V.A. Tet'urev

Estestvoznanija

učebnikka načalnojlla školalla
enzimäne čuasti

Karel'skoj gosudarstvennoj izdatel'stva
Petrozavodska 1938


V.A. Tetjurev

Estestvoznanija

enzimäne čuasti

učebnikka načalnojlla školalla
3. klassa

Kiändi veniäläzestä E.F. Čugunova
Kiännöksen utverdi Karel'skojn ASSR Narkomprosa

Karel'skoj gosudarstvennoj izdatel'stva
Petrozavodska 1938


SODERŽANIJA


ALGU SANA

I. POCVA I POLEZNOJT ISKOPAEMOJT
Počva Mistä on počva Peregnoja Savi Pesku Granitta Kylä murenov granitta Kujn luadiéčetah savi slantsa i pesčanikka Saven, peskun i grakitan ispol'zuinda rahvahan hozjajstvassa Kujn savesta luaitah kirpiččiä Kujn savesta luaitah astejda Kujn luaitah stjoklua i stjoklahizié astejda Mih mänöv granitta Izvestnjakat izvesti Tsementa i betona Suola Kivi suola Samosadočnoj suola Suola istočnikat Suolan suanda meri veestä Suolat, kumbazet männäh udobrenijaksi Poltamiston muasta suanda Kujn obrazujččiéčov torfa Kujn suahah i ispol'zujjah torfua Kujn luadiéčov kivi hijli Kujn suahah kivi hijldä Kujn suahah neftié Poltamisto SSSR:n rahvahan hozjajstvassa Metallat Ravda rudat Kujn suahah ravda rudua Kujn suahah čugunua, stalié i ravdua Vaski Aljuminija Tina Kulda Metallat SSSR:n rahvahan hozjajstvassa
II. VEZI
kolme veen sostojanijua Ongo puhtas prirodnoj vezi Kujn puhtastetah vettä muvasta Kujn puhtastetah vettä sulanuzista suolista Vihma i lumi Kaste i udžve (härmä) Vesi kiérdo prirodassa Veen levenemine lämmittäessä i liččuačenda vilustaessa Veen levenemine kyl'mäessä Termometra Veen ruado prirodassa Vezi väen ispol'zujnda hozjajstvassa Vezi dvigateljat Miän vezi élektričeskojt stantsijat Hövry dcigateljat
III. VOZDUHA
Vozduha zajmiv sijua Vozduhalla on pajno Vozduha on liččuačija i uprugoj Vozduhan levenemine lämmittäessä i liččuaččemine vilustaessa Vozduha pahojn laskov lämmindä Mittyne vozduha on kebiémbi — lämbimä ili vilu Énzimäzet vovduhoplavateljat Vozduškoj šara Tuvli Tuvlen ruado hozjaistvassa Mistä on vozduha Kisloroda Uglekisloj gaza Opytta, kumbane ozuttav mistä on vozduha
IV ELEKTRIČESTVA PRIRODASSA
Mi on tulenräjsky i jury Gromootvoda Élektričestva rahvahan hozjajstvassa
V. KAZVOKSIEN ELÄNDÄ
Kujn életäh kazvokset ajvojn kevnällä Počkat Lehtilöjn kazvanda Kikinda Enzimäzet keviän kukat Kujn siémenistä kazvav kazvos Kazvoksién juvret Kazvoksién vihannat lehtet Min mojzié stebljojda on roznojlojlla kazvoksilla Veen kunehtutanda kazvoksilla Kukkih, nasekomojlojh i tuvleh näh Kukkijassa vijšenja savussa Kukkijassa rujs pellossa Kul'turnojlojn kazvoksién kazvanda
VI TERVEHYÖN VARDEJNDA
Ruado i lebävö školassa Ruado I lebävö kojssa Rabočojlojn ruado I lebävö proizvodstvassa Mikrobat — kajken mojzién läzimizién kandajat Nasekomojt — zaraznojlojn läzimizién kandajat Lebävö kezällä Kujn sovetskoj vluasti zabottiéčov ruadaién rahvahién i hiän lapsién tervehyöstä
Priloženija
MIDÄ PIDÄV KERÄTÄ ŠKOLAN RUADOH VAROJN
Razdelua myöten: "Počva i poleznojt iskopaemojt" Razdelua myöten: "Kazvoksien eländä"
SANOJN SELLITYS


ALGU SANA

Myö rubiémma izučajmah prirodua. Naukua prirodah näh sanotah estestvoznanijaksi. Myö rubiémma kaččomah muada, vettä, vozduhua; myö rubiémma kaččomah životnojlojda, ristikanzua i kazvoksié.

Prirodua izučajja pidäv éj vajn sentäh, čtoby tiétä, midä luadiéčov prirodassa. Tämä on neobhodimoj i sentäh, čtoby tijjustua, kujn ristikanza omalla ruavolla pokorjajččov prirodua i ispol'zujččov sidä iččiéllä varojn. Ved' kajkki, millä myö pol'zujččiéčemma miän élännässä, - kajken mojzet ruavon orudijat, syömine, vuattiét, huonehus, — on luaittu sijdä, mi on suadu prirodasta.

Estestvozanijalla on ylen suvri značenija mejllä varojn. Se avttav mejllä ojgejn tiédiä prirodua. Se avttav i miän sotsialističeskojssa stroitel'stvassa. Énzimäzet estestvoznanijan tijjannät pidäv tijjustua jo načal'nojssa školassa.


I. POČVA I POLEZNOJT ISKOPAEMOJT

Počva

Kynnetyllä pellolla myö näemmä mustan ili harmuan muan pinnan. Esli tällä pellolla myö kajvamma syvän havvan, nijn havvan sejnässä myö näemmä mustan ili harmuan slojan muada. Tädä piälimmästä mua slojua sanotah počvaksi.


Ris. 01. Obryva

Joven korgién rannan obryvalla ili uron jurkällä rindiéllä vojt nähtä éj vajn počvan slojua, no i sen alla viruié muan sloié (ris. 1).

Esli tarkaldi kaččuo počvan slojua leikattuona, vojt zamiéttié sijnä élavié i kuolluzié kazvoksien juvrilojda, mullozién hejnién hapannuzié jiännöksié, élävié i kuolluzié žukazié, madozié i tojzié piénié životnojlojda.

Alembana počva vähäzin liénöv valpahemmaksi i mänöv sen alla venyjaksi mua slojaksi. Tämä počvan alla olija mua sloja sanuočov materinskojksi porodaksi, ili počvan poroaksi. počvan poh'jua vojjah obrazujja kajken mojzet porodat: savi, pesku, izvestnjakka i tojzet. Materinskojlla porodalla sen ylimmäzestä slojasta i liénöv počva.

Viélä alembana, materinskojn porodan alla, ollah tojzet kajken mojzet muan slojat.

Počvalla on ylen suvri značenija kazvoksién élännässä, a nijn že i sel'skojssa hozjajstvassa. Miän urožaj aijal'di zavissiv sijdä, mittyne on počva.

Mistä on počva


Ris. 02. Veen lövvändä počvassa

Čtoby tijjustua, mistä on počva, luaimma sen ke tämän mojzet opntat.

Opytta 1. Otamma veen ke stokanan i panemma sinne piénen tukkuzen počvua. Počvasta vettä myöten novstah vozduhan puzyr'kazet. Vezi ajoj počvasta vozduhan. Značit, počvassa on vozduhua. Vozduha počvassa pidäv kazvoksién kazvandah varojn.

Opytta 2. Kujvah probirkazeh panemma luzikkazen počvua i rubiémma sidä lämmittämäh spirtovkan piällä, kujn on ozutettu risunkalla 2. Terväh probirkan sejnillä liétäh vezi pizarazet. Tämä on počvasta éronnut vezi. Značit, počvassa on vetta.

Vezi tože on neobhodimoj kazvoksilla. Kazvokset omilla juvrilojlla imiétäh i počvasta vettä, veettä ne kujvetah.


Ris. 03. Počvan kalinda

Opytta 3. Panemma žestizeh bankazeh luzikkazen počvua i rubiémma kalimah sidä primusalla (Ris. 3). Počva rubiév palamah i savuomah. Značit, počvassa on palané vešestvojda.

Rubiémma iélleh kalimah. Lopuksi počva mustasta muvttuv harmuaksi ili ruskiéttavaksi. Mida liéni počvan ke? Počvasta paloj peregnoja. Näjn sanuočetah počvaosa hapannuot kazvoksién i životnojlojn jiännökset.

Opytta 4. Tijjustamma, mistä ollah kalinnan jal'geh jiänyöt počvan jiännökset. Pirotamma sidä veen ke puzyr'kazeh, sevottelemma i annamma sejzahtuo.

Konza muda sejzahtuv, puzyr'kazen poh'jalla liénöv kaksi slojua: alimmane - pesku, a ylimmäne - savi.

Nyt kuottelemma érottua savié peskusta. Täh varojn bul'skutamma peskuo i savié puzyr'kazessa veen ke i suavun muvakkahan veen kuamma stokanah. Tämän jal'geh, tuas kuamma puzyr'kazeh puhtasta vettä, bul'skutamma i kuamma stokanah mu- vakkahan veen. Näjn rubiémma luadimah sih suaten, kuni puzyr'kazessa vezi éj liéne puhtas. Tämän jal'geh muvakkahalla veellä annamma stokanassa sejzahtuo. Puzyr'kazeh jiäv pesku, a stokanassa liénöv savi.

Näjn érotimma peskun savesta. Značit, krome peregnojua, počvassa on peskuo i savié.

Opytta 5. Tämän lizäksi, počvassa on viélä kajken moizié suolié. Čtoby érottua suolat počvasta, luaimma tämän mojzen opytan. Panemma stokanah 2-3 luzikkua počvua, valamma sih vähäzen puhtasta vihma vettä i hyväzesti bul'skutamma. Kuamma mutnojn veen stokanasta voronkah, kumbazeh on pandu fil'tra, luaittu fil'troval'nojsta bumuagasta. Bumuagahizesta fil'trasta läbi mänöv puhtas vezi. Keriämmä tädä vettä farforovojh čaškazeh ili puhtahah metalličeskojh luzikkazeh i rubiémma lämmittämäh spirtovkalla. Konza vezi kunehtuv, čaškazeh jiäv osadka. Nämä ollah suolat, kumbazet myö sajmma veen vuoh počvasta. Vedeh sulanuot suolat kazvos imöv omilla juvrilojlla počvasta i pitajččiéčov nijllä.

Čtoby počvassa olis énämbi pitatel'nojlojda suolié, sidä udobrjajjah tadehella, kumbazen hapatessa jiähäh suolat. Počvua udobrjajjah i valmehilla suolilla, kumbazet ollah neobhodimojt kazvoksilla.

Počvan udobrjajnda nostav kul'turnojlojn kazvoksién urožajda. Sentäh vedäessä bor'bua urožajsta, myö leviél'di primenjajčemma počvan udobrjajndua.

Peregnoja

Peregnoja počvassa liénöv kuolluzién kazvoksnén i život- nojlojn happanennasta. peregnojua on kajken mojzessa počvas- sa, no yksissä sidä on énämbi, a tojzissa-vähembi. kajk- kié énämbi peregnojua on černozjomkojlojssa počvissa. Peregnoja on musta, sentäh i počvalla on musta tsviétta. Bohatat peregnojalla mustat počvat ollah barhatno mustat. Mustat počvat paremmin lämbiéčetäh päjväzen pajstosta, ček valpahemmat, a tämä on važnoj kazvailla kazvoksklla, oso- benno ajvojn keviällä. Počva, bohatta peregnojalla, on rnhloj. Sih paremmin männäh vozduha i vezi, kumbazet ollah neobhodnmojt kazvok- sién élännässä. Rnhlojda mustua počvua on kebiémbn ruadua. Peregnojan äjjahyksestä äjjal'di zavisskv počvan plodorodkja, sentäh bohatat peregnojalla počvat ollah ylen plodorodnojt. čtoby počvassa olis énämbi peregnojua, sidä udobrjajjah tade- hella. Tadeh počvassa happanov, muvttuv peregnojaksi. konza peregnoja happanov, sijdä jiähäh suolat. Nämä pitate.-!'kojt suolat, sulannuot veessä, imiéčetäh kazvokskén juvrn.!!on.ma. Vot mintäh ollah černozjomnojt počvat plodorodkojt.

Savi

Érähissä počvissa on äjja savié. Tämän mojzet počvat sanuočetah saviziksi. Savizen počvan svojstvat äjjal'di zavisitah saven svojstvista.

Tuagiémbah myö vastuamma ruskiéda savié, no on sanié muvda tsviéttua. Esli ottua palane kujvua savié, hengähtiä sih i njuvhtua, nijn myö čuvstvujčemma osobennoin duvhun.


Ris. 04. Kujn vezi valuv savesta i peskusta läbi. Vazemesta savenke a ojgiessa peskun ke.

Tädä duvhuo myöten on kebié tijjustua savie. Savi on pölyn nägözistä čuastizista. Tädä on kebié tijjustua, esli skoblié vejčella ili hiéruo poroškaksi palane kujvua savié.

Opytta. Otamma voronkan, panemma sinne ryhlojn gitroskopičeskojn vata palazen. Voronkah panemma poroškaksi hiérottuo savié i kuamma sinne vettä (ris. 4). Savesta läbi vezi mänöv pahojn. Konza savi kastuv, nijn savella kodvan pyzyv vezi sloja. Nijn že i savi počvilla kodvan sejzotah vezi luhtat.

Otamma voronkasta märrän saven. Se on kun tahtas. Savi tahtas on sitkié i tartuja. Nijn že sitkiet i lipkojt ollah savi počvat, sentäh niidä on jugié ruadua.

Kujvuamma märrän saven. Se tulov kovaksi, kujn kivi. Mojziksi že koviksi tullah kujvahuo i savi poč- vat; tämä tože jugevttäv nijen ruadamista. Sentäh nijdä sanotah jugiélöjksi počviksi.

Kujn tuoreheh, nijn že i kujvah savi počvah pahojn mänöv vozduha. Tämä éj ole hyvä kazvoksién kazvaessa. Konza on vähä vozduhua počvassa, nijn pahojn happanov tadeh. Keviällä tuorehet savi počvat vijkon éj kujveta i pahojn lämbiéčetäh päjväzestä. Sentäh nijdä kučutah vilulojksi. Orahat nijssä novstah keviällä myöhembä, kujn pesku počvilla.

Zato savi počvat ollah bohatemmat kazvoksilla varojn pidävillä suolilla, čem pesku muat.

Pesku

Esli počvassa on äjja peskuo, nijn sen mojzié počvié kučutah pesku počviksi. Pesku počvan svojstvat äjjal'di zavisitah peskun svojstvista.

Panemma bumuaga listalla puhtasta jogi peskuo i kačomma sidä.

Pesku on kajken mojzista peskuzista, yhtet nijstä ollah suvrekkat, Tojzet - piénemmät. No kajkki ne ollah jariémmät polyn nagözié savi čuastizié. Peskuzién keskessä on tsviétattomié i läbi nägyié, on i kajken mojzié kruasittulojda čuastizié.

Panemma moni jariédä peskusta stjokla palazella, äjjal'di liččuamma sormella i vejallämmä nijllä stjoklua myöten. Näemä, kujn peskuzet pijrretäh stjoklua. Peskuzet ollah kovat, sentäh pesku mualojda ruadaessa kulutah ruado orudijat - pluvgat i astovat.

Opytta. Otamma voronkan, panemma sinne piénen palazen gigroskopičeskojda vatua, panemma peskuo i kuamma sinne vettä. Vezi terväh mänöv peskusta läbi i vähäl'di piéttyv sijnä. Tällä éruov pesku savesta. Nijn že i pesku mualojsta läbi vezi mänöv hyvin. Sentäh, kun nijh vähä piéttyv vettä, nijn ne terväh kujvetah. Siksi pesku mualojda sanotah kujviksi mualojksi.

Otamma voronkazesta märgiä peskuo i kačahtamma, mittyöt ollah sen svojstvat. Märrästä peskusta tahtasta éj voj luadié, kujn savesta. Esli tukkune tuoresta peskuo jattiä kujvamah, nijn kujvahuo se éj mäne kiveksi, kujn savi, a pirajav. Pesku on pirizija. Sentäh i pesku počvat ollah muriét, nijdä on kebié ruadua. Siksi nijdä sanotah kebiélöjksi počviksi. Pesku muat päjväzestä lämbiéčetäh énämmäl'di, kujn savi počvat. Keviällä ne paremmin kujvetah, hyvin lämbiéčetäh i teriämbi nijllä ruvetah vihottamah orahat.

Kujn savi, nijn i pesku počvissa on vähä peregnojua. Sentäh ne éj olla nijn plodorodnojt, kujn černozjomnojt počvat. No i nijstä vojt suaha hyvä urožaj, esli nijdä hyvin ruadua i udobrjajja.

Nygyzellä ajjalla mejllä osušestvljajččiéčov važnejšoj zaduačča - značitel'no suvrendua miän kolhoznojlojn i sovhoznojlojn peldolojn urožajda. Tämän zaduačan vypolnimizessa on suvri značenija muan ojgejn ruadamizella i vägevyttämizellä.

Stroitut mejllä suvret zavodat luaitah äjjan traktorojda i kajkkié sel'skohozjajstvennojlojda mašinojda i orudnjojda. Traktorojn luaindua myöten, a nijn že sel'skohozjajstvennojlojn mašinojn i orudijojn luaindua myöten Sovetskoj Sojuza nyt zajmi tojzen sijan muailmassa. 1937 vuvveksi miän kolhozojlla i sovhozojlla on annettu énämbi 400 000 traktorua, kumbazet vojjah ruadua sen verran ruaduo, kujn 7 500 000 hevosta.

Krest'janskoj hozjajstva tsarskojssa Rossijassa sovsem éj tiédanyt iskusstvenkojlojda udobrenijojda. Miän kolhozat i sovhozat leviél'di primenjajjah iskusstvennojlojda udobrennjojda omassa hozjajstvassa. Iskusstvennojlojn udobrennjonk luaindua myöten Sovetskoj Sojuza zanimajččov nyt yhten énzimäzistä sijojsta muailmassa.

Tsarskojssa Rossijassa jugiéllä ruavolla, joga vuodizilla pahojlla urožajlojlla i piäzemättömällä hiällä, muokattu krest'juanina éj harvah pakičči abuo jumalalda. Pappi luadi peldolojlla molebnojda. Nadejččiéčién jumalah, muanitetut krest'juanat éj luaittu ni midä sih varojn, čtoby suvrendua urožajda. I tämän tuačči oli énikne neurožaj, éndine kevhys i vesselätöjn ruado.

Éj ole sidä nyt Sovetskojssa Sojuzassa. Kolhozojh yhtynyt krest'janstva on snabdittu peredovojlla sel'skohozjajstvennojlla tehnikalla. Omassa ruavossa krest'janstva opirajččiéčov nygyzeh naukah. Kolhozojn i sovhozoin peldolojn stahanovtsat veetäh bor'bua korgejmmista urožajlojsta.

I esli tsarskoj Rossija keräj vuvvessa 4-5 milliardua puvdua juviä, to miän sel'skoj hozjajstva 1937 vuodena andoj lässä 7 milliardua puvdua juvia.

Rahvahan velikojn voždjan tov. Stalinan rukovodstvalla miän kolhoznoj krest'janstva éläv ozakkahalla zažitočnojlla élännällä.


Ris. 05. Granitnojt kivet (valunat) mečässä.

Granitta

Granitta objaknovenno on syvälvdi muassa, saven, peskun i tojzién prodojn sloién alla. No éj harvah granittua vojt nähtä i muan piällä. Monissa paikojssa mäet ollah granitasta. Granitnojt kivet (valunat) ej harvah vastuačetah peldolojlla i mečissa (ris. 5).

Tuagiémbah vastuačetah ruskié i harmua granitat. Otamma palazen granittua murennamma sen palljazella i kačomma granitan katkevus kohtua.

Midä nägyv granitassa? Granitan katkevuksessa hyvin vojt nähtä sen sostavnojt čuastit. Yhtet nijstä ollah ruskiéttavat libo valpahat - se on polevoj špat. Polevojda špatua on énämbi kajkkié granitassa, sentäh polevojn špatan tsviétasta zavissiv granitan tsviétta: ruskié libo harmua. Tojzet granitan čuastit ollah tsviétattomat, počti läbinägyjat, se on kvartsa. Polevojn špatan juväzién keskessä i kvartsan keskessä granitassa nävytäh mustat losnijat sljudan lijpkat (suomuot).

I nijn, granitta on kvartsasta, polevojsta špatasta i sljudasta.

Kujn murenov granitta

Prirodassa kajkki muvttuv, éj jiä muvttumatta i granitta. Äjjan projdihuo granitta murenov, muvttuv saveksi i peskuksi. Granitan murenemine mänöv lämbimän i vilun, veen i vozduhan vuoh. Čtoby nähtä, kujn dejstvujččov granittah lämbimä i vilu, luaimma tämän mojzen opytan.

Opytta 2. Kiärimmä palazen Granittua provolokalla. Kiärien tojzen provolokan njokan bumuagalla i pidäen käessä, rubiémma kalimah granitta palasta spirtovkan libo primusan tulessa. Kalimma granitan äjjal'di i ruttoh laskemma sen viluh vedeh. Esli myö nijn luaimma moni kerdua, granitta halgiév i murenov piéniksi palojksi.

Čtoby tijjustua, mintäh lämmittämizestä i ruttoh vilustamizesta murenov granitta, luaimma tämän mojzen opytan.

Opytta 2. Otamma vaskizen pjatakan, silién puvhizen lavdazen i kaksi nuaglua. Lyömmä nuaglazet lavdazeh nijn, čtoby pjatakka välläl'di mänis nijen keskeh, vajn kebiézel'di nijdä koskien. Nyt otamma pjatakan rannasta šiptsojlla i lämmitämmä spirtovkan tulessa. Panemma lämmitetyn pjatakan lavdazella i kačomma, mänöv-go se nuaglazién keskičči? Näemmä, čto lämmitetty pjatakka nuaglazién keskičči éj mäne. Mintäh? Da sentäh, čto lämmittämizestä se liéni leviémbi. Mänöv moni minuttua, pjatakka vilustuv i tuas rubiév välläl'di mänemäh nuaglazién keskeh. Značit, pjatakka lämmittämizestä leveni, a vilustamizestä kučistuj.

Tämän mojzié opyttojda luaittyh i tojzién kovién tiélojn ke, i ajvin nägyj, čto lämmittäessä ne levetäh, a vilustaessa kučistutah. Tässä éj kajkki tiélat yhteh luaduh levetä: yhtet énämmäl'di, tojzet—vähemmäl'di.

Nijn i granitta lämmitäessä levenöv, a vilustaessa kučistuv. Konza myö lämmitimmä granittua, se leveni, i piäl'dä päjn leveni énämmäl'di, čem siämestä. Konza myö ruttoh vilustutimma lämmitetyn granitan, se kučistuj, i piäl'dä päj kučistuj énämmäl'di, čem siämestä. Tästä granitta halgiélov i murenov palaziksi.

Tämän lizäksi, granitta ved' éj ole yhteläne kivi: se on keskenäh yhtynyzistä polevojn špatan, kvartsan i sljudan palazista. Yhteläzen lämmittämizen i vilustamizen ajgah kajken mojzet granitan čuastit levetäh i kučistutah razno. Sentäh lämmittämizen i terväh vilustamizen ajgah viélä énämmäl'di granitta halgiélov i murenov palaziksi.

Nijn on granitan ke i prirodassa. Päjvällä granitta äjjal'di lämmittiäčöv päjväzestä i levenöv, yollä se vilustuv i kučistuv. Rezkojsta lämbimän i vilun vajhtunnasta granitta prirodassa murenov piénemmiksi i piénemmiksi palaziksi. Granitnojlojn mägilöjn i kallivolojn ymbäri ajvin vojt nähtä suvrié k piénié granitan palazié. Ne ollah luadiéčennuot granitta mägilojn i kallivolojn murenemizesta. Nijn že muretah i ne mäet i kallivot, kumbazet ollah tojzista kivi porodojsta (ris. 6)


Ris. 06. Murenija kallivo.

Iélleh granitta palazet muretah mägi jogilojn ajjäl'di virduannasta, a nijn že mäzilöjtstä hilljah éjstyistä jiälöjsta-ledkikojsta. Mägilöjstä virduajat jogi virrat i lednikat uvtetah i hiérotah granitta palazié, näjn ajjan proidihuo granitta murenov kvartsan i polevojn špatan suvrimaziksi i sljudan lijpkaziksi.

Hiéronnasta kvartsan suvrimazet muvtutah kvartsovojksi peskuksi. A hiénondunnuot polevoj špatta i sljuda vozduhan i veen vuoh muvtutah saveksi. Luadiéčennuot savi i pesku kanduačetah veellä i tuvlella.

Ka mistä ottuačettyh nämä suvret massat peskuo i savié, kumbazié myö joga pajkojssa näemmä prirodassa. Millionojn vuozién aloh ne luadiéčettih granitan murekemizesta.

Myö tunnustuačimma granitan, saven i peskun ke, kumbazet liéttih granitan murenemizesta. Granitta, savi i pesku ollah mua kuoren (korkan) sostuavassa i naukassa sanuočetah gornojlojksi porodojksi.

Kujn luadiéčetah savi slantsa i pesčanikka

Savesta i peskusta, kumbazet liétäh granitan murenemizesta prirodassa luadiéčetah tojzet gornojt porodat. Nämä porodat ollah savi slantsa i pesčanikka.

Savi slantsa on musta sloistoj gornoj poroda. Esli hengitäl'diä savi slantsan palazeh, nijn myö čuvstvujčemma harakterkojn saven duvhun. Savi slantsa liéni savesta millionojn vuozién ajgah. Savié äjjal'di ličattnh sen piällä virujat suvret gornojlojn porodojn slojat. Tästä liččuannasta savi äjjan projdihuo muvttuj kovaksi plotnojksi kiveksi. I min vanhembi on savi slantsa, sen kovembi i plotnojmbi se on.

Savi slantsua suahah mägilöjstä. Sen plijtojlla gortsat katetah omié kodilojn katoksié. Muduanzista kovista savi slantsojn porodojsta luaitah škol'nojlojda grifel'nojlojda doskié, a pehmejmmistä — grifelié.

Pesčanikka on suvremmista libo piénemmistä peskuzista, kleittylöjstä keskenäh izvestnjakan libo saven vuoh. Nämä peskuzet hyvin nävytäh vereksellä pesčanikan katkevksella. Pesčanikka liéni peskusta sevotetusta tojzién vešestvojn ke sen piällä viruién suvrién gornojlojn porodojn sloién liččuannasta. Pesčanikan luadiéčenda nijn že mäni millionojda vuozié.

Pesčanikkua suahah mägilöjstä. Sidä upotrebljajjah stroitel'nojna kivenä. Sijdä luaitah javhonda kivilöjdä, tahkolojda i siérojda.

Granitan, savi slantsan i peskun primiérojlla myö tijjustimma sen, kujn prirodassa mänöv yksién gornojlojn porodojn murenemine i tojzién gornojlojn porodojn luadiéčenda.

Saven, peskun i granitan ispol'zujnda rahvahan hozjajstvassa

Kujn savesta luaitah kirpiččiä.

Savesta luadiéčov kajkilla tiéttäväne stroite1'noj kirpiččä. Kirpiččiä luaitah kirpiččä zavodojssa, kumbazié stroitah sinne, missä on äjja savié.

Savié nostetah kezällä i talveksi jatetäh tukkulojh, tässä ajjassa se luadiéčov ryhlojksi. Tämän mojzesta savesta liénöv parembi savi tahtas.

Savi tahtahan luaindah varojn, savié sevotetah veen ke, i sotkiétah osobojlojssa mašinojssa — savimjalkojssa. Sih ajgah savi tahtahah lizätäh peskuo.

Hyvin sevotetuolla savi tahtahalla vojt andua ljuboj forma, sentäh, čto savi on sitkié. Kirpiččä zavodojssa spetsial'nojlojssa formoval'nojlojssa stankojssa savi tahtahasta luaitah kirpiččiä.

Nämä märrät kirpičät sen jal'geh kujvatah, obyknovenno prosto tuvlella naviésan alla.

Kujvuannan jal'geh kirpičät männäh spetsial'no luaittulojh päččilöjh (kivgajh), missä nijdä poltetah. Kalinnan jal'geh kirpiččiä hilljakazeh vilustutetah. Kaiknnan jal'geh kirpiččä liénöv kova, i veessä éj liguo i éj muvtu savi tahtahaksi.

Ylen äjja valmista kirpiččiä mänöv stroitel'stvah varojn. Kirpičästä luaitah fuabrikojn i zavodojn korpusojjoda, obšestvennojlojda zdanijojda, éländä kodilojda. Kirpiččä on miän stroitel'stvassa neobhodimoj materiala.

Kujn savesta luaitah astiéda

Savihizié astejda luaitah savesta gončarkojlojssa zavodojssa.

Énziksi savesta luaitah tahtasta, kumbazella sijdä annnetah ljubojn forman.

Savi astejda énämmittäjn formujjah käzillä gončarkojssa kruvgassa. Savié pannah kruglojlla pyörijallä stolalla, kumbazella ruadav gončari. Käellä i formoval'nojlojlla instrumentojlla gončari andav stolan ke yhtessä pyörijallä savi tahtahalla padazen, tarelkan forman.

Sen jal'geh astejda kujvatah vozduhassa navnésojn alla ili iskusstvennojlojssa sušilkojssa. Kujvuannan jal'geh tuagiéh astiét katetah osobojlla sostuavalla — glazuralla, čtoby se éj laskis vettä. Kuda konza énnen glazurin panendua astiélojh luaitah risunkat.

Sen jal'geh astejda poltetah spetsiadpénojlojssa kivgajssa, kumbazissa astiét vähäzin kaliéčetah. Kalkinan jal'geh astié hilljakkazeh vilustuv.

Farforovojlojda astejda luaitah puhtahasta valgiésta savesta (kaolinasga) i puhtahasta valgiésta peskusta, lizäjllen tojzié vešestvojda. Tämä astié luadiéčov farforovojlojssa zavodojssa, missä počti kajkki luadiéčov mašinojn vuoh.

SSSR:ssa äjissä kohtissa on ruskién saven zaležojda. Valgién saven (kaolinan) glavnojt zaležat ollah USSR:ssa, Uralassa i Sibirissä.

Kujn luaitah stjoklua i stjoklahista astiéda

Stjoklua i astiéda sijdä luaitah stjokla zavodojssa. Stjoklua luadiessa otetah puhtasta peskuo, sevotetah sen izvestnjakan ili miélan ke i sodan ili potašan ke i ylen äjjal'di lämmitetäh suvrissa savipadojssa spetsial'nojlojssa päččilöjssä. Konza suvresta ägiéstä massa sulav i mänöv notkiéksi, sijdä liénov stekla.


Ris. 07. Kujn luadiečov stjoklahine butylka.

Astiéda stjoklasta obyknovenno luaittyh puhunnalla. Muasteri ottav metalličeskojn trubkan i fattiv uhtellä sen njokalla sulanutta stekla massua, a tojzesta trubkan njokasta zavodiv puhuo. Tästä puhunnasta liénov pikkarane stjoklahine puzyr'kane.

Čtoby suaha astié, muasteri panov tämän puzyrjan formah i viélä puhuv. Tiälä puzyrja liččuačov formalla, i stjoklan kovenemizen ajgah liénov astié (ris. 7).

Nyt miän stjokla zavodojssa jugié stjoklan puhunda ruado énämmäl'di i ékämmäl'di vajhtuačov mašinojlla.

Mih mänöv granitta

Granitta on luja kivi, sentäh sidä upotrebljajjah stroitel'nojna materialana.

Granittua mejllä suahah kajkkié énämmän Uralassa, Karel'skojssa respublikassa i USSR:ssa — Dnepropetrovšinassa. Tiäl'dä granittua tuvvah stroitel'nojlojlla pajkojlla.

Granitasta stroitah kodilojn fundamentojda, sildojn ustoié. Granitan plijtojlla katetah trotuarojda i naberežnojlojda. Granitnojlla kivellä - bulyžnikalla - mostitah uvličojda.

Granittua vojbi polirujja. Polirujdu granitta on ylen čoma i mänöv ukrašenijojh varojn. Granitasta luaitah pamjatnikkojh varojn podstavkojda.

Myö tunnustuačimma granitan, saven i peskun ke, a nijn že savi slantsan i pesčanikan ke. Myö tijjustimma, čto nijllä on suvri značenija rahvahan hozjajstvassa. Ne ollah poleznojt. No čtoby ispol'zujja nämä gornojt porodat hozjajstvassa, pidäv suaha nijdä muasta, kajvua. Sentäh granittua, savié, peskuo, savi slantsua, pesčanikkua sanotah polezkojlojksi

Iélleh myö rubiémma izučajmah tojzié poleznojlojda iskopaemojlojda.

IZVESTNJAKAT

Izvestnjakka — se on obykkovennoj izvestnjakka, miéla i mramora. Kajkki nämä ollah gornojt porodat, kumbazet tuagiéh vastavvutah prirodassa, osobenno mägilöjssä.

Opytta. Otamma éj vägöviä soljanojda kislottua i tipahtutamma obyknovennojlla izvestnjakalla. Se rubiév sihizemäh i kattuačov puzyr'kazilla. Sidä že liénöv, esli myö tipahtutamma kislotalla miélah i mramorah: ne ruvetah sihizemäh i kattuačetah puzyr'kazilla. Sentäh izvestnjakkojda on kebié tijjustua, esli tipahtuttua nijh kislotalla.

Miélua työ tijjattä kajkin. Myö kir'jutamma klassnojlla doskalla miélalla. No midä ičestä predstavljajččov miéla?


Ris. 08. Miéla poroška mikroskopassa (äjjal'di suvrennettuna).

Esli hiénuo miéla poroškua kaččuo mikroskopan vuoh, nijn voibi nähtä, čto miéla on ylen äjista pikkarazista rakovinkojsta, kumbaéké éj sua nähtä prostojlla sil'mällä (ris. 8). Nämä ollah ammuzién, konza ollov éläién pikkarazién žibotnojlojn rakovinkat. Élettih nämä životnojt merilöjssä. Konza hyö kuoldih, hiän rakovinkat hejtyttih meren poh'jah. Projittih ijat iilla jallesti, tuhatat vuvvet tuhatojlla vuozilla jallesti. Rakovikkojda meren poh'jassa kerävdyj ajvin énämbi i énämbi. Ylähänä viruién sloién jugehyön i veen alla ne plotnovvuttih. Näjn merilöjn poh'jalla roskopassa liettih suvret miéla slojat.

No mintäh myö miélua lövvämmä mualla?

Yčjonojt ustanovittih, čto monissa pajkojssa, missä nyt on mua, ylen ammuzilla ajjojlla oli meren poh'ja. Tämän dokazatel'stvana ollah rakovinkat i tojzién meri životnojlojn jiännökset, lövvetyt nijssä pajkojssa. Ylen äjjan ajjan projdihuo meren poh'ja muduanzissa pajkojssa postepenno novzi, vezi ujdi i miéla, kumbane luadiéči meren poh'jalla, jaj mualla. Nämä ijallizet muan i meren kolebankjat männäh i miän ajgah i nijdä vojbi nähtä meren rannojlla.

Miéla vastuačov miän sojuzan äjissä pajkojssa; éj harvah se luadiv särkié i mägilöjdä, primiéraksi, Ukrainassa, Krymassa. Miélua upotrebljajjah beliéssä. Ylen hiénozeksi survottu puhtas miéla mänöv hambahién čistindä poroškan luadimizeh.

Izvestkjakka obyknovenno on harmua, no olettelov i tojzen nägözenä. Tuagiéh tämä on plotnoj kivi, no vastuačov i ylen ryhlojna izvestnjakkana. Monet izvestnjakat, kujn i miéla ollah meri životnojlojn rakovinkojsta.

Izvestnjakka ylen tuagiéh vastuačov prirodassa. Ajja izvestnjakkua on Krymassa, Ukrainassa, Severnojssa Kavkazassa Volgua myöten i tojzissa miän Sojuzan pajkojssa. Izvestnjakka on stroitel'noj kivi. Se mänöv kodilojn, pordahién, trotuarojn stroindah, a nijn že i izvestin i tsementan valmistandah.

Mramora on kova i plotnoj kivi, se on losnijojsta juväzistä. Valgié mramora katkevvus kohtassa ylen äjjal'di pohodiv suaharih. No mramorua on i tojzen nävöstä.

Mramorua suahah mejllä Karel'skojssa respublikassa, Uralassa i tojzissa pajkojssa. Mramora on čoma kivi. Sentäh sidä upotrebljajjah kodi fasadojn oblitsovkaksi, sijdä luaitah kolokkojda, pordahié i kajken mojzié ukrašenijojda. Mramorasta luaitah statujojda i pamjatnikkojda.

Izvesti

Valmista izvestié prirodassa éj ole, sidä suahah izvestnjakasta.

Čtoby suaha izvesti, izvestnjakkua poltetah spetsial'nojlojssa päččilojssä. Poltannan jal'geh izvestnjakka muvttuv éj sammutetuksi izvestiksi. Éj sammutettu izvesti on valgiélojn poristojlojn palojn nägöne. Esli izvestih tipahtuttua kislotalla, nijn se éj čihize, kujn izvestnjakka.

Éj sammutetusta izvestistä suahah sammutettuo izvestié. Esli valua vettä éj sammutettuh izvestih, nijn izvesti imöv veen i äjjal'di palavojduv; vähän ajjan projdihuo éj sammutetun izvestin komkat muretah, i se muvttuv sammutetuksi izvestiksi. Sammutettu izvesti on valgién pušistojn poroškan nägone.

Sammutettu izvesti mänöv izvjostkan valmistamizeh.

Izvjostkua luaitah näjn: sammutettuo izvestié sevotetah veen ke i polučitah izvjostka tahtasta, sih lizätäh peskuo; tämä sevos i on izvjostka. Kirpiččöjdä lad'jatessa nijdä kleitäh izvjostkalla. Vozduhassa izvjostka kovenov i lujasti sidov keskenäh kirpičät.

Izvjostka on neobhodimoj materiala stroitel'nojssa diélossa. Mejllä strojkilla sidä varustetah i upotrebljajjah ylen äjjan.

Tsementa i betona

Hotja izvjostka andav hyvän materialan kirpiččöjdä tojne tojzeh tartuttaessa, vsjo že tämä materiala éj ole ylen luja. Nyt strojkilla tuagiémbah pol'zujččiéčetah tsementalla.

Tsementua valmistetah tsementa zavodojssa izvestnjakasta i savesta libo mergeljasta. Mergelja on gornoj poroda, kumbane on izvestnjakasta i savesta. Izvestnjakkua i savié libo mergeljua énziksi javhotah hiénoksi i sevotetah veen ke. Tästä sevoksesta luaitah kirpičät, nijdä kujvatah énziksi vozduhassa, a sen jal'geh äjjal'di kalitah päččilöjssä. Sen jalg'eh vilustetut kirpičät javhotah ylen hiénoksi poroškaksi. Tämä poroška on tsementa.

Tsementasta, peskusta i veestä luaitah tahtasta, kumbane kovenov éj vajn vozduhassa, no i veessä. tsementa hyvik tartuttav tojne tojzih kajken mojzié stroitel'nojlojda materkalojda, sen luvussa i ravvan.

Tsementa nijn že mänöv betonan valmistamizeh. Esli sevottua tsementua, peskuo i šebenjua i lizätä vettä, nijn täkä sevos nijv že kovenov éj vajn vozduhassa, no i veessä. Tädä tsementan, peskun, šebenjan i veen sevosta nimitetäh betonakse.

Nyt uvzién fuabrikojn, zavodojn i suvriék zdanijojn korpusojda mejllä luaitah ravda betonasta. Stroinda mänöv näjn. Énziksi ravda balkojsta i vičojsta luaitah zdanijan ostovan. sen jal'geh valetah sen betonalla. Betona kovenov i ravvakn ke luadiv ylen lujat zdanijan sejnät. Ravda betonua primenjajjah nijn že veenalazissa sooruženijojssa. Ravda betonasta luaitah voennojlojda ukreplenijojda.

Mejllä SSSR:ssa mänöv veličajšoj strojka: stroitah fuabrikkojda, zavodojda, stroitah élektričeskolojda stanktsijojda, stroitah éländä kodilojda. Tsementa i betona ollah neobhodmojt täh stroitel'stvah varojn.

Suola

Kejtto suola, kummasta myö upotrebljajčemma syömizeh, nijn že on poleznoj iskopaemoj. Sidä suahah muasta, a nijn že meri veestä, suola jarvilöjn i istočninkojn veestä.

Se suola, kummasta suahah muasta, on siélä kovana massana i sanuočov kivi suolaksi.

Merilöjn, suolazién järvilöjn i istočnikojn veessä suola on sulannuona. Suolan sulamista vojt kaččuo tämän mojzella opytalla.

Opytta. Otamma puolen stokanua vettä, panemma sinne vähäzen suolua i sevotamma. Suola hiénonov pikkarazih nägymättömih čuastizih i leviév kajkkié vettä myöten. Hot' mittyön tahtozimma kuapljazen ottazimma vettä, sillä liénöv suolane magu, sijnä on suolua. Stokanah pirotettu suola veessä suli. I nyt stokanassa mejllä liéni éj vezi, a slaboj suola rastvora.


Ris. 09. Jariét samoladočnojn suolan kristallat.

Pirotamma täh rastvorah viélä vähäzen suolua i hyvin sevotamma. Täkän jal'geh viélä nélleh rubiemma pirottelemah suolua, no vajn sillojn, konza sulav énnen pirotettu suola. Rastvora liénov énämmäldi i énämmäldi suolazembi. Lopulla jo pirotettu suola sulamah én rubié. Se jiäv stokanan poh'jalla. Tämän monjta rastvorua, kumbazessa suola énämbi én sula, sanotah nasyšennojksi.

Suola mejllä on neobhodimoj syomizeh varojn. Suolua on miän organizmassa, i maguo myöten veri on suolane.

No suolua upotrebljajjah éj vajn syomizeh. Äjja suolua pidäv produktojn hranindah varojn. Suolatut produktat, primiéraksi liha, kala, éj rikkuočeta. Suolan vuoh myo vojčemma vijnkon hranié äjié produktojda.

Kivi suola

Kivi suola liéni suolaznén jarvilöjn kujvannasta, kumbazet ollah ammuzién merilöin jiännöksiénä.

Vezi järvilöjstä vähäzin kujvi, a suola, kumbane oli tässä veessä, jäj poh'jah. Näjn liéttih kivi suolan zaležat, kumbazet sijdä oldih katettu kajken mojzilla gornojlojlla porodojlla.

Ylen suvret kivi suolan zaležat mejllä SSSR:ssa ollah Orenburgan lässä, Iletskojn zašitan luona, a nijn že Donetskojssa bassennassa. Tiälä ammuzista ajjojsta suahah suolua.

Suolua muasta suahah näjn.

Muah kajvetah suvrié kajvolojda — šahtojda, kumbazet dojitah suola plastojh suaten. Suolua hallotah kirkalla libo vrubovojlla mašinalla, a érähiči primenjanjah vzruvčatojlojda vešestvojda. Vähäzin syvendyen suola plastojh, kajvetah muanalazet koridorat. Näjen koridorojn svodié piétäh kivi suolan paččahat, kumbazet spetsial'no jatetäh sih varojn. Suaduo suolua koridorojda myöten veetäh tačkojlla i vagonetkojlla, a sijdä pod'jomnojlla mašinalla nostetah muan piällä.

Puhtas kivi suola on prozračnoj n nägymätöjn, kujn stjokla. No érähiči se on kruasittu monen nägözeksi kajken mojzilla primesilöjllä.

Samosadočnoj suola

Prirodassa suola vastuačov éj vajn kovana kivi suolana. Äjja suolua on sulanut suolazién järvilöjn veessä. Tämän mojzié jarvilöjdä mejllä on äjja prikaspijskojlojssa steppilöjssä. Suamojt suvremmat i bohatemmat suolalla ollah Baskunčak i Él'ton jarvet. Vezi nijssä on nasyšennojna suola rastnorana, nijen poh'ja on kovasta kivi suolasta.

Kezä prikaspijskojlojssa steppilöjssä on ägié i kujva. Jarvilöjssä veen kunehtunnasta suola hejttiäčöv jarvklöjn rannojn luoh i poh'jalla. Tämän mojsta suolua sakotah samosadočkojksi. Tädä suolua énnen ammullettih labejlla, a nyt ammulletah osobojlojlla mašinojlla - éksnkavatorojlla. Kujvannan jal'geh suolua työnnetäh kajkkié SSSR:ua myöten. Täh varojn Baskunčak jarvestä on luaittu ravda doroga Volgah suaten.

Zadanija. Varustua kejtto suolasta nasyšennoj rastvora. Sejzattua rastvoran ke stokana lämbimäh pajkkah moneksi päjväksi. Kačokkua, kujn stokanak sejnillä i poh'jalla liétäh suolan kristallat. Nijn že veen kujvannasta suolan kristallat hejttiäčetäh suolazién jarvilöjn randojda myöten i jarven poh'jalla.

Suola istočnikat

Suola nijn že vastuačov suola istočnikojn veesä. Nämä istočnikat luadiéčetah näjn. Vezi, puvttuhuo syväh muah, vastuav siélä kivi suolan zaležat i suluav nijdä. Sen jal'geh suolane vezi virduav muasta suola istočnikkojna.


Ris. 10. Gradirna.

Suola istočnikojsta nijn že suahah suolua. Vezi nijstä kačajččiéčov nasosojlla gradirnojh (ris. 10). Nämä ollah kahallizet puvhizet sooruženijat, tävtetyt oksilla, kivizen bassejnan ke alahana.

Suolajne vezi virduav ylähäl'dä päjn oksilla i pizarojna langiév bassejnah. Tässä čuasti vettä kunehtuv. Sentäh bassejnah kerävyv sagié suolane rastvora. Tädä sagiéda rastvorua yvvestah annetah nasosojlla ylähäksi. Se pizarojna valuv bassejnah, čuasti vettä vielä kunehtuv, i bassejnah kerävdyv viélä sagiémbi rastvora. Tädä luaitah moni kerdua, i jal'gimäjn bassejnassa liénöv nasyšennoj suola rastvora. Sijdä kuavellah leviélöjh astiélojh i kunehtutetah tulella. Vezi kunehtuv i astiélojh jiäv kujva suola.

Kujn liénöv suola nasyšennojsta rastvorasta, vojt nähtä tämän mojzesta opytasta.

Opytta. Kuamma metalličeskojh kružkah suolan rastvorua. Rubiémma sidä kodvan lämmittämäh tulella, čtoby kunehtujs kajkki vezi. Kružkah jiäv suola.

Tädä suolan suanda sposobua rastvorasta sanotah kunehtuttamizeksi. Nijn že suahah suolua nasyšennojlojsta rastvorojsta i suola promyšlennostissa.

Suolan suanda meri veestä

Äjja suolua on rastvorittu meri veessä. No krome kejtto suolua sijnä on i kargejda suolié, sentäh meri vezi on kargién suolane maguo myöten.

Esli kunehtuttua meri vettä, nijn énziksi hejttyv poh'jah kejtto suola, i vasta sen jal'geh hejtytäh kargiét suolat. Tällä i on osnovajdu kejtto suolan suanda veestä.

Meri veestä suolan suamizeksi luaitah madalojda pruvduzié, kumbazet érotetah merestä. Päjväzen lämbimästä vezi näjstä pruvduzista kunehtuv, i suola hejttyv poh'jalla. Čtoby kejtto suolan ke éj hejtyttäjs kargiét suolat, vettä éj kunehtuteta loppuh suaten. Konza poh'jalla hejttyv äjja kejtto suolua, veen sulannuzién kargiélojn suolién ke prudista laskiétah mereh. Poh'jah jiäv vajn kejtto suola. Meri veestä mejllä suahah äjjan suolua.

Suolat, kumbazet männäh udobrenijaksi

Prirodassa on éj vajn kejtto suolua, no i tojzié suolié. Nijn, vastavvutah suolat, kumbazet männäh peldolojn udobrenijaksi. Näjn suolién zapasojda myöten Sovetskoj Sojuza on bohatijn strana muailmassa.

Severassa, Solikamskan linnan lässä, ollah lövvetty suvret kalijnojn suolan zaležat.

Nyt siélä ollah luaittu šahtat i mänöv suolan suanda. Tuhattojda tonnié kalijnojda suolua työnnetäh siél'dä miän peldolojn udobrjajmizeksi.

Počti kajkkiélla mejllä vastavvutah fosforitat. Nämä ollah muahizet kivet, obyknovenno mustan-harmuada tsviéttua, harvazeh kruglojda formua.

Suvret fosforitohjn zaležat ollah Moskovskojssa, Gor'kovskojssa i tojzissa oblastilojssa. Jal'gimäzina vuozina suvret fosforitojn zaležat ollah avattu Srednjojssa Azijassa. §qÄjistä fosforitojn sortista parahina ollah mejlla podol'skojt fosforitat Ukrainassa.

Zavodojssa fosforittojda murennetah i javhotah javhoksi. Polučittuo fosforitnojda javhuo ili kohti työnnetäh peldolojn udobrindah varojn, ili énämmittäjn podvergajjah pererabotkah. Sernojn kislotan obrabotkan vuoh polučitah parasta udobrenijua - superfosfattua.

Éj ammujn Kol'skojlla niémellä Hibinskojlojjosa mägilöjssä oldih avattu suvret apatitojn zaležat. Terväh zavodiéči apatitojn razrabotka, i razrabotkojn luona, konza ollov tyh'jallä pajkalla, terväh kazvoj promyšlennoj linna Kirovska.

Apatitat venytäh massojna, kumbazet ollah pikkarazista kristallazista. Tuagiémbah nijllä on zelenäne tsviétta, no ollah i tojzen nägözet.

Zavodojssa apatitojsta polučajjah apatitovojda javhuo, a apatitovojsta javhosta sernojn kislotan vuoh luaitah superfos- fattua.

Superfosfatan luaindua myöten tsarskoj Rossija zanimajčči 16 sijua, Sovetskoj Sojuza zajmi 3 sijan muailmassa.

Udobrjajessa počvua kalijnojlla suolalla, fosforitnojlla i apatitovojlla javholla, superfosfatalla kazvav počvan plodorodija. Udobrittulojlla mualojlla kazvajat kazvokset syotteliéčetäh nijllä suolilla, kumbazet ollah rastvoriéčennuot počvassa. Sentäh počvan udobrinnasta ylen äjjal'di novzov nijen kazvoksién urožaj, kumbazié kyl'vetäh nijllä počvilla.

POLTAMISTON SUANDA MUASTA

Muassa on i palaié porodojda: torfua, kivi hijl'dä, neftié. Nämä porodat hyvin paletah i annetah äjjan lämmindä. Sentäh nijllä on suvri značenija rahvahan hozjajstvassa kujn poltamistolla.

Torfa on ryhloj massa burojda tsviéttua. Vedeh viskattu kujva torfa ujččov kujn probka, - se on kebié. Sijnä on obyknovenno kebié nahta raznojlojn kazvoksién jiannoksié. Kuivana torfa kebkésti viriév.

Kivi hijli on plotnoj musta massa. Se on jugié i kova, kujn nastojašoj kivi. Ozuannasta se murenov palaziksi. Veessä se uppuov. Palaessa kivi hijli andav énämmän lämmindä, čem torfa.

No kajkista porodojsta paras poltamisto on nefti. Se andav lämmindä puoldatojsta kerdua énämmän Kivi hijl'dä, i kolme kerdua énämmän torfua. Nefti on musta vojkas židkosti.

Kujn obrazujččiéčov torfa

Torfa obrazujččiéčov jarvilöjssä i suolojssa, kumbazet ajjän projdihuo muvtutah torfjanikojksi.


Ris. 11. Torfa sammal.

Jarvilöjn randojda myöten ylen äjjal'di kazvetäh sarahejnät, jogihejnät, kamnšat, torfa sammal (ris. 11).

Sammal, zavodien rannoista, postepenno kattav jarven pinnan. Jarvi ynnäh kattavduv sammalella, i muvttuv upottavaksi suoksi: kujn sanotah jarvi suoduv (ris. 12).


Ris. 12. Kuj sostepenno suoduv jarvi.

Vuozi vuvvelda torfa kate suolla luadiéčov jariémmaksi. Kuolluot kazvokset langiéllah suon poh'jah, nijdä kerävdyv énämbi i énämbi. Postepenno, suvren ajjan aloh, namä torfjanojn sammalen jiännökset tävtetäh kajken suon.

Suossa éj ole vozduhua, sentäh suo kazvoksién jiännökset siélä éj hapata, kujn vozduhassa. Veessä nijstä luadiéčov torfa.

Kuj suahah i ispol'zujjah torfua

Torfa on hyvä poltamisto; sidä suahah torfjanikojsta raznojlojlla sposoboilla.

Iéllä torfua suadih käzi väellä. Rabočojt muduas ajgah polveh suaten veessä kajvetah labejlla torfua, a sen jälgeh sidä kujvatah. Tämä on jugié i vähäl'di proizvoditel'noj ruado, sentah mejllä torfan suanda ajvin énammal'di i énammal'di keh mehanizirujččiéčov: torfua suahessa pimenjajččiéčetah raznojt mašinat. Tämä kebendäv ruadajan ruaduo i andav paremmat tulokset. Yksi parahemmista torfan suanda sposobojsta on tämän mojne (ris. 13).


Ris. 13. Torfan suanda mašinojlla.

Vägövällä veen strujalla torfua murennetah, hiénonnetah i luaitah notkiéksi hutuksi. Valmistetun notkién torfa hutun kačajjah mašinojlla i valetah hojkkazeksn slojaksi rovnojlla pajkalla, missä se i kuivav. Sen jal'geh tädä pajkkua myöten projdiv osoboj traktora, kumbane lejkkuav i luadiv kujvanuon torfan kirpičöiksi. Torfa kirpičat jätetäh kujvamah.

Kujvuannan jal'geh torfua työnnetäh élektričeskojlojlla stantsijojlla, kumbazié stroitah éj édäh torfan suannan pajkojsta.

Élektričeskojlojlla stantsijojlla torfua poltetah parovojlojn kattilojn topkissa. Suavun lämbimän ispol'zujjah osobojlojn mašinojn vuoh élektričestvua suahessa.

Élektričestva provodojda myöten sen jal'geh manöv linnonh i kylih.

Näjn, éj édähänä Moskovasta torfalla ruadav Šaturskoj Leninan nimelline élektrostantsija.

Tästä stantsijasta élektričestva provodojda myöten mänöv Moskovan fuabrikkojh i zavodojh.

Leningradan lässä, Dubrovkassa, Nevalla on stroittu i laskiéttu suvri S. M. Kirovan nimelline élektričeskoj stantsija, kumbane tože ruadav torfalla.

Tästä stantsijasta élektričestva provodojda myöten mänöv Leningradan fuabrikkojh i zavodojh.

Mejllä SSSR:ssa on muailmasta bohatemmat torfan zaležat, i torfan suamizessa myö olemma ékzimäzellä sijalla kajkessa muailmassa.

Kujn obrazujččiéči kivi hijli

Siélä, missä suahah kivi hijl'dä, tuagiéh lövvetäh muassa raznojlojssa gornojlojssa porodojssa ammuzién kazvoksién lehtilöjn otpečatkoyda (ris. 14) a muduačči muassa lövvetah i kiveksi männyzié ammuzié puvlojn rungojda (ris. 15)


Ris. 14. Ammuzien kazvoksién lehtilöjn otpečatkat savi slantsojlla.


Ris. 15. Iskopaemojt ammuzien publojn stvolat.

Vot näjdä puvlojn rungojda (stvolie) myöten učenojt i tijjustettih, čto kivi hijli liéni ammuzista kazvoksista,

Siélä, missä nyt lövvetäh kivi hijli zaležoida, konza ollov, millionojda vuozié tagah päjn, kazvettyh ylen suvret mečät (ris. 16),

Nämä mečät kazvettih madalilla upottavilla suolojlla.


Ris. 16. Ammune meččä, kumbazesta obrazujččieči kivi hijli.

Sih ajgah oli ägié i syro. Tajvas tuagieh oli katettu sagejlla sageilla pil'vilöillä i tuagiéh oldyh valiét vihmat.

Näjssä mečissä kazvettyh puvn mojzet paporotnikat, hvošat i plaunat. Miän mečissä tämän mojzet puvt éj kazveta. Miän paporotnikat hvošat i planat ollah hejnät (ris. 17).


Ris. 17. Miän meččien paporotnikka.

Kuolluot puvt langettyh suon upotuksih i upottyh sinne. Nijen sijah kazvettih toizet. Suoh kerävvyttih suvret kuolluzién puvlojn tukut. No liéni ajga, konza alovua mua pajkkua rubei posterenno upottamah meri. Sen piälys énämmäl'di i énämmäl'di kattavduj peskulla i savella, kumbazet upottyh vedeh. Poh'jalla virujat puvt ajvin énämmäl'di i énämmäl'di kattavvuttyh peskulla i savella. Tiälä veesä, suvren pajnon alla, vozduhatta sadojn millionoin vuozién proijihuo ammuzet kazvoksién jiännökset muvtuttyh kivi hiileksi.

No tuldyh tojzet ajjat, meri zavodi postepenno ujdimah. A ajjojn projdihuo meren poh'ja liéni kujva. Vot mintäh, muan alla, madalembana libo syvembänä lövvetah kivi hijl'dä.

Näjn učenokt objasnittyh, kujn millionojn vuozién ajgah liéni kivi hijli. Muan istorijua izučajessa učenojt ustanovittyh čto mua on olemassa éj sejččemen tuhattua vähäzen ke vuotta, kujn opastav religija, a on monie millionoida vuozié.

Kujn suahah kivi hijl'dä

Kivi hiili on muassa plastojna, kumbazet érottuačetah tojne tojzesta kajken mojzilla gornojlojlla porodojlla. Plastojn jarehys éj ole yhten mojne — tuagiémbah 2-3 metrua.

Kivi hijl'dä suahessa luaitah syvié kajvolojda — šahtojda (ris. 18). Šahtoissa lijkutah podjomnojt mašinat-kliétkat, nijssä laskiétah y nostetah rabočojlojda, nijssä nostetah šahtojsta muan piällä i suaduo kivi hijl'dä.


Ris. 18. Kivi hiili šahta.

Šahtojsta lähtiétäh muanalazet koridorat. Näjh on azetettu rel'sat, kumbazié myöten piénissä vagonetkoissa veetah kivi hijl'dä. Koridorojn laet i seinat luennetah luilla puvhizilla podporkoilla. Suvret kivi hiili šahtat ollah pohodnjat muanalazih linnojh uvličojn ke i kajdazién pereulkojn ke.

Šahtoissa ruatah kivi hiilen kaivajat. Hyö suahah muasta "mustua kuldua" — kivi hijl'dä.

Éndizeh ajgah kivi hijl'dä suadih käzi väellä. Omalla instrumentalla "obuškalla" rabočoj-zabojšikka lohkoj palojda kovasta kivi hijlen plastasta. Rabočoj-katajččija pani lohkojuttulojda hijli palojda telegazix i vedi sih kohtah, missä nijdä veettih hebozilla. Tämä oli ylen jugié ruado pahojssa uslovijojssa. Nyt mejllä kivi hijlen promyšlennostissa ajvin énämmäl'di i énämmäl'di upotrebljajjah otbojnojloida molotkojda i vrubovojlojda mašinojda. Ne lohkotah hijl'dä äjiä kerdua teriäbmäh zabojšikkua, ruadajua käzillä (ris. 19).


Ris. 19. Vrubovojn mašinan ruado šahtassa.

Ruadaen otbojnojlla molotkalla, miän parahat kivi hijlen lohkojat dostigajjah ajvin suvrembua i suvrembua ruavon proizvoditel'nostié. Énzi kerran 1935 vuodena, Meždunarodnojda nuorizon päjviä vasten, donetskoj zabojšikka Aleksej Stahanov yöllä hejttiäči šahtah i 6 čuasussa lohkoj 102 tonnua kivi hij1'dä.

Tämä oli rekordnoj vyrabotka, kumbane oli 14 kerdua suvrembi zabojšikan obyčnojda norma vyrabotkua.

Slajoznoj Stahanovan zavodinda nosti massat uvzih vojttolojh. Äjjat zabojšikat otettyh primiérua Stahanovasta i érähät ruvettyh andamah daže viélä suvrembua vyrabotkua. Näjn zavodiéči Donbassassa vägevä stahanovskoj dviženija, kumbane terväh levij kajkkié stranua myöten. Parahat miän rodinan ristikanzat yhtyttih täh dviženijah, liéten stahanovtsojksi.


Ris. 19.b A.G. Stahanov otbojnojn molotkan ke.

Énnen suadu kivi hijli rabočojlojlla pidi vediä iččiéllä i hebozilla: Nyt täh varojn leviél'di primenjajjah mejllä mehaničeskoida transportjorojda i konvejerojda. Nämä ollah piettymättä éjstyjat polotnišat, kumbazilla pannah kivi hiil'dä. Suaduo hijl'dä vijjah élektrovozojn vuoh glavnoih šahtah, mistä nostetah muan piällä.

Kivi hiil'dä énämäl'di ispol'zujjah poltamistona. Tämän lizäksi kivi hijlestä suahah raznojlojda poleznojlojda produktoida: kaliéssa kivi hijl'dä vozduhatta, sijdä suahah koksua, kivi hijli tervua k sveti1'nojda gazua. Koksa on neobhodimoj čugunan sulattamizessa. Kivi hiilen tervasta luaitah kruaskojda, lekarstvua i äjie tojzié produktojda. Svetil'noj gaza mänöv uvličojn vallendamizeh i gazovoiloih kuhnih varoin.

SSSR:ssa ollah suvret kivi hijlen bohatstvat. Äjjan kivi hijl'dä mejllä suahah donetskojssa bassejnassa — Jugassa i Kuznetskojssa bassejnassa – Sibirissä. Kivi hijlen zaležojda on lövvetty monissa miän Sojuzan pajkojssa.

Kivi hijlen zapasojda myöten Sovetskoj Sojuza zanimajččov tojzen sijan muailmassa, a suandua myöten vijdi vijdi nellännellä sijalla muailmassa.

Kujn suahah neftié

Neftié lövvetah muassa kajken mojzilla syvyksillä. Siélä, missä muan alla on äjja neftie, se tuagiéh novzov muan piällä (ris. 20).


Ris. 20. Neftin olemine muassa.

Éndizeh ajgah virduajua neftié kerättih kavhojlla. Sijdä ruvettyh kaivamah spetsial'nojlojda kajvolojda i neftié siél'dä ammullettyh rengilöjllä. Kajvolojn kajvannan ajgah nefti äjjaldi novzov yläh fontanana. Nefti virduav kajkkiélla i äjja tässä sidä kadov.

Nyt primenjajjah tojzié, parembié neftin suanda sposobojda. Neftié suahessa nyt luaitah éj kajvolojda, a kajdazié buravojdulojda skvažinojda. Buvrinda skvažinojn sijalla luaitah spetsial'nojlojda vyškojda (ris. 21). Muah aetah stal'- nojn buravan,se ruadav élektričestvalla. Buravojen muah skvažinua, burava mänöv syvemmäl'di i syvemmäl'di. Esli stal'noj burava vastuačov kovan kiven ke, nijn sta1'nojn buravan vajhtetah almaznojh. Almaznoj burava buravojččov suamojt kovat kivet. Buravalla jallesti skvažinah laskiétah metalličeskojn truban, kumbane hejttiäčöv alemmaksi i alemmaksi. Énzimäzeh trubah vintitäh tojzen, kolmannen, sih suaten, kuni éj piästä nefti sloih suaten.


Ris. 21. Nefti vyškat.

Skvažinasta nefti tuagiéh novzov trubua myöten fontanana i leviév virdana. Čtoby neftié pidiä, trubah luaitah kranat. Esli nefti iče éj novze yläh, kujn sidä kačajjah nasosojlla.

Suaduo neftié kačajjah ravdazié trubié myöten ili peregonnojlojh zavodojh libo ylen suvrih ravdazih čanojh, missä sidä hranitah. Tiäl'dä neftié työnnetäh nijh rajonojh i stranojh, missä sidä pidäv.

Nefti, kujn kivi hijli, ispol'zujččiéčov éj vajn poltamistona, no i tojzién produktojn suamizessa. Peregonnojloissa zavodojssa neftistä suahah benzinua, kerosinua, mazuttua. Mazutasta suahah parafinua, vazelinua, mašinoin voijanda vojlojda i tojzié poleznojlojda produktojda.

Neftin zapasojda myöten Sovetskoj Sojuza on bohatin gosudarstva muailmassa. Äjjan neftié mejllä suahah Zakavkazjassa, Srednéjssa Azijassa, Uralassa, Sibirissä i tojzissa kohtissa.

Sravnien tsarskojn Rossijan ke, neftin suanda mejllä kazvoj énämmän kolmié kerdua. Neftin suandua myöten Sovetskoj Sojuza zajmi nyt tojzen sijan muailmassa.

Poltamisto SSSR:n rahvahan hozjajstvassa

Poltamistolla on ylen suvri značenija miän rahvahan hozjajstvassa. Ylen äjja poltamistuo mänöv miän fuabrikkojh, zavodojh i élektrostantsijojh. Parovozat i parohodat, avtomobiljat i aéroplanat nijn že éj vojja ruadua poltamistotta. Poltamisto on neobhodimoj traktorojn i kombajnojn ruavossa sel'skojssa hozjajstvassa. Tämän lizäksi, poltamisto on neobhodimoi lämmittäessä i vallendaessa huonehié. Poltamisto i metallat ollah osnova kajken gosudarstvan hozjajstvennojssa élännässä.

Myö razvivaičemma i rubiémma viélä énämmäl'di razvivajmah miän poltamisto promyšlennostié. Poltamiston suannassa myö tavotamma i jatämmö äjjie kapitalističeskojlojda stranojda. Torfan suandua myöten Sovetskoj Sojuza otti énzimäzen sijan muailmassa, kivi hijlen suannassa — nellännen sijan, neftin suannassa — toizen sijan.

Suvrendaen poltamisto promyšlennostié, myö luennamma miän stranan mogušestvua.

METALLAT

Ravda, vaski, aljuminija, tina, kulda – kajkki nämä ollah metallat. Metallojlla on ylen suvri značenija. Mašinat i stankat, parohodat i parovozat, avtomobiljat i aéroplanat, rel'sat i sillat ollah luaitut metallojsta. Osobenno ylen suvri značenija on ravvalla.

Mittyöt svojstvat ollah metallojlla. Millä érotah metallat tojzista tiélojsta.

Esli hiéruo ruostunutta vaski dengua, se rubiév losnimah. Losnitah kulda, hobié, vaski, losnitah i tojzet metallat. Tädä losnindua myöten on kebié tijjustua metallojda. Kajkilla metallojlla on osobennoj metalličeskoj losninda.

Ken oli pajassa, se nägi, kujn molotan ozuannan alla kalittu ravda mänöv tahtottavaksi formaksi. Kivi že molotan ozuannasta murenov poroškaksi. Metallat taguočetah, nijdä vojt taguo.

Kalittulojda metallojda vojt éj vajn taguo, no i vediä provolokaksi. Metallat ollah vediäčijat, ne vojjah vediäčié.

Metallat ollah obyknovenno kovat vešestvat, vajn yksi metalla — rtut' — éj ole kova. Rtut' metalla on notkié. No lämmitäessä kovat metallat vojt luadié notkejksi. Tässä kebiésti vojt ubediéčié, esli ottua palane olovua, panna sidä metalličeskojh luzikkah i palavojttua spirtovkan libo primusan tulessa. Konza tina äjjal'di palavoiduv, se liénöv notkié, sulav. Metallat vojjah sulua.

Esli ottua stjoklahine pualikkane i panna sen yksi piä spirtovkan libo primusan tuleh, nijn sen piä, kumbazesta työ piéttä pualikasta éj palavojju. Esli že ottua sen pitkehys i lozehus vaskine libo ravdane provolokka i lämmittiä yksi provolokan piä primusan libo spirtovkan tulessa, to käellä, kumbazella työ piéttä provolokkua tojzesta piästä, liénöv ägié. Tämä on sentäh, čto metallat hyvin laskiétah lämmindä.

Élektričeskojt provodat luadiéčetah metalličeskojsta (obyknovenno vaskizesta) provolokasta. Näjn luaitah sektäh, čto metallat hyvin laskiétah élektričestvua.

Lugiétut svojstvat ollah kajkilla metallojlla, no kajken mojzet metallat érotah tojne tojzesta. Ravda éruov vaskesta. Kulda éruov i vaskesta i ravvasta.

Ravda, stali, čuguna — ollah mustat metallat. Vaski, tina, aljuminija – ollah tsvetnojt metallat. Kulda on kallis metalla.

Vajn ylen harvat metallat vastuačetah prirodassa puhtahana. Tuagiémbah metallat vastuačetah raznojlojssa rudissa. Rudat ollah gornojt porodat, kumbazissa on metallua i kumbazista vojt suaha tämä metalla. Rudat ollah muassa. Muduatta ne virutah éj syvässä i novstah muan piällä, no tuagiémbah kajkkié ne virutah syvällä muassa.

Ravda rudat

Ravdua suahah ravda rudasta. Kallehemmat rudat ollah mägilöjssä. Nämä ollah buroj železkjakka, ruskié železnjankka i musta magnitnoj železnjakka. Muduannet magnitnojn železnjakan palat veetäh iččiéh ravdazié predmiéttojda, kujn magnitta (ris. 22).


Ris. 22. Magnitnoj železnjakka.

SSSR:ssa énämbi ravda rudua on Uralassa, Krivorož'jassa i Kerčin lässä – Jugassa i kuzbassassa – Sibirissä.

Uralassa magnitnojsta železnjakasta ollah kogonazet mäet, primiéraksi, Magnitnoj, Vysokaja i Blagodat'.

Magnitnojn mäen luoh nyt on stroittu suvri čugunan suluanda zavoda, i sen luoh kazvoj suvri linna Magnitogorska. Ravda rudién suandua myöten Sovetskoj Sojuza nyt zajmi tojzen sijan muailmassa.

Kujn suahah ravda rudua

Mägilöjssä, missä ruda on éj syvällä muassa, sen suamizeh varojn kajvetah leviét kahallizet havvat — kar'erat.

Sentäh kujn ruda on kova gornoj poroda, niin murendua sidä käzillä on ylen jugié i éj vygodno. Rudua vzryvajjah dinamitalla. Vzryvat luaitah sih ajgah, konza rabočojt ujitah rudnikasta.

Rudan suamizeh varojn muan alla kajvetah syvät kajvot – šahtat. Šahtan poh'jasta luaitah kyl'gi hovut nijh pajkkojh, missä otetah rudua.

Muanalizet ruavot ollah jugiémmät i opasnojjmat kahallizié. Pidäv vedia bor'bua obvalojn opasnostin ke; sih varojn luaitah šahtoissa luennuksié.

Niin že pidäv sledié veen kačajndua, mujten se vojččov upottua šahtan. Tämän lizäksi, pidäv ajua pojs paha vozduha i kačajja sijah puhtasta.

Näjn rahvas männäh muan syvyksih i ovladevajjah sen bohatstvojlla.

Kuin suahah čugunua, stalié i ravdua

Énziksi ravda rudasta suahah čugunua. Čugunua sulatah osoboissa päčissä, kummasta sanotah domennojksi päčiksi, ili prosto domnaksi (ris. 23). Domna tämä on ylen suvri bašnjan nägöne päčči; sen korgehus obyknovenno on 20-30 metrua. Domnua "puhutah" (viritetäh) vajn yhten kerran, a sen jal'geh se ruadav piéttymättä moni vuotta.

Domnah ylähäl'dä gruzitah hijl'dä i rudua, a nijn že izvestié i peskuo rudasta vrednoilojn primessilöjn porotandah varojn. Alahalda sih piéttymättä puhuočov puhtas palava vozduha. Sidä pidäv hijlen palandah varojn. Konza palav hijli, rudasta éruov ravda, se yhtyv palamattoman hijlen jiännöksién ke i liénöv čuguna. Sulanut čuguna valuv domnan poh'jalla. Konza sidä kerävdyv äjja, sillojn alahalda domnah luaitah lovkon, savella vojetun. Sijdä sulanut čuguna valuv tulizena virdana lotokkojda myöten i sijdä kovenov.

Joga 100 čuastilla čugunua tulov 3-6 čuastié hijl'dä. Čuguna on ylen kova, no hrupkoj, ozuannasta murenov. Sijdä valetah kajken mojzié predmiéttojda.

Spetsial'nojlojssa päččilöjssä čugunasta suahah stalié i ravdua. Sulannuosta čugunasta läbi puhutah vägeviä vozduhan virdua. Tässä čuasti hijl'dä palav. Esli 100 čuastilla jaj 1/2-2 čuastié hijl'dä, nijn liénöv stali. Stali on ylen kova i taguočija. Stalista luaitah mašinojda, instrumentojda i rel'sojda.

Esli sulatussa čugunassa palav počti kajkki hijlo, nijn liénöv ravda. Ravdua upotrebljajjah siélä, missä pidäv pehmiédä metallua, primiéraksi, sijdä luaitah listojda katoksié kattaessa, rengilöjdä, tazojda i tojzié vešilöjdä.

Ravda vozduhassa ruostuv. Ruostunnasta vardeindah varojn ravdazié vešilöjdä katetah kruaskalla ili éi ruostuilla metallojlla - tsinkalla, nikelilla i toizilla.

Stali tože ruostuv, i mašinat sentäh teriämbäh kulutah. Äjja pidi panna vägié, čtoby suaha ruostumatojn stali. I jal'gimäzenä ajgana sen suadyh. Ruostumattoman stalin suannan sposoban avuamine on suvri sovetskojn naukan i tehnikan vojtto.

Tsarskojssa Rossijassa čugunan, stalin i ravvan suanda oli piéni. Nyt SSSR:ssa stroitah i laskiétah ruadoh uvzié domnié.

Sovetskoj Sojuza nosti čugunan laskennan puolella nellättä kerdua, a stalié – počti nellällä kerdua i zajmi nyt čugunan laskendua myöten tojzen, a stalin laskendua myöten kolmannen sijan muailmassa.

Vaski

Vaski prirodassa tuagiémbah vastuačov rudassa, no se vastuačov i puhtahana. Tämä on samorodnoj vaski.

Rudasta vaskié sulatetah nijn že, kujn i ravdua.

Puhtas vaski on ruskié. Se hyvin taguočov i vediäčöv provolokaksi. No se on ylen pehmié, sentäh puhtasta vaskié harvah upotrebljajjah izdelijojh. Esli vaskié sulata tojzién metallojn ke, nijn liétäh kovat splavat.

Vasken i olovan splavua kučutah bronzaksi. Bronzua upotrebljajjah mašinojda luadiessa, bronzasta luaitah kajken mojzié ukrašeniejda i statujojda.

Vasken i tsinkan splavua kučutah latuniksi. Monié vešojda, kumbazié obyknovenno sanotah vaskiziksi, ollah luaitut latunista. Vaskesta latunié éj ole jugié érottua sen kellasta tsviéttua myöten. Latunié äjjan primenjajjah mašinojn stroinnassa i voennojssa diélossa.

Aljuminija

Aljuminija on uvzi metalla. Énzimäzen kerran sidä suadyh Germanijassa sada vuotta tagah päjn. Sih ajgah aljuminija hinnottuj kallehena. Yksi kilogramma aljuminijua maksoj 2100 rubljua, sentäh čto éj maltettu suaha huogehemma. Aljuminijasta luaittnh vajn ukrašenijojda.

Vajn ylen éj ammujn élektričestvan vuoh ruvettyh suamah aljuminijua huogehella sposoballa.

Aljuminija rubej olemah neobhodimojna metallana. Se zavojujčči ičelläh suamoj suvremman sijan miän hozjajstvassa. I vojt sanuo, čto aljuminija on tulijan ajjan metalla.

Mintäh že aljuminija sijrdäv tojzié metallojda? Aljuminija on suamoi rasprostranjonnoi metalla mualla. Puhtahana se éj vastuače, no sidä on äija različnojlojssa gornojlojssa porodojssa.

Aljuminijua énämmän suahah rudasta - boksitasta. Suvret sen zaležat ollah Leningradskojssa oblastissa i Uralassa. Rudasta aljuminijua suahah élektričestvan vuoh.

Aljuminija on valgié, hobién nägöne metalla. Vozduhassa se éj ruostu. Aljuminija on kebié, sentäh sillä on nijn suvri značenija aéroplanoin i dirižablilojn stroitel'stvassa.

No aljuminija on pehmié metalla, sentäh sidä upotrebljajjah tuagiémbah splavoissa tojzién metallojn ke.

I ne vešat, kumbazié obyknovenno sanotah aljuminievojlojksi, primiéraksi, luzikka, kružka — ollah luaitut splavojsta — aljuminijasta tojzién metallojn ke.

Tsarskojssa Rossijassa ynnäh éj ollut omua aljuminijua. Sovetskoj Sojuza sozdajčči aljuminievojn promyšlennostin aljuminijan laskendua myöten zajmi nyt kolmannen sijan muailmassa.

Tina

Tina prirodassa énämmäl'di vastuačov rudana, kummasta sanotah tina bleskaksi.

Tina on ylen pehmié metalla i sidä kebiésti vojt lejkata vejčellä. Sentäh tinua tuagiémbah upotrebljajjah splavojssa. Olovan i tinan splava kebiésti sulav i upotrebljajjah sidä juotannassa. Olovan, tinan i sur'man splavua primenjajjah tipografskojlojn bukvién valannassa. Astejda tinasta éj luaita, sentäh kun se on jadovitoj.

Puhtas tina mänöv trubién, drobun, pul'kién i plombién valmistamizeh.

Kulda

Kulda prirodassa vastuačov vajn puhtahana. Se on gornojlojssa porodojssa piéninä palazina libo suonina. Harvazeh kulda vastuačov suvrina palojna — samorodkojna.

Gornojlojda porodojda murendaessa kulda suvrimat männäh peskuh, i liétäh kulda rossypit. Peskuo, kumbazessa on kuldua, sanotah kullankandajaksi. Tämän mojzesta peskusta kuldua suahah pezennällä. Kulda on jugié metalla, sentäh pestessä pesku ujdiv veen ke, a kulda suvrimat jiähäh priboran poh'jalla, kumbazessa pestäh kullankandajua peskuo k suahah kuldua.

Kullankandajassa peskussa on ylen vähä kuldua. Lugiétah vygodnojna pestä kullankandajua peskuo, esli 160 kilogrammassa peskuo on yksi gramma kuldua. Kuldua suahessa mänöv ylen äjja vägié, sentäh se i on kallis.

Puhtas kulda on pehmié metalla, sillä on keldane tsviétta i äjjal'di losniv. Vozduhassa se éj ruostu. Kulda eruov tojzista metallojsta suvrella taguočennalla i vediäčennällä. Énämmän kajkkié sidä upotrebljajjah moniétojn, a nijn že ukrašenijojn luainnassa.

Izdelijojh varojn kuldua upotrebljajjah hobién i vasken ke splavassa.

SSSR:ssa kuldua suahah Uralassa, Sibirissä, Sredneissä Azijassa i Del'ne-Vostočnojssa krajassa.

Kulda, kummasta suamma, mänöv Sovetskojn Sojuzan kulda zapuastah. Kullan suandua myöten miän gosudarstva zajmi nyt tojzen sijan muailmassa.

Metallat SSSR:n rahvahan hozjajstvassa

Kujn poltamistolla, nijn i metallojlla on ylen suvri značenija rahvahan hozjajstvassa. Suamoj glavnoj značenija metallojlla on sijnä, čto ne ollah neobhodimojt mašinojda luadiessa. Mašinat mejllä ollah neobhodimojt industrializirujessa miän stranua.

Leninan zavettua myöten myö razvivajčemma tjažjolojda industrijua, osobenno mašinostroenijua. Stalinskojlojn pjatiletkojn ajgah tjažjolojssa industrijassa myö dobejččiéčimma ylen suvrié uspehojda.

Mejllä on stroittu ylen suvret čugunan suluanda zavodat, primiéraksi, Magnitogorskassa, Stalinskassa i Makeevkassa. Nämä kolme gigantua sulatah sen verran čugunua, min verran sulattyh čugunua kajkki tsarskojn Rossijan zavodat. Ylen suvret zavodat on stroittu tsvetnojlojn metallojn sulatandah varojn, primiéraksi, ural'skojt vasken suluanda zavodat, volhovskojt aljuminivojt zavodat i tojzet.

Ollah stroittu Stalingradskoj, Čeljabinskoj i Har'kovskoj traktornojt zavodat, Saratovskoj kombajna zavoda, Rostovskoj sel'skohozjajstvennojlojn mašinojn zavoda i tojzet.

On stroittu zavodat, kumbazet luaitah avtomobililjojda, samoljottojda, motorojda, parovozojda i vagonojda. Mašinostroenija SSSR:ssa, esli sravnié énnen vojna ajjan ke, suvreni kaksikymmendä kaheksalla kerralla i tässä važnojmmassa hozjajstvan otraslissa miän gosudarstva zajmi tojzen sijan muailmassa.

Jiännyöstä sel'skohozjajstvennojsta stranasta miän Sojuza liéni mogučoiksi industrial'nojksi stranaksi.


II. VEZI

Äjja on vettä mualla. Ylen suvret, kumbazié éj sua sil'millä fattié, meret i okeanat katetah muan pindua. Ken oli meren luona, hän nägi, mittyne tämä on rannatojn prostora.

Luvuttomat jovet, suvret i piénet, kajkkiélla päin uvtetah muan pindua da kannetah omua vettä merilöjh i okeanojh.

Äjja vettä on muan alla. Konza kajvetah kajvolojda nijn madalalla libo syvällä vastuačov vezi, Tämä on gruntozoj vezi. Muduanzissa pajkojssa, primiéraksi urojssa, se virduav muan pinnalla sil'mälähtilöjnä.

I muan piällä vozduhassa on vettä. Pil'vet, kumbazet männäh muan piällä, ollah ylen piénistä vezi pizarojsta ili jiän kristallojsta. Lumena i vihmana vezi langiév pil'vilöjstä mualla.

Veellä on suvri značenija kujn prirodassa, nijn i rahvahan hozjajstvassa.

Kolme veen sostojanijua

Obyknovenno vezi on notkié, no vezi éj ajvin ole notkiéna. Konza vezi kyl'mäv, se muvttuv jiäksi. Jiä on kova vešestva. Konza vezi kunehtuv, se muvttuv hövryksi. Hövry on razoobraznoj vešestva, kuin i miän ymbäri olija vozduha. Značit, vezi vojččov olla kolmessa sostojanijassa: kovana, notkiéna i gazo-obraznojna.

Opytta 1. Rubiémma lämmittämäh stokanassa jiädä. Se sulav i muvttuv veeksi. Näjn vezi lämmittäessä perehodiv kovasta sostojanijasta notkiéksi.

Opytta 2. Rubiémma jatkamah stokanassa suavun veen palavojttamista. Vezi kiéhuv i muvttuv hövryksi. Näin lämmittäessä vezi notkiésta sostojanijasta perehodiv gazo-obraznojksi.

No vezi perehodiv yhtestä sostojanijasta tojzeh éj vajn lämmittäessä, no i vilustuessa.


Ris. 24. Hövry muuttuv tumanaksi.

Opytta 3. Valamma kolbah vettä, salbuamma kolban probkalla, kumbazeh on azetettu lyhyt stjoklahine trubka (ris. 24). Lämmitämmä veen kolbassa kiéhumizeh suaten. Vezi kiéhuv i muvttuv hövryksi. No ni kolbassa, ni trubkan lovkkozen luona hövryö éj nävy. Tässä on nastojašoj nägymätöj hövry. Se novzov ylemmäksi, kyl'mäv i mänöv ylen piéniksi vezi pizarojksi. Nijstä liénöv tumana, kumbane nägyv trubkan lovkkozen piällä. Näjn vezi vilustuessa muvttuv gazo-obraznojsta sostojanijasta notkiéksi.

Esli že ylen äjjal'di jähtyttiä vettä, nijk se kylmäv.

Opytta 4. Otamma puzyr'kazen hiénosta stjoklasta. Valamma sih vähäzen vettä. Panemma puzyr'kazen veen ke lumen i suolan sevokseh. Tämä sevos ylen äjjal'di jähtyv. Vezi puzyr'kazessa kyl'mäv, muvttuv jiäksi. Näjk vilustuessa vezi notkiésta sostojakijasta muvttuv kovaksi.

On-go puhtas prirodnoj vezi?

Prirodnoj vezi on merilöjn, jarvilöjn, jogilojn i oién vezi. Prirodnoj vezi éj ni konza ole sovsem puhtas. Sijnä tuagiéh on mudua. Osobenno mutnoj on jogi vezi keviällä veziajgah. Tämän lizäksi, veessä, ajvin on sulannuzié kajken mojzié vešestvojda. Osobenno äjja kajken mojzié vešestvojda on sulanut meri veessä. Meri vezi on kargién suolane, sentäh čto sijnä on äjja sulanutta kargejda i suolazié suolié.

Hozjajstvah varojn tuagiéh pidäv sen mojne vezi, kumbane éj ole mutnoj. A érähičči pidäv i sen mojne vezi, kumbazessa éj ole ni mittyzié suolié. Kujn puhtastetah vettä muvasta i sih sulanuzista suolista?

Otamma stokanan vettä, panemma vedeh luzikan savié i luzikan suolua. Sevotamma hyvin. Savi veessä éj sula, i savesta vezi liéni mutnoj. Suola veessä sulav, i suolasta vezi liéni suolane. Näjn myö valmistimma mutnojk suolazen veek. Kuottelemma puhtastua tädä vettä muvasta i sih sulannuzesta suolasta.

Kujn puhtastetah vettä muvasta

Opytta. Čtoby puhtastua vezi muvasta, luaimma fil'trovanijan.

Valmistamma puhtahasta fil'troval'nojsta bumuagasta fil'tran (ris 25). Panemma bumažnojn fil'tran voronkah. Voronkan azetamma puhtahah butylkah. Rubiémma tarkazeh valamah valmistettuo mutnojda suolasta vettä fil'1rah (ris 26).


Ris. 25. Kujn varustuačov fil'tra.


Ris. 26. Fil'trovanija.

Myö valamma fil'trah mutnojda vettä, a fil'trasta läbi tippuv puhtas läbi nägyja vezi. Značit, filvtra piéttäv muvan i laskov veen. fil'-tra puhtastav veen muvastta. Tämä i on fil'trovanija.

Myö fil'trujččiima mutnojn veen bumažkojsta fil'trasta läbi. Nijn že fil'trujjah kajken mojzié mutnojlojda žilkostilojda aptiékojssa i laboratorijojssa. Vodoprovodnojlojlla stantsijojlla vettä fil'trujjah obyknovenno pesku fil'trasta läbi. Esli mutnojada vettä valua puhtahalla slojalla, nijn peskusta läbi valuv puhtas läbi nägyja vezi. Mula piéttyv peskussa. Vodoprovodnojlojsta stantsijosta annetah fil'trujduo vettä.

No puhtastav-go fil'tra veen suolasta, kumbane on sih sulanut? Kuottelemma fil'truidun veen maguo. Se on nijn že suolane kujn oli. Značit, fil'trujmalla vezi vojt puhtastua vajn muvasta.

Sulanuzesta suolasta fil'truinnalla vettä éj voj puhtastua.

Kujn puhtastetah vettä sih sulanuzesta suolasta

Opytta. Čtoby puhtastua vettä sih sulannuzista suolista, luaimma veen ajannan (ris. 27).


Ris. 27. Veen ajanda.

Kuamma kolbah fil'trujduo suolasta vettä. Kolban lovkon plotno salbuamma probkalla kumbazeh on azetettu stjoklahizen trubkan njokka. Stjoklahizen trubkan tojzen njokan laskemma puhtahah probirkah. Probirkan azetamma stokanah vilun veen ke libo lumen ke.

Rubiémma lämmittämäh vettä kolbassa. Lämmitämmä sidä kiéhumizeh suaten i rubiemma kiéhuttamah. Kodvazek jal'geh probirkassa ozuttuačov vezi. Vettä probirkassa liénöv énämbi i énämbi. Mistä liéni tämä vezi?

Kiéhuessa vezi muvttuv hövryksi. Hövry lähtöv kolbasta trubkua myöten i mänöv viluh probirkah. Vilussa probirkassa hövry vilustuv i muvttuv veeksi.

Tämä vezi i kerävdyv probirkah. Konza probirkah kerävdyv jo äjja vettä, hejtämmä kiéhutannan. Näjn myö i ajojmma čuastin vettä kolbasta probirkah, luadimma veen ajannan. Mityttä vettä myö sajmma ajannan jal'geh?

Kuottelemma probirkah kerätyn veen maguo. Se on mavutojn. Suolua sijnä éj ole. Ajannalla myö puhtastimma veen sih sulanuzesta suolasta. Tämän mojsta vettä sanotah aetuksi ili destillirovannojksi. Tämä on sovsem puhtas vezi.

Sih tabah luaitah veen ajandua aptiékojssa i laboratorijojssa. Destillirovannojlla veellä luaitah lekarstvojda i kajken mojzié rastvorojda.

Vihma i lumi

Vezi hövryt, kumbazet liétäh vodojomojn veen i muaj pinkalla olijan veen kunehtunnasta, novssah yläh muan piällä. Siélä ne vilustutah i muvtutah piéniksi vezi tilkojksi, kumbazista liétäh hatakot (ris. 28). Pikkarazet vezi tilkazet yhtytäh, liétäh suvremmat i jugiémmät. Näjn liétäh mustat hatakot, kumbazié kučutah pil'vilöjksi. Jugiét vezi pizarat langetah pil'vilöjstä mualla. Vihmuv.


Ris. 28. Tukku hatakot.

Vihma liénöv vuvven lämbimällä ajjalla, vilulla vuvven ajjalla liénöv lumi. Lumi nijn že liénöv vezi hövrystä, no pakkazella vezi hövrystä liétäh éj vezi kuapljazet, a kovat kristallat – lumuot (ris. 29). Esli siä éj ole ylen vilu, nijn lumuot vozduhassa yhtytäh, obrazujjah lumi hlopjat. Lumi langiév mualla i venyttiäčöv valgiéna kattiéna.


Ris. 29. Lumuot (suvrennettu).

Kaste i udžve (härmä)

Vihma i lumi liétäh ylähänä muan piällä vozduhassa i sen jal'geh langetah mualla. Kaste i udžve liétäh vilustunnuzilla predmiétojn pinnojlla. Obyknovenno myö näemmä nijdä hejnillä, puvlojssa, kivilöjllä i tojzilla muan piälizillä predmiétojlla.

Kaste liénöv näjn. Kezällä, illalla i yöllä, muan pinda i pinnalla olijat predmiétat vilustutah. Vozduha kosketuksesta nijn ke vilustuv i vilustutah vozduhassa olijat vezi hövryt. Vilustunuot vezi hövryt hejtytäh predmiétojn pinnalla kasten kuapljazina. Konza predmiétat ollah ylen äjjal'di kyl'männyöt, primiéraksi, myöhäzellä sygyzyllä libo talvella, nijn vezi hövryt vozduhasta hejttiäčetäh nijllä éj vezi pizarojna, a piéninä kristallojna. Näjn liénöv udžve.

Veen kiérdo prirodassa

Päjväne lämmittäv muada. Päjväne lämmnttäv muan pindua i vettä jogilojn, jarvilöjn, merilöjn pinnalla. Päjväzen lämbimästä vezi kunehtuv i muvttuv hövryksi. Vezi hövry novzov ylähäksi muan piällä i vilustuv: ved' min ylembänä, sen vilumbi on vozduha. Kyl'männästä vezi hövry muvttuv pieniksi vezi pizarojksi ili jiän piéniksi kristallojksi. Näjn ylähänä muan piällä piénistä vezi pizarojsta ili jiän kristallojsta liétäh pil'vet. Nijstä vezi langiév jarelläh mualla vihmana ili lumena.

Vihma i lumi veestä čuasti vettä imevdyv muah, čuasti kunehtuv, čuasti virduav jogilojh. I jovet uvvestah vijjah tämän veen merilöjh.

I uvvestah tämä vezi kunehtuv merilöjn pinnasta. Uvvestah vezi hövry novzov vozduhah. Uvvestah lietäh pil'vet. I tuas vezi vihmana ili lumena langiév mualla. Näjn piéttymättä mänöv veen kiérdo prirodassa.

Veen levenemine palavojduessa i liččuačemine vilustuessa

Čtoby tunnustuačié tämän veen svojstvién ke, luaimma tämän mojzen opytan (ris. 30).


Ris. 30. Vezi palavojduessa levenöv i novzov trubkua myöten.

Otamma kolban i tävtämmä sen kruasitulla veellä. Kolban lovkon salbuamma plotno probkalla, kumbazeh on azetettu trubka. Tässä čuasti vettä mänöv trubkah. Zamiétimma veen tazon trubkassa, sidoen trubkan sijdä kohtasta langalla.

Opytta 1. Rubiémma palavojttamah kruasittuo vettä kolbassa. Sih varojn kolban panemma palavah vedeh. Terväh vojt nähtä, kujn kruaspttu vezi novzov trubkua myöten. Tämä on sentäh, čto palavojduessa vezi levenöv.

Opytta 2. Rubiémma nyt vilustuttamah vettä kolbassa. Sih varojn kolban panemma kyl'mäh vedeh ili lumeh. Nägyv, kujn kruasittu vezi nyt rubiév alenemah trubkassa. Tämä on sentäh, čto vilustuessa vezi liččuačov.

I nijn, vezi palavojduessa levenöv, a vilustuessa liččuačov. Nijn že on i tojzién notkiélojn tiélojn ke, primiéraksi, spirtan i rtutin ke. No veellä on i oma osobennosti.

Veen levenemine jiädyessä

Opytta. Tävtämmä butylkan veellä i plotno salbuamma probkalla. Viémmä butylkan veen ke pakkazeh. Kodvazen projdihuo myö näemmä, čto vezi butylkassa kyl'mi i butylka mureni. Mintäh mureni butylka? Sentäh, čto vezi kyl'mäessä leveni.

Počti kajkki židkostit kyl'mäessä kučistutah. Vezi že kyl'mäessä éj kučistu, a levenöv. Tässä i on veen osobennosti. Tämän veen osobennostin ke ajvin pidäv lugiéčié hozjajstvassa. Työ näjttä, čto vodoprovodnojt truvat pannah muan alla, čtoby nijssä vezi talvella éj kyl'mäjs. Esli vezi kyl'mäv nijn hailletah nämä metalličeskojt truvat. Näjn suvren vaen ke levenov kyl'mäja vezi.

Prirodassa tama vägi halgov ylen suvrié kivilöjdä. Esli kiven halgiéndah kerävdyv vezi, nijn kyl'mäessä vezi levenöv i murendav kiven palojksi. Näjn kyl'mä vezi murendav gornojlojda porodojda.

Termometra

Termometra: ili gruadusnikka on pribora, kumbazen vuoh tijjustetah, kujn on lämmin vozduha komnatassa ili pihalla, kujn on palava vezi i toizet predmiétat. Gruadusnikan vuoh mitatah temperaturua.

Gruadusnikka on ylen piénestä stjoklahizesta trubkazesta šarikan ke alahana. Šarikassa on rtuttié ili kruasittuo spirtua. Trubkane on kijnitetty lavdazeh. Lavdazeh on luaittu juannat, kumbazién vastah on kir'jutettu tsifrat. Nämä tsifrat ozutetah gruadusojda (ris. 31).


Ris. 31. Termometra.

Lämmittäessä rtutti Termometrassa levenöv i novzov trubkua myöten. Kyl'mäessä že rtutti termometrassa liččuačov i alenov trubkassa. Tässä kačotah, kumbazen juannan, mittyön tsifran kohtalla rtutti paččahane piéttyv termometran trubkazessa.

Opytta 1. Panemma termometran sulajah jiäh ili lumeh. Rtutin paččahane piéttyv sen delenijan kohtalla, missä on pandu tsifra 0, i rubiév sejzomah tässä ajvin, kuni jiä sulav. Značit, jiä sulav 0 gruadusalla. Nijn že 0 gruadusalla kylmäv puhtas vezi. 0 gruadusua tämä on jiän sulannan i veen kyl'männän točka.

Opytta 2. Rubiémma pidämäh termometrua kiéhujan veen hövryssä. Rtutin paččahane piéttyv sen delenijan kohtalla, missä on pandu tsifra 100. I tässä se rubiév sejzomah kajken ajjan, kuni vezi kiéhuv. Puhtas vezi kiéhuv 100 gruadusalla. 100 gruadusua — tämä on veen kiéhunnan točka.

Jiän sulannan i veen kiéhunnan točkién välié termometralla juatah 100 yhten suvrehuzih čuastiolojh. Nämä juannat ollah gruadusat. Tämän že mojzet juannat luaitah termometralla i alla 0 gruadusua i ylembänä 100 gruadusua. Ylembänä 0 olijojda gruadusojda sanotah lämbimän gruadusojksi, a gruadusojda alla 0 - vilun gruadusojksi.

Gruadusojda lyhyöl'di oboznačajjah značkalla ^o. Näjn kir'jutetah: jiä sulav 0 ^o, vezi kiéhuv 100 ^o lämmindä.

Tämän mojne rtuttihine termometra oli énzimäzeksi luaittu 190 vuotta tagah päjn učjonojlla Tsel'sijalla. Tämä termometra nijn i sanuočov – Tsel'sijan termometra.

Zadanija. Termometran vuoh mitakkua lämbimän i vilun veen temperatura. Termometran ozutukset kir'jutakkua.

Veen ruado prirodassa

Vezi prirodassa éj ole spokojno. Se on ajvin lijkunnassa. Omalla lijkunnalla vezi luadiv suvren ruavon.

Énnen kajkkié vezi luadiv murennanda ruaduo. Se murendav gornojlojda porodojda i muvttav muan piälystiä.

Meri allot suvren tuvlen ajgah novstah korgiélla rannalla, väellä ozuačetah sih i murennetah sidä. Jogilojn vezi huvhov randojda, osobenno bojko virduaién mägi jogilojn vezi. Äjjan murendamista luadiv vezi veziajgah i navodnenijan ajgah.

Suvrda murennanda ruaduo luaitah vodopadat. Ne muduatta langetah suvresta korgehuosta i syval'di huvhtotah poh'jua.

Vihma i lumi veet huvhtotah muan piälystiä, obrazujen muduatta suvrié urolojda.

Lijkkujat jiät — lednikat, hilljakkazin hejttiäčien mägilöjstä rovnjajjah muan piälystiä, katajjah i hiérotah nijen alla olijojda kivilöjdä.

No vezi prirodassa luadiv i sozidatel'nojda ruaduo. Ravié (bojkoj) veen virda viév piénié kivyzié, peskuo, savié, i piétytäh ne siélä, missä virda liénöv hillembi. Näjn jogilojssa liétäh madalat pajkat, suaret i randojda myöten liétäh kannokset.

Lednikat, mägilöjstä tullessa, kannetah ičen ke äjjan kivilöjdä, peskuo, savié. Lopulla ne suletah i jatetäh lednikovojt kannokset: katajtut kivet, peskuo i savié.

Näjn monién sadojn vuozién ajgah veen ruavon vuoh äjjaldi muvttuv muan piälystä.

VEZI VÄEN ISPOL'ZUJNDA HOZJAJSTVASSA

Oli ajga, konza ruadoh varojn hozjajstvassa ristikanza primenjajčči vajn kodi životnojlojn vägié, da omua sobstvennojda vagié. Sih ajgah ruavossa ristikanza primenjajčči vajn élävié dvigateljojda.

No jo ammuzista ajjojsta kodi životnojlojn vägié i omua sobstvynnojda vägié ruavossa ristikanza rubej vajhtamah prirodnoilla väellä.

Élävién dvigateljojn sijah ristikanza rubej primenjajmah vezi, tuvli, a sijdä i tojzié dvigateljojda.

Vezi dvigateljat

Suamojna prostojna vezi dvigateljana on vezi ratas (ris. 32). Sidä primenjaijah, primiéraksi, kyläläzessä vezi melličässä. Vezi rattahalla langiév vezi, sentäh se i pyöriv. Vezi ratas on yhtistetty melliččä kiven ke, sentäh sen lijkunda anduačov melliččä kivilöjh. Melliččä kivet nijn že pyöritäh i javhotah jyviä javhoksi.


Ris. 32. Vezi ratas (nalivnoj).

Vezi ratas on izobretittu jo ammuzilla ajjojlla. No éj ylen ammujn, 100 lizän ke vuotta tagah päjn Frantsijassa oli izobretittu vezi turbina.

Risunkalla nägyv kujn on azetettu turbina (ris. 33). Se on kahtesta metalličeskojsta rattahasta – yksi ratas on pandu tojzeh, tässä yksi ratas on lijkkuja, tojne on lijkkumatojn.


Ris. 33. Vezi turbinan azetus Dneprogéssassa.

Trubua myöten väen ke langiév vezi i matkalla vastuav turbinan. Vezi väellä luov turbinan lijkkujan rattahan labejh i zastuaviv sen raviésti pyörimäh. Turbina on yhtevtetty mašinan ke i pyörindä turbinasta mänöv mašinah. Élektričeskojlla stantsijalla nämä mašinat suahah élektričestvua.

Näjn, primenjajen vezi ratasta i turbinua, ristikanza ispolhézujččov langiéjua vettä hozjajstvassa.

Vezi élektričeskojt stantsijat

Vezi turbinojlla on ylen suvri značenija miän rahvahan hozjajstvassa. Nijttä éj voj olla ni yksi vezi élektričeskoj stantsija. Élektričeskojlojlla stantsijojlla luadiéčov élektričestva. Provodojda myöten élektričestva mänöv fuabrikkojh, zavodojh, sovhozojh i kolhozojh. Siélä élektričestva laskov ruadamah stankat i mašinat.

Leninan zaviéttua myöten myö stroimma äjjan élektričeskojlojda stantsijojda.

Jal'gimäzeh ajgah suaten suamojna vägevänä élektričeskojna stantsijana SSSR:ssa oli Volhovskoj vezi élektričeskoj stantsija, Se on stroittu 1926 vuodena Volhova jovella. Volhovskojsta stantsijasta élektričestva mänöv provodojda myöten Leningradan fuabrikkojh i zavodojh.

No 1932 vuodena Dnepralla on stroittu Dneprovskoj vezi élektričeskoj stantsija. Dneprogéssa — tämä on suamoj vägevä éj vajn SSSR:ssa vezi élektričeskoj stantsija, no i Evropassa. Sih on pandu yheksän ylen suvrda Turbinua.

Tällä stantsijalla suadu élektričestva provodojda myöten mänöv monih fuabrikkojh i zavodojh, sovhozojh i kolhozojh.

Dneprogéssa rubiév luadimah sen verran éléktričestvua, min verran vojjah andua kymmenen Volhovskojda stantsijua.

Sovetskojn pravitel'stvan pluanua myöten mejllä ruvetah stroiéčemah viélä vägevemmät vezi élektričeskojt stantsijat Volgalla i Angaralla.

Näjn myö vojtamma prirodan väet i panemma nijdä sluvžimah sotsialističeskojlla stroitel'stvalla.

Hövry dvigateljat

Ristikanza ispol'zujččov omassa hozjajstvassa éj vajn langiéjan veen vägié, no i hövryn vägié hövry dvigateljojssa.

Čtoby tijjustua, kujn hövry luadiv ruaduo, luaimma tämän mojzen opytan.

Opytta. Kuamma probirkah 1/4 vettä i salbuamma sen probkalla. Kijnitämmä probirkan i rubiémma kiéhuttamah sijnä vettä. Kodvazen jal'geh probka šumun ke lendäv probirkasta. Mi liéni?

Konza myö kiéhutamma vettä, vezi muvttuv hövryksi. Hövryö liénöv äjja, se kerävdyv kiéhujan veen piällä probirkassa. Salvatussa probirkassa sillä éj liéne hoduo, se on ličattu. Ličattu hövry liččuav siämestä probirkan sejnih i probkah. ličatun hövryn väestä probka i lendäv probirkasta.

Vot tädä ličattuo hövryn vägié i ispol'zujjah hövry mašinassa.

Hövry mašinan luainnan piällä ruattih äjjat. No nämä mašinat énziksi oldyh éi ylen udobnojt. Usoveršenstvujčči hövry mašinan 170 vuotta tagah päjn angličanin Uatt. Tämän jal'geh i ruvettyh primenjaimah hövry mašinua hozjajstvassa. Hövry mašinjon luainnan jal'geh oldyh luaittu énziksi parohoda, a sijdä i parovoza. Joga sijassa ruvettih primenjajmah hövry mašinojda.

No kujn hövry hövry mašinassa luadiv ruaduo?

Hövry mašinassa on kattila veen ke. Vettä kattilassa ylen äjjal'di lämmitetäh. Vezi kiéhuv. Liénöv äjja hövryö. Hövry trubua myöten manöv tsilindrah.

Kaččokkua nyt risunka 34


Ris. 34. Kujn hövry liččuav poršnjua i pyörittäv ratasta.

Tsilindrassa on poršnja, se plotno koskov tsilindran sejnih. Ličattu hövry äjjal'di liččuav poršnjah i tövkkiv vuorokkah to édeh, to tagah. Poršnja lijkkuv. No poršnja on yhtevtetty rattahan ke. Sentäh lijkunda mänöv rattahah: ratas pyöriv. Näjn hövry luadiv ruaduo hövry mašinassa.

Hövry dvigateljojlla on suvri značenija miän rahvahan hozjajstvassa. Nijdä primenjajjah parovozojssa, parohodojssa. Ne ruatah äjissä miän fuabrikojssa i zavodojssa, sovhozojssa i kolhozojssa.


III VOZDUHA

Konza kajos päjvänä myö kačomma ylähäksi, näemmä ičen piällä golubojn tajvahan. Goluboj tajvas tämä on vozduha, vallennettu päjväzellä. Muasta ymbäri on vozduha sloja, kumbane on éj vähembiä 700 kilometrua. Se on joga sijassa miän ymbäri. Vozduha zajmiv sijua.

Vozduha on tsviétatojn i läbinägyja gaza, sentäh myö émmä nae vozduhua.
Ris. 35. Vozduha lähtöv stokanasta.

Opytta. Otamma tyh'jan stokanan i kumuamma sen leviéh vezi astiéh. Vezi éj mäne stokanah, sentäh kujn stokanassa on vozduhua.

Vähäzel'di kalduamma stokanua. Stokanasta päjn ruvetah lähtömäh vedeh vozduha puz'yr'kazet (ris 35). Rubiémma enämmäl'di kalduamah stokanua, ajvin énämmäldi i énämmäl'di vozduha rubiév lähtömäh stokanasta. Vozduha piasti sijan stokanasta i vozduhan sijalla mäni vezi.

Näjn vojt kuadua vozduha stokanasta stokanah, kumbane on tävtetty veellä. Tämä opytta ozuttav, čto vozduha zanimajččov sijua.

Sanotah: "tyh'ja" stokana, "tyh'ja" butylka, "tyh'ja" rengi. A Tovestah ne éj olla tyh'jat, a ollah tävtetyt vozduhalla.

Vozduhalla on pajno

Kovat i notkiét tiélat pajnetah. On-go vozduhalla pajno? Čtoby tijjustua tämä, vojt luadié tämän mojne opytta.

Opytta. Otamma suvren hojkka sejnäzen kolban, plotno salbuamma sen probkalla, panemma trjapiččä palazen viésojn čaškalla i uravnovesimma. Otamma kolban vnésojlda, piästämmä probkan i lämmitämmä kolbua spirtovkan tulella.

Lämmitännän ajgah vozduha levenöv i čuasti sidä lähtöv kolbasta, hotja tädä myö émmä näe. Lämmitetyn kolban plotno salbuamma sillä že probkalla i panemma sillä že viésojn čaškalla. Kolba liéni kebiémbi, sentäh kujn lämmittämizen ajgah čuasti vozduhua läksi. Značit, vozduhalla on pajno. Vozduha on äjiä kebiémbi vettä. Litra vettä 4^o pajnav 1000 grammua, litra vozduhua nijssä že uslovijojssa pajnav vajn 1 1/3 grammua. Sentäh sanotah, čto vozduha on kebié. No vozduhalla, kujn i kajkilla prirodan tiélojlla, on pajno.

Vozduha on liččuačija i uprugoj

Vozduhua vojt ličata. I min énämmäl'di myö rubiémma vozduhua liččuamah, sen énämmäl'di se pyrgiv levenemäh. Tädä svojstvua sanotah uprugostiksi. Čtoby tunnustuačié vozduhan liččuačemizen i uprugostin ke, luaimma tämän mojzen opytan.

Opytta. Otamma levién 50 cm pitkehyön stjoklahizen trubkan. Tungimma trubkan njokan suvreh kartofelja palah. Kartofelja kruvgane jiäv trubkah i salbuav plotno trubkan lovkon. Nijn že plotno salbuamma kartofeljan kruvgazella tojzen trubkan njokan.


Ris. 36.. Vozlušnoj pistoletta.

Nyt otamma yhteh kädeh trubkan, a tojzeh — puvhizen pualikkazen. Rubiémma tövkkimäh tällä pualikkazella kartofelja kruvgasta trubkalla siämeh.

Muö émmä kergié tövkätä énzimästä kartofelja kruvgasta puoleh suaten, kujn tojne kruvgane lendäv trubkasta. Miän vozdušnoj pistoletta ambuv (ris. 36).

Luaimma viélä kerran tämän interesnojn opytan.

No mintäh ambuv vozdušnoj pistoletta?

Konza myö éjstämmä kartofelja kruvgazen trubkah, myo liččuamma vozduhua. Vozduhua kruvgazien välih trubkassa jaj sen že verda, a sijua se zaimiv vähemmän. Myö sidä liččuamma.

No ličattu vozduha on uprugoj, se pyrgiv levenemäh. Se pajnav molembih randoih i sih i tojzeh kartofelja kruvgazeh. Vozduhan painosta svobodčoj kartofelja kruvgane šumun ke lekdäv trubkasta. Vot mintah ambuv vozdušnoj pistoletta.

Vozduhan liččuamista i uprugostié ispol'zujjah tehnikassa. Najn ličatulla vozduhalla ruatah železnodorožnojlojn poezdojn i tramvainoilojn vagonojn tormozat.

Ličattuo vozduhua ispol'zujjah postrojkojlla brizguttaessa kruaskua i belilua. Ličattu vozduha on avtomobililoin šinojssa: sen uprugostin vuoh pehmetäh träsinnät, kumbazié polučaiččov avtomobilja ajaessa. Ličatulla vozduhalla ollah tävtetyt miäčyt, kumbazilla kizatah. Ličatun vozduhan uprugostin vuoh miaččy skoččiv ozuannasta kizuannan ajgah.

Zadanija. Luadié opytta. Mittyne on ozutettu risunkalla 37. Ottua trubka i puhaldua vozduhua butylkah, a sijdä ruttoh vijja butylka čurah (randah). Ličattu vozduha liččuav vetgä butylkassa, i vezi novzov trubkasta fontanana.


Ris. 37. Kujn liénöv fontana.

Vozduhan levenemine lämmittäessä i liččuačemine vilustaessa

Kujn i tojzet tiélat, vozduha lämmittäessä levenöv, a vilustaessa kučistuv. Tunnustuačié näjen vozduhan svojstvién ke vojbi tämän mojzella opytalla.

Opytta 1. Otamma kolban ili butylkan hojkasta stjoklasta. Sen lovkon plotno salbuamma probkalla, kumbazeh on azetettu pitka stjoklahine trubka. Trubkan njokan laskemma stokanah kruasitun veen ke. Rubiémma lämmittämäh kolbua ili butnlkua prosto palavilla käzillä. Kolbasta trubkua myöten ruvetah lähtemäh vedeh vozduha puzyr'kazet. Tämä liénöv sentäh, čto vozduha lämmittäessä levenöv (ris 38.)


Ris. 38. Vozduha lämmittäessä levenöv, vilustuessa liččuačov.

Opytta 2. Nyt vilustutamma vozduhan kolbassa: hejtämmä kolban lämmitännän i rubiémma sidä pidämäh sormilojlla probkasta. Čtoby énämmäl'di vilustuttua vozduha kolbassa, vojt sen piallä panna vilu tsäpiččä. Vezi nyt stokanassa novzov trubkua myöten. Tämä liénov sentäh, čto vozduha vilustaessa liččuačov.-

Vozduha pahojn laskov lämmindä

On tiéttävä, čto talveksi kodilojssa azetetah tojzet ruamat. Tädä luaitah sentäh, čtoby paremmin vardejja komnatassa lämmindä. A éj-go olis parembi panna kahten ruaman sijah yksi ruama lozién stjoklan ke? vojt liétä i tämän mojne kyzymys.

Nägyv, čto näjn éj voj vardejja komnatassa lämmindä. Pidäv olla ruamojn välissä vozduha sloja. Tämän vuoh paremmin pyzyv komnatassa lämmin. Tämä on sentäh, čto vozduha pahojn laskov lämmindä.

Tämä vojbi nähtä tämän mojzella opytalla.

Opytta. Otamma kaksi yhten mojsta stjoklahista stokanua, no yhten lozién, a tojzen hojkkazién sejnién ke. Molemmat stokanat tävtämmä yhten mojzella palavalla veellä i katamma stjoklilla. Molemmat stokanat panemma rinnakkajn. No yhten stokanan panemma stolalla, a tojzen panemma stjoklahizeh bankah tyh'jallä spička korobkalla. Tässä pidäv sen mojne astié, čtoby taman stokanan sej- nién lozehus i bankan sejnién lozehus olis yhten mojne, kujn énzimäzen stokanan sejnién lozehus. Éro tässä on vajn yhtessä: tojne stokana palavan veen ke on okružittu kajkkiélda päjn vozduhalla, kumbane on stokanan i bankan keskessä. Mittyne značenija on tällä vozduha slojalla?

Kodvazen projdihuo vojt ustanovié gruadusnikan vuoh ili kuottelennalla, čto vezi stokanojssa vilustuj éj yhten verraldi. Tojzessa stokanassa vezi vilustuj vähemmäl'di, kujn énzimäzessä, sentäh kujn se oli vilustumizesta zašitittu vozduha slojalla stokanan i bankan sejnién keskessä. Tämä ozuttav, čto vozduha pahojn laskov lämmindä. Tämän že mojne značenija on lämbimän vardejmizella komnatassa sillä vozduha slojalla, kumbane on ruamojn keskessä.

Nijn že hraniv miän rungan lämmindä vuate, osobenno mehovoj vuate, kummasta myö piémmä. Rungan i vuattién keskessä on vozduha sloja, i vuattejssa mejllä on lämmin éj sentäh, čto se mejdä lämmittäv, a sentäh, čto vozduha, kumbane on vuattejssa i vuattién i rungan keskessä, hraniv miän rungan lämbimiä.

Čtoby paremmin tijjustua tämä, vojt luadié tämän mojne opytta.

Opytta. Otamma kaksi yhten mojsta butylkua i, tävtämmä ne yhten moizjella palavalla veellä, salbuamma probkilla, yhten butylkan kiärimmä mehalla ili vuattiélla, a tojzen jatämmä kiärimättä. Kodvazen projdihuo vojt nähtä, čto vezi butylkassa, kumbano oli kiäritty mehalla ili vuattiélla, vähemmäl'di vilustui, kuin tojzessa butylkassa. Tämä liénöv sentähé čto vozduha, kumbane on butylkan i mehan libo vuattién keskessä, pahoin laskov lämmindä.

Nabljudenijat i opytat ozutetah, čto vozduha pahojn laskov lämmindä. Tällä vozduhan svojstvalla pol'zujččiéčetah hozjajstvassa i élannassa.

Mittynäne vozduha on kebiémbi lämmin ili vilu

Konza vozduha palavojduv i levenöv, se liénöv kebiémbi i novzov yläh. Näjn, konza päčči lämbiév, nijn palavojdunut vozduha yhtessä savun ke, a muduatta i kybenién ke, novzov trubua myöten yläh. Palajassa kerosina lampassa palavojdunut vozduha lampan stjoklua myöten nijn že novzov yläh. Esli viskata lampan stjoklah piénié bumuagan palazié, niin ne éj langeta tuleh, a novstah palavojdunuon vozduhan vuoh yläh. Kajkki tämä ozuttav, čto lämmin vozduha on kebiémbi viluo vozduhua, sentäh se i novzov yläh.

Opytta. Vozduha klassassa obyknovenno on lämbimembi, čem koridorassa. Avuamma vähäzel'di uksen (oven) klassasta koridorah i rubiémma pidämäh palajua tuohusta lattién luona (ris. 39). Tuohuksen tuli kaldavduv klassah päjn. Tämä özuttav, čto vilu vozduha, kujn jugiémbi, mänöv alahakkali.


Ris. 39. Opytta kahallizen oven luona.

Nostamma palajan tuohuksen i rubiémma pidämäh sidä ylähänä. Nyt tuohuksen tuli kaldavduv koridorah päjn. Tämä ozuttav, čto lämbimä vozduha, kujn kebiémbi, mänöv ylähäkkäli.

Esli myö avuamma uksen (oven) koridorah päjn i luaimma tämän mojzen opytan tuohuksen ke, nijn liénöv sidä že. Kajkki tämä ozuttav vilun i lämbimän vozduhan éjstynnän.

Lämbimä i vilu vozduha prirodassa ajvin éjstytäh.

Päjväne lämmittäv muada. Lämbiéčennyostä muasta lämbiéčöv vozduha. Lämmitetty vozduha, kujn kebiémbi novzov yläh, a sen sijah virduav vilu vozduha. Näjn lämmitännän i vilustunnan vuoh mänöv vozduhan éjstynda prirodassa.

Énzimäzet vozduhoplavateljat

Novsta vozduhah, lendiä vozduhassa tämä on ammune rahvahan miéli. Täh ammujn starajččiéčettih rahvas. No énzimäzeksi novstnh vozduhah vasta sen jal'geh, kujn tijjustettih, čto lämbimä vozduha on kebiémbi viluo.

Énämbi 150 vuotta tagah päjn Frantsijassa, yhtessä éj suvressa linnassa, Mongol'f'en vellekset luaittyh bumuagalla kleityöstä hiénosta kuvoksesta, suvren šaran. Sen alla sytytettih tulen i tävtettih šaran lämbimällä vozduhalla. Konza laskiéttih nuoran, kumbazesta piéttih šarua, se novzi korgiélla yläh vozduhah i lendi. Tämä oli énzimäne vozdušnoj šara.

Tämän jal'geh Mongol'f'en vellekset luaittnh spetsial'nojn šaran, kumbazella pidi novsta vozduhah rahvahalla. Tämä oli suvri šara, tävtetty lämmitetyllä vozduhalla (ris 40).


Ris. 40. Enzimäzin vosduhoplavateljojn vozušnoj šara.

23 päjvänä nojabrja kuvda 1733 vuodena Parižassa suvrella plošadilla, monen tuhatan rahvahan ajgah, vozdušnoj šara oli varustettu laskendah. Sih istuočettnh kaksi učjonojda. Laskiéttih kanatan.

Rahvahan ihastunnuon kirrunnan ke šara miéhilöjn ke terväh lendi yläh, ajvin ylemmäksi i ylemmäksi. Terväh se sovsem kadoj nävynnästä.

No midä liéni šaran i miéhilojn ke, kumbjoziase vej?

Lämmin vozduha šarassa vähäzin vilustui, šara liéni jugiémbi i vähän ajjan projdihuo šara aleni mualla.

Tämä oli énzimäne rahvahan lendo vozdušnojlla šaralla.

Tämän jal'geh monet ruvettyh lendelemäh vozdušnojlojlla šarojlla, kumbazet oldyh tävtetyt lämmitetyllä vozduhalla. No nämä lennännät tuagiéh loppiečettyh pahojn. Vozduhan lämmitändäh varojn näjh šarojh luaittnh žarovkjat, kumbazissa sytytettih tulda. Tämän tuačči tuagiéh vozdušnojlojssa šarojssa oldyh požuarat.

No terväh oli keksitty šara, kummasta tävtettih éj lämmitetyllä vozduhalla, a gazalla, kumbane on kebiémbi vozduhua. Tämän mojzet šarat primenjajččiéčetah i miän ajgah.

Vozdušnoj šara

Nygyne vozdušnoj šara tävttiäčöv kebiéllä gazalla – vodorodalla, kumbane počti sovsem éj mäne oboločkasta läbi. Oboločkan piälys šarassa on katettu lujalla siétkalla. Alahana sih on kiinitetty korzinka, kumbazeh istuočetah rahvas i kajkki midä pidäv heillä varojn. Tämä šara novzov vozduhah sentah, čto on kebiémbi vozduhua.

Vozdušnon šara vojččov novsta ylen korgiélla. No obyknovennojlla vozdušnojlla šaralla — aérostatalla — rahvas vojdyh novsta vajn 10800 metran korgehuolla. No i tällä korgehuolla vozduha on nijn harva, čto siélä olenda on opasnoj.

Čtoby novsta suvrella korgehuolla, pidäv olla spetsal'noi vozdušnoj šara — stratostatta (ris. 41). Stratostatta on suvri vozdušnoj šara, kumbane on tävtetty sillä kebiéllä gazalla — vodorodalla, kumbazella tävtetäh obyknovennojda šarua. Alahana stratostatalla on éi kahalline korzinka, a lujah salbavduj šaran nägöne metalličeskoj gondola. Gondolassa olijat ihmizet hengitetäh sillä kislorodalla, min hyö otetah ičen ke spetsial'nojlojssa priborojssa.


Ris. 41. Stratostatta "SSSR".

Mejllä SSSR:ssa stratostatta énzimäziksi oli luaittu 1933 vuodena. Kajos huomneksena 30 päjvänä sentjabrja kuvda stratostatta "SSSR" kolmen otvažnojn issledovateljojn ke novzi Moskovan piällä. Nellässä čuasussa se novzi 19300 metran korgehuolla. Tämän korgehuolla viélä muailmassa ni ken éj novssut. Vozduhoplavateljat radiuo myöten raportujdyh stratostatasta mualla omih vozduhan korgehuksién vojtoksih näh. Illalla stratostatta hyvilleh hejttiäči éj édäh Moskovasta.

Stratostatan "SSSR" lennändä kajkella muailmalla oli suvrena sobytijana, kujn rovetskojn naukan i tehnikan toržestva.

Vozdušnoj korablja

Vozdušnoj korablja, ili dirižablja on pitkähkö. Tämän forman vuoh se hyvin lejkkuav vozduhua (ris 42).


Ris. 42. Dirižablja.

Dirižabljan oboločkassa on gaza – vodoroda. Dirižabljan alla on kijnitetty gondola, missä istutah rahvas. Dirižabljassa ollah motorat, i nijllä vojt upravljajja.

Vozdušnojlla korablilla vojbi luadié suvret lennot. 1926 vuodena znamenitoj učjonoj putešestveknikka Amundsen dirižabljalla lendi Severnojlla poljusalla. Dirkžablja oli vozduhassa 71 čuasuo i hyvin tuli jarelläh.

Jal'gimäzeh ajgah suaten mejllä éj ollut dirižablilojda. No nyt myö stroimma k imejčemmä omié dirižablilojda. Ne mejllä ollah neobhodimoit i rahvahan hozjajstvassa i naučnojlojssa issledovanijojssa. Dirižabljat ollah neobhodimojt i miän gosudarstvan puolistamizessa kapitalistojsta, kumbazet vihatah miän Sojuzua i valmistetah mejh napadindua.

Rubiémma luendamah miän muan puolistandua!

Tuvli

Vozduha éj ni konza ole spokojassa. Se ajvin lijkkuv. Tämä vozduhan lijkunda i on tuvli.

Tuvli tuvlov kajkkih napravlenijojh. Jugassa tuvlov južnoj tuvli, severasta — severnoj tuvli i nijn iélleh. Tuvlen napravlenijua tijjustetah osobojn priboran vuoh, kummasta sanotah fjugeraksi (ris. 43).


Ris. 43. Fljugera.

Tuvli tuvlov raznoilla väellä. Olettelov tuvli hilljane, se čut' ševeliv lehtilöjdä. Vägevä tuvli häjlyttelöv suvrié puvn oksié. Tämä se ulvov ikkunan taguana. Olettelov i sen moine tuvli, čto häjlyttelöv puvloida i piéttäv astujua miéstä; Tämä on burja.

Mualla ollah nijn že uraganat. Uragana sordav puvloida, viév kodilojda i luadiv suvrié razrušenijojda. Uragana on strašnoj bedstvija. Uraganat tuagiémbah ollah južnojloissa mualojssa, mejllä ne ollah ylen harvah.

Pieni tuvli mänöv 4-5 metrua sekunnassa, vägevä tuvli 11-13 metrua sekunnassa. Uragana mänöv strašno raviéh — énämm-n 35 metrua sekunnassa.

Prirodassa tuvli luadiv suvrda ruaduo. Se kandav peskuo i savie, kumbazet liéttih gornojlojn porodojn murenemizesta, i jättäv niidä raznoilojh pajkkojh. Näin merilöjn rannojlla liétäh djunat, a pustynjojssa — pesku barhakat.

Éjstyjät peskut luaitah vredua hozjajstvassa, sentäh nijen ke veetäh bor'bua. Sih varojn luaitah puvlojn, tuh'jolojn istuttamista, kumbazet piétetäh peskun éistyndiä.

Tuvlen ruado hozjajstvassa

Ammuzista ajjojsta ristikanza pani tuvlen ruadamah omassa hozjajstvassa. Ristikanza ispol'zujččov tuvlda kujn dvigatel'nojda vägié. Viélä ammuzina ajgojna ristikanza luadi parusnojn sudnan. Tuvli puhuv parusah i éjstäv sudnua vettä myöten. Näjn tuvli vajhtoj sovdajat (rebtsat).

Éndizeh ajgah parusnojlojlla korablilojlla oli ylen suvri značenija. Nijn parusnojlojlla korablilojlla Kolumba 1492 vuodena énzimäziksi ajoj Evropasta Amerikah. Parusnojlojlla korablilojlla 1619 vuodena Magellana läksi ymbäri muasta vettä myöten. Kolmen vuvven jal'geh, vijestä Magellanan korablista yksi tuli jarelläh rod'nalla, ajaen ymbäri muailmasta (ris. 44).


Ris. 44. Magellanan korabli.

Hövry mašinan keksinnän jal'geh oln keksitty "tulihine korabli". Énziksi näjn kučuttnh parohodua. I parusnojt korablit ustupittyh sijan parohodilla. No i miän ajgah ollah parusnojt korablit. Risunkalla 45 on ozutettu miän otvažnoj parusnoj korabli — "Tovariš". "Tovariš" äjjan aeli okeanojda myöten.


Ris. 45. "Tovariš".

Ammuzista ajjojsta suaten ristikanza ispol'zujččov tuvlen vägié i mualla. Jo ylen ammuzista ajjojsta oldyh tuvli melličät (ris. 46). Tuvli pyörittäv melličän sijbié. Tämä lijkunda mänöv melličän kivilöjh. Melliččä kivet javhotah jyviä javhoksi.


Ris. 46. Tuvli melliččä.

Jal'gimäzillä ajjojlla mejllä luaitah vägevié tuvli dvigteljojda (ris. 47). Tuvli pyörittäv dvigateljan sijbié. Tämä lijkunda mänöv mašinojh, kumbazissa suahah élektričestvua. Élektričestva mänöv provodojda myöten i laskov ruadoh stankat i mašinat.


Ris. 47. Tuvli dvigatelja.

Näjn tuvlen vägi ispol'zujččiéčov rahvahan hozjajstvassa.

Mistä on vozduha

Kyzyndä sih näh, mistä on vozduha, énzimäzeksi oli sellitetty učjonojlojlla vähästä énämbi 150 vuotta tagah päjn. Učjonojt ustanovittyh, čto vozduha on énämmäl'di kahtesta gazasta. Yksi näjstä gazojsta pidelöv palandua – sidä sanotah kislorodaksi. Tojne gaza éj pidele palandua – sidä sanotah azotaksi.

Vozduhassa nijn že on vähäne uglekislojda gazua. Énziksi tunnustuačemma kislorodan i uglekislojn gazan svojstvién ke, a sijdä opytojlla tijjustamma vozduhan sostuavan.

Kisloroda

Vozduhassa kisloroda on sevotettu azotan ke, sentäh on jugié suaha vozduhasta puhtasta kislorodua. Myö suamma puhtasta kislorodua tonzella sposoballa (ris. 48).


Ris. 48. Kislorodan suanda.

Opytta. Panemma probirkah puolen luzikkua vešestvua, kummasta sanotah margantsevokislojksi kalijksi.

Probirkan salbuamma probkalla, kumbazeh on azetettu stjoklahine trubka. Tämän trubkan njokan panemma stokanan alla, kumbane on tävtetty veellä i kiännetty kumualleh levién vezi astién poh'jalla.

Rubiémma hilljakkazin lämmittämäh probirkua.

Énziksi trubkasta ruvetah lähtemäh vedeh vozduha puzyr'kazet, a sijdä ruvetah lähtemäh kisloroda puzyr'kazet. Ne novstah vedeh i vähäzin aetah vettä stokanasta. Stokanah kerävdyv ajvin énämbi i énämbi gazua i ajvin vähembi i vähembi jiäv vettä. Konza gaza ajav stokanasta kajken veen, otamma stokanasta trubkan njokan i hejtämmä lämmittämizen. Alahada stokanan salbuamma bumuagalla, nostamma stokanan gazan ke veestä, kiännämmä i panemma stolalla.

Laskemma täh stokanah kydäjan pärién. Päre rubiév palamah. Značit, kisloroda pidelöv palandua. Puhtahassa kislorodassa päre palav paremmin, čem vozduhassa. Značit, kisloroda vägevöjttäv palandua.

Kisloroda on neobhodimoj hengittäessä – Esli istuttua mittyne libo élävä žnvotnoj, primiéraksi hijri, bankah, kumbazessa éj ole kislorodua, nijn hän terväh kuolov. Nijn že éj voj éliä kislorodatta ristikanza. Bol'ničojssa jugiésti läzijöjllä vračat hengitändäh varojn annetah puhtasta kislorodua.

Uglekisloj gaza

Krome kislorodua i azottua vozduhassa on uglekislojda gazua, hotja ylen vähä.

Opytta 1. Butylkah panemma miéla palazié i kuamma sinne éj vägeviä suola kislottua. Terväh salbuamma butylkan lovkon probkalla, kumbazeh on azetettu viäristetty trubka. Tämän trubkan njokan laskemma veen ke stokanah, kujn on ozutettu risunkalla 49. Vedeh trubkasta ruvetah lähtemäh gaza puzyr'kazet. Tämä lähtöv uglekisloj gaza. Tämä on tože tsviétattoma gaza.


Ris. 49. Uglekislojn gazan suanda.

Laskemma gazo-otvodnojn trubkan njokan stokanah läbinägyjan izvjostka veen ke. Izvjostka vezi liénöv mudakas. Značit, uglekisloj gaza mudavttav izvjostka veen.

Laskemma nyt gazo-otvodnojn trubkan njokan tyh'jah" stokanah i salbuamma sen stjoklalla. Trubkua myöten lähtöv uglekisloj gaza i tävttäv stokanan, hotja myö tädä émmä näe, sentäh kujn tämä on tsviétattoma gaza. Laskemma stokanah palajan pärién. Päre sambuv. Stokanassa nyt on uglekisloj gaza. Uglekisloj gaza éj pidele palandua.

Kuottelemma tästä stokanasta uglekislojn gazan kuadua tojzeh "tyh'jah" stokanah. Luaimma tämän nijn že, kujn kuatah vettä. Nyt laskemma palajan pärién stokanah, missä oli vozduha. Päre sambuv. Značit, tässä stokanassa vozduhan sijalla nyt on uglekisloj gaza. Laskemma palajan pärién sih stokanah, missä oli uglekisloj gaza. Päre jatkav palamista. Značit, tässä stokanassa uglekislojn gazan sijalla nyt on vozduha. Näjn myö kuavojmma uglekislojn gazan stokanasta stokanah, kujn vettä. Myö vojmma näjn luadié sentäh, čto uglekisloj gaza on jugiémbi vozduhua.

Vozduhassa uglekisloj gaza on kajkkiélla. No énämbi uglekislojda gazua on éländä pomešjenijojn vozduhassa. Osobenno äjja uglekislojda gazua on komnatassa, kunne kerävdyv äjja rahvasta. I miän klassan vozduhassa on äjja uglekislojda gazua. Sejzatamma klassah bljudan läbinägyjan izvjostka veen ke. Terväh myö zamiétimma, čto veen piällä liéni valgié pljonka. Tämä pljonka liéni uglekislojsta gazasta, kumbane on vozduhassa. Ved' uglekisloj gaza mudavttav izvjostka vettä. Näjn ajvin vojbi tijjustua uglekislojda gazua.

No? mintäh uglekislojda gazua on énämbi éländä pomešjenijojssa?

Opytta 2. Otamma stokanazen läbinägyjan izvjostka veen ke. Rubiémma puhumah izvjostka vedeh hengähtys vozduhua stjoklahizesta trubkastjo ili ollesta läbi: izvjostka vezi stokanazessa liénöv mutnoj. Značit, hengittäessä myö vydeljajčemma äjjan uglekislojda gazua.

Opytta 3. Laskemma provolokalla stokanah palajan tuohuksen i katamma sen stjoklalla. Tuohus palav, no kodvazen projdihuo sambuv, sentäh čto vozduhasta, kumbane oli stokanassa, loppiéči kaikki kisloroda. Nostamma tuohuksen stokanasta, kuamma sih läbinägyjiä izvjostka vettä i bul'skutamma. Vezi stokanassa liénöv mutnoj. Značit, vozduhassa palaessa liénöv uglekislojda gazua.

Nyt on tiéttava, mintah élanda pomešenijojn vozduhassa on äjja uglekislojda gazua. Se lahtöv vozduhah hengittäessä i palaessa.

Opytta, kumbane ozuttav mistä on vozduha

Tunnustuačehuo kislorodan i uglekislojn gazan svojstvién ke, luaimma opytan, kumbane ozuttav mistä on vozduha (ris. 50)


Ris. 50. Opytta, kumbane ozuttav mistä on vozduha.

Opytta. Leviéh stjoklahizeh astiéh kuamma läbinägyiä izvjostka vettä. Vedeh laskemma levién probkan, kumbazeh on kijnitetty piéni palaja tuohus. Tuohuksen katamma butylkalla, kumbazesta on lejkattu poh'ja: butylkan lovkon salbuamma probkalla.

Tuohus butylkassa palav iélleh sentäh, čto vozduhassa on kisloroda. Tuohuksen palannan ajgah kisloroda rashodujččiéčov i liénöv uglekisloj raza. Konza kadov počti kajkki kisloroda, kumbane on butylkassa, nijn tuohus sambuv.

Liénnyt tuohuksen palannasta uglekisloj gaza imevdyv izvestka vedeh, sentäh vezi novzov butylkassa. Tässä butylkassa novssut vezi ottav priblizitel'no sen verran sijua, min verran otti palaessa rashodujdu kisloroda. Jiännyön sijan butykassa ottav azotta.

Tarkojlla opytojlla on ustanovittu, čto vozduhassa ollah kaksi gazua i čto vozduhassa kislorodua on vähästä énämbi 1/5 čuastié, a azottua 4/5 čuastié.


IV ELEKTRIČESTVA PRIRODASSA

Kajkilla on tiéttäväne grozan kartina. Tajvas on pejttynyt mustilla pil'villä, valav vihma, tulda räiskyttäv, kuvluv jury.

Suevernojt rahvas varatah grozua. Ylen ammujn rahvas duvmajdyh, čto voruo tulen räjskynnän ke työndav tulen räiskyttajä jumala. Siändyv jumala i laskov mualla tulen räjskyö i jyryö.

I miän ajgah nevežestvennojt rahvas duvmajjah, čto jyry on sentäh, čto Illja – prorokka tajvasta myöten aelov omalla telegällä i lykkiv muah tulizié streloida tulen räiskyn ke. Näjn-go tämä on?

Mi on tulen räjskyndä

Kezällä 1782 vuodena amerikanskoj učjonoj Franklin grozan ajgah pellolla laski oman znamenitojn zmejan. Hän rešši tijustua, mittyne on tulen räjsky.


Ris. 51. Tulen räjskytändä (yöllä snimitty).

Franklinan zmeja oli luaittu suvresta šulkuzesta pajkasta, i sillä oli ylähänä terävä njokka. Zmeja oli laskiéttu lujan lijnazen langan ke, sivotuon ke metalličeskojh avajmeh. Avajmeh nijn že oli sivottu šulkune pajkka, kumbazesta Franklin i pidi zmejua.

Konza hatakko projdi zmejan piällä, Franklin sydäj sormen avajmeh. Avajmesta lennäl'di pikkarane tulen räjsky — élektričeskoj kyven, i vähäzel'di kuvluj radžizenda.

Näjn Franklin énziksi tijjusti, čto tulen räjsky tämä on ylen suvri élektričeskoj kyven, a jury tämä on ylen vägevä kybenen radžizenda (ris. 51).

Jäl'geh učjonojt ustanovittyh, čto tulen räjsky i jury liétäh yhteh ajgah. I esli myö näemmä tulen räjskyö énnen kujn kuvlemma jurizennän, nijn tämä on sentäh, čto sviétta mejh tulov teriämbi, čem iäni.

Tijjustahuo, mi on tulen räjsky i jury, nauka ozutti religioznojn predrassudkan nelepostin juryh i tulen räjskyh näh.

Gromo-otvoda

Grozan ajgah tulen räjsky liénöv ili kahten pil'ven ili pil'ven i muan keskessä. Muah ozuannan ajgah, tulen räjsky vojččov poltua talon, tappua ristikanzan. Tulen räjskystä puolistuačetah gromo-otvodan vuoh. Gromo-otvodan keksi Franklin.

Franklin luadi tämän mojzen opytan. Häi syvällä muah ajoj korgién metalličeskojn steržnjan. Grozan ajgah tulen räjsky ozuačov steržnjah i sidä myöten mänöv muah. Tämä oli énzimäne gromootvoda.

Franklin predloži keksityn gromo-otvodan korgiélojn zdanijojn zašittimizeksi. Konza ruvettyh primenjajmah gromo-otvodojda, nijn ozuttuači, čto tulen räjsky harvembah ozuav zdanijojh, kumbazih ollah luaittu gromo-otvodat, a esli ozuav, nijn gromo-otvodah, kummasta myöten mänöv muah. Gromootvodojda ruvettyh énzimäzeksi primenjajmah Amerikassa, a sijdä i Evropassa. Miän ajgah gromo-otvodat ollah usoveršenstvujdu, i primenjajjah nijdä kajkkiélla puolistuessa tulen rajskynnästä (ris. 52). Gromo-otvodojn ke tulen räjsky éj ole varattava. Myö vojčemma nyt upravljajja tulen räjskynnällä, myö luaimma tulen räjskyn kuvndelijaksi.


Ris. 52. Gromo-otvoda fuabrikan truvan luona.

Élektričestva rahvahan hozjajstvassa

Vladimir Il'ič Lenin sanoj: "Kommunizma on sovetskoj vluasti pljus kajken stranan élektrifitsirujnda". Tämä Leninan ukazanija lujasti vypolnjajččiéčov miän sotsialističeskojssa stroitel'stvassa.

Miän stranassa on stroittu äjja élektričeskojlojda stantsijojda. Élektričeskojt stantsijat ruatah poltamistolla, nijssä ispol'zujjah langiéjan veen vägié i tuvlen vägié. Élektričeskojt stantsijat työnnetäh élektričestvua fuabrikkojh i zavodojh, kolhozojh, sovhozojh, rabočojlojn i krest'juannojn huonehuksih.

Éjektrifitsirujnnassa miän strana dostigni suvrié uspehojda. Yksi dneprovskoj élektrostantsija andav nyt élektričestvua énämmän, čem sidä annettyh kajkki tsarskojn Rossijan élektrostantsijat. A kajkki miän élektrostantsijat annetah élektričestvua počti 18 kerdua énämmän tsarskojn Rossijan élektrostantsijojda. I vijenneldätojsta sijalda, kummasta zanimajčči tsarskoj Rossija, élektričestvan laskendua myöten Sovetskoj Sojuza vijdi nyt kolmannella sijalla muailmassa.


V. KAZVOKSIÉN ELÄNDÄ

Kujn kazvokset életäh ajvojn keviällä

Tulov keviä. Ajvin énämmäl'di i énämmäl'di lämmittäv keviät päjväne.

Puvt i tuh'jot mečässä sejzotah viélä palljahat, nijllä viélä éj ole ni lehtilojda, ni kukkié, no jo turvotah počkat i jo terväh puvt kattuačetah vihannojlla lehtilöjllä i kukilla.

Počkat

Katkuamma buzinan oksan. Sijnä on äjja počkua (ris. 53).


Ris. 53. Buzinan počkat énnen puhkiéndua i puhketessa.

No éj kajkki nämä počkat olla yhten mojzet. Yhtet počkat ollah piénemmät, tojzet – suvremmat. Énzimäzet ollah lehti počkat, tojzet — kukka počkat.

Rubiémma avuamah lehti počkua. Piäl'dä se on katettu nahkan nägözillä suomujlla (lijpkojlla). Počkan siämessä on varren i lehtilöjn začatka. Lehti počkasta iélleh kazvav oksa vihannojn lehtilöjn ke.

Kukka počka nijn že on katettu suomujlla. Počkan siämessä on kukan začatka. Kukka počkista iélleh kazvav oksa lehtilöjn i kukkién ke.

Lehtilöjn kazvanda

Interesno on sledié, kujn miän puvt i tuh'jot kattuačetah lehtilöillä.

Énziksi turvotah počkat, ne liétäh ajvin suvremmat i suvremmat. Suomujt vähitellen érotah, i lopuksi počkasta puhkiév vihanda lehti. Počka puhkiév.

Puhkiéjasta nočkasta ozuttuačetah piénet rupistunnuot lehtyöt. Ne vähäzin avavvutah i liétäh sen mojziksi, mittunazié lehtilöida muö naemmä miän puvlojssa i tuh'jolojssa.

Kazvokset kattavvutah lehtilöjllä. Näjn mänöv lehtilöjn kazvanda.

Kukinda

Monet puvt i tuh'jot ruvetah kukkimah ajvojn keviällä. Risunkoilla ollah ozutettu muduanzién miän puvlojn i tuh'jolojn kukat, kumbazet kukitah ajvojn keviällä: rajjan "baraškat", orešnikan i topoljan "serjožkat" (ris. 54, 55, 56).


Ris. 54. Rajjan kukat.


Ris. 55. Orešnikan kukka.


Ris. 56. Topoljan kukat.

Nämä kazvokset zavoditah kukkié énnen lehtilöjn puhkiéndua.

Énzimäzet keviän kukat

Keviällä ajvojn kukitah i muduannet hejnä kazvokset. Mit ollah nämä énzimäzet keviän kukat?

Aivojn keviällä počti kajkkiélla savi počvilla vojbi vastata kazvos, kummasta sanotah savihejnäksi (ris. 57 i 58).


Ris. 57. Savihejnä ajvojn keviällä.


Ris. 58. Savihejnä kezällä.

Savihejnä kukkiv viélä énnen lehtilöjn puhkiéndua. Sen kukat ollah keldazet, vähäzel'di pohoditah vojkukan kukkih. Lehtet savihejnällä puhketah myöhembi. Ne ollah interesnojt sillä, čto ylimmäne piälys hejllä on vihanda i silié, a alimmane on katettu kujn valgiélla vojlokalla. Esli panna savihejnän lehti nägyö vas, nijn alimmane sen puoli ozuttuačov lämbimemmäksi, a ylimmäne — vilummaksi.

Muassa savihejnällä on jarié oksikas muanalane juvri, kukazessa on viélä mullozesta vuvvesta jiännyöt pitatel'nojlojn vešestvojn zapasat.

Pitatel'nojlojn vešestvojn zapasat ollah i tojzién ajvojn kukkijojn kazvoksién muanalizissa čuastilojssa; hohlatkalla klubnjassa, gusinojlla luvkalla lukovitsassa.

Pitatel'nojlojn vešestvojn zapasat ollah neobhodimojt kazvoksella sen kazvaessa ajvojn keviällä.

Ajgazet keviä kukat terväh kukitah, sentäh nijdä pidäv nähtä ajjalleh. Kezällä nijdä jo ét näe.

Kujn siémenestä kazvav kazvos

Keviällä miän Sojuzan suvrilla peldolojlla mänöv kyl'vö. Tämä on ylen važnoj sel'skohozjajstvennoj kampanija. Kyl'vettylöjstä siémenistä kazvetah kazvokset, kumbazet annetah mejllä urožajda.

Konza siémen puvttuv ryhlojh, märgäh muah, missä on kylläl'di lämmindä, se imöv vettä, turbuov i idäv.

Kazvokset ruvetah kazvamah zarodyšasta, kumbane on, joga siémenessä.

Esli ottua veessä turvonnut hernehen siémen, kiskuo skjda kuori (kettu) i érottua kaksi siémenen puoliskuo, nijn nijen keskessä vojbi nähta počkasta i juvrutta. Počkane i juvrut yhtessä sostavljajjah kazvoksen zarodyšan. Se on i rugehen juvässä. Zarodyša syötteliéččöv vešestvojlla, kumbazet ollah siémenessä, i sijdä vähäzin kazvav kazvos.

Opytta. Čtoby nähtä, kujn idäv siémen, i kujn siémenestä kazvav nuori kazvos, luaimma tämän mojzen opytan. Otamma kaksi stjoklahista stokanua. Joga stokanan ylähädä sivomma marljalla ili harvazella kuvos träpičällä. Marljan ili träpičan laskemma vähäzel'di stokanah. Molembih stokanojh kuamma vetta. Vettä kuamma sen verran, čtoby se koskis marljua ili träppččiä.

Yhten stokanan marljalla panemma hernehen siémenié, tojzeh — rugehen ili vehnan siémenié. Rubiemma nabljudajmah, kujn ietäh siémenet, i kujn kazvav nuori kazvos (ris. 59).


Ris. 59. Rujs siemenién idämine.

Kazvoksién juvret

Konza idäv siémen, sen zarodyša syötteliéčöv nijllä pitatel'nojlojlla vešestvojlla, kumbazet ollah siémenessä. No vot kyl'vetyöt počvah siémenet iettih. Siémenistä kazvettih nuoret kazvokset. Nijen juvret mändih pehmiéh muah (Ris. 60). Počva kattuači izumrudnojlojlla vihannojlla orahilla. Siémenen zapasat loppiéčettyh. Kujn i milla nyt suötteliéčöv nuori kazvos?


Ris. 60. Idäjan podsolnuhan juvrut tungevduv muah.

Kazvos suav vettä i pitatel'nojlojda suolié počvasta. Se nijdä suav omilla juvrilojlla. Tijjustamma, min mojzet ollah raznojlojlla kazvoksilla juvret.

Risunkalla 61 on ozutettu različnojlojn kul'turnojlojn kazvoksién juvret.


Ris. 61.. Podsolnuhan, svjoklan i rugehen juvret.

Mittynäzet suvret ollah juvret! Kujn leviél'di i syväl'di ne männäh! kujn ne männäh läbi počvasta!

Podsolnuhalla" on glavnoj juvri, kumbane laskov viélä juvrilojda. Tämän mojsta juvrda sanotah steržnevojksi. Svjoklalla on tože steržnevoj juvri, kumbane tože laskov juvrilojda. No tämä on jarié i razié juvri. Sijnä ollah kerävdynnyöt pititel'nojt vešestvat. Svjoklalla juvri on kujn kladovojna. Tämän mojne značenija on i nagrehen juvrella, hotja se i éruov formua myöten.

Rugehella juvret éj olla mojzet, kujn podsolnuhalla i svjoklalla. Rugehella glavnoj juvri éj vydeljajččiéče. Juvret sijdä kazvetah tukulleh. Tämän mojzié juvrilojda sanotah močkovatojlojksi.

Esli ylen tarkaldi kaččuo kazvoksién juvrilojda, nijn vojt nijssa lövdiä ylen hiénozié juvri tukkazié (ris. 62).


Ris. 62. Juvri tukkazet gorčitsan juvrilojssa.

Juvri tukkazilla kazvos imöv počvasta vettä i sijnä sulannuzié pititel'nojlojda suolié.

Esli katkata juvri tukkazet, nijn kazvos rubiév kujvamah. Sentäh kazvoksné tojzeh pajkkah istuttaessa, primiéraksi, parnikojssa i ogorodojssa, ylen pidäv sledié, čtoby éj rikkuo juvri tukkazié.

Kazvoksilla on äjja juvrda. Viélä énämbi on juvrilojssa juvri tukkazié. Tämän vuoh kazvos énämmän imöv počvasta vettä i sih sulannuzié pitatel'noiloida suolié.

No, esli počvassa on vähä näjdä pitatel'nojlojda suolié, nijn pidäv udobrjajja počvua, panna sih pitatel'nojlojda suolié.

Pravil'nojlla ruavolla i počvan udobrinnalla suvrennamma miän peldolojn urožajda.

Kazvoksién vihannat lehtet

Ken éj hyvällä miélin kaččonut vihandua pelduo, vihandua kukkijua nurmié, vihandojda šumijojda mečän lehtilöjdä! No jogahine-go tiédäv, mintäh kazvoksilla ollah vihannat lehtet?

Opytta. Otamma kaksi savipadua počvan ke i kyl'vämmä počvah mittyön tahto kazvoksen siémenié, primiéraksi, hernehen libo kagran siémenié.

Yhten padan panemma päjväzen sviéttah, a tojzen — pimiéh, kunne éj pajsta päjväne.

Monen päjvän jal'geh myö näemmä, čto molemmissa padojssa siémenet ietäh i nijstä kazvettih nuoret kazvokset. No min mojne on éro nijen keskessä?

Kazvokset, kazvanuot sviétassa, ollah normal'nojt, vihannat. Kazvokset, kazvanuot pimiéssä, ollah pitkät, kel'vät, vihannusta nijssä éj ole. Značit, kazvokset vihakkutah vajn sviétassa. Vihannutah kazvokset sentäh, čto nijssä sviétassa liénöv vihanda kruasija vešestva. Vot miksi kazvoksién lehtet ollah vihannat. (Ris. 63.)

Vihannat kazvokset ollah päjväzen lapset. Ne éj vojja eliä sviétatta. Tämän tiédäv jogahine muan ruadaja, i se éj rubié vihandojda kazvoksié kazvattamah pimiéssä, missä éj ole sviéttua. Siélä ét keriä urožajda. Kajkin tiétäh, čto sviétatta vihannat kazvokset éj vojja éliä, no mintäh vihannojlla kazvoksilla pidäv sviétta, tuagiéh éj tiétä.

Sada vuotta tagah päjn énzi kerran tijjustettnh, čto kazvokset pitajččiéčetah éj vajn počvasta, no i vozduhasta. Oli ustanovittu, čto vihannat kazvokset pitajččiečetah vozduhasta uglekislojlla gazalla i pitajččiéčetah sillä vajn sviétassa.

Veen i sih sulanuot pitatel'nojt suolat kazvos suav počvasta juvrilojlla. Uglekislojda gazua kazvos ottav vozduhasta lehtilöjllä. Uglekislojsta gazasta i veestää kazvoksién vihankojssa lehtilöjssä sviétassa liénöv pitatel'noj vešestva — krahmala. Vot miksi vihannojlla kazvoksilla pidäv sviétta.

Min mojzié stebljojda on roznojlojlla kazvoksilla

Kajkki kazvokset, kumbazet kazvetah prirodassa, vojt jagua kolmeh suvreh gruppah: hejnä kazvokset, tuh'jot i puvt.

Hejnä kazvokset, ili prosto hejnät, érotah sillä, čto nijllä kajkilla on pehmié hejnä korzi. Tuh'jolojlla i puvlojlla ollah kovat puvhizet stebljat.

No millä érotah tojznsta puvt i tuh'jot? Esli työ kačahtatta mittynäzeh tahtotta puvh, primiéraksi, nijni puvh, kojvuh, nijn työ näettä, čto sillä on yksi glavnoj steblja i stvola, kumbane oksivduv. Tuh'jolojlla, primiéraksi, buzinalla orešnikalla, tämän mojsta stvolua éj ole, nijllä stebljat lähtiétäh juvresta tukulleh. Stebljojn stroenijua myöten i tunnustetah puvlojda i tuh'jolojda.

Énämmillä kazvoksilla on ojgiéh sejzoja steblja. No muduanzilla kazvoksilla vastuačetah kiérdyjat i virujat korret. Kiérdyja steblja on, primiéraksi, fasolilla, humalalla. Nämä ollah pitkähköt i slabojt stebljat. Tämän mojne steblja kiäriéčöv mityttä nibujd' podporkua myöten i nostav lehtet sviéttah. Virujat stelbjat ollah, primiéraksi, ogurtsojlla. Nämä tože ollah pitkät i slabojt stebljat, no ne virutah mualla.

Sel'skojn hozjajstvan praktikassa kiérdyih kazvoksih varojn, primiéraksi, fasolilla, riädylöjllä pistetäh pualikkazet. Viruién stebljojn ke kazvokset, primiéraksi, ogurtsat, istutetah édemmäksi tojne tojzesta, čtoby sen stebljat viruttajs mualla.

Stebljat piétah lehtilöjdä i suatetah nijdä päjväzen pajstoh. No kazvoksen stebljalla on i toine značenija. Čtoby tijjustua tämä, luaimma taman mojzen opytan.

Opytta. Butylkah ili stokanah kuamma vähäzen rastvorittuo veessa ruskiéda černiéliä i panemma sinne oksat lehtilöjn ke.

Tojzena päjvänä pidäv ottua oksat černiélästä i lejkata sidä pitkehuo i poikki. Rubiév nagymäh, kujn kruasiéči steblja ruskiélla černiélalla. Ruskiéksi liéttih i lehtilöjn suonet.

Tämä opytta ozuttav, čto stebljua myöten juvrista lehtih novzov vezi i sijnä sulannuot vešestvat, kumbazié kazvos imöv omilla juvrilojlla počvasta.

Veen kunehtutanda kazvoksilla

Imiétyöt počvasta suolat jiähäh kazvokseh. Myö nijdä tijjustamma, konza poltamma kazvoksié: palannasta liényt tuhka i on mineral'noj suola. Vezi, kummasta kazvos imöv počvasta, éj kajkki jia kazvoksih: Äjja vettä kunehtuv lehtilöjllä. Veen kunehtundua vojt nähtä tämän mojzella opytalla.

Opytta. Éj suvren kazvoksen oksan lehtién ke panemma probirkah veen ke. Veen piällä kuamma slojan vojda, čtoby vezi pinnalda éj kunehtujs. Otmiétimma probirkassa kuh suaten on vettä. Päjvän tojzen projdihuo rubiév nägymäh, kujn veen pinda probirkassa aleni. Tämä on sentäh, čto kazvos imöv i kunehtuttav sidä omilla lehtilöjllä.

Kazvokset kunehtutetah äjjan vettä. Yhtessä kul'turnojlojn kazvoksién ke kunehtutetah vettä i soru hejnät i näjn kujvatetah počvua. Sentäh bor'bassa kujvamizen ke on suvri značenija bor'balla soru hejnién ke.

Kukkih, nasekomojlojh i tuvleh näh

Kukkijassa vijšenja savussa

Vijšen'ja kukkiv keviällä. Vijšen'jan oksilla on äjja valgejda kukkié. Nämä ollah énzimäzet keviä kukat miän savussa. Kukkién piällä böristen kihistäh kimalehet, lennellen kukka kukalda.

Katkuamma vijšen'ja kukkazen i kačomma, kujn se on luaittu (ris. 64).


Ris. 64. Vijšen'ja kukkane hallattuna (suvrennettuna).

Énzimäziksi näemmä kukan valgejda lepestkazié. Lepestkazié on vijzi, yhtessä ne luaitah venčikkazen.

Kačahtamma kukkazen siämeh. Siélä myö näemmä äjjan tyčikkojda. Joga tyčinka on rihmazesta keldazen pyl'nikan ke ylähänä. Tässä pyl'nikassa valmistuv hiéno pöly. Konza pölyne on valmis, pyl'nikka halgiév, i pöly lähtöv pojs pyl'nikasta. Kukan keskellä nägyv pestikka. Vijšen'jan kukassa on yksi pestikka. Pestikan alimmane puoli on levennyt. Tämä on zavjazj. Zavjazista lähtöv stolbikkane, kumbazen pijossa on ryl'tsane (ris. 64).

Ésli myö nyt kačomma kukkua alimmazelda puolelda, nijn myö näemmä piénet vihannat lehtet. Nämä ollah čaškalehtet. Čaškalehtié on vijzi. Ne luaitah čaškan, kumbane kattav kukan ulguoda päjn. Myö nyt tijjämmä, kujn on luaittu vijšen'jan kukka. No midä ruatah kukissa kimalehet, kumbazié ylen äjja lendelöv vijšen'ja savussa.

Valgiét vijšen'jan kukat muanitetah kimalehié sillä čto näjssä kukissa on magié sokku. Vot tämän magién sokun tuačči kimalehet lennetäh kukkih.

No kimalehién lennändä kukkih on poleznoj i kazvoksilla. Konza kimaleh lendäv magién sokun tuačči kukkah, hänen töpäkkähäh rungazeh tartuv pyl'nikojsta lähtija pölyne. Konza kimaleh lendäv i istuočov tojzella kukalla, nijn tartunut häneh pölyne tartuv tämän kukan pestikan ryl'tsazeh. Näjn kimalehet kannetah nölyö kukkazesta kukkazeh. Näjn kimalehién vuoh mänöv vijšen'ja kukan pölyvdymine. Vasta kukan pölyvvynnän jal'geh rubiév zavjazista kazvamah tejldä kajkilla tiéttävä vijšen'jan ploda, kumbane kypsevdyv keskellä keziä.

Kukkijassa rujs pellossa

Rujs kukkiv (rävästäv) kezällä. Rugehen kukkazella éj ole venčikkua (ris. 65). Se on vihannojsta suomuzista, kolmesta tyčinkasta i pestikasta kahten sullakkahan ryl'tsazién ke.


Ris. 65. Rugehen kukka (suvrennettuna).

Kukkijan rujs pellon piällä työ éttä näe lendelemässä kimalehié kukasta tojzeh. Kujn pöly kandeliéčov rujs kukkazelda kukkazella?

Mängiä kezällä peldoh, missä kukkiv rujs. Pellon piällä työ näettä keldazen pölyn pil'ven. Tämä on rugehen pöly. Tuvli puhaldelov sidä halgiénnuzista pyl'nikojsta i viév kukasta kukkah. Rujs, kujn i monet muvt kazvokset, kumbazilla éj ole venčikkua, pölyvdyv tuvlen vuoh.

Vasta pölyvynnän jal'geh rugehen zavjazista kazvetah juvät, kumbazié kerätah keskellä keziä.

Kul'turnojlojn kazvoksién kazvanda

Äjjat miän kazvokset, kyl'vetyöt keviällä peldoh ili ogorodah, sina že vuodena kukitah i tuvvah plodié i siémenié. Tämän mojzet ollah, primiéraksi, kagra, proso, pelvas, herneh, fasoli i tojzet. Kajkkién näjen kazvoksién kazvanda siémenestä i siémeneh suaten mänöv yhtessä vuvvessa i sanuočetah yksivuodiziksi.

Tojzién kazvoksién, kujn primiéraksi, svjoklan, nagrehen, morkovkan, kazvanda siémenestä siémeneh suaten mänöv kahtessa vuvvessa. Énzimäzenä kezänä siémenestä kazvav suvri lozné juvri, lyčykkäne varzi i sijdä lähtijat lehtet. Vajn tojzena vuodena ne kukitah i liétäh plodat i siémenet. Kajkkié tämän mojzié kazvoksié sanotah kaksivuodiziksi.

Ollah viélä i tämän mojzet kazvokset, kujn, primiéraksi, juablokka puvt, gruša puvt, kumbazet zavoditah kukkié vajn 5-6 vuvvella, a muduatta i myöhembi. Tämän jal'geh ne kukitah i tuvvah plodié joga vuotta kajken kazvanda i éländä ajjan. Tämän mojzet kazvokset sanuočetah monivuodizikski.

Miän kul'turnojlojn kazvoksién keskessä, primiéraksi, vehniä, juatah jarovojlojksi i ozimojlojksi sortiksi. Jarovojoda vehniä kyl'vetäh keviällä, i sinä že vuodena se mänöv tähkällä, kukkiv i tuov juvät. Ozimojda vehniä kyl'vetah sygyzyllä. No sygyzyllä se vajn mänöv orahalla. Vajn toissa vuodena, sen jal'geh, kujn se on talven lumen alla, tämä vehnä mänöv tähkällä, kukkiv i tuov juvät. I esli kyl'viä ozimojda keviällä, to se nijn že mänöv tähkällä, kukkiv, no juvat tuov vajn tojzena kezänä.

No vojbi upravljajja i kazvoksién kazvannalla. Esli vähäzel'di roskittua ozimojn vehnän juvié, a sijdä pidiä 40-50 päiviä vilussa (2^o i enämmässä), to kyl'vettylöjstä keviällä juvistä kazvetah kazvonkset, kumbazet tuvvah juvié sinä že vuodena. Tämän kazvoksen kazvannalla upravljajnda sčosoban razrabotajčči akademikka T.D. Lysenko i sanotah sidä jarovizatsijaksi.

Jal'geh liéni vozmožnojna i jarovoin vehnän jarovizkrujnda. Sen juvät vähäzel'di ijatetäh, a sijdä piétäh 7-16 päjviä vilussa pajkassa (5-10^o i ylemmä 0). Jarovizirovannojlojsta juvistä kazvetah kazvokset, kumbazet sualistutah monda päjviä énnen, a- glavnoj on se, čto suvrenov urožaj. Sojuzua myöten jarovojn vehnän jarovizatsija nostav urožajda počti puolella tojsta tsentneralla gektaralda. Sentäh kuk jarovojn vehnän jarovizatsija mänöv plošadilla, kumbane on 10 millionan gektaran mojne, to vojt lugié, äjjan-go lizävö urožajda se andav miän stranalla.

Jarovnzatsija on yksi sovetskojn naukan i sel'skohozjanstvennojn praktikan suvremmista dostižennjojsta. Sen vuoh myö vojmma upravljajja kazvoksién kazvuo nijn, kujn pidäv hozjajstvennojlojssa interesojssa.


VI. TERVEHYÖN VARDEJNDA

Čtoby liétä tervehenä i opastunnuona miän sotsialističeskojn obšestvan ruadajana, pidäv tiétä, kujn piénestä suate vardejja tervehyttä i kujn ojgejn ruadua.

Ruado i lebävö školassa

Puhtavus i porjadka klassassa ollah énzimäzinä uslovijojna tervehyön vardejnnassa i hyväh opastundah varojn.

Konza klassassa on reduo i pölyö, äjja pölyo on i vozduhassa. Myö hengitämmä tällä vozduhalla i vozduhan ke yhtessä hengitämmä pölyö, pöly mänöv miän kovhkolojh.

Pölyssä ajvin on mikrobua. Nämä ollah ylen pikkarazet élävät sušestvat, kumbazié éj sua nähtä prostojlla sil'mällä. Nijdä ylen äjja on pölykkähässä vozduhassa, konza myo hengitämmä vozduhua, mikrobat puvtutah miän kovhkolojh. Näjllä mikrobojlla keskessä on i sen mojzié, kumbazet tuvvah läzimnzen — kovhkolojn tuberkuljozan, ili, kujn obyknovenno sanotah, čahotkan. Tuberkuljozasta kuolov äjja rahvasta.

Čtoby éj hengittiä pölykkähällä vozduhalla, pidäv klassua objazatel'no provetrivajja: tuagiémbah avajlla klassan fortočkua, a konza on hyvä siä, nijn i ikkunua. Avatusta fortočkasta ili ikkunasta ujdiv pölykäs, paha vozduha i tulov puhtas, veres vozduha.

Klassassa ruadaessa pidäv ojgiéh istuo. Monet učenikat éj istuta ojgejn stolan i partan taguana. Istutah gorbistunnuona i pajnunnuona. I esli hyö näjn istutah ajvin, nijn hejl'dä viäristyv sel'gä i tämä viäristyndä vojččov jiähä kajkeksi igiä. Pidäv privyknié istumah ojgiéh, pajnumatta.

Lugiessa i kir'juttaessa muduannet učenikat ylen äjjal'di pajnutah Knijgan ili tetradkan piällä. Esli hyö ruvetah näjn istumah ajvin, nijn hejllä rikkuočetah sil'mät, hyö luadiéčetah blizorukojlojksi i ruvetah pahojn nägemäh édäh.

Ruadaessa pidäv istuo nijn, čtoby sviétta éj mänis kohaldi sil'mih i hyvin andajs sviéttua knijgah, kummasta työ luvetta, ili tetradkah, kumbazeh työ kir'jutatta. Esli jarkoj, sviétta langiév kohaldn sil'mih, nijn tästä rikkuočov nägemine. Esli sviétta on taguana, nijn miän piän kuvahane langiév knijgalla ili tetradkalla. Esli že sviétta on ojgiéssa puolessa, nijn tetradkalla, kumbazeh työ kir'jutatta, langiév kuvahane, tiän käestä. Kajkkié parembi on istuo nijn, čtoby sviétta langejs vazemesta puolesta.

Pidäv maltua éj vajn ojgejn ruadua, no i ojgejn lebiäčié. Vijkon istunnan jal'geh klassassa polezno on luadié fizkul'turnoj minutka, t.s. luadié moni fizkul'turnojda upražnenijua, konza ikkuna on avattuna. Tämä osvežajččov i luadiv bodrojksi.

Peremenan ajgah pidäv lebiäčié. Paras huagavunda peremenan ajgah on progulka i kizuannat sviéžojssa vozduhassa. Tämän mojzen lebävön jal'geh paremmin mänöv opastunda.

Ruado i lebävö kojssa

Puhtavus i porjadka ollah neobhodimojt i kojssa. Pidäv ajvin sledié, čtoby kojssa éj olis pölyö i reduo, čtoby kajkkiélla olis puhtas. Pidäv provetrivajja komnattua, osobenno huomneksella maguannan jal'geh, i illalla énnen maguandua. Pidäv sanuo kodilazilla, esli hyö éj tiéttäne, mintäh pidäv provetrivajja komnattojda.

Éj ole hyvä, konza kojssa ollah viskottu vešit, knijgat, tetradkat. Pidäv kojssa luadié ruado uglane, kumbazessa oldajs kajkki tiän opastunda prinadležnostit i missä vojs valmistua annetut urokat.

Kojssa pidäv éj vajn valmistua annettulojda urokkojda i ruadua kebiémbié ruadolojda, no pidäv objazatel'no i lebiäčné. Parembi lebävö on progulka i kizuanda sviéžojssa vozduhassa. A talvella tämän lizäksi i sporta: jiähine mägi, regyöt, kon'kat i sukset.

Joga päjviä kaksi čuasuo objazatel'no pidäv olla sviéžojssa vozjoduhassa. Čtoby éj prostudiéčié, éj pié kiäriéčné, a pidäv vähazin i ostorožno zakaljajja omua rungua. Illalla pidäv viérrä ajjalleh muata. Tiän igähizillä lapsilla pidäv muata éj vahembiä 10 čuasuo sutkissa.

Rabočojlojn ruado i lebävö proizvodstvassa

Énnen, konza fuabrikat i zavodat oldyh kapitalistojlla, rabočojt ruattyh päjvässä 10 čuasulojn i énämmin. Izännät kapitalistat éksploatirujdih rabočojlojda. Hyö starajdyh suaha vajn rabočojlojsta énämmän baryššua. Rabočojloin ruavon vardejndah näh hyö éj piétty huolda.

Kujn vajn fuabrikat i zavodat perejdittih Sovetskojlla gosudarstvalla, sovetskoj vluasti ustanovi kaheksan čuasuhizen ruado päjvän. Nyt miän fuabrikojssa i zavodoissa on ustanovittu sejččemen čuasuhine ruado päjvä, a proizvodstvoissa, kumbazissa on vrednoj ruado — daže on kuvzi čuasuhine ruado päjvä. Miän fuabrikojssa i zavodojssa piétäh huolda ruadajan ruavosta.

Énnen kajkkié piétäh huolda sijdä, čtoby olis puhtas ruadua. Osobenno veetäh bor'bua pölyn ke. Monissa fuabrikojssa, kujn, primiéraksi, tekstil'nojlojssa olettelov viélä osoboj proizvodstvennoj pöly. Se liénöv ruavon ajgah. Sentäh mašinojn i stankojn luoh, missä liénöv tämä pöly, luaitah pöly nasosat, čtoby pöly éj mänis vozduhah i ruadajan kovhkolojh.

Čtoby osvežié i puhtastua vozduha luaitah ventiljatsijojda. Luaitah truvat, kumbazié myöten paha i pölykäs vozduha vediäčöv pihalla, a puhtas i veres tulov huonehuksih.

Fuabrikojssa i zavodojssa mašinojn i stankojn luona opasnojt pajkat ajjotetah futljarojlla, rešotkojlla, čtoby rabočojt hajrahuossa éj puvtuttajs mašinah.

Fuabrikojssa i zavodojssa nijn že sleditäh, čtoby olis ojgié sviétta. Čtoby sviétta éj mänis kohaldi rabočojlojn sil'mih, rabočojn pajkka pidäv olla hyvin osvetittu. Näjn sohranitah rabočojlojn zrenijua.

Fuabrikojlla i zavodojlla ruavon ajgah lebiäčendäh varojn luaitah pereryvat. Luadiéčov suvri murgina pereryva, konza rabočojt murginojjah zavodan ili fuabrikan stolovojssa. Rabočojlojn obšestvennoj pitanija kohenov joga vuotta.

Joga fuabrikassa i zavodassa on vračebkoj punkta, missä rabočojlojlla annetah meditsinskojda abuo.

Mikrobat — zaraznojlojn läzimizién vozbuditeljat

Ylen vijkon rahvas éj tiétty, mistä liétäh zaraznojt läzimizet. Éndizeh ajgah zaraznojt läzimizet oldyh ylen äjjaldi levennyöt. Ruven, holeran i čuman épidemilojn ajgah kuoli millionojda rahvasta. Tyh'ettih linnat i kylät. A ved' nyt mejllä rubi, holera, čuma ollah harvat gostjat. Myö nyt tiiämmä, mistä liétäh zaraznojt läzimizet i kujn hiän ke pidäv vediä bor'bua.

Učjonojt tijjustettih, čto zaraznojt läzimizet liétäh mikrobojsta.

Mkkrobat - nämä ollah piénet, prostojlla sil'mällä nägymättomat sušestvat. Hyö ollah sen piényöt, čto vezi tilkassa hejda voit olla monié millionojda sris. (ris. 66, 67).


Ris. 66. Brušnojn tifan mikroba mikroskopan alla (äijäldi suvrennettu).


Ris. 67. Holeran mikroba mikroskopan alla (äijäldi suvrennettu).

Mikrobojh näh tijjustettih vasta sen jal'geh, kujn oli keksitty mikroskoppa (ris. 68).


Ris. 68. Mikroskoppa.

Tämä on pribora, kumbazeh kaččoessa vojt nähtä ylen piénié sušestvojda. Se ylen äjjal'di suvrendav — 1000 kerdua i daže énämmäl'di.

Mikrobojda on äjja pölykkähässä vozduhassa, revukkahassa veessä i voobše revussa. Mikrobat, puvttuhuo ristikanzan rungah, vyvajjah läzimizié. Näjn tifan mikroba vyzyvajččov tuberkuljoza läzimizen, tuberkuljozan mikroba vyzyvajččov tuberkuljoza läzimizen.

Läzimizié kandajat mikrobat ollah mejlla nägymättömät surmallizet vragat, kumbazién ke pidäv vediä bor'bua, čtoby vardejččiéčié zaraznojlojsta läzimizistä.

Mikrobat puvtutah ristikanzan rungah pölykkähän vozduhan, revukkahan veen ke i voobše revun ke. Sentäh suamoj glavnoj midä pidäv ruadua, čtoby vardejččiéčié kajkenmojzista läzimizistä, — pidäv, čtoby kajkkiélla olis puhtas.

Miän ymbäri on äjja tuberkuljoznojlojda läzijojdä. Näjen läzijojn syllendä mejllä varojn tuov suvren opasnostin: sijnä on millionojda tuberkuljoznojlojda mikrobojda. Syl'gi kujvav, no mikrobat éj kuolla. Yhtessä pölyn ke hyö novssah vozduhah i yhtessä pölykkähän vozduhan ke puvtutah miän kovhkolojh. Näjn tuagiéh zaraziéčetah tubernkuljozalla.

Énziksi ristikanza éj čuvstvujčče iččiédä läzijanä, a sijdä hän zavodiv čahnié. Esli éj leččié tädä läziiä, nijn han kuolov.

Sentäh; čtoby vardejččiéčié tuberkuljozasta, pidäv sobljudajja puhtahusta; sledié, čtoby éj syl'giéttäjs lattiélla; tuagiémbah provetrié komnatassa vozduha; énämbi olla sviéžojssa vozduhassa, päjväzen pajstossa - päjväzen pajsto tappav mikrobojda.

Éj harvah lapset i vanhemmat kezällä läzitäh dizenterijalla – verizellä ponosalla. Dizenterijan mikroba puvttuv kišečnikkah revukkahan veen i syömizen ki primieraksi, revukkahién mar'join i éinehien ke. Ristikanza läzevdyv dizenterijalla, hänellä zavodiéčov muokkuaja verine ponosa.

Dizenterijasta vardejččijočié éj ole jugié: éj pié juvva revukasta vettä. Éj pié syvvä pezemattä marjojda i éjnehié. Énnen syöndiä pidäv pestä käet.

Religioznojt rahvas tuagiéh zaraziéčetah i mujda zarazinah kaiken mojzilla zaraznojlojlla läzimizillä spravljajessa religijoznojlojda obrjadojda. Kirikkölöjssä tervehet i läzijat annetah suvda ristillä i obrazojlla. "Pyhié ottaess" tervehet i läzijat syvväh lejbiä i juvvah pyhiä yhtellä i sillä že luzikalla i yhtestä astiésta.

Äjjanpäjvän ajgah "hristottuačetah", toizin sanoen mučotetah suvda läzijat i tervehet toine toizen ke. Tässä i mänöv zaraziéčenda.

Pidäv objasnié mittyzen opasnostin tervehuöllä varojn tuvvah religioznojt obrjadat. Religioznojt obrjadat protivorečitah gigienan-naukan triébujnnojlla, ne ollah tartuién läzimizién rassadnikkojna, i nijen ke pidäv vediä bor'bua.

Nadsekomojt — zaraznojlojn läzimizién kandajat

Muduannet nasekomojt ollah mikrobojn kandajat i zarazitah mejdä raznojlojlla läzimizillä. Nämä ollah ne nasekomojt, kumbazet életäh revukkahan ristikanzan hibiéllä, hänen huonehissa, ili hänen lässä. Nämä ollah kärbäzet, täjt i siäkset (čakat).

Kärbäzet (ris. 69) lennelläh kajkkiélla. Omassa kärzäzessä, käbälöjssä hyö kannetah läzimizen tuoié mikrobojda. Äjjat tartujat läzimizet, kujn dizenterija, brjušnoj tifa, holera rasprostraniéčetah kärbäzién vuoh.


Ris. 69. Komnatta kärbäne i hänen ličinka.

Kärbäzién ke pidäv vediä bor'bua. Éj pié pidiä tadehta, soruo koin lässä sentäh, čto siélä razmnožaiččiéčetah kärbäzet. Pidäv hävittiä kärbäzié komnatasta. Pidäv kärbäzistä kattua syöndä produktojda. Éj pié jattiä stolalla syömizen jiännöksié.

Varattava vraga éläv revukkahan ristikanzan rungalla. Tämä on täj (ris. 70). Hän kandav sypnojda tifua.


Ris. 70. Täj.

Täj imöv läzijan ristikanzan verdä, sijdä hän éjstyv i purov tervehtä. Tässä tervehen ristikanzan vereh puvtutah mikrobat i hän läzevdyv sypnojlla tifalla.

Pidäv olla puhtahana: tuagiémbah pestä piädä i kävvä kylyh, tuagiéh vajhtua sobié. Ristikanzalla opasnojna on nijn že maljarijnoj siäksi (ris. 71). Purduo läziiä, a sijdä tervehtä, hän kandav maljarija läzimistä.


Ris. 71. Obyknovennoj i maljarijnoj siäkset. Hejdä vojt tunnustua istuočendua myöten.

Maljarija osobenno on levennyt suokkahissa pajkojssa, sentäh, čto siäkset razmnožajččiéčetah sejzoissa vezilöjssä. Maljarijnojn siäksen ke bor'bua vedäessä kujvatah suolojda, valetah nijdä neftillä, čtoby nijssä kuoldajs ličinkat.

Nasekomojlojn i hiän nägözién sušestvojn keskessä on i sen mojzié, kumbazet iče tuvvah tartuié läzimizié. Tämän mojzena on, primiéraksi, ylen piéni kleš i syvhyndä zudnja (ris. 72).


Ris. 72. Syvhyndä zudnja.

Hän tulov nahkah i tuon nahkah läzimistä — syvhymistä. Syvhymizestä vardejliéčié on éj jugié. Éj pié kosketella syvhyié läzijojdä.

Lebävö kezällä

Terväh školassa loppiéčov opastunda, i učenikat lähtiétäh kezä kanikulojlla. Kujn on hyvä kezällä! Kezän ajgah pidäv hyvin lebiäčié i luendua omua tervehyttä.

Éj ni mi nijn luita tervehyttä kujk puhtas veres vozduha. Pidäv olla énämbi sviéžojssa vozduhassa, vihanneksién keskessä, missä éj ole pölyö i mikobojlojda.

Kezällä on polezno luadié progulkojda meččäh, pellolla, joven luoh, prudalla, vojt luadié kajken mojzié kizojda pihalla vozduhassa.

Hyvä on kezällä ruadua i sel'skohozjajstvennojda ruaduo ogorodassa, savussa, kukikossa. Tämä on tervehys ruado vozduhassa. No éj pié ruadua suamojlla ägiéllä, parembi on ruadua huomneksella i ildah päjn, konza éj ole nijn ägié.

On polezno kupajja kezalla; vezi luittav tervehyttä, no pidäv kupajja pravil'no. Vojt kupakja kerdua kaksi päjvässä, parembi huomneksella i ildah päjn. Veessä pidäv olla éi énämbi 10 ili 15 minuttua.

Kupajnnan ajgah pidäv opastuo ujmah, sentäh, čto uimine razvivajččov miän muskulojda i kajkkié organizmua.

Hyvin dejstvujččov miän hibiéh päjvane. No i päjväzellä pidäv pol'zujččiéčié maltaen, éj pié sillä zloupotrebljajja. Kodvua päjväzessä éj pié viruo, Kujn virutah monet, se on vredno. Vojt poltua hibié. Päjväzessä monen minutan proidihuo pidäv männä pimejkköh (pil'vekseh), a sijdä kupajja. Vajn tämän mojzet päjväzen vannat ollah poleznojt.

Kezällä tože pidäv ojgiéda päjvän režimua. Huomneksella pidäv ajjalleh novssa, ojgejn syvvä, ajjalleh laskiéčié muata.

Ojgié režima on neobhodimoj uslovija tervehyön vardejnnassa i luitannassa.

Kujn sovetskoj vluasti zabottiéčov ruadaién rahvahién i lapsién tervehyöstä

Kajken vuvven alah, osobenno kezällä, suat tuhatat rabočojlojda SSSR:ssa aetah lebiäčemäh i luendamah omua tervehyttä lebiäčendä kodilojh i leččiéčemäh sanatorijojh. Lebävö koit i sanatorijat mejllä ollah luaittu éndizissä barskojlojssa kodilojssa i kurortojlla, kumbazilla énnen pol'zujččiéčettyh bezdel'nikat — buržujt. Revoljutsijah suaten éj ollut ni lebävö kodilojda, ni sanatorijojda ruadaih varojn, da i éj vojnut olla, sentäh, čto kapitalistat éj piétty huolda ruadaién tervehyöh näh. Ruadailla varjojn lebävö koit i sanatorijat tämä on Velikojn Oktjabr'skojn revoljutsijan dostiženija.

Monet suat tuhatat lapsié – škol'nikkojda i pionerojda aellah kezällä lebiäčemäh i luendamah omua tervehyttä pionerskojlojh luagerilojh, kylih. Vožatojn rukovodstvalla i vračan nabljudajnnalla pionerskojlojssa luagerilojssa on ojgié päjvän režima: lebävö, sporta, opastunda, ruado, syöndä, maguanda.

Linnah jiännyzillä lapsilla varojn luaitah lapsién plošadkazié, missä organizujjah kizojda, opastundua i ruaduo. Lebiäčennyöt i vägevdynyöt lapset sygyzyllä tullah školah opastumah. Ni konza kapitalistat éj piétty huolda ruadajan rahvahan lapsih näh.

Vajn sovetskoj vluasti pidäv huolda ruadajan rahvahan i hiän lapsién tervehyöstä, sentäh kujn sovetskoj vluasti on ruadajan rahvahan vluasti.


Priloženija

MIDÄ PIDÄV KERÄTÄ ŠKOLAN RUADOH VAROJN

I. Razdelua myöten: "Počva i poleznojt iskopaemojt"

1. Kerätä počvan obraztsat. Sih varojn pidäv kajvua syvä havda pellolla ili ogorodah, ili meččäh. Ottua počvan obraztsojda kajken mojzesta syvehyöstä, kiärié nijdä gaziétta bumuagah. Sen jal'geh kujvata počva vozduhassa. Kujvattu počva panna tyh'jih spička korobkazih ili räh varojn papkasta luaittulojh korobkazih. (Hyvä olis stjoklahizpén kryškazién ke). Korobkazih pidäv kleié bumuagahizet étiketkat kir'jutuksién ke, mista on otettu počva.

2. Kerätä saven i peskun obraztsat. Kerätä kajken mojzet saven sortat (ruskié savi, valgié i tojzet), kumbazet vastuačetah miän pajkalla. Interesno on kerätä saven obraztsat, kumbazié upotrebljajjah kajken mojzih izdelijojh varojn (kirpiččä savi, gončarnoj, farforovoj). Pidäv nijn že kerätä kajken mojsta sortua peskuo (hienuo peskuo, jariédä peskuo). Saven i peskun obraztsat ahavassa kujvannan jal'geh pidäv panna korobkazih. Korobkazilla kleié kip'jutuksién ke étiketkat.

3. Kerätä granitan obraztsat. Granitan palat vojjah vastuačié peldolojlla i šossejnojlojn dorogojn randojda myöten. Granittua on kebié tijjustua vereksestä lohkuanda kohtasta. Täh varojn granitta palane pidäv hallata palljazella. Tuagiémbah kajkkié vastuačetah harmua i ruskié granitat. Interesno on kerätä murennuon granitan obraztsat. Kajken mojzista granitan obraztsojsta luadié kollektsija.

4. Kerätä savesta i peskusta kajken mojzién izdelijojn obraztsat. Primiéraksi kajken mojsta kirpiččiä, kajken mojsta hiénuo gončarnojda izdelijua, obraztsat ili palat stjokla i farfora izdelnjojsta. Luadié kollektsija tämän mojzeh temah: "Midä luaitah savesta i peskusta".

5. Kerätä izvestnjakojn obraztsat. Hyvä olis kerätä kajken mojzet izvestnjakat: kajken mojzié plotnostié muöten Splotnojt i ryhlojt, kajken nägözet (harmuat, valgiét, rozovojt i tojzen nägözet). Interesno olis lövdia ruakkuzién ke izvestnjakka. Tämän mojne izvestnjakka on rakovinkoista, kumbazet nävytäh daže prostojlla sil'mällä. Suaha mramoran obraztsat, luadié izvestnjakojn kollektsija.

6. Kerätä izvestin i tsementan obratsat. Ej sammutettuo izvestié, a nijn že i tsementua vojt suaha postrojkojlla. Tässä éj pié unohtua, čto izvesti on bešestva edkoj. Sen ke pidäv olla maltaen. Hranié sidä pidäv plotno salvatussa stjoklahizessa bankassa ili probirkassa. Tah kollektsijah hyvä olis panna i mergelä. Tämä on savesta i izvestnjakasta gornoj poroda. Tsementa zavodojlla mergela manöv tsemektan luadimizeh.

7. Kerätä mineral'nojn udobrenijojn obraztsaat: kalijkojda suolua, fosforitnojda i apatitovojda javhuo superfosfattua i tojzié. Nijdä vojt suaha kolhozassa ili sovhozassa. Nämä materialat pidäv panna pidävién étiketkojn ke probirkah. Täh kollektsijah hyvä olis panna apatitojn i fosforitojn obraztsat, kumbazista zavodojlla luaitah superfosfattua.

8. Kerätä iskopaemojlojn poltamistolojn oobraztsat: Torfan (kujvan), burojn hijlen, kivi hijlen, antratsitan, neftin. Luadié kollektsija produktojsta, kumbazet luadiéčetah neftista (benzina, kerosina, mašina voj, vazelina, parafinaj). Näjdä produktojda pidäv hranié pikkarazissa hyvin salvattulojssa puzyr'kaznssa.

9. Kerätä ravda rudién obraztsat: burojn, ruskién i magnitnojn železnjakan. Luadié nijstä kollektsija.

10. Kerätä čugunan, stalin i ravvan obratsat. Luadié nijstä kollektsija. Luadié kollektsija čugunan, stalin, ravvan hiénolojsta izdelijojsta.

II. Razdiélua myöten "kazvoksién éländä"

1. Viélä énnen keviän tulendua kerätä miän pajkan tuhjolojn i puvljn oksie. Oksat panna školan éläväh uglazeh veen ke bankojh. Vettä muvtella kolmesta päjvästä piäličči. Kaččuo, kujn turvotah počkat i kujn počkista kazvetah oksazet kukkién i lehtilöjn ke.

2. Ajvojn keviällä kerätä aivojn kukkijat tuhjolojn i puvlon oksat. Nijstä luadié gerbarija. Täh varojn pidäv gaziétta bumuagasta lejkkuo listat i nijllä keskeh hilljakkazin panna kukkién ke oksazet. Bumuaga listat oksién ke pidäv panna kahten silién lavdazen keskeh i millä olgah ličata, primiérjoksi, kivellä. Kodvazen projdihuo bumuaga liénöv tuores, sentah, čto se vedav iččeh kunehtunda vettä. Sentäh päjvästä piäličči tuoresta bumuagua pidäv muvttua kujvalla bumuagalla i kujvata.

Konza kazvokset liétäh kujvattu, bumuaga poloskazilla pidäv nijdä kleié bumuagalla. Kazvoksién alla kleil'diä étketkane, kumbazella kir'juttua: 1) kazvoksen nimi; 2) mistä on lövvetty; 3) konza on lövvetty i 4) ken lövdi. Tämä liénöv ajvojn kukkijojn tuh'jolojn i puvlojn gerbarija.

3. Kerätä ajvojn kukkijat hejnä kazvokset: Savihejnä, hohlatka, hanhen luvkka i tojzié. Tarkaldi kaččuo nijen muassa olijat čuastit, missä ollah kerävdynnyöt pitatel'nojlojn vešestvojk zapasat. Juvrretut kazvokset pidäv ostorožno istuttua savizih padojh ili žestizih bankojh. Kazvokset istuttua yhtessä počvan ke, kumbazessa ne kazvetah. Kaččuo näjen kazvoksién kazvandua "élävässä ugolkassa".

4. Kerät peldo i ogoroda kazvoksién siémenet, kumbazié kultivirujjah miän paikalla. Siémenet panna probirkazih ili puzyrkazih, kumbazilla kleié pidävät étiketkat kir'jutuksién ke. Pidäv opastuo kaččoen tunnustua kajken mojzien kul'turnojlojn kazvoksién siémenié.

5. Kerätä kazvoksién gerbarija, kumbazilla ollah kajken mojzet juvret. Kul'turnojlojsta kazvoksista vojt ottua vehnä, rujs, herneh, a dijkojlojsta kazvoksista — vojkukka i podorožnikka.

6. Kerätä kajken mojzién kazvoksién stebljojn obraztsat: palane puvn rungasta (vojt pilié kruvglojsta hallosta), tuhjolojn oksién palazet, kajken mojzet hejnä korret. Ne énnen pidäv bumuagan lehtilöjn keskessä kujvata. Luadié kollektsija tämän mojzeh temah: "Kazvoksién stebljat".

7. Kerätä i kujvata kajkenmojzié kazvoksién lehtilöjdä. Kujvattulojsta lehtilöjstä luadié gerbarija.

8. Kerätä i kujvata myöhembi kukkijojn kazvoksién oksat. (Hejnä kazvoksién, tuh'jolojn i puvlojn). Luadié gerbarija.

9. Istuttua juašikkah ili padazih počvan ke kartofelja klubnjat, obyknovennojn luvkan lukovitsat, morkovkan juvret, svjoklan juvret, kapustan kerät. Näjssä kazvoksién čuastilojssa ollah kerätty pitatel'nojlojn vešestvojn zapasat. Kaččuo kazvoksién kazvuo. Éj unahtua valella počvua.

10. Luadié školassa komnatta kazvoksién uglane. Kazvatandah varojn vojt rekomendujja miän obyčnojlojda komnatnojlojda kazvoksija: Tradeskantsijua, primulua, begoniéda i tojzié. Nijdä vojt suaha siélä, missä kazvatetah kukkié. Kezäksi nämä kazvokset vojt andua učenikojlla komnatnojlojn kazvoksién ljubiteljojlla, čtoby hyö hranittajs kezän ajgah.


SANOJN SELLITYS

aldo volna, lajneh volna
astova äges borona
vazen hura levyj
viruo venyö ležat'
verko setka set'
vehnä pšenitsa pšenitsa
vojkukka pövräkukka oduvančik
vuattiét sovat odežda
diélo azié delo
kallivo skala skala
kimaleh čola pčela
kärzäne ryl'tsa ryl'tse
keldane žjoltoj želtyj
kuori korka kora
kupajja kezojda kyl'bié kupat'sja
lozié jarié tolstyj
lämmittiä palavojttua sogret'
luhta lätäkkö luža
lyöv pergav b'et
läzimine bolesti bolezn'
maltua mahtua ponimat'
muduas éräs nekotornj
magi gora gora
oja ruvčča ručej
ojgejn pravil'no pravil'no
palljane molotka molotok
pjojčči krome krome
päčči kivgua pečka
pinda (smuan) piälystä (muan) poverhnost'
pil'ves pimejkkö ten'
raviéh bojko, terväh bystro
rinde sklona sklon
runga tiéla telo
siéra kovazin brusok
suari ostrova ostrov
sovdaja grebtsa grebets
suomu lijpka češuja
tadeh höšte navoz
tovgo jarovoj jarovaja
tuagkiéh puaksuh často
tulenräjsky tulenisku molnija
uksi ovi dver'
uro ovruaga ovrag
čoka soma krasivyj
čura randa storona
édemmä lojtomba dal'še
éjnes ovoša ovoš'
éräs muduas nekotoryj
jarié lozié tolstyj