojlojda. Hengittäv kovkojlojn vuoh. Razva kerros suojuav händä vilusta.

Kajkki nämä äjjaluguzet merièläjat syvväh kalua i èri luaduziè pièniè životnoiloida, kumbaziè Severnoissa okeanassa on ylen äjja.

Zadanijat. 1. Sanokkua, mittyne on Severnoj Ledovitoj okeana talvella i mittyne kezällä.
2. Mujstakkua, mittyzet životnojt èletäh Severnojssa Ledovitojssa okeanassa, i opastukkua lövdämäh nijdä kartinassa.

Kujn èletäh ihmizet poljarnojlojssa mualoissa.

Severnoissa Ledovitoissa okeanassa on äjja suarda. Yliči vuvven nijllä ollah jiät i lumet. Kezällä kuda-missä lumi sulav; kivilöillä ozuttuačov sammal, hiènot jarkojt kukat i mualla venyjat madalat tuh'jozet. Ka i kajkki poljarnojlojn suariloin kazvokset.

Osobenno äjja suarda on Amerikan rannojlla. Nijstä suvrjn suari muailmassa on Grenlandija. (Lövväkkiä se polušarjijojn kartalla.)

Näjllä suarilojlla èletäh èskimosat. Jugiè on hiän èländä jiälöjn i lumilojn keskessä. Kajkki èskimosojn èländä mänöv syömizen ečindäh, i yksi-kajkki, hyö rigeneh nähtäh näl'giä: esli vähä tulov kalua, kavotah tjulenit i moržat – sillojn eskimosojda pöllättäv näl'gäh kuolemine. Tjulenilojsta i moržoista hyö suahah èi vain syömistä, no i luaitah vuatteida niijen nahkojsta. Daže venehiè hyö luaitah tjulenilojn nahkojsta. Langana ollah suonet, a nièglana —kalan luvt.

Kezäksi èskimosa luadiv majan zvièrilöjn nahkojsta, a pönginä tuagièh ollah kitan luvt. Talvi majua luaitah kivestä i turbehesta, a piäličči valetah veellä, čtobì kattua maja jiällä.

Luaitah talvi majojda i lumesta. Katokseh pannah jiä palan, kumbazesta läbi majah piäzöv päjväzen valgiè. Čtobì männä tämän mojzeh majah, pidäv kodva ryvdiä lumi koridorua myöten.

Ris. 105. Èskimosat luaitah majua lumesta.

Putešestvennikka Nansen oman èkspeditsijan ajgah Grenlandijah kävyj èskimosojn luoh. Ka midä hän kir'juttav hiän kezä majah näh.

Myö solahtimma tjulenin nahkasta luaitun zanaveskan taguah piät pajnettuna, sentäh čto ovi oli ylen madala. Komnatassa, kumbazeh myö tulimma, paloj moni lampua tjulenin razvan ke; svitiljat oldìh sammalehizet.

Mivda okruži jovkko alasti olijoida ihmiziè, kumbazilla oldìh vajn vyöt keskizen kavtti. Èskimosojn ihot losnittih razvasta, i redu kattoj nijdä lozièlla slojalla. Miät istutettìh juašikojlla oven luoh. Tämä lugièči počjotnojksi pajkaksi gostih varojn.

Iče izännät istuočettìh tagasejniä vaste kravattilojlla, katettulojlla tjulenilojn nahkojlla. Èskimosat ollah nijllä kajken ajjan. Kravatilla hyö syvväh i muatah; Sillä že najzet ruatah, istuen iččièn alla lymmytettylöjllä jallojlla.

Lampojlla, kumbazet ollah syvièn tarelkojn mojzet, èskimosat kejtetäh iččièllä syömistä. Lampat paletah yöt päjvät, sentäh čto muvda poltosta èj ole.

Èskimosojn ohotus.

Vajn meri syöttäv èskimosojda. No jugiè i opasnoj on ohottièčenda meri zvièrilöjh.

20 kilometrua èskimosa Koovokno ajoj tojne tojzen piällä novstuziè jiälöjdä myöten. Nartojh valljastetut kolme kojrua ynnäh vajvuttìh. Jalličeksi, hän tuli silièllä jiä pellolla. tiälä oldìh avannot jiässä. Näjn avandolojn luoh tuldìh hengittämäh tjulenit. Koovokno otti ravda njokka kejhän i rubej hilljakkazeh ryömimäh avannon luoh. Hijvohuo vačalleh avannon luoh, hän venyttiäči i hengiè pièttäen rubej vuottamah, konza tjuleni novzov veestä. Kerdah avannosta kuvluj pläjskyndä, i veen pinnalla ozuttuači tjulenin piä. Koovokno hujskaj kejhän i pisti životnojda niskah. Ozuanda oli tarka. Terväh zvièri hejtti pièksiäčennän jiän alla. Kejhäs oli sivottu nuorah, i èskimosa nosti tjulenin jiällä. Hän lejkkaj palan tjulenin lihua i syötti kojrat. Sijdä pani tjulenin nartojh i lähti jarelläh kodih sualehen ke pereheh varojn.

Bojko juostìh lebiäčennyöt kojrat. Novstìh korgièn jiän piällä. No sijnä èskimosa kavhejssa nägi, čto jiä, kumbazella hän ohottièči, lohkei rannasta i tuvli vej sidä okeanah. Midä nyt ruadua? Surma lähenöv. Tuvli suvreni ènämmäl'di i ènämmäl'di. Jiä lavttua vej èdembäh avonazeh mereh...

No Koovokno èj kuollut. Tuvli ajoj jiän èdähizen pustìnnojn suaren randah. Kolme vuotta èli suarella yksinäh Koovokno, syvven tjulenin i kondièn lihua.

Jalličeksi, kojrièn vuoh hän piäzi tojzella suarella, missä hänen otettìh promìšlennikat — zvièrin tappajat. Ohottièčenda èj ajvin loppièče èskimosojlla ozakkahaldi. Tuagièh hyö kuollah merellä.

Zadanija. Sanokkua, kujn èletäh Grenlandijan èläjat – èskimosat: mittuzet heillä ollah koit, vuattièt, midä hyö syvväh, millä hyö zanimajččièčetah, mintäh ollah opasnojt hiän promìslat?

Severnojh poljusah päjn.

Jo ammujn putešestvennikat i èri mualojn issledovateljat opiteldìh piästä Severnojlla poljusalla. Yhtet aettìh korablilojlla, tojzet kojrilla, kolmannet lennettih vozduhua myöten. Esli èj ollut sredstvua, rohkièt mièhet tuagièh lähtièttih matkah vältämättömättä snarjaženijatta. Hejstä ni ken èj pidänyt huolda. Monet hejstä kuoldìh jiälöjllä keskessä näl'gäh, viluh i läzindäh. Vajn harvat hejstä piästih poljusalla, no ni ken èj vojnut sièlä pidiä naučnojlojda issledovanijojda.

Se, midä èj vojdu luadiè yksitellen kapitalističeskojlojn mualojn issledovateljat, vìpolnittìh yhtehizillä vägilöjllä kommunističeskojn partijan i sovetskojn pravitel'stvan rukovodstvan alla miän issledovateljat.

1937 v. majjan kuvlla nellä suvrda sovetskojda samoljottua, Sovetskojn Sojuzan gerojn O.Ju. Šmidtan komandan alla lennettih poljusalla, hejttiäčettih jiällä i purrettìh sinne naučnojt priborat, palatkat i kajkki vältämättömät vešat poljarnojh zimovkah varojn. I terväh tiälä rubej ruadamah kajkkiè severnojmbi muailmassa poljarnoj stantsija.

Severnojn poljusan luona, ujdajalla jiällä èlettih nellä rohkièda, sotsialističeskojlla rodinalla predannojda ihmistä: Papanin, Krenkel, Fjodorov, Niršov. Hyö vìpolnittìh sièlä suvren i važnojn ruavon: nabljudajdìh siälöjdä, izučajdìh jiälöjn lijkundua, meri veen virduamista jiälöjn alla i nabljudajdìh veen èlättilöjdä.

Ruavon loppehuo geroičeskoj nellikkö febraljan 19 päjvänä 1933 vuodena oli otettu jiäl'dä ledokol'nojlojlla sudnojlla, kumbazet täh varojn työndi pravitel'stva Grenlandskojh mereh, i tuodìh Leningradah. Terväh Moskova ihastunnan ke i toržestvenno vastaj Arktikan gerojlojda, kumbazet doblestno vìpolnittìh pravitel'stvan, partijan i hänen voždjan tovarišan Stalinan zadanijan.

Moskova — Severnoj poljusa — Amerikan Soedinjonnojt Štatat.

Èj projdinugi kahta kuvda sijdä päjvästä suaten, konza oli stroittu Severnojlla poljusalla naučnoj stantsija, kujn kajkki muailma tijjusti sovetskojlojn issledovateljojn uvdeh vojtandah näh poljarnojn prirodan piällä. Sovetskojn Sojuzan gerojt ljotčikat Čkalov, Bajdukov, Beljakov, a myöhembäh Gromov, Jumašev, Danilin lennettih vägevillä sovetskojlojlla samoljotojlla pièttymättä Moskovasta Severnojn poljusan kavtti Amerikan Soedinjonnojlojh Štatojh. Suvret trudnostit vastavvuttžh hejllä matkassa. No hyö rohkièsti lennettih burista i tumanojsta läbi, veettih borbua samoljotan jiädymistä vastah i čestin ke vìpolnittìh tovarišalda Stalinalda polučitun zadanijan. Lyhin matka Sovetskojsta Sojuzasta Amerikan Soedinjonnojlojh Štatojh nyt on avattu.

Ledokola Severnojn ledovitojn okeanan merilöjssä.

Jugiè on matkata poljarnojlojssa jiälöjssä daže suvrilla vägevillä parohodojlla. Opasnosti vuottav nijdä joga minuttua.

Vajn sih varojn stroitut parohodat – ledokolat vojjah piästä ièlleh päjn jiälöjllä keskessä. Mejllä sovetskojssa sojuzassa ollah mošnojt ledokolat. Ne aetah Severnojn Ledovitojn okeanan merilöjssä kajkkiè Sojuzan severnojda randua myöten.

Ka kujn vedäv bor'bua vastah miän krasnoznamjonnoj ledokola "Krasin".

Ris. 106. Ledokola "Krasin" jiälöjn keskessä.

"Krasin" iskièči jiälöjh. Ymbäri on suvri lumella katettu peldo, lejkottu kajkkiènne päjn Kajjojlla kidžeröjllä vezi kanuavojlla. Jiät humun i jurizennän ke èjstytäh i novstah tojne tojzen piällä. "Krasin" hillendäv hoduo i zavodiv ruadua. Suvri ledokola kajkella jugevyöllä novzov jiän piällä, pajnav i halgov sidä. Jiät radžistah i èjstytäh sudnan njokan ièssä. Ledokolat luaittìh putit Severnojn ledovitojn okeanan merilöjh. Hyö veetäh jallesti kogonaziè sudna-karavanojda

Midä on južnojn poljusan luona.

Lövväkkiä kartalla južnoj poljusa. Južnojn poljusan luona on suvri muan čuasti — Antarktida. Sijnä ni ken èi èlä: ymbäri vuvven se on lumen i jiän alla.

Južnojh poljusah päjn.

Suvret trudnostit pidi vojttua Antarktidan issledovateljojlla. Moni kerdua hyö opittìh piästä keski mualla. No vajn kuvlovane norvežskoj putešestvennikka Amundsen tovarišojn ke piäzi južnojlla poljusalla.

Oli talvi. Sejzottìh nelläkymmendä gruadusnojt pakkazet. Neprerìvnoj nelläkuvhine yö jatkuj martan lopusta avgustah suaten. Putešestvenniat èlettih talven ajjan pertizessä, kumbane oli stroittu parohodalla tuoduzista hirsilöjstä i lyödy tjulenilojn nahkojlla. Ymbäri levähti suvri lumihine pustìnja. Oli hillehys, kummasta ajgah narušajčči pövryn ulvonda. Puolella oktjabrjua tuli kezä. No i kezällä Antarktida èj hejttänyt jiähistä katetta. Vièstin tuoina kezäh näh oldìh pingvinat.

Pustìnnojlla rannalla ruvettìh kuvlumah hiän iänet. Pingvinat ujdìh lämbimemmil'dä severnojlojmmilda suarilojlda i pitkinä čièppilöjnä astuttìh nijh kohtih, kunne opastuttìh luadimah peziè. Hyö ni konza èj nähty ihmiziè i lähettih varajamatta putešestvennikojn luoh.

Ris. 107. Pingvinat.

Kujn vajn tajvahalla ozuttuači päjväne, Amundsen lähti matkah. Èjstyö oli ylen jugiè. Pövry ajoj yksih kohtih lunda. Ihmizet i kojrat upottìh lumeh ylembäh polvilojda. Lumen alla jiä oli äjjassä kohtua halgièllut. Kyl'mettih käet, jallat i ihot. Kojrat edva veettih regiè prodovol'stvijan, palatkan i nahkazièn maguanda värčilöjn ke. Kajkkiè sel'gièmbinä päjvinä oli -25° pakkasta.

Puolenkymmenen päjvän jal'geh matkalla vastavvuttìh mäet, kumbazet venyttih pitkinä jiähizinä riädylöjnä. Kojrat i ihmizet sidä i ruattìh uppojldìh hallelmuksih i suvren väen ke novstìh jiällä. Muokkuačenuot, lajhtunuot, kyl'mänyöt ihmizet hilljah èjstyttih poljusah päjn. Jälgimäzièn vägilöjn ke novsten jiädä myöten.

Ris. 108. Južnojh poljusah päjn.

33 päjvän mändyö Amundsen piäzi poljusalla. Sih kohtah hän sejzatti palatkan i sen piällä nosti norvežskojn flagan. Vajn sentäh, čto Amundsen oli ylen opìtnoj i èkspeditsija oli hyvin varustettu, kajkki loppih hyvin. Kajkin hyvilleh tuldìh kodih.

Tojzin oli angličaninan Skottan èkspeditsijan ke. Mändyö poljusah suaten Amundsenan jal'geh, Skott i hänen matka tovarišat kyl'mettih jarelläh tulenda matkalla.

Zadanijat. 1. Sanokkua, kujn putešestvennikat piästih Severnojlla i južnojlla poljusalla.
2. Mujstutakkua, kumbazesta poljusasta ymbäri on mua, a kumbazesta okeana.
3. Sanokkua, mittyne vuvven ajga on južnoin poljusan luona sillojn, konza Severnojlla on kezä.

Tundra.

Severnojn Ledovitojn okeanan rannojlla ollah ylen suvret mečättömät ploščadit - tundrat.

Kezällä tundrassa mua sulav vajn pinnalla; no jo 50 santimetran syvehyöllä on ilman igäne kirzi.

Puvt tundrassa èj vojja kazvua, a kazvetah vajn madalat vajvazet kojvuzet pikkarazièn lehtyzièn ke, mar'ja tuh'jot (varvikot): buola, muvruan, juomukka i karbalo. Glavnoj kazvos tiälä on sammal i jagälä – pedran sammal. Ne kazvetah kajkiè tundrua myöten.

Vezi èj piäze kyl'mänyöh muah, sentäh kezällä tundrassa nägyv äjja jarviè i suoda. Evropejskojssa tundrassa i zapadnojssa čuastissa aziatskojda tundrua èletäh nentsat.

Kujn èletäh nentsat.

Tundrassa talvella. Nentsan Okatetan perek èli talven ajjan meččièn luona, južnojssa tundrassa. Tiälä pedrat kajvettìh kabièlojlla lunda i lövvettih sammalda, jagäliä i pièniè tuh'joziè syödäväksi. Konza pedrat syödih kajkki jagälät yhtellä pajkkua, nentsat kerättih omat èlot nartojh i aettìh uvdeh kohtah. Ymbäri oli rannatojn lumine lačču mua. Jiällä kattuačettìh jarvet i jovet.

Lähti čumasta pihalla Okatetta pedrojda kaččomah. Harpaj puolenkymmendä harpavusta. Vägevä tuvli sordav jallojlda, soguav sil'miè. Kuotellen Okatetta dojdi čumah suaten, nijn èj i tijjustanut omih pedroih näh. Čumassa kodvan hän hièroj sil'miè mehovojlla pajkalla i burizi:

"Midä on mivn čumassa? — Kaksi kattilua, kolme lavdua da ruž'ja. Vièlä kaksi čaškua čuajuo juvvessa. Vièlä murginojessa on čaška. Sijnä kajkki èlot. Pedrua jaj vajn 20 èloh. Äjjan pedrua hukat syödih. Kolhozassa èletäh paremmin. Pidäv männä kolhozah!

Keviällä. No ka tuli keviä. Ruvettìh čurčettamah ojazet. Okatetta rubej suorièmah matkah. Käski najzella kerätä čuman. Pitkä oboza regyziè, kumbazih oli valljastettu kolmin pedrojn, yleni revnahizeh kolhozah. Kahten puolen obozua hypättih kojrat.

Lumi suli. Kajkkièlla virrattìh ojat. Sulettìh suot. Lennettih hanhet, sorzat, jovččenet i lokit. Linnut kuvldìh keviän i kijrehtettih tuttavilla pajkojlla luadimah peziè, munimah jajččiä i havdomah pojgaziè.

Ris. 109. Tundrassa kezällä.

Okatetta yhtessä kolhozan ke ajoj severah okeanan randah päjn. Sièlä èj ole siäksiè (čakkojda), kumbazet èj anneta hengähtiä ni ihmizella, ni pedrojlla.

Kezällä. Joga päjviä päjväne vijkomman oli tajvahalla. Yön sijah oli yhtäläne valgiè zorja. Jalličeksi tuli pitkä poljarnoj päjvä. Päjväne ynnäh èj laskièčenut. Tundra jo kukkiv. Kajkkièlla, kunne ni kačahtat, losnitah päjväzen pajstossa piènet i suvret jarvet. Mättähillä, kujn valgièt tähtyöt, losnitah muvruamen kukat, a vettä vaste sinizet nezabudkat. Äjja jarkojda kukkua kukkiv tundrassa.

Vesseläl'di astuv Okatetta, vesseläh kačotah regyzistä lapset. Vesseläl'di juostah i pedrat; hyö kijrehtetäh vällöjllä pajmennus sijojlla, okeanan rannalla. Sièlä èj ole siäksiè. Kumbazet sagièna pil'venä lennelläh piän piällä i èi anneta sejzuo sijojllah. Syötändä pajkojssa najzet luaitah čuman i sen keskellä viritetäh tulen. Vajn savuksessa tulen luona vojbi piästä siäksilöjstä.

Pistetäh 20 rivguo muah, ylizet rivgulojn njokat sivotah nuoralla, a piäličči rivvut katetah pedrojn nahkojlla. Ka i čuma valmis. Mualla levitetäh tuohizet tsìnovkat i katetah nahkojlla – sijnä i posteli i stola.

Vijkon aettìh kolhoznikat-nentsat. Rigeneh pièttelièčettih. Lebiäčetäh, syötetäh pedrojda – i tuas jatketah matkua. Pedra on glavnoj nentsojn bogatstva (ris. 110). Pedrojn ke on sivottu kajkki hiän èländä. Pedrat annetah nentsojlla kajkki, midä vajn pidäv. Pedran meha lämmittäv nentsojda kezällä i talvella. Pedran lämmin nahka on nentsan postelina. Nahkojlla kattav hän omua čumua. Nahkasta hän ombelov iččièllä i jallačit. Šuapkat, kindahat, sumkat – kajkkeh mänöv pedran nahka.

Ris. 110. Sovernoj pedra.

Jalličeksi, èdähänä rubej nägymäh hobiène okeanan pinda. Sejzatettìh čumat. Piästettih vällällä pedrat, kumbaziè pajmendamah jiädih pajmenet kojrièn ke, a kajkki kolhoza lähti kalua suamah. Ni konza ènnen Okatetalla èj ollut dohodua kalan pyvvännästä. Kogonazet mäet kalua sdajčči kolhoza kooperativah, i joga kolhoznikka jatti suvren zapuastan iččièh varojn.

Sygyzyllä. Terväh projdi lyhyt poljarnoj kezä. Avgustalla rubej laskièčemah päjväne. Sentjabrjalla tuldìh yöt. Yöt ruvettìh pitkenemäh yhtessä sygyzyn vilulojn ke. Kajkin kijrehtettih ujdiè sinne, missä oli lämbimembi. Ujittìh linnut. Kavottìh nasekomojt. Pejtyttih lumen alla poljarnoit hiiret-pestruškat.

Äjjal'di muvttuj Okatetan èländä. Hänen pedrojda pajmennetah yhtehizessä stuadassa i nijen lugu lizeni kahtestakymmenestä kahtehkymmeneh vijdeh suaten. Èj varaja Okatetta, čto hiät hukka sordav, čto ne läzindiä hävitäh. Lähellä on pedroj varojn vračebnoj punkta.

Surovoj on severnoj priroda. Se kajken ajjan groziv ihmizen èlännällä. Jugiè oli ènnen èliä tiälä ihmizellä, kumbane oli jatetty oman ozan valdah. Bezzaščitnoj ihmine varai prirodua. Hän uskoj, čto prirodassa èletäh pahat henget, kumbazet vojjah luadiè pahutta ihmizellä. Tällä uskolla pol'zujččièčettìh koldunat-šamanat, kumbazet kajkkeh luaduh muaniteldìh tièdämättömiè ihmiziè.

No sovetskojn vluastin tulduo, miän Sojuzan severnojlojn rahvahièn èländä rubej terväh muvttumah. Sovetskoj vluasti pidäv huolda lojttozen severan rahvahah näh i avttav hejllä vediä bor'bua prirodalla vastah. Sovetskojlla severalla kazvetah sovhozat i kolhozat, školat obšežitijojn ke, stroièčetah kooperativat. Nentsojsta nyt jo on äjja opastunnutta (obrazovannojda) ihmistä.

Zadanijat. 1. Ozutakkua kartalla, missä on tundra.
2. Ozutakkua, missä èletäh nentsat.
3. Sanelgua, mittyne on tundran priroda.
4. Sanelgua, kujn èletäh nentsat: mittyzet ollah hiän koit? Mittyzet vuattièt? Midä hyö syvväh?
5. Millä zanimajččièčetah tundran rahvahat? Mi on hiän glavnoj bogatstva? Millä hyö aellah?
6. Kujn èlettih severnojt rahvahat ènnen?
7. Midä luadiv sovetskoj vluasti severnojlojh rahvahih varojn?

Ruado urokojn jal'geh.

Luaikkua al'boma temua myöten: "Vilulojn pojasojn priroda i naselenijan èländä".


Umerennojt pojasat.

Umerennojlojn pojasojn priroda.

Umerennojt pojasat mua šaralla ollah ägièn i vilun pojasojn välissä kahtena leviènä polostana. (Lövväkkiä globusalla i polušarijojn kartalla severnoj i južnoj umerennoj pojasat.)

Ymerennojlojssa pojasojssa èj ole ni muokkuajua ägièdä, kujn on se ägièssä pojasassa, ni jiävyttäiä viluo, kujn vilussa pojasassa. Tiälä on se èro ägièh i viluh pojasojh näh, čto vuvven ajgua on nellä.

No èj ole kajkkièlla umerennojlojssa pojasojssa yhten lämbehys ili viluhus. Min èdemmäksi vilusta i min lähemmäksi ägièh pojasah, sen pehmièmmäksi muvttuv klimatta, sen lyhembi i lämbimembi on talvi – sen pitkembi i ägièmbi on kezä.

Myö èlämmä severnojssa umerennojssa pojasassa.

Poljarnojsta kruvgasta tropikkah päjn samoljotalla.

Kajoksena viluna martan päjvänä Severnojn Amerikan poljarnojlojn rannojn piällä novzov samoljotta i lendäv jugah päjn. Kolmen čuasun jal'geh tundra jiäv èdähäksi taguah. Samoljotta lendäv sagièn, lumizen havu mečän piällä. Ilman igäzet rajattomat mečät kazvetah kajkkièlla päjn. Pajkotellen nijen keskessä nävytäh suvret valgièt täplät — jarvet. Kajkkih puolih päjn jarvilöjstä virratah jovet (ris. 111). Kuda-konza vilahtellah terävä njokat indejtsojn ohotnikojn pertizet. Harvazeh jarven ili joven luona nävytäh mečän ruanda pajkat, a nijen lähellä kylät.

Ris. 111. Samoljotta havu mečän piällä.

Kaksitojsta čuasuo jo lendi samoljotta. Počti kajken ajjan ènämmällä tuhattua kilometrua ljotčikat nähtih kajkkih puolih päjn mänijojdä projdimattomiè meččiè.

No ka pajkat zavoditah muvttuo. Zavodièčetah mečättömät muat. Ne vilahtellah tuagièmbah sil'missä, luadièčetah suvremmiksi i suvremmiksi, a meččä kadov nägyvistä.

Ka meččiä ynnäh èj ole – ljotčikojn sil'mièn ièssä on palljas lumihine lačču mua – vièlä vähästä lojtombana lunda on vajn pajkotellen. Vähästä lojtombana jo lunda ynnäh èj ole. Samoljotta lendäv suvren rannattoman hejnikön piällä. Se on steppi. Vällällä pajmennetah suvriè žijvatta kar'jojda. Vilahtellah sil'missä fermerojn koit. Samoljotan alla vilistäh linnat.

Linnojsta zavodièčetah ravda dorogan linijat (ris. 112). Samoljotta lendäv ièlleh i ièlleh. Vähetäh, harvetah, pajmennus muat, suvretah pellot. Ka, jalličeksi, počti kajkki steppi on kynnetty i vihotetah orahat. Samoljotan alla vediäčetäh suvret pellot. Tuagièmbah vilahtellah sil'missä linnat i kylät. Kajkkiènne päjn männäh ravda dorogan linijat, i nijdä myöten bojko matkatah poezdat. Ènemmän tuhattua kilometrua lendi samoljotta steppilöjn piällä.

Ris. 112. Samoljotta peldolojn, kylièn i linnojn piällä.

No ka ljotčikojn sil'mièn ièssä ozuttuačetah uvvet kartinat. Vilahtellah roščat, a sijdä i kogonazet mečät: vajn èj sen mojzet, kumbazista piäličči ènnen lendi samoljotta. Nämä ollah ynnäh lehti mečät. Roščièn i meččièn välissä ollah ylen suvret plavnit, ènzi kačahtannasta ni millä èj zajmitut, äjjissa kohtissa katetut keviä veellä. No konza loppièččov vezi ajga, kajkki nämä muat kyl'vetäh hlopkalla. Mečät i roščat suorièčetah jarkojh vihandah keviä suorivoh. A vièla lojtombana, kaččomatta sih, čto on vasta ajgane keviä, meččä on jo lehtessa. Samoljotta tuli jo umerennojn pojasan lämbimäh čuastih. Tiälä počti èj ole pakkaziè, i äjjat lehti puvt ymbäri vuvven ollah zelenäzet. Sentäh nijdä sanotah ijan zelenäziksi. Èndizelläh vilahtellah sil'missä fermerojn koit. Nijn že, kujn i ènnen, samoljotta rigeneh lendäv linnojn piällä. Vièlä sagièmbah on ravda dorogojn linijojda.

Ènämmäl'di rubej tundumah tropičeskojn pojasan lähenendä. Rastitel'nosti on kavnehembi. Linnojssa i kylissä vilahtellah pal'mat, ajgah daže kogonazet allejat pal'mojda i mujda tropičesnkojlojda kazvoksiè. Lojttona rubej nägymäh sinine meren pinda. Terväh matka loppièčov.

–––

Rastitel'nosti umerennojssa pojasassa èj ole joga kohtassa yhten mojne. Umerennojn pojasan vilussa čuastissa läbi kajken Evropan, Azijan i Amerikan leviènä polosana kazvetah mečät. Jugah päjn mečistä männäh suvret mečättömät muat, kumbazilla kazvav vajn hejnikkö. Ne ollah stepit. Umerennojn pojasan kajkkiè južnojmmassa lämbimässä čuastissa, missä počti èj ole pakkaziè, kazvetah ijan zelenäzet kazvokset. Nämä kazvokset pohoditah ägièn pojasan kazvoksih.

Umerennojn pojasan južnojssa polušarijassa on nijn že èri luadune rastitel'nosti. Sièlä nijn že kazvetah mečät, ijan zelenäne rastitel'nosti i ollah stepit.

Zadanijat. 1. Kačokkua rastitel'nostin kartalla, missä severnojssa umerennojssa pojasassa ollah mečät, stepit, i missä kazvetah ijan zelenäzet kazvokset.
2. Tijjustakkua SSSR:n kartalla i rastitel'nostin kartalla, missä rastitel'nostin polosassa työ èlättä.
3. Tijjustakkua èkskursijan ajgah ymbärys pajkan rastitel'nosti. Keräkkiä i kujvakkua kazvokset, kumbaziè ènämbi kazvav tiän pajkojlla.
4. Mujstutakkua kujn tiän pajkassa muvttelièčov siä vuvven ajgojda myöten.

Ris. 113, Tajgassa.

Tajgassa.

Tuhatojlla kilometrojlla vediäčöv suvri korbi meččä — tajga. Vajn pajkotellen sidä lejkatah jovet i jarvet. Tuagièna sejnänä sejzotah sijnä ilman igäzet närièt, pihtat, kedrat i listvennitsat.

Meččä jogilojn rannojlla kazvetah rajjat, lepät i kalinat. Harvazeh vilahtellah sil'missä valgièrungazet kojvut. Kajkkièlla nävytäh tuvlella sorretut i iče langennuot kujvat puvt. Min èdemmäksi mänet meččäh, sen projdimattomembi on sagejkko.

Valgièlojh vuattejh suorièči tajga. Umbavvuttnh troppazet, hillettih ojazet. Avgejkkolojlla silièllä kohtalla lumessa nävytäh kajkkiènne päjn mänijat piènet jallet; ozuttuači, tihejköstä vesselä horjane, istuoči, kačahti i tuas luottuači tihejkköh.

Hyppäj janis i rubej jal'giè sevottamah. Posnildi mustalla barhatan nägözellä sellällä pikkarane soboli. Kajkin kavottìh nägyvistä, i vardejlièčien, hilljakkazeh tuli tulenruskiè rebo. Njuvhteli jal'giè lähti juoksemah.

Ris. 114. Rebo i janis.

A ka sagièda korbiè myöten astuv èččimäh syömistä hirvilöjn perehys. Vanha sarvikas hirvi – vožakka astuv ènzimäzenä. Hän tiedäv kajkki varattavat kohtat, missä vojbi olla pejtossa hiän strašnoj vraga — il'ves. Hän èdähädä kuvlov ohotnikkua. Hirvi vedäv perehtä vardejlièčien, kačahtellen, njuvhtellen, kuvnnellen.

Ris. 115. Hirvet.

Tarkazeh astuv tajgua myöten i ohotnikka. Juoksov hänen ke vernoj abunièkka — kojra. Tarkah kaččov ohotnikka zvièrilöjn jal'giè. Kujn knijgassa, lugov hän lumessa, kunne i mittyne zvièri mäni. Hilljah èjstyv ohotnikka i kuvndelov joga sahahtandua... Kuvllah händä zvièrit i pejtytäh. No èj vojja muanittua zvièrit vanhua opìtnojda ohotnikkua. Opasti ohotnikka i kojran èččimäh zvièriè.

Rubièv kojra harvazeh havkkumah. Ohotnikka hänen luoh, nägöv oravan ili sobolin, nostav ruž'jan, ambuv — i ka zvièrine jo on mualla, tapettu.

Ris. 116. Ohottièčenda sobolih.

Tuli keviä. Särköjllä i mečikközissä suli lumi. Avavuttìh jovet i ojat, upotettìh alovat pajkat, sulettìh suvret korbi suot. Tuldìh linnut i ruvettìh lavlamah kevät lavlulojda. Kajkkièlla, kunne vain piäzi päjväne, rubej vihottamah hejnikkö. Rubej kukkimah tajga avgejkkolojlla i rindejllä keldazilla, golubazilla i valgejlla kukkazilla.

Läheni kezä. Jiävièčettih ilmalla zvièrilöjn pojgazet. Vesselä lièni tajgassa. No jugiè on piästä ihmizellä tajgua myöten kezällä. Kogonazilla kilometrojlla vediäčetäh èri kohtissa suot. Hapannuot kannot i tuvlen sordamat puvt salvatah tièdä.

Zadinijat. 1. Kačokkua kartalla, missä on tajga.
2. Mujstutakkua, mittyzet kazvokset i životnojt kajkkiè rigenemmä vastavutah tajgassa. Opastukkua lövdämäh nijdä kartinkassa.

Stepissä.

Miè olin stepissä keviällä. Jarkoj kevät päjväne lämmitti tuorestunnutta sulannuosta lumesta muada. Steppi oli katettu razièlla vihannalla hejnällä, kir'javojtti jarkojlojlla kukilla. Vihellettih suslikat. Hejnikössä tel'mettih peldo hijret. Vähän väliè ne hypättih pagoh ajvin jalloin ièssä.

Buristìh, čiristih i helistih nasekomojt. Lavlettìh linnut. Korgièlla tajvahassa kuvluttìh helièt kivruzièn lavlut. Ylähänä stepin piällä vozduhassa lendeli kotka i kaččeli sualista.

Miè näjn steppiè ägièn kezän ajgah. Se paloj päjväzellä i kellistyj. Èj nägynyt ni vihandua hejniä, ni jarkojda kukkua. Jo ammujn èj ollut ni yhtä tipahtusta vihmua, i pöly kattoj muan pinnalla pajnunnuziè, kujviè hejniè.

Tyvni i tyh'ja oli steppi ägiènä kezä päjvänä. Èlävdyj se vajn ajvojn huomneksella. Juoksenneldìh peldo hijret i suslikat — hyö kerättih talveksi syömistä. Novstìh kajkkièlla päjn lendoh perepelat i muvt stepnojt linnut. Èndizelläh ylähänä lendeli orla.

Ris. 117. Steppi.

Näjn miè steppiè i talvella. Valgièlla lumizella kattièlla oli katettu se. Ujittìh linnut, pejtyttih omih norìh peldo hijret i suslikat. Pejtyttih i nasekomojt. Lumizen od'jualan alla muattìh juvret, klubnjat, luvkkazet i stepnojlojn hejnièn sièmenet.

Ajjotellen tuvldìh vägevät stepnojt tuvlet, novstìh i ulvottìh stepnojt pövryt. Tyh'ja oli steppi. Vajn jallet silièllä lumella ozuttetìh sidä, čto yölöjllä tässä kävel'dih hukat i hypel'dih janikset.

Tämän mojziksi ihmizen koskemattomiksi stepit jiädih vajn sièlä, missä on ylen kujva kezä. Suvrin čuasti steppiè severnojssa umerennojssa pojasassa on nyt muvtettu kyndö muaksi.

Peldolojn keskessä.

Myö ajojmma ravda dorogua myöten. Jo huomneksesta vagonan ikkunah rubej nägymäh steppi. Ymbäri èi ole ni yhtä puvhutta. Molemmin puolin ravda dorogan linijasta oldìh pellot. Lijkkuj tuvlesta keldane, rannatoin vehnä meri. Päjväzen čirozessa losnittih podsolnuha pellot. Vilahteldìh arbuvza pellot.

Zavodièči villjan kerävö. Matkattìh rjadojssa kosilkat i snopovjazalkat, jattäen jallellä nijtettyö villjua. Pajkotellen jo oldìh pystytetty korgièt kevot i ruattìh molotilkat. Èdähänä vilahteldìh kylät i korgejna nävyttih èlevatorat. Kajkkièlda päjn èlevatorojn luoh mändih ojgièt, silièt dorogat, kumbaziè myöten aettìh gruzovojt avtomobiljat i podvodat, vedäen sih uvtta urožajda.

Jo läheni ilda, a kartina èj muvttuačenut – ymbäri oldìh pellot, pellot i pellot...

Zadanijat. Lövväkkiä kartalla, missä ollah stepit.
2. Sanokkua, kujn muvttuv steppi vuoden ajgojda myöten.
3. Sanokkua, kujn ihmizet muvtettìh stepit.

Umerennojn pojasan lämbimässä čuastissa.

Ispanijassa.

Lövväkkiä kartalla Ispanija.

Ispanijan vostočnojlojda randojda huvhtov Sredizemnoj meri. Tiälä ni konza èj ole talviè pakkazièn ke. Janvarjalla ollah nijn lämbimät siät, kujn Moskovassa on vajn majjan kuvlla. Vajn èdähänä rannojsta mägilöjllä on lumi. Ènimmät puvt Ispanijassa ollah ymbäri vuvven zelenäzet. Kajkkièlla kazvetah olivkovojt rošat. Ojgièlojh rjadojh ollah istutettu kaštanat i šulku puvt. Nijen välillä puvsta tojzeh oksiè myöten punuočetah vinogradan vezat. Plodovojlojssa sadulojssa on äjja apel'sina i limona puvda. Nijen kullan nägözet keldazet plodat kujn tuluot läjmetäh päjväzellä muzovan-zelenäzièn lehtilöjn keskessä.

Peldolojlla ispantsat kyl'vetäh vehniä, kukuruzua, rijsuo. Ogorodojsta kolmičči vuvvessa kerätäh ovošiè. Kövhästi èlettih ispanskojt ruadajat tämän bohatan prirodan. Keskessä. Jo ammujn pomešikat i pappilisto otettìh iččièllä parahat muat. Zavodat i fuabrikat oldìh kapitalistojn käzissä.

1931 vuvvella Ispanijan ruadajat novstìh hišnikojlla vastah, ruvettìh vedämäh bor'bua paremman èlännän puolesta. No ispanskojt fašistat yhtyttih Germanijan i Italijan fašistojn ke. Hyö yhtessä rešittih duaviè revoljutsijan Ispanijassa. Jugièdä bor'bua vedäen, Ispanijan ruadajat luaittìh vägevän armijan. Hyö puolistetah omua muada i čistitäh sen kajkista vragoista.

Ruado urokojn jal'geh. Luaikkua al'boma temua myöten: "Priroda i naselenijan èländä umerennojlojssa pojasojssa".

Severnojn umerennojn pojasan kajkista glavnojmmat gosudarstvat.

Suvrin čuasti mua šaran naselenijasta èläv severnojssa umerennojssa pojasassa. Sijnä on počti ynnäh Sovetskojlojn Sotsialističeskojlojn Respublikojn Sojuza (SSSR). Umerennojssa pojasassa ollah nijn že muailman važnojmmat kapitalističeskojt muat: Amerikan Soedinjonnojt Štatat, Anglija, Frantsija, Germanija, Italija, Japonija. Sijnä on sen mojne mua, kumbazessa on ylen äjja èläiä — Kitaj, kumbane vedäv bor'bua japonskojlojlla zahvatčikojlla vastah.

(Lövväkkiä kajkki tässä majnitut muat kartalla.)

Kujn ispol'zujččièčetah prirodnojt bogatstvat severnojssa umerennojssa Pojasassa.

Jo ammuzista ajjojsta umerennojn pojasan äjjalugune naselenija pol'zujččièčov muan prirodnojlojlla bogatstvojlla. Ihmizet kynnetäh muada, lejkatah meččiè, ohottièčetah zvièrilöjh i lindulojh, suahah poleznojlojda iskopaemojlojda.

Äjjal'di on muvtettu severnojn umerennojn pojasan priroda. Lejkattulojn meččièn i koskemattomièn steppilöjn sijah kazvettìh ylen suvret linnat i kylät, tuhatat zavodat i fuabrikat. Kajkkièlla levittiäčettih pellot, savut, parkat, joga puoleh päjn männäh ravda dorogat.

No èj vladejja bogatstvojlla i prirodan vägilöjllä ruadajat kapitalističeskojlojssa mualojssa. Parahat muat, poleznojt iskopaemojt, fuabrikat i zavodat ollah kapitalistojn käzissä, i hyö ruadamatta naživajjah lugemattomiè bogatstvojda.

Millionat rabočojt oman ruavon vuoh luaitah näjlä bogatstvoida. Hejllä iččièllä ni midä èj ole, pajči ruado palkua, kummasta odva tävdyv èländäh varojn.

Sovsem on tojzin SSSR:ssa. Sovetskojlojn Sotsialističeskojlojn Respublikojn Sojuza — on ajnova mua muailmassa, missä Leninan—Stalinan kommunističeskoin partijan rukovodstvan alla on hävitetty kapitalističeskoj stroja. Kajkki SSSR:n bogatsvat ollah ruadaièn käzissä. Ni ken tiälä èj bohatu tojzen ruavosta. Sovetskojn Sojuzan graždanat aktivno učastvujjah ylen. Suvressa sotsialističeskojssa strojkassa, kumbane mänöv kajkessa muassa. Joga vuotta ruadaja rahvahan èländä muvttuv zažitočnojmmaksi.

Suvrièn kapitalističeskojlojn mualojn pravitel'stva tahototah zahvattiè vièrahiè mualojda. Hyö veetäh veriziè vojniè, čtobì ottua oman käen alla tojzet rahvahat i ottua iččièllä hiän bogatstvat.

SSSR on vägevin i luin mua muailmassa. No sovetskoj pravitelvstva èj tahto ottua iččièllä vièrahiè mualojda i muvttamatta vedäv ravhan politiknkua. Äjjaluguzet SSSR:n èläjat rahvahat ollah ynnäh ravnopravnojt i annetah tojne tojzella sotsialističeskojssa strojkassa vellehistä abuo.

SSSR:ssa vluasti on soviètojlla, kumbaziè vallitah kajkki graždanat, kellä on tävdynyt 18 vuotta. Sovetskojn Sojuzan ruadaièn pravat, a nijn že i objazannostit ollah kir'jutettu Stalinskojh Konstitutsijah – miän sotsialističeskojn rodinan osnovnojh zakonah.


Priloženija.

Ruavot polušarijojn kartan parembah mujstutandah varojn.

1. Lejkakkua bumuagasta muan čuastit. Luaikkua tämä näjn: polušarijan kartan piällä pangua lista hojkkua läbi nägyiä bumuagua, i čertikkiä sijnä olluot muan čuastit. Joga čertjoža lejkakkua èris tojne tojzesta. Pangua lejkatut muan čuastit tsvetnojn bumuaga listan piällä, pijrräkkiä ne ymbäri karandašalla i lejkakkua pijrrosta myöten. Täh luaduh varustakkua kaksi štukkua joga muan čuastiè. Kun èj olle tsvetnojda bumuagua, nijn lejkatut muan čuastit vojbi kruasiè libo kruaskalla, libo tsvetnojlojlla karandašoilla.
2. Kleikkiä tetrattilojh ili bumuaga listalla lejkatut muan čuastit jallekkäh nijen suvrehutta myöten. Kir'jutakkua alla nijen nimet.
3. Luaikkua polušarijojn kartan aplikatsija:
a) čertikkiä revnakkeh kaksi ymbärystä. Luaikkua sih varojn bumuagasta linejka. Bumuaga listan keskellä pangua linejkan njokka i kijnitäkkiä se bulavkalla. 73 mm piäh bulavkasta luaikkua bumuagahizeh linejkah lovkko, sih pistäkkiä karandaša i pijrräkkiä bulavkalla ymbäri ymbärys.
b) yhten ymbäryksen piällä kir'jutakkua "Vostočnoj polušarija", tojzen piällä — "Zapadnoj polušarija".
v) Joga ymbäryksen keskellä kleikkiä muan čuastit. Pangua ne nijn, kujn on se luaittu polušarijojn kartalla učebnkassa.
g) Kir'jutakkua nijen piällä kajkkièn muan čuastiloin i okeanoin nimet.

Ruavot sih varojn, čtobi mujstua glavnojlojn gosudarstvojn položenija mua šaralla.

4) Lejkakkua bumuagasta gosudarstvat: SSSR, ASŠ, Anglija, Frantsija, Germanija, Japonija i Italija. Luaikkua tämä nijn, kujn työ luaijtta èndizissä ruadolojssa. Obraztsana pijakkiä čertjožua ris. 118. Nämä gosudarstvat kruasikkua raznojloih kruaskoih.

Ris. 118. Čerteža 1.

5. Kleikkiä tetrattilojh ili bumuaga listalla lejkatut gosudarstvat jallekkäh nijen suvrehutta myöten. Kir'jutakkua nijen nimet.
6. Luaikkua mua šaran glavnojmbièn gosudarstvojn kartan aplikatsija:
a) Risujgua bumuaga listalla ili tetrattilojh Evropa i Azija čertjožassa annettuo obraztsua myöten ris 118. Luaikkua tämä nijn, kujn se oli ozutettu èndizissä ruadoloissa.
b) Pangua i kleikkiä risujdulojlla muan čuastilojlla lejkatut gosudarstvat. Kujn panna gosudarstvat Evropassa i Azijassa, — kačokkua čertjožassa.

Primečanija. Sih varojn, čtobì bumuaga luadiè läbi nägyjaksi, pidäv bumuaga lista vojdua kerosinah ili sièmen vojh kastetulla ribuzella, pyvhkiè i kujvata.


SLOVARI

aldoволна
azièdièloдело
avandolähteпрорубь
buguriččabugorkaneбугурок
vazenhuraлево
varojnnähдля
verkazeldihilljakkazehмедленно
vuagiènekuaviколышек
vältämätöjnнеобходимый
viruovenyöпежать
vijkommanhätkemmänдольше
ihmineristikanzaчеловек
korbi meččäдремучий лес
kazljaтростник
kazvosрастение
kuvroruslaрусло
krivkkukömäком
kumbanekudajкоторый
kabadièkrabistaкарабкаться
kimalehčolaпчела
kuavaобразец
kallivoскала
kerrosслой
kirguoravistaкричать
laččuравнина
lajdabortaборт
ligareduгрязь
liètärodièстать
lokkikajojчайка
lijkeдвижение
lambibruvduпруд
lumehuttisujgajоглушил
lozièjariè, sangièтолстый
luottuačiyrrästihбросился
lotkoдолина
mätäskočkaкочка
mittamiäräмера
mahtuamaltuaуметь
mägigoraгора
mägyriččägoraneпригорок
njokkerusловкость
nièmi полуостров
oviuksiдверь
ojaruvččaручей
oh'jatavediäвести, править, управлять
pajčiкроме
pistiäpystiäколоть, вокнуть, уколоть
pièttyösejzattuoостановиться
pijrroslinija, junoчерта
pijlistrelaстрела
pajovirziпесня
pedraрта
pijlistrelaолень
pyördeводоворот
parviстая
pimejkköpil'veksineтень
pövrytuhuмятель
ruvvotтростник
rungaтело
rottaкрыса
ringahtuaravahtuaкрикнуть
ridaэападня
rigenehpuaksuhчасто
rinneсклон
rajaграница
räiskyttiiskiсверкала
salmiпролив
savakkoпалка
sigahejnäбагульник
särkäхолм
suariостров
suojataохранять, защищать
syväinсердце
tihejkkösagejkkoзаросль, чаща
tabaillapyvdiäловить
toibuoопомниться
uroовраг
uvtatesнанос
uskovièroвера
ustoвероятно, наверно
hiädiäослеплять
hirviлось
hiivuovijrièподкрадываться
čukelduaнырять
èdähänälojttonaдалеко, вдали
ènnustuaпредсказывать
èllendiämaltuaпонимать
èrähätmuduannetнекоторые
èriluaduzetraznojtразные
jurkäкрутой
juostahypätäбежать
ägièräkkiжарко
ymbärys pajkkaокружающая местность