D. Erde
PISTYH NOUZENDAH
Kiändi V. Rumjantsev
Mosku, Tsentrizdata, 1932

MYÖ I HYÖ

Jo 14 vuotta, kumbazet mändih 1917 vuuven oktjabrjahizen revoljutsiin 
päiväštä šuat, SSSR on ymbäröitetty buržuihizilla muakunnoilla. 
SSSR i kapitalizmahizet muakunnat ollah kaksi muailmua, kaksi
sistemua.  SSSR:ssa rahvahan talohuš suurenov proletarijahizen
diktaturan uslovjoissa. Kapitalizmahizešša ilmašša izännyiččöv
buržuiloin diktatura, libo nägöväzeldi, (fašizma) libo peitetyöššä
formassa buržuihine "demokratija". Soviettahizen talohuš-sisteman
hyvyöt kapitalizmahizen iessä ozuttuačettih täkši aigua ylen šelgieldi
i tarkah.  Kapitalizmahizissa muakunnissa myö niämmä kuulumattoman täh
šuat terävyttä i šyvehyttä myöt ekonomikkahizen krizisan.

Yksi šuuremmišta tämän aigazen ekonomikkahizen krizisan osobennostina
buržujahizissa muakunnissa on promišlennoin krizisan punuočenda mua
krizisanke. Ruavottaolijoin lugu kapitalizmahizissa mualoissa kazvo
ylen šuurekši - 35 miljonua mieštä; fuabrikat i zavodat seizotah
ruavotta 40-60 protsentalla. Ruadajan klassan tulokset äijäldi
pienettih. Keskikerdane oššanda-vägi, primierakši, Germanien ruadajan
on lässä 70 % eländähistä minimumua.

Toizin on meilä SSSR:ssa. SSSR:n planiruijuon promišlennostin valovoi
produktsija nouzi 1929-30 vuodena 25 protsentalla iellizeh vuoden näh;
jyvä-produktsija nouzi 1930 vuodena 21 protsentalla, hlopkan
produktsija 55,8 %, suaharo—svjoklan — 142,8 % yhtenä
osobennostina SSSR:n talohuksellista vägöviä kazvuo on že toži azie,
što sotsializmahine srojinda SSSR:ssa luadiečov konza on pattie
ekonomikkahine krizisa buržuahizissa mualoissa.

Kuin ni šuuri on ekonomikkahine siduočennan značenja kaiken ilman
talohuksenke SSSR:n talohuksen kazvandah varoin, krizisat,
kapitalizmahizissa mualoissa, kuin ni kuin, pietytäh sotsializmahizen
muakunnan rajoilla. Heilä leviendä, meilä noužu.

Kapitalizmahizissa mualoissa myö niämmä promišlennostin mašinahizen
ovorudovanjan rikkuočennan i pahenomizen. Kolonijahizissa i
puolikolonijahizissa mualoissa mašinoin ruatanda pieneni vielä
enämmäldi, čem promišlennoiloissa mualoissa. Brazilijan praviteljstva
luadi postanovlenjan mašinoin tuonnan pietändäh näh muakundah kolmeksi
vuotta. SSSR:n rinka - on ainova rinka, kumbane levenöv kaikin
ulgomualoin rinkoin kaijetešša. 

Tämä ev hairahuš ozuttuačenda, čentän što hiän on tulokšena
soviettahizen talohuš-sisteman paremmukšin kapitalizmahizen iessä.

Nikonža, äššen parahan kažvannan aigah, kapitalizmahine promišlennosti
ei sua tämän muozie šuurie tempoida kažvannassa miittynäzie suav
SSSR.

Promišlennostin produktsijan kazvannan tempat, kumbazet jälgimäzinä
vuozina lekuttin 21-25 % välillä i noustih 1930 v. 45 % suat, 1931 v.
ollah 2-4 kerdua korgiemmat kaikkie šuurembie keskikerdazie nouzenda 
tempoida SASŠ jälgimäzešša 70 vuuvešša sadavuodistja.

Ylen šuuret SSSR:n talohuksen kazvannan tempat luajitah täydeläzesti
tožinazeksi lozungan "tavottua i jättiä edizet tehnikkä,
ekonomikkahizešša aziešša kapitalizmahizet muakunnat" lozunga kumbane
on vedäjänä SSSR:n talohuksen kazvannassa.

Edizeh otettuo soviettahizen vallan viizivuodehistja pluanua myötj
SSSR pidäis vain viizivuodizen lopušša muduanžissa ožuttajissa jättiä
muduannet kapitalizmahizet muakunnat, eistyö elektro-energijašša
10:ldä sijua 4:llä, hiilen suannašša i stalin varuššannašša 5:ldä
paikalda 4:llä i n.i., toizin sanuon SSSR pidäis viizivuodizen
lopukši jättiä Franču hiilen suannassa, raudatielöin vejännässä i
elektro-energijan varuššannašša, Anglii - čugunan šuluannašša, stalin
varuššannašša i elektro-energijassa. Buržuihizet i sotsial-fašistahizet
ekonomistat, a niinze i "oigielisto" opportunistat siämessä VKP(b)
lugiettih näidä pluanoida havahuš pluanokši (fantazijahiziksi), ei
vägie myötj, täyttämättömiksi.  Toži aziešša ylen väliän nämä pluanat
pidi kaččuo uuvestah i šuurendua hiät. Tuloksena hiilen suanda
huavussanda oli šuurennettu 75 miljonasta tonnua 130 miljonah tonnah 
suat, nefti - 21,7 miljonasta tonnasta 46 miljonah tonnah suat, čuguna
- 1O miljonasta tonnasta 17 miljonah tonnah suat, mašinoin srojinda
produktsija 2,1 miljonasta rubl. 6 miljonah rubl. šuat i n.i.

Tulov sanuo, što SSSR:n promišlennostin produktsijalla pidäv 1931 v.
kazvua 45 % a jygiessä promišlennostissa äššen 58,4 % mi ozuttav 1931
v. lopussa promišlennostin produktsijan kazvannan kolmen kerdazeksi
voinan iellizeh näh i viizivuodizen promišlennostin pluanan
täyttämistä ynnäläzenä 79 protsentalla, a jygieššä industrijassa äššen
98 % 1931 vuodena SSSR tavottav Anglin i Frančun šuurimmin ozuttajin
luajinnašša.

1932 vuuveksi SSSR jättäv kaikki buržuihizet muakunnat krome SASŠ ei
nin eistyv toizella paikalla ilmašša. Midä sanuo SASŠ:ih näh, nin SSSR
jättäv tämän muakunnan kazvannan tazon toizen viizivuodizen aigah.


LOPEMMA SOTSIALIZMAHIZEN EKONOMIKAN FUNDAMENTAN SROJINDUA

Pomeššikoin i revoljutsiin-vaštahizen buržuaziin murendamizen jälgeh
Sovettahizešša Respublikassa jäi kaksi osnovnoida
klassua-proletariatta i muanruadajat. Proletariatan diktatura,
kumbazen ruadaja klassa voitti oktjabrissa-nojabrissa 1917 v. voičči
lujeta i hiän tožieh lujeni ruadajin i muanruadajin yhtevvynnän
tuačči.

"Enžimen istorijassa on muakunda, kirjutti Lenin, kumbazešša on vain
nämä kaksi klassua, vain proletariatta i muanruadajat". Proletariatta‚
kumbane eissyndä ajgah luadiv diktaturua, on tožinane sotsializmahizen
srojinnan opaštaja i ruadajin massoin vedäjä. Proletariatan
loppu-tarkistuksena on žen muone obščestva, kumbazešša ei lie
jaguačendua klassoiksi. "Sotsializman zaduačča on že, štobi hävittiä
klassat" - sanov Lenin.

Šuuret muanomistajat i kapitalistat ruadajin klassa yhessä
muanruadajinke murendi kebieldi. NEPan jälgeh klassahine borčuinda
muuttuačennuossa formassa lieni vielä pattiembi. Uuži ekonomikkahine
politikka oli luajittu sotsializman voittoh varoin kapitalizman piällä,
luottuačendah varoin kapitalistahizih elementoih. Tämä politikka
loistavasti (hyvin) opravdaičči iččien. Myö niämmä kapitalizmahizin
elementoin kaiken aigazen rajottamizen i liččuannan i jälgimäzellä
aijalla-kulakkolisson hävitändä, kuin klassan, ynnäläzen
kollektiviziruinnan pohjalla.

Yksinäne kapituala‚ kumbazella NEP:an enzimäzillä aijoilla i
viizivuodizen alussa oli kuda-midäi kerätty‚ kumbane seizo nägöväzillä
paikoilla promišlennostissa i torrušša, rubei väliän kaikkielda
lykkiäčömäh sotsializmajhizella sektoralla, i ennen kaikkie
promišlennostista, rubei kuivamah i promišlennostissa jo läksi pohjah.

Yksinäzen kapitualan kazvannalla Soviettahizešša Respublikassa oli 
kolme aigua: enzimäne aiga lässä 1924 vuodeh šuat oli yksinäzen
kapitualan luadiečenda aiga; hänen algukeriännan aiga. Toizella
aijalla 1924 vuuvesta 1927 vuodeh šuat yksinäne kapituala
rahvahallizen talovhuksen kazvannan uslovjoissa, lizäi omat sredstvat
keräten 1927 vuuveksi lässä miljardan rubljua (heistä 600 miljonua
rub. torrussa) 1927 vuodena yksinäne kapituala mäni oman elännän
kolmandeh aigah, täštä aijasta šuat nepmanahine buržuazija rubei
kavottamah yhtä sijua toizen jälgeh.

Kun 1922-25 v.v. torgu sietka oli 3/4 yksinäne, kun täh aigah vielä ei
täydeläzesti lujennun gostorrun i kooperativan aparatta i ylen vähän
luadi tavaroin eissännässä varuštajasta ostajah, nin ielleh päin
yksinäzen torrun značenja langiev jogo vuotta, a 1931 vuodena
yksinäne oli vähiä ei ynnäh ajettu ei vain optahizesta no i
rozniččahizesta torrusta. Ruadaja ostaja piäzi monimiljonahizista
liijoista maksannoista yksinäzillä myöjillä.

Sotsialihizet eissynnät, kumbazet liettih sotsializmahizen
srojiteljstvan šuurin voittoloin tuačči, noššettih šuurin muanruadajin
massoin kiännynnän kolhozoih päin, kooperatsiin projizvodstvahizih
formih päin. Proletariatta luadi miittynäzen pidäv neuvonnan täššä
liikunnassa, muanruadajin opaššannan uuvella aijalla, klassahizin
bojuloin neuvonda uuzissa uslovjoissa.

Trotskistat vägeh sivottih partilla 1925‚ 1926, 1927 vuoziloina
viettämätöndä kulakkolisson piällä luottuačenda politikkua. Niissä
uslovjoissa tämä oisj ollun avantjurana. "Voiččima go myö 1uadie -
kyzyv t. Stalin paginassa 27 dekabrjalla 1929 v. - viizi ei nin kolme
vuotta ennen tämän muozen luottuačennan i vuottua voittuo. Ei, emmä
voinnun." Tov. Stalin ozutti, što 1927 vuodena kulakkolisto varušti
enämmän 9,5 miljonua tonnua leibiä, a kolhozat i sovhozat varuššettih
vain 1,5 miljonua tonnua leibiä.

1925-27 v.v. kyläššä oli 1.404 tuhattua talohušta, kumbazet viikoksi
palkattih ruadajie i 5.212 tuhattua keyhin talohuksie. Luvulda pienen
kulakkolisson käzissä oli kerätty šuuri lugu inventarie ziivattua i
leibä-zapuastoida.

1929 vuuven lopukši aziet kerralla muututtih. Sovhozat i kolhozat sinä
"vuodena varuššettih ei vähembiä 6,5 miljonua tonnua i annettih
enämmän 2 miljonua tonnua tavara leibiä, einin žen-že verran min ennen
annettih kulakot. "Nyt meilä, kuin niättä, on materialahine baza ših
varoin, štobi vaihtua ku1akot‚ einin kulakkohine varuššanda, kolhozoin
i sovhozoin varuššanna11a". (Stalin).

1926 vuodena kulakkolisson kohtah tulieči 13,2 % kaiken leivän
keriännäštä. 1929 vuodena kaikin kulakkolisson keriändä dolja puoleni
6,6 % šuat.

Sih-že aigah sovhozoin i kolhozoin kerävö kazvo 1,7 protsentasta 1926
v. 5,1 % šuat 1920 v. 1930 i 1931 v.v. ozat ollah vielä šuuremmat.
1930 v. oli varuššettu 219 miljonua tsenterua tavara leibiä, 217
miljonalla vaštah 1913 vuodena. 119 miljonasta tsent. varuššettuo
leibiä 31 miljona tsent. oli varuššettu sovhozoissa, a 1913 v. 217
miljonasta tsenterasta tavara leibiä 159 tsenterua oli pomeššikoin i
kulakkoloin omie. Kulakkolisson leivällä 1930 v. oli ylen pieni azie.
VI kaiken sojuuzan Sovietoin siezda ando direktivan: šuurendua
jyvä-sovhozoin kylvö-plavni 1933 v. 9,5 miljonah ga šuat varuštua
tavara leivän lassenda ei vähembiä kuin 66,5 miljonua tsenterua, einin
4 kerdua enämbi sidä, mi oli huavussettu 1928 vuodena jälgimäzeh
viizivudehizeni vuodeh.

Midä kuuluv kolhozoih näh, nin keviällä 1930 vuotta heilä oli kylvetty
plavni 32,8 miljonua ga, a 20 miljonua yksinäzie talohuksie kylvettih
sih-že aigah 52,8 miljonua ga. 1:ksi ijuljaksi 1931 vuotta SSSR
Narkomzeman svodkua myötj kolhozoissa oli jo enämbi puolie kaikkie
talohuksie - 55‚2 %, že on yhtevtetty sektora lieni šuurembi ei
yhtevtettyö sektorua ei vain linnassa no i kyläššä. Kolhoznikka lieni
keskimäzenä figurana. kyläššä. Viizivuodizen lopukši sojuuzan kogonane
kollektiviziruinda pohjuolda liev loppiettu täydeläzesti i tällä.
ruavolla liev loppiettu kulakon kuin klassan hävitändä.

"Ev diivua, što tämän muozissa uslovjoissa, konža SSSR harpai
sotsializman aigah, uudeh rukah pidäv šejzattua kyzyndä nepah,
klassoih‚ kolhozoih i siirryndä aijan ekonomikkah näh" (Stalin), uudeh
rukah pidäv seizattua kyzyndä SSSR talohuksellizih formih näh.

Lenin enžimen kirjutti viideh yhtehizeh ekonomikkahizeh ukluadih näh‚
kumbazet yheššä luajitah Rosein ekonomikkua, oktjabrahizen kiännännän
jälgeh vielä 1919 vuodena‚ konža ando tämän ekonomikan analizua.
Omašša kirjazešša "Miän päivin šuurin zaduačča", Lenin sano, što
kapitalizmasta sotsializmah siirryndä aijalla ev kogonastja
ekonomikkahistja srojuo, što tällä aijalla ekonomikassa yhteh
punuočetah elementat, doljazet, palazet kapitalizmua i sotsializmua".

Miittynäzet ollah nämä elementat;
Lenin ando šelgiet ozutannat täh näh:

1. Patriarhahine, einin enämmäldi naturahine, muanruadajin talohuš.

2. Pieni tavaran varuššanda (tänne lugiečetah enämmät niistä
muanruadajista, kumbazet myvväh leibiä).

3. Yksinäne talohukselline kapitalizma.

4. Muakundahine kapitalizma.

5. Sotsializma.

Muakundahizeh kapitalizmah Lenin lugi i kontsessijat i muduannen
kazvanda aijan aigah kooperativahizet predprijatjat. (Kyzyndäh
kooperatsijan sijah näh ukluadoin keššeššä myö vielä myöstiäčemmä).
Muakundahizet predprijatjat, otetuot rahvahalla omiksi
proletarijahizen revoljutsijan voitannan jälgeh‚ Lenin lugi, što ne on
šelgiet sotsializmahizen forman predprijatjat.

Šiinä že kirjazešša, kumbane oli kaikki kerjutettu Rosein ekonomikan
sellitännällä, Lenin seizattav kyzynanän sih näh‚ miittynäzie
elementoida on enämbi Roseissa. I vastuav: "Selgie azie, što pienin
muanruadajin muakunnassa on enämmistö pieni-buržujahistja eläjiä:
enämmistö i šuuri enämmistö muanruadajie ollah pienet tavaran
tuottajat".

Tämän muone oli ukluadoin sootnošenja i 1918 vuodena i 1924 vuodena
siirdyössä nepah, konža Lenin kogonah toizin kirjutti omah 1918 v.
ekonomikan analizan, tuttavassa kirjazešša "Prodovoljstvahizeh veroh
näh", kumbane oli laskiettu apreljassa 1921 v. Täššä kirjazešša Lenin
kirjutti, što muakunnašša mänöv borčuinda kaiken muozin ukluadoin
keššeššä, kuin i miittynäzessä formassa. Kenenke keskenäh i kelläi
vaštah vediäičöv tämä borčuinda, kuin paissa ekonomikkahizin
kategorijoin nimilöillä žen muozille, kuin "muakundahine kapitalizma"
- kyzyv Lenin. - Viijennen i nellännen stepenilöin keskenäh, šiinä
vuorossa, kuin mie vasta kirjutin? Tiettävä ei. Ei muakundahine
kapitalizma borčuiče tiälä sotsializmanke a pieni buržui yheššä
yksinäzenke talohuksellizenke kapitalizmanke borčuijah yhestäh i
muakundahizella kapitalizmalla i sotsializmalla vaštah".

Sillä revoljutsijan aijalla, kuin i žen jälgeh, Leninan iessä seizo
šuurin kyzyndä, kuin "kebendiä siirryndä patriarhalščinasta, pienestä
tuotannasta (projizvodstvasta) sotsializmah". No, tiettävä, raznoiloina
aigoina tämän kyzynnän resinnässä oli roznoiloida zvenjoida.
Miittynäzie?

Kaiken muozet opportunistat ei maltettu, što yksinäzen torrun
elävtändä i perävvyndä algu aijalla oli vain abu-aziena ielleh päin
vägilöin toizin keriändä i kiännyndä luottuačendah kapitalizmahizih
elementoih. Opportunistat ei maltettu, što žen jälgehizellä kazvanda
aijalla yksinäzellä torrulla pidi kerralla kaijeta i kapitalizmalla
pidi kerralla lyhetä, što proietariatta vain täh varoin laski nepan i
nepan osnovalla voičči suaha rešajuščoin absoljutnoin yhtevtetyön
sektoran voiton ei yhtevtetyön sektoran piällä.

Šanuon hyväksi siirryndiä uudeh ekonomikkahizeh politikkah, Lenin
kaikkeh rukah ozutti, što vain hänen osnovalla voit luadie šuuri
promišlennosti.

Lenin, tiettävä, hyvin malto, što ruadajalla klassalla ei nagolo rubie
pidämäh dengua i torguo. "Konža myö voitamma kaikešša ilmašša -
kirjutti Lenin - myö‚ kuin mie duumaičen, luajimma kullasta yhtehizet
tuahipaikat muduanžin kaikkie šuuremmin ilmalda linnoin pihoilla".
Stalin vielä 1927 v., paissešša toizin mualoin ruadajin
delegatsijoinke, sano, što "tuli aiga, konža ei lie hädiä dengasta"
Nevguon tädä huavuššandua, Stalin, šiinä že sano, što "sih šuat vielä
on edäh".

Tällä aijalla nep-a, torgu i dengat vielä pidäv ruadajalla klassalla,
hotj toizin srojinda aigah nämä kyzynnät šeizattuačeteh toizeh rukah,
čem hyö šeizattuačettih ennen toizin srojinda aigua.

Soviettahine torgu 1921 vuodena, konža ruadaja klassa omašuan
kamanduinda paikat (šuuri promišlennosti, transporta, bankat "i n.i.)
evlun izändänä ni erinäzešša (častnoin) ni kogonazešša optahizešša
torrušša, evlun žen muone, kuin soviettahine torgu 1925-26 v., konža
loppieči osnovnoildi kohennanda aiga.

Niin aijoin torgu äijäldi eruov nygyzen aijan soviettahizesta
torrusta, konža SSSR ruadaja klassa eistyv edizeh päin kaikella
frontalla i hävittäv kulakkuo, kuin klassua kogonazen
kollektiviziruinnan pohjalla.

Ev hökyndiä, što rovnjaijen kapitalizmahizin mualoin uslovjoih, ynnäh
muuttuači soviettahizin dengoin i soviettahizen torrun azie i priroda,
žentän što muuttu yhtehizin ekonomikkahizin ukluadoin sootnošenja.

Eroksi buržuihizista kupčista SSSR ruadaja klassa nikonža ei šeizattan
azieksi denga voittoloin suandua, min že ni maksaisj. Ruadaja klassa
ei tahton lizämakšandua miittynäzellä voičči hinnalla, i kuin že on
vielä enämmin muanruadajin massoin rozorinda.

Parti murendi vaššatešša trotskilaizet, kumbazet tahottih töykätä händä
häviendä tiellä eruondua keškikerdazista.  Žentän soviettahine
talohuš-luvenda kaiken aijan äijäldi eruov kupčahizesta
"kommertsijahizesta" luvennasta i trotskilazesta avantjurahizesta
talohušluvennasta. Partin XIII siezda pygälöitti, što "kebien
promišlennostin i jygien promišlennostin keskenästä otnošenjua ei voi
rozreššie vain rinka-tien kautti". Ei pie piirdiä alla, što ni
miittynäzellä aijalla nepua ruadaja klassa ei kumarduače rinkalla,
kuin idealalla. Toizin, ruadaja klassa alisti (podčini) rinkan šuuren
promišlennostin kohennanda zaduačoilla. Pidi suaha rohkie siäššändä
tuhuonnoin pienennännän vuoh i iččiellä maksannan pienennännäh vuoh, 
toizin sanuon rubljalla maksannan vuoh, kuin upravlenjan, luvennan i
kačonnan metodalla uuven ekonomikkahizen politikan uslovjoišša. Opitta
ozutti, sto täštä metodasta ei voi kieldiäčie uščerbatta sih šuat,
kuni siirryndä produktan vaihandah ei liene luajittu toži aziešša.
Ennen-aigazet pruobat luadiečie luvennatta rubljalla tuvvah pahoih
tuloksih. No talohuš-luvenda 1931 v. ev že kuin talohuš luvenda 1921
v. Muakundatorgu i kooperatsii lykättih yksinäzen torrusta vähiä ei
ynnäh. Yksi tämä äijäldi erottav tämän aijan talohuš-luvendua nepan
algu aijan talohušluvennasta, konža yksinäne kizai torrušša suurda
rolie. Pluanan roli, kuin stihinostin, "vällän vägilöin kizuannan
rinkalla", voitanda orudjan šuureni. Talohuš-luvenda luadiečov pluanua
myötj. Kaččomatta rinkan i torrun laššendah ruadaja klassa ei unaha
pluanah näh, pluanuhizeh zavodindah näh talohukšešša. Tädä ozuttav
šuuri viizivuodizen organizuinda azie. Enämbi šida, kun endizellä
aijalla voičči vain reguliruija dengoin kävelendä, niin nyt dengahine
kiännyndä lieni enzimäzellä paikkua sotsializmahizella sektoralla.
Luvenda rubljalla lieni tämän tuačči vielä enämmäidi ennistä kontrolin
i učotun orudjana.  Tämä muutos ozuttuači i tavaran vaihannašša.
Tavaran vaihanda jäi, no hiän on toizen muone, a ei kuin ennen.
Tavara-dengahizet otnošenjat jiähäh, žentän što jäi myöndä-oššanda
dengoin vuoh. Jäi vielä enämbi kymmendä miljonua yksinäzie
muanruadajin talohušta, da i kothozoišša on yhtevtetty vain osnovnoit
tuotanda-sredstvat i kolhoznikka rbgeneh ozuttuačov rinkalla, kuin
torgovča.  Nep jäi no hänen aiga muuttu.

Stalinahine nepan opredelinda, kuin politikkua, "kumbane on
huavuššettu sotsializmahizin elementoin voitannan suannaksi
kapitalizmahizin elementoin piällä, huavuššettu klassoin hävitändäh
varoin, sotsializmahizen ekonomikan pohjan srojindah varoin, on lähten
ynnäh Leninan ozutannoista uuven ekonomiin politikan zaduaččoih i
suščnostih näh.

Siirryndä nepah oli luajittu žen tuačči‚ što kohaldi luottuačenda
kapitualan piällä "voinahizen kommunizman" formašša ei tuonun i ei
voinun tuuva monen azien tuačči uuven ekonomikan pohjan srojindah. 
Normalihizie otnošenjoida myö nyt emmä voiče suaha - pagizi Lenin. NEP
pidäv luadie vägöväksi abu-azieksi ruadajan klassan käzissä
huavuššetuon azien luajinnaksi.

"Ekonomikkahizešti i politikkahizešti", piirdi alla Lenin, "NEP
täydeläzesti obespeččiv meilä voičennan srojie sotsializmahizen
ekonomikan pohjan".

Leninan elošša ollešša, kuin hiän i sano, uuven ekonomikan pohja vielä
ei ollun ladjattu. Genialjnoin trudiečijoin massoin vedäjän kuolennan
aigah myö olima vain kohennanda aijan kynnykšen luona. Soviettahizen 
promišlennostin produktsija sih aigah vielä oli edähänä ennen
voinahizesta tazosta (urovnjasta). 1913 v. produktsija ei ollun
korgiembi 25 % ennen voinahistja. Vielä kezällä 1924 v. čugunan
laššenda, oli kaikkiedah 14 % ennenvoinahistja. Kolme vuotta uutta
ekonomikkahistja politikkua Leninan elännän aigah annettih enzimäzet
hyvät tulokšet, no vielä äijiä ei žen muozet, štobi lizättylöillä
tempoilla voiččiis siirdyö sotsializmahizeh luottuačendah.

No Lenin huavai voičennan ielleh‚ päin tempoin šuurennandua
sotsializmahizešša srojinnašša oigien klassahizesti lujan
proletarijahizen politikan rukah.

I tožieh, partin neuvonnanke, Leninizman znuamenan alla, ruadaja 
klassa šai šuurimman katkiennan kylässä, keskikerdazin kiännynnän
kolhozoin puoleh; Tulokšena aziet juuriloida myötj muututtih: pieni
buržuihine stihija jo ei ole korgiembi miän muašša.

Šuurimbua istorijahižtja važnostie voitot kylän talohuksešša,
obespečittih siirdyö kulakkolisson rajotannašta i lykkiännäštä,
politikkah kulakkolisson hävitändiä kuin klassua, kogonazen
kollektiviziruinnan pohjalla...

"Tällä aziella ylen äijäldi lujenov smička ruadajua klassua muan
ruadajinke. Levenöv ruadajin, muanruadajin vallan pohja - sanuočov
sovietoin siezdan rešinnöissä - vluaštin, kumbasella täštä šuat
glavnoina abuniekkana kylässä ollah kolhozahizet muanruadajat." Kakši
leninahistja neuvonda mieldä (idejua) ollah pandu sovietoin siezdan
rešinnöin pohjaksi ruadaja - muanruadajin vallan pohjan levendämizeh
näh. Enzimäne ideja on že, što muanruadajin šuurimmat interesut
pakotah kaikin pienin yksinäzin talohukšin yhtevttämistä 
kolhozahizih; toine Leninan ideja on že, što kolhozahine srojinda on
yksi trudiečijoin klassahizen borčuinnan formista proletariatan
neuvonnanke sotsializmašta syvin. Keviällä 1931 v. myö näimmä uuven
rešajuščoin eissynnän soviettahizešša kyläššä: yhtevtetty sektora
yhtevtti enämmät puolie kaikista talohukšista, einin šuuremman 
enämmissön. 200 tuhattua kolhozua‚ kumbazet yhtevtetäh 13 miljonua
muanruadajin talohukšie, ennen hienonnettuloida, kylvettih 4000
sovhozanke yheššä enämmän 70 % tougoloin kylvö plavnie. TsK-n
ijunjahine plenuma (1931 v.) ozutti täššä yhtevvynnäššä uuzih
otnošenjoih kyläššä. Ennen keskikerdane yksinäne oli keskimäzenä
figurana kyläššä. Nyt "keyhän i keskikerdazen yksinäzen azie
kylätalohukšen tuotannašša (projizvodstvašša) lieni toizen azielline
(vtorostepennoi) (VKP(b):n TsK-n ijunjahizen plenuman resenja).

Šuat tuhattoida yhtevtettyzie muanruadajin talohukšie
oformljaiččiečetah i voitetah klassahizen borčuinnan uslovjoissa i
tällä pohjalla juurduačetah kapitalizman juuret muakunnašša,
kulakkolisson juuret, tämän "suurimman kolhozoin vihazniekan".
Ynnäläne pohjuolda kollektiviziruinnan loppienda liev luajittu
viizivuodizen lopukši i vielä ennen, 1931 v. lopukši liev loppiettu
sotsializmahizen ekonomikan pohjan ladjuanda.


TAVOTTUA I JÄTTIÄ

Viizivuodehine pluana, kaččomatta valehuš miän klassahizin
vihazniekoin i hiän auttajin keksindöih. Lieni ei "kebiemielizin
mečtateljoin boljševikoin keksindä, a tožinazen istorijahizen
kiännynnän vibuna levähytettyöh sotsializmahizen luottuačendah
kaikella frontalla i sotsializmahizen srojinda azien vägövänä
orudjana. Viizivuodehine pluana lieni, kuin tämä on alla-piirretty
jälgimäzessä sovietoin siezdan kaikki-sojuuzahizešša plenumašša,
"ruadajan klassan znuamena. Miittynäzet ollah viizivuodehizen
täytännän tulokšet? Viizivuodizen programman annannat enzimäzekši
kahekši vuuvekši rahvahan tulokših muakunda-bjudžettah,
kapitaljnojloih panendoih yhtevtettyöh sektorah‚ promišlennostin
valovoih produktsijah, kylvö-plavniloih, jyvähizeh tavaraproduktoih i
raudatielöin tavaran vejändäh näh, ollah ei vain täytetty no i lizänke
täytetty. Meilä on pikkarazie pluanan ei täytändöidä muduanžissa
otrasliloissa. No kaikkie pluanua myötj myö eissymmä edizeh päin
šuurenke annannoin ylitännänke (previšenjanke), kumbazet ollah
utverdittu jälgimäzellä kaikki sojuuzahizella sovietoin siezdalla. Myö
kahešša vuuvešša vähiä emmä kahen muozeksi luadin jygien
promišlennostin produktsijan. Ylen boiko nouzi miän mašinoin-srojinda
promišlennosti (enämmän 2 kerdua). Myö täytimmä GOELRO-n pluanan ynnäh
i tänä vuodena luajimma vähiä ei kahta šuuremmakši raionoin
elektrostančoin viän.

Korgiet boljševizmahizet promislahizen produkčiin kažvannan tempat, 
obespečitah miän muakunnan eissynnän sotsializmahizen industrializačiin
tiedä myötj promišlennostin produktsii mulloin oli 2/3 kaikkie, 
rahvahan talohukšen produktsiista. No täššä pidäv alla-piirdiä že, 
što viizivuodizen kahen enzimäzen vuuveh tempat ei olla kaikkie 
korgiemmat. Meilä pidäv nostua miän promišlennostin omah paino vielä
korgiemmaksi. I myö vejämmä srojuh uuzie i uuzie industriin
gigantoida. 1931 vuodena ruvetah savuomah 518 uuzin šuurimmin
predprijatjoin trubat.  Hiän značenjah näh voit sanuo tämän muozie
azeida myötj; nelläššä männyöššä vuuvešša myö srojima 323 uutta
predprijatjua. Kaikki produktsija 528 on kahta kerdua šuurembi kaikin
uuzin predprijatjoin produkčijua, kumbazet ollah laskiettu ruadamah
nelläššä tämän iellizessä vuuvešša. Nämä muduannet luvut ylen
šelgieldi ozutetah tožinazie boljševikkahizie tempoida
sotsializmahistja srojindua.

Äijissä otrasliloišša myö lopemma viizivuodizen ei 4, a 3,5
vuuvešša.

"Uudine miän promišlennostin kažvannašša on že, sto meilä on voičenda
boikoimmilla tempoilla šuurendua i jygiedä i kebiedä industriida."
(Stalin). Tämä istoriihine kiännyndä kažvajih bol'sevikkahizih tempoih
päin kaikešša promišlennostišša, lugien yhteh i kebien, oli varuššettu
šuurimmilla miän jygien industriin voittoloilla i ennen kaikkie muššan
metallurgiin.

Aivin tällä pohjalla‚ jygien promišlennostin pohjalla kuin vedäjän
zavodinnan sotsializmahistja industriida, kiändymättä kažvav i kebie
promišlennosti, erisj mainiten šuurenov sargazin i hlopka-bumuagahizin
predprijatjoin produktsii, levetäh ruadajat fuabrikat i varuštaučetah
laššendah uuvet gigantat.

Pidäv tavottua i jättiä edimmäzet tehnikka-ekonomikkahizesti 
muakunnat, i tämä azie käškien diktuiččov vediä boljševikkahizie 
tempoida sotsializmahistja srojindua kaikišša otrasliloišša i ennen
kaikkie resajtiščoiloišša otrasliloišša.

Erottajana osobennostina tädä sroikua tällä aijalla on
sotsializmahizen industriin tempoin lizävö, kumbane rinnan
kollektiviziruinnanke on šuurin pala sotsializmahizen ekonomikan pohjan
ladjuannan lopetanda aziešša.

"Hävitä, einin tavottua edimmäzet muakunnat i jättiä hiät niin že
ekonomikkahizesti" - kirjutti Lenin ennen oktjabrjahistja
revoljutsijua, kaččuon revoljutsijahizen kažvannan perspektivoih.
Parti yheššä Leninanke kaikenke selgehyönke nägi vielä ennen
proletariattahistja revoljutsijua, što pidäv hävittiä muakunnan
tehnikka-ekonomikkahine jiändä, "tavottua i jättiä edimmäzet
muakunnat".

Enzimäzellä kaikkisojuuzahizella promišlennostin ruadajin
konferentsijalla t. Stalin pagizi: "Maksimum (kaikkie enämbi)
kymmenessä vuuvešša meilä pidäv hypätä že matka, kumbazella myö jäimmä
edimmäzistä kapitalizman muakunnista.

"Aivisj enämbi 10 vuuvešša."

Myö luadima jo emmä yhen harpauksen otetuon lopun tiedä myöt‚ -
tavottua i jättiä promišlennostin kažvannan tazo enämmäldi edimmäzie
muakundie.

Jättähyöh ei vain evropahizčt muakunnat‚ no i Severo-Amerikkahizet 
yhtevtetyöt muakunnat‚ myö lienemmä enzimäzenä ilmalda muakundana
produktsiin äijehyttä i tehnikkua myötj, šuurimbana
promislahizena-muanruanda (agrarnoina) muakundana.

Meilä lietäh šuurimmat industriin gigantat.

Viizivuodizen enzimäzin vuoziloin voittoloin avunke myö rubiemma
eistymäh edeh päin i täydeläzesti luajimma tožinazeksi lozungan
"tavottua i jättiä".

- Täh varoin meilä ollah kaikki objektivahizet voičennat‚ - pagizi 
izännöiččijöin konferentsiišša t. Stalin. Ei ole vain mahandua
hyväzesti ottua nämä voičennat. A tämä on meistä. Vain meistä. Aiga on
meilä opašuo ottamah näidä voičendoida".

Sotsializman srojinnan boikoi kažvanda, ylen korgiet tempat muakunnan
industrializatsiišša i kylän talohuksen kollektiviziruinnašša kankkeh
korgehukseh šeizatettih kyzynnän miän transportan revoljutsijahizeh
ynnäh toizin-srojindah näh. Mintän transporta lieni "kaida paikka".
(aida) rahvahan talohukšešša.

Tämä sellittiäčöv sillä, što promišlennosti i kylän talohuš
hylgiämättä pakotah ylen šuurie i nagolo kažvajie gruuziloin i ajajin
vejändä-tempoida, žen muozie tempoida, kumbazet miän transporta
voiččov suaha vain rohkien tehnikkahizen bazari muutannan jälgeh i
kaikin raudatie talohukšen paloin levähytetyön ratsionalizatsiin
jälgeh.

Šuuri gruuziloin kiännyndä i ajajin perevezinnän kažvanda enzimäzinä
viizivuodizen kahtena vuodena parovozahizen parkan šuurennanda, tavara
vagonan keškikerdazen suutkišša ajannan šuurenenda i. n.i. – kaikki
nämä ollah miän transportan šuurin voittoloin ozuttajat.

Transporta täytti viizivuodizen mänijäššä 1931 vuuvešša, ei nin kahta
vuotta ennen aigua.

I kaččomatta täh transporta lieni "kaida paikka" rahvahan 
talohukšešša, rubei jiämäh kaikesta muakunnan sotsializmahizešta
srojinnašša. Tämän kaikenke viänke alla-piirdi partin ts.K.:n
ijunjahine plenuma.

"Kaččomatta nägöväzih voittoloih raudatien transportan ruavošša -
ozutti plenuma, - hänen kažvandatempat ei olla muakunnan
sotsialimahizen srojinnan kazvannan vastinehena".

Myö saimma tsarizmalda nasledstvaksi ylen pienen raudatien sietkan.
Tulov kun sanomma, što 1913 vuodena raudatielöin pidahuš Roseissa oli
70.525 kilometrua. Silloin kuin SASŠ raudatielöin pidahus oli šuurembi
400.000 kilometrua.

Jälgimäzinä 15 vuodena raudatien materiala äijäldi. kulu, ei žen
rigenyöh, kuin pidäisj, vaihtuačettu reljsat, špualat. Transport jäi
tehnikkahizešša toizin varuštuačennašša.

Muduannet vrediteljoin elementat, kumbazie tämän iellizinä vuoziloina
oli vägi äijä transportalla, tahottih ynnäh rikkuo transportan ruaduo
i, tiettävä, jätettih omat jället.

Obezličkahine ajelenda, kumbane vediäči tehnikkahizen bazan olennatta,
toi šuureh parovozin rikkuočendah, ruado-distsiplinan langiendah i
ruavon tuotannan alenendah 1930 v. toizella puolella i 1931 v.
enzimäzellä kvartualalla.

Kohennanda raudatien talohukšešša zavodieči obezličkan hävitännän
jälgeh i hänen vaihanda kahennettuoh ajelendah. Jälgimästä azieda ei
fati odnuakko sih varoin, štobi kiändiä transporta uuvella tiellä.

Sotsializmahizella transportalla pidäv rohkieldi toizin srojiečie i
toizin varuštuačie.

Kuin tämä luadie, miittynäzestä aziesta pyzyttiäčie? Ijunjahine VKP(b)
TsK plenuma ando šelgien vastuannan täh kyzyndäh. Vejändä azie
transportan toizin luajinnašša on raudatielöin elektrifitsiruinda,
parovozin vähäzin vaihanda elektro-vozih, kumbazet voijah voittua
kaikkie pissymmät kabadinda-paikat.

Kapitalizmahizišša muakunnišša, missä raudatiet ylen rigeneh ollah
yksinäzin miehilöin i kampanjoin omat, transportan elektrifitsiruinda
pietteliečöv. Kapitalistat ei rohkuačeta ynnäh uuvendua raudatielöidä.
Tulokšena myö niämmä Severo-Amerikkahizišša yhtevtettylöissä
muakunnišša vain 1 % elektrifitsiruiduloida raudatielöidä, Angliišša 2
%, Frančušša 2,8 %.

Myö olemma äijiä paremmašša polozenjašša buržuihizih muakundih näh: 
oktjabrjahizen revoljutsiin jälgeh meidä enämbi ei sidele yksinäzen
kapitualan nuora. Myö voičemma rohkieldi kuččuo uuven tehnikan abuh 
sotsializmahizella srojinnalla. Myö voičemma levieldi laskie
elektrifitsiruinda transportah.

TsK:n plenuma ozutti, što meilä pidäv vägövät parovozat, 50-60
tonnahizet vagonat, šuuri liikunda sostuava. Meilä pidäv, tämän
lizäksi, kohendua tiet, vägövöittiä yhtehys, kohendua vejenvaruššanda,
mehaniziruija ladjuanda i rojinda ruavot.

No tädä on vähä. Meilä pidäy lähimmäzinä vuozina srojie uuzie i uuzie
rauda-tielöidä‚ šuurendua raudatiehine srojinda. Rajan taguana
raudatielöin srojinda voinan jälgeh počki pietty. Amerika,
primieraksi, 1916 vuuven jälgeh ei srojin ni yhtä uutta tiedä, Anglii
täh šuat ei šeizattan uuvestah ennen-voinahistja gruuzuvaihtuo, sih
aigah kuin SSSR:n gruuzuvaihanda nouzi 1913 vuodeh näh 150 % Meilä
pidäv uuzie i uuzie tielöidä, štobi andua piäzendä karagandihizilla
hiililöillä, obespeččie Uruala-Kuznetskahizen kombinatan lopenda i
niin ielleh.

Iččiestäh on šelgie, što transportalla nyt, enämmäldi čem konža ni
olgah, pidäv miän promišlennostin abu.

Transportalla 1931 v. pidäv suaha 1030 parovozua, 47.400
tavara-vagonua i gisternua (kaksiossihizešša luvušša) i 1467
issunda-vagonua.

Näin rešši TsK:n ijunjahine plenuma.

I tämä miän partin TsK:n rešindäliev vägövä töykkiändä transportan
revoljutsijahizeh toizin luajindah, kumbane tällä aigua on jiänyn pala
sotsializmahistja sroikua, i täh rukah obespeččie promišlennostin
kažvanda i uuzin industriin gigantoin uuzin sadoin fuabrikoin i
zavodoin aijalleh laššenda,

SSSR:n rahvahan talohukšen viizivuodine pluana, kumbane on luajittu
tiijännän rukah, kieldämättä avttav kaikkielda päin kaččuon parembah
miän promišlahizin keski-kohin muutannalla. Vanhat promislahizet
raionat - Moskova, Leningrada, i Donbasa, missä täh aigah on kerätty
87 % šuat kaikkie muakundahizie promislahizie fondie, "jätetäh
iččiellä i viizivuodizen jälgeh edizin raionojn paikat, kumbazet
obslušivaijah složnoimbie promišlennostin otraslioida. No viizivuodine
šillä že aigua vedäv yläh jiänyöt načionalahizet randa-paikat, noštuan
hiän doljua yhtehizessä promišlennostin šuurehuošša.

Miän fuabrikat i zavodat lähetäh revnah ruaga-tavaran lähendä
paikkoih.

Eissyndä mänöv päiväzen nouzenda rannašta päiväzen laskiečenda randah
päien. Myö tiijämmä, što Uralalla i Siberissä luadiečov toine
hiili-metallurgiihine SSSR:n baza. Kuzbašša i toizet päiväzen
laskiečenda raionat nossetah miän promišlennosiin fondin omua painuo
10,4 % suat, enämmäldi kahta kerdua nygyzeh näh. Vanhat raionat
kazvetah vägövällä tempalla. No hiän dolja langiev 71 protsentah suat.

Lyhemmäldi sanuon viizivuodine andav pohian kaikin SSSR:n raionoin 
pluanuhizeh i oigieh sotsializmahizeh industrializiruindah varoin, a
ei vain vanhoin raionoin, missä ennen revoljutsijua, kuin kobrah oli
kerätty kaikki veniäläzen kapitualan ekonomikkahine vägi.

Monin uuzin promišlahizin keski kohin luajinda endizillä tsuarin
imperijan kolonjoin i puolikolonjoin paikoilla ando rešajuščoin
ozuannan velikoderzavnoida šovinizmua myötj, Roseišša eläjän rahvahan 
eiyhenmuozehutta myötj.

Rinnan SSSR promišlennostin siirrännänke TsK:n ijunjahine plenuma
alla-piirdi šuuren značenjan muduanzin promislahizin predprijatjoin
toizen muostja siirrändiä, nimittiän siirrännän linnoista kolhozahizih
raionoin.  Linnat kazvetah miän päivinä vällän: raionahizissa
keskikohišša, šuurišša promišlahizišša kylissä, hiilen suanda i
raudahizin kaivannoin paikoin läššä. Tov. Stalin omassa sanonnašša
agrarnikoin-marksistoin konferenčiišša huavuali uužin promislahizin
paikoin boikoida kažvandua kyläššä. I myö niämmä što kylän i linnan
prokljuatoi vaščokkasin olenda‚ kumbane pyzy šadoida vuožiloida, rubei
tožieh huuhtuočomah - i ylen šuurilla tempoilla - toizin srojinda
aigah.

Linna kiändy "iholleh kyläh päin", a kolhozahine kylä omašta puolesta
kiändy "iholleh linnah päi".

I täššä ei ole nimidä diivuidavua, žentän, što linnan i kylän kessestä
ruvettih pyvhkiečömäh rajat i äijät kylät "kažvahetah" promislahizilla
predprijatjoilla.

SSSR:n ruadaja klassa avttav uužin promislahizin paikoin luajinnalla
muanruanda raionoih, uužin linnoin i linnahizin posjolkoin srojinnalla
i kieldäv kymmemin tuhmanšuurin linnoin sprutoin srojinnan tahtomizie
sadoin tuhatoin sotsializmahizin linnoin neičči.

Lenin aivis sido kyzyndiä linnan talohukšeh näh kyzynnänke linnan i
kylän keskenäh vaščokkazin olendah näh, kyzynnänke promišlennostin
yhtevttämizeh näh muanruannanke yhtehizen ruavon pohjalla. Lenin
ozutti tielöidä, kumbazet vejetäh kylän jällellä jiännän hävitändäh
yheldä puolelda i liijaksi šuuren šuurin massoin kerrävvynnän
hävitändäh šuurišša linnoišša, toizelda puolelda.

Miän silmillä mänöv uuzi "ristikanzoin sijotanda" (Lenin). Maltettava
on, što näissä uslovjoišša linnan talohukšen kyzynnät edäh uijitah
ramkoista "običnoiloin linnan hyvinruannan kyzynnöistä. Ka mintän
TsK:n ijunjahine plenuma tämän vägövyöldi šeizatti linnan talohuksen 
problemat taloloin srojinda, kommunalihizie sroikie, vezitrubie, 
linnan transportua.

Oktjabrjahizen revoljutsiin jälgeh ruadajan klassan eländähizet
uslovjat liettih äijiä paremmat.

Revoljutsijan vuoziloina on siirretty vanhoih kodiloih tuorehista
podvualoista i puolipodvualoista, muahizista majoista i koikahizista
ugla fateroista sadoida tuhattoida ruadajie (läššä 500 tuhattua vain
yheššä Moskovašša). Tämän lizäksi jälgimäzinä 5 vuodena uudeh kodiloin
srojindah oli pandu SSSR myötj 3.500 miljonua rub. Vägövöitetyön
kodihizen srojinnan tulokšena enämbi miljonua ruadajin perehtä on
pandu elämäh uuzih kodiloih, a 1931 v. uuzih taloloih liev piässetiy
vielä tällä lizäksi 600 tuhattua ruadajin perehyštä.

Nämä luvut iče iččieštä paiššah.

Miän partin TsK ijunjahine plenuma Moskovan primieralla ozutti
nägöväzen kohenennan ei vain talollistja, eländähistjä talohušta, no i
kaiken linnan talohuksen, osobenno jälgimäzinä vuozina. Moskovašša
tramvaihine sietka šuureni 262 kilometrašta yksikoleihistja tiedä 1913
v. 422 kilometrah šuat 1931 v. einin 61 % šuureni vezitrubin sietka
537 kilometrašta 805 kilometrah šuat (kažvanda 53 %)‚ kanalizatsii 447
kilom. 627 kilom. šuat (40 %) valgeutanda sietka 34 %, uuvet mostituot
tiet ollah 2 miljonan kvadrattahistja met- rua pidahuten, heistä 600
tuhattua kvadrattahistja metrua parennettuloida tielöidä.

Mih näh sanotah nämä aziet. Sih näh, što kuin ozutti TsK ijunjahine
plenuma, "linnan talohuš loppi kohennanda aijan i harpai toizin
srojinda aigah". Nämä luvut ozutetah vielä i sidä, što rahvahan
talohuksen kažvanda tempat vielä nagolo jiähäh muakunnan 
industrializatsiista, kaikesta sotsializmahizesta sroikašta. Otamma
tuas eländä paikat. 1913 vuodena linnan eläjin šuuretešša 8,4 % eländä
paikoin plavni šuureni vain 4,3 %. Hillän eländä plavnin kažvannan
tuačči keskikerdane eländä plavnin norma pieneni 1926 v. normih näh
1,4 kv. kilometralla, Täh rukah on maltettava mintän meilä ei fatai
eländä fondua uuzih ruadajih varoin, kumbazet tuldih linnoih, äššen
pienimbiä sanitarahistja normua myötj. Pidäv srojie uuzie i uuzie
taloloida mainiččomatta jo ših näh, što pidäv pidiä hyvin vanhoida 
taloloida, štobi piästiä hiät ennenaigazesta kulunnašta,

Miän promišlennosti vuozi vuuvelda kažvav, kažvav uužin ruadajin lugu,
myö emmä kergie hiän lizävynnällä jällesti i emmä voiče andua
ruadajilla eländä paikkoida.  Myö jiämmä jällellä uužin taloloin
srojinnanke. Moskovašša, primieraksi, promišlennosti kazvo 200 % a
linnan talohuš vain 50 %.

Myö jiämmä niin-že i kommunahizešša talohuksessa. Enämmällä puolie
miän linnoilla ei ole kaikista neobhodimoimbie kommunahizie
srojenjoista, ei ole vezitrubie, a niistä linnoišša, kumbazissa ollah,
hyö ruatah ei kaikilla eläjillä. Tramvait ollah vain RSFSR:n 29
linnašša. Kaksi kolmanetta ollah yhtehizittä kylylöittä, a kaikešša
Donbasašša on vain... 11 kylyö.

Rinnan kažvajinke uuzinke linnoinke, kumbazet jätetäh i šuurennetah
omua promislahistja značenjua, myö niämmä uuzie promišlennohizie
linnoida, kumbazet kazvetah rigeneh palljahalla paikkua, kuin,
primieraksi Dneprostoi, Magnitogorska. Uuvestah luajittuloišša keski
kohišša mänöv gigantahine srojinda. Kahen jälgimäzen vuuven aigah,
1930-1931 v.v. oli nossettu sooruzenjua i varuššettu oborudovanjua 11
uuvešša promišlennoihizešša keski kohašša 1292 miljonah rubljah.

Täššä aijašša vanhoišša šuurimmišša keski kohišša (Moskova, Leningrad,
Ivanovo Voznesensk, Harjkov, Dnepropetrovsk) oli pandu predprijatjoih
700 miljonua rubljua, a 6 puolihteh uuvešša promišlennohizešša 
linnoin paikaissa (Rostov na Donu, Jaroslavlja, Niznii-Novgorod,
Lipetska, Stalingrada, Sverdlovska) - 557 miljonua rubl'ua.

Myö täh rukah niämmä, što enämmät kapitalahizista panennoista männäh
ei vanhoih, a uuzih 1innoih‚ kumbazet vähäzin lizetäh järeimbih
promišlennohizih keski kohta srojuh.

Uuvet linnat kazvetah ruadajin posjolkoista, kylän raionahizista keski
kohista okrugoin hävitännänke yhessä i šuurin sovhozoin, kolhozoin i
M.T.S. luajinnanke yheššä.

Parti lykkiäv molemmat kalduačennat - i oigien i vazamen - uuzin
promišlennohizin keski kohin srojinnašša.  Kapitalizma luadi eläjin
kuin vedih sijotandua sih varoin, štobi šuuremminke hyvyzinke iččieh
varoin eksploatiruija ruadajua klassua. Myö juuriloih šuat 
muutamma‚ kaččomatta varaččuloih pöllätteliečijöih 
oigieopportunizmahizesta luagerista, ruadajin šijotannan, linnan
talohukšen lujendamizen kauti, i kohennamma materialahistja 
eländähistä polozenjua šuurin massoin ruadajie eläjie.

No myö borčuičemma i "vazamenke sanonnanke" linnoin kuolendah näh, sih
näh, što "vanhat linnat pidäv andua arhivah" i n.i. Tämän "vazamen
sanonnan" alla peitteliečöv pieni-buržuihine viha ruadajih keski
kohtih i tahonda rozorie i jagua ruadaja mašša,


VOITTO KAIKKI-ILMAHIZEN ISTORIJAHISTJA ZNAČENJUA

Pikku-palaziksi liettih murennettu kaikki buržuihizin
professorion-vrediteljion i oigielisto oportunistoin huaššannat i
"teorijat". Rohkiet boljševikkahizet tempat šuadih rešajuščoin voiton
i promišlennostišša i kolhozoin pe1doloilla.

Šuuri yhtevtetty talohuš, kaikinke vielä ajamatta jiänyzinke vijoinke,
kumbazet ollah sivottu äijäldi vähäldi uudizen juannanke, lieni äijiä
parembi piendä yksinästä talohušta. Buržuihine teorija pienen
talohukšen lujehuoh näh halgiev, kuin muila puzuri. Tulov sanuo, što
miän gigantat tuotetah (proizvoditah) kaikkie huogehembua leibiä:
jyvän iččiellämaksanda "Gigantašša" (sovhoza No.14) on "kahta kerdua
pienembi leivän hindua, kummastja varuššetah yksinäzessä
keski-kerdazešša talohukšešša. Jo yksi prostoi muanruadajin inventarin
liziändä yhteh andav tuotandahizen (projizvodstvahizen) hyvän
ozutannan.

Nyt myö seizomma jygiemmän, no, blagorodnoin zaduačan iessä - varuštua
šuurin voittoloin vuoh uuzi kylän talohuš viizivuodehine, piässetty
kaikista endizin pluanuloin vijoista, jiänyzistä elännäslä. Uuvella 
viizivuodehizella eroksi vanhoista pluanuloista, pidäv omastua omakši
neuvonda idejaksi, omakši znuamenakši - ynnäläzen kollektiviziruinnan
lopetanda viizivuodehizen lopukši i kulakon, kuin klassan
likvigiiruinda tämän ruavon vuoh.

Meilä pidäv i myö rubiemma srojimah uuzie šuurie jyvä-fuabrikkoida,
oboruduiduloida tehnikan jälgimästä sanua myötj.  Meilä pidäv šuaha
šuurimmat tempat kylän tehnikkahizešša vooruženjašša, kylän talohukšen
i kylän talohukšen transportan mehaniziruinnašša i
e1ektrifitsiruinnašša kapitalahizešša sroinnašša i kylän talohuksen
raionoin tuotandahizešša (projizvodstvennoissa) spetsializiruinnašša.
Täh lizäksi meilä pidäv šuaha katkienda uudizen šuurennanda aziešša.
Täšša aziešša myö jäimmä äššen vanhoista pluanoista.

Eris kačonda pidäv andua ruagahizella bazalla.

Kažvattuan miän tehnikkahizie kuljturoida levendiän hlopkan, svjoklan
kylvändiä myö autamma tavarahizen nällän pienenömizellä muakunnašša i
tožinazen ruadopalkan šuurennannalla. 1931 vuuven pluanašša oli
huavattu tehnikkahizin kuljturoin kylvö-plavnin šuurenenda läššä 4
miljonalla ga einin 37 % Tämä kažvanda, nägöväzesti andav uuven
töykkiännän kebien industriin kažvannalla.

Uuvella kylän talohukšen viizivuodehizella pidäv lietä i hiän liev
partin i ruadajan klassan tämän politikan tožittajana orudjana.
Uuvella kylän talohukšen viizivuodehizella pidäv lietä i hiän liev,
borčuinda, orudjana levien sotsializman edeh päin eissynnäštä syvin,
kaikkie rahvahan talohukšen frontua myötj, klassahizen borčuinnan
orudjana.

Kulakkolisto tahtov kaikkeh rukah piettiä kolhozahine eissyndä. Tämän
tuačči klassahine borčuinda, kaččomatta sih, što sotsializman viät
kyläššä kazvettih ylen äijäldi, on terävöidyn. Kulakkolisto šai šuuren
häviennän, no hiän ei hylgiä borčuindua. No välländämättömät, tempat
sovhozoin i kolhozoin kažvandua liettih tuojana kyläššä
sotsializmahizen sektoran voittuo.

VI sovietoin siezda käški šuurendua sovhozoin kylvöplavnin 1931
vuodena 9,5 miljonah ga šuat, 1932 v. 14 miljonah ga, 1933 v. 19
miljohah ga‚ šiinä luvušša jyvätrestalla 9,5 miljonua ga,
ziivatanvodinda trestoilla 6 mi1j, ga, suahorosojuuzalla 1,150 tuh,
ga, tehnikkahizie kuljturoida myötj (suaharosojuuzatta) 1.150 tuh. ga,
siemenen vodinda sojuuzalla 800 tuh. ga.

Siezdia kiitti M.T.S, srojinda pluanua 1931 v. (M.T.S.) lugu liev
suurennettu 1.040 šuat traktora parkanke 1 miljonah hebozin vägeh.
Siezda pygälöitti, što "tällä aziella viizivuodehizen pluanan annanda
mašina-traktorahizin stančoin srojindah näh, kumbazen šeizatti V
sovietoin siezda, liev täytetty enämmän 3 kerdua. Edembiänä siezda
ando zaduačan ruadua traktoroin i hebozin yhtevtetyöllä viällä M.T.S:n
kautti 70-80 miljonua ga kolhozoin kylvämizie, vardeiliečien tämänke
yheššä "hevosviän značenjan huogevtandua". Näin šuurin zaduačoin
luajinda rubiev ozuttamah sotsializman rešajuščoida voitandua, rubiev
ozuttamah, što sotsializmahine sektora ottav omih käzih kaikki 
rahvahan talohukšen ričagat‘:

Korgiet boljševikkahizet sovhozoih kažvannan tempat ozutetah hiän
suurda azieda kylän sotsialjzmahizešša kiännändä aziešša. Näittä
šuurin yhtevtettylöin kylän talohuksin paikoitta, jyvähizittä
sovhozoitta, kuin "stanovahizetta" hrebtatta kylän vanhan elännän
toizin srojinnašša (Stalin), myö emmä ois suanun rešajuščoida voittuoi
kolhozahizen srojinda ruavon aziešša.

Jyväsovhozat annetah muakunnalla šuuren tavarahizen produktsiin. Konža
miän parti, kolmie vuotta ennen tädä, luadi rešenjan sovhozoin
luajindah näh, hiän huavuali viizivudehizen lopukši "suaha heissä
leivän tuotanda 17,7 miljonua tsentnerua". No jyväsovhozat meilä tänä
vuodena, einin kahta vuotta ennen aigua, annetah 43 miljonua tsentnerua,
kumbazista muakunnan omiksi tulov läššä 26 miljonua tsentnerua
tavarahistja leibiä.

Min šuurehuot ollah voitot kylän talohukšešša voit kebieldi nähä tämän
muozista toži-azeista: kolhozahine muanruadajalisto vielä keviällä
1931 vuotta oli šuurembi kuuven muukunnan eläjin luguo, yhteh
otettuna, nimittiän: Avstrijan, Beljgijan, Bolgarin, Daniin, Latviin i
Litvan. Kolhozoin plavniloilla voiččiis mahuttua Germanien, 
Frančun‚ einin Italiin yheššä Poljsanke territorii.

Kolhozahizen srojinnan viizivuodehine on täytetty kahešša vuuvešša
puolitoista kerdazenke lizänke.

Organizuijuot varuššannat (zagotovlkat) lietäh tänä vuodena ei
vähembiä 92-94 % yhtehizie leibävaruššandoida, lugien yhteh i
yksinäzin keyhin i keškikerdazin talohuksin leivän annanda (myöndä)
kumbazet kontraktuidih omat kylvöt.

No oliis šuuri hairahus huavuallja, što organizovannoit varuššannat ei
pakota meistä vägilöin tuhuondua, sto leibä liev annettu muakunnalla
avtomattahizesti, ičevirduandahizesti, yhen käššennän tuačči ylähädä.

Meilä on ylen opaštava opitta mullostja vuotta. Myö tiiämmä, što täh
šuat prestupnoin kebiemielehyön tuačči, golovotjapstvan i
vastuamattomuksen tuačči muduanzišša organizatsijoišša ev šuatettu
leibä kumbane on varuššettu vielä mulloin, i ev kohennetuot vanhat
ladjuanda paikat. Jogo ruadaja maltav, što vähä on vain kylviä leibä,
händä pidäv vielä rabiestua kuin voit pienemminke kavotannoinke, a
tavarahizet liijat händä pidäv aijalleh andua muakunnalla.

Kun myö iänä vuodena šuurendannemma uudizen puolella tsentneralla
gektaralda, niin vain RSFSR-sta keriämmä läššä 50 mil. tsentnerua lizävö
produktsijua. No lizävö produktsijašta pidäv, tiettävä borčuija
kuorittuzinke hiemainke.

Yhenverdahuksen muutanda i tämän toži-aziešša ruavon maksannan
päiväpalkan sisteman vaihanda urokkaruadoh kaikišša ruadoloišša, pidäv
luadie yhteh aigah obezličkan hävitännäke inventarin ruatannašša:
pidäv kiinittiä kaiken aigazet ruadajat traktoroih, mašinoih i
hebozih‚

Borčuinda oigiesta luvušta i ruavon šeizatannašta syvin kolhozoišša -
tämä oli ennen kaikkie borčuinda pieni-buržuihizenke stihijanke,
borčinda kulakonke kumbane omalla znuamenalla kirjutti, kuin
vuorohizen lozungan, sanan "yhenverdahus".

Urokka-ruado päivä ruavon neičči pergav pieni-buržuihistja vejändiä
tulokšin juandah "yhen verroin", šidä vejändiä, kumbane vielä jäi
kolhozahizella muanruadajalla žentän, što "artelišša ei loppieče, a
vain zavodiečov uuven yhtehizen distsiplinan luajinda, muanruadajan 
Opassanda sotsializmahizen srojinnan azieh (Stalin)

Monitta riijoitta, jygehyksittä tädä ruaduo et luaji V.I. Lenin
kirjutti, što "šuurin ristikanzahizešša istorijašša vägehkäššendähizen
ruavon vaihanda ruadoh iččieh varoin ei voi luadiečie hieruočomatta,
jygehyzittä, riijoitta, viällä liččuamizetta vanhašta pyzyjih,
vierahalla niššalla elajih i hiän händyrilöih näh". Leninan sanat
loistavasti ozuttuačetah kolhozoin elännän primieroilla.

Urokka-ruavolla ollah kiistämättömät hyvyöt hengilöidä myötj i
päiväpalkan tulokšin juanda sistemoih näh. Tuomma vain yhen primieran:
kolhozašša "Progress" Mokroholmogorahistja raionua (Ukraine) ennen
urokka-ruavon vejändiä pidi tuhota svjoklan sarovkah 28 ruadopäiviä, 
kaivandah - 23, kačondah - 16, a urokkaruavonke: sarovkah kaikkiedah
16 päiviä, kaivandah 10, kačondah 10 ruadopäiviä.  Nägöväne, što
tulokšin juanda ruado-päivie myötj (a ei hengilöidä einin prosto
päivie myötj) ruavon äijehyön i hyvehyön luvunke andav paremmat
tulokšet. Vain urokka-ruavon aigah luadiečetah uslovjat tožinazeh
yhtehizeh ruavon i ruavon produktoin juannan kontroliruindah varoin.
Tämä zaduačča on šelgiessä formašša ozutettu kylän talohukšin
artelioin ustuavašša, kumbane sanov, što "artelin členoin oigieh
ruavon šeizatandah varoin luadiečetah ruandanormat i maksanda normat
kaiken muozih ruadoloih varoin, luadiečov ruavon äijehyön i hyvehyön
lugu, ottuačov ruavon urokka maksanda i urokkahine sistema. (ustuavan
§ 14)

Rinnan uuven ruavon urokallizenke pohjanke, kolhozoilla pidäv ottua
ruadajan klassan šuuri opitta sotsializmahistja kiistazin ruaduo myotj
i urhakutta myötj, opitta "kommunizmahizen ruavon taimenie.
Proletarijahizilla yhtehys-vägilöillä pidäv kuin voit leviemmäldi
andua tämä opitta šefahizilla ramoilla i kolhozoilla. Jo enzimäzet
harpaukset täššä aziessa ozutetah min äijehyöldi järiessä kylän
talohukšen tuotannašša sotsializmahizen kiistazin ruannan i urhakuon
vuoh nouzov ruavon tuotanda. Brigada rubei olomah "kolhozašša
šuurimbana ruavon šeizatanda aziena. Niin, kolhozašša "Leninskii putj"
(Alimmane Volga) urhakka brigada 4 hebozin vejännän norman neičči ando
22 i n.i.

Oigie ruavon šeizatanda kolhozašša, olgie tehnikkahizen oborudovanjan
poljzuinda; kumbane on kolhozašša, on azie ei vain kolhoznikoin‚ no i
ruadajan klassan‚ kumbane neugov kylän sotsializmahisella
toizin-srojinnalla, neugov kaikella sotsializmahizella sroikalla
muakunnašša.

Partin Leninahine TsK‚ lugien šuuret voitot kaikella frontalla, 
voičči rohkieh šanuo omalla jälgimäzellä dekabrjahizella plenumalla:

"Pluanan täytändä kollektiviruinda aziešša andav absoljuttahizen 
iččieh päin painannan sotsializmahizie elementoida kylän yksinäzen
sektoran piällä, lujendav ruadajah klassan smičkan muanruadajin
trudiečijoinke massoinke i lopettav SSSR:n sotsializmahizen ekonomikan
pohjan srojinnan. Tämä liev voitto kaiken ilman istorijahistja
značenjua.


KULJTURAHIZESTA REVOLJUTSIISTA ŠYVIN

Rahvahan talohukšen sotsializmahine toizin srojinda pakkoi suurda
kiännändiä kuljturahizella frontalla. Ei slučaino XV VKP(b) siezda
dekabrjašša 1927 v. seizatti kuin šuurimman probleman - kuljturahizien
revoljutsiin probleman. Jälgimäzen aijan aigah parti ei yhen kerran
otti šuurembie rešenjoida kuljturahizen revoljutsiin srojinnašša
(spetsialistoin kadroih näh, ei kirjahmahannan hävitändäh näh i n.i.)

Ennen revoljutsijahistja aigua Rosei seizo kirjahmahannan tazuo
(urovnjua) myötj‚ kuin tietäh, jälgimäzeliä paikalla (Evropašša,
alembuana Ispaniida).

Tsarizma lugi trudiečijoin maššahistja eikirjahmahandua omana pöngänä
i kaikkeh rukah pietteli borčuindua eikuljturahuksenke. Kerensčinan
aiga ei andan ni miittynäštä eissyndiä täššä aziešša. Vain
oktjabrjahine revoljučii levähytti täh šuat nägömättömät tempat 
kuljturahistja srojindua i obeispečči loppomattomat voičennat
kulturahizeh noužendah varoin.

Otamma eikirjahmahannan hävitännän.

Tsuarihizešša Roseišša 1000 eläjän kohtah oli 777 ei kirjamieštä
(Germaniišša 0,4, Sveitsariišša 0,5, Angliišša 7). Soviettahizin
organoin i proletariihizen yhtehyksen vägilöillä ei kirjamiehin lugu
aleni 1920 v. (1000 kohtah) 681 suat, 1926 - 634 suat. No kaikkie
šuuremman levähytännän ei kirjahmahannan hävitändä azie šai
jälgimäzinä vuoziloina, i täh pidäv alla piirdiä, što tämä voitto oli
obespečittu ruavon muozin formin i metodoin otannan tuačči
eikiriamiehinke i pahoin kirjahmahtajinke (kul'tpohoda, kuljtviesti i
n.i.)

Kirjah opaštujin lugu oli 1927-28 v. 365 t. 1928-29 v. 2.700 tuhattua.
Tällä luvulla pidi pluanua myötj 1929- 30 v. šuureta 7,5 miljonah šuat
korgiemmanke täyzi-igäzin eikirjahmahtajin i pahoin kirjahmahtajin
školin tempoinke i tazonke. Tožinane eikirjahmahtajin opassanda edäh
jätti nämä pluanuhiset huavuššannat.

1931 vuuven aluksi oli huavuššettu ottua opassundah 17,5 miljonua
eikirjahmahtajie i pahoin kirjahmahtajie. No tämä lugu on nyt vaihettu
toizeh-äijiä šuurembah. Soviettahine valda ottav omaksi azieksi 1931
v. suaha eikirjahmahannan lopullizen hävitännän i levähyttiä 
opassunda vähäldi kirjahmahtajinke proletariatan kesseššä linnašša i
kyläššä, ruadajahizen ijän rajoišša, šuaha eikirjahmahannan hävitändä
i levähyttiä borčuinda vähäldi kirjahmahannanke linnalazin
trudiečijoin keššeššä. 17 vuodizesta 50 vuuven igähizinke i hävittiä
aiguhine eikirjahmahanda muanruadajin 16 vuodizista 40 vuodizin jiäššä
ynnäläzen kollektiviziruinnan raionoišša

Tämän muone šuuri programma likbezua myötj pakkoi opaštujin luvun
šuurennandua 11,3 miljonah šuat vuuven enzimäzellä puolella i 35
miljonah šuat toizena 1931 v. puolella. Likbezan kontingentat 1931 v.
ollah nelliä kerdua šuuremmat kontingentoida kumbazet oldih
huavuššettu kuljturahizella viizivuodizella V kaikkisojuuzahizella 
sovietoin siezdalla 1932-33 vuuveksi. Enämbi sidä, kaikešša
viizivuodehizešša oli huavuššettu opaštua 18-19 miljonua miestä, a
yhtenä 1931 vuodena rubiev opaštumah 21-25 miljonua trudiečijua.
Nägöväne on jogohizella, što kuljturahine revoljutsii SSSR:šša ev
tyhjä sanonda. Kuljturahine revoljutsii rohkieldi kolahutti oveh i
seizavdu omallah paikalla rinnan industrializiruinnanke i
kollektiviziruinnanke.

Täh näh voiččov sanuo ei vain opašujin luguo myötj likbezan
sistemašša.

Siirdyö toizeh kuljturahizen srojinda ruavon šuureh otraslih - kaikin
opaššandah. I tiälä myö niämmä nikumbazešša muašša ei voitettavat
kažvanda tempat‚ tožieh boljševikkahizet tempat. Tsuarin Roseišša
algu-opaššannan kažvanda korgeimmin tempoin vuoziloina (1905-1914
v.v.) oli 45,2 % sih sijah kuin RSFSR myötj tämä kažvanda oli vain
1923-31 v.v. 105,2 % Samoderzavjan aigah kyzyndä kaikin opaššandah näh
oli šeizatettu ei yhen kerran, no tämänke yheššä mainittih, što händä
ei voi vediä eländäh.  Rahvahan "opaššannan" ministerstva ylen
tožinazesti pagizi, što Roseišša voit luadie kaikin opaššanda vain ...
125 vuuven jälgeh. Pomeššikoin žemstvahizešša siezdašša 1911 vuodena
yksi borčuiččijoista kaikin opaššannašta šyvin muduaš Ezerskii šano,
što "eläv pienimmäššä mitašša kogonane pokolenja ennen sidä, konža
kaikin opaššannan ideala liev tožieh luajindahine".

Midä myö niämmä toži aziešša. Viizivuodizen pluanan jälgimäštä
huavuššandua myötj kaikin opaššannan vejändä loppiččov kaikešša SSSR
viizivuodehizen lopuksi; einin 1932-33 v. Algu školan kontingenta
šuurenov pluanua myötj 9,942 tuhatašta 1927-28 v. läššä 17000 tuh.
1932-33 v.; opaštajin armii šuurenov 264.6 tuhatašta 440 tuh. šuat
1932-33 v.

Tämänke yheššä kylä i jiänyöt rahvas lähendiäčetäh proletarijah žen
linnan i promišlennohizin raionoin 1uoh - Korgiet boljsevikkahizet
tempat annettih voičennan luadie objazateljnoi alguhine opaššanda
kaikin 8-10 vuoziloin igähizin lapsin ennen kuin oli huavattu, einin
ennen viizivuodehizen lopetandua, nimittiän 1930-31 v. 1931 - 32
vuuvesta šuat kaikin opaššandah lietäh otettu i 11 vuodizet lapset
vain äijäldi jiänyöt načionalahizet respublikat i oblastit voijah
pitemmäksi aijaksi vediä kaikin opaššannan vejännän, nimittiän
viizivuodizen loppuh suat.

VKP(b):n TsK tunnusti objazateljnoiksi i vanhemmin (11—12 vuodizin)
opaššannan, kumbazet ei käydy kaikkie alguhizen školan kursuo.

"Šuurin azie nyt on siirdyö objazateljnoih alguhizeh opaššandah -
pagizi tov. Stalin VKP(b): n XVI siezdalla. - Mie sanon "šuurin", što
tämän muone siirryndä ozuttaisj rešajuščoida harpausta kuljturahizen
revoljutsiin aziešša.  A siirdyö täh azieh on ammuin aiga žentän, što
meilä nyt on kaikki, midä pidäv kaikin alguhizeh opaššandah varoin
šuurešša SSSR rainoin enämmistöššä". Vuuven jälgeh VKP(b)-n XVI
siezdašta vähiä ei kaikki SSSR:n raionat otettih opassundah
školahizessa ijašša olijat lapset i luajittih iččiessä objazateljnoin 
alguhizen opaššannan.

Ennen-školahine kažvatanda, alguhine opaššanda - ollah valmistajat
pordahat maltajan sotsializmahizen sroikan varuššanda aziešša. Toine
porras - seičimen vuodizet školat, korgiemmat školat einin vanhah
rukah "keskikerdazet školat".  Kedä opašti tsuarin aijgah keškikerdane
škola - gimnazijat, realihizet školat, progimnazijat i n.i.
Klassahizeh keskikerdagen školan kerävvyndäh näh guarin aigah sanotah
tämän muozet 1uvut (1 janvarjaksi 1914 v.): 100 lapšešta oli 25
dvorjanojn i činovnikoin lašta, 5 pappiloin lašta, 10 kupčin lasta, 32
meščanoin lašta i käziruavon masterškoloin izännöin lašta, 26
kulakkoloin i bohatoin muanruadajin lašta.  "Keittäjin lapset"
ruadajat i kevhät i keskikerdazet muanruadajat, harvoitta erotuksitta,
ei piästy privelegijahizeh školah. Oktabrjahizen revoljutsiin jälgeh
vanha gimnazija on rikottu i hänen sijalla luajittu toine porras
yhtehizen ruanda školan. Nyt seiččimen vuodizet toizin srojiečetah
fuabrikka-zavodahizen seiččimenvuodizen rukah politehnizatsiin
pohjalla, einin teorijan yhtevtännällä praktikanke i opašujin
tunnustuttamizella kaikenke projizvodstvanke.  Seiččimenvuodizen
opašujin ruatanda mänöv lizävö tempoilla, seiččimenvuodizen opašujin
lugu pidäv pluanua myötj šuurendua 1250 tuhatašta 1927-28.v. 1843 tuh.
šuat viizivuodizen lopukši. Pygälöitämmä, što kontingenta linnašša
šuurenov 883 tuhatašta 1230 tuh. suat, einin 39,3 % a kyläššä 613 tuh.
suat. einin 67 % Täh rukah suaččiečov kaiken aigane sovinda linnan i
kylän vastuačenda azeišša.

Eris učotulla pidäv ottua niin sanotuot fuabrikka-zavodahizet 
seiččimenvuodizet linnašša i muanruadajin nuorizon školat kylissä,
kumbazie myötj toizin srojiečov kaikki školahizen opaššannan sistema.
Korgiembi škola SSSR ruadav ammatin mahtajan ruadajan viän i maltajin
borčuiččijon sotsializmahizesta yhtehyksestä syvin, varuššanda
aziella.

Toizin-srojinda aijan alusta SSSR terävemmäldi kaikkie tundu hädä
ammatin tiedäjistä ruadajin vägiloistä, kadroista.  Tuomma muduanaže
primieroida: žen muozišša ylen vaznoiloišša rahvahan talohuksen
otrasliloišša, kuin silikatoin i srojinda materjaloin varuššanda
tehnikumišša oli kaikkiedah 230 opašujua, sih ajgah, kuin enzimäzie
viizivuodehizen huavuššandoida myötj promišlennosti pakkoi näissä
otrasliloišša 1930-31 v. enämbiä 3000 spetsialistua keskikerdazenke
ammatin tiijännänke.  Hädätehnikumista-srojiiteljoista oli kymmenissä
tuhatoišša.  A opastujie oli vain muduanzie tuhattoida; žen-že muozen
azien myö niämmä i kylän talohukšellizišša tehnikumišša, vuzišša,
vtuzišša i n.i.

Viizivuodehizen lopukši spetsialistoin yhtehine lugu, hädiä myötj
kaččuon, liev: kaikkiedah 1.212.700 mieštä, heistä korgiemmanke
ammatin tiijännänke 354.140, keskikerdazenke 858.560, šiinä luvušša
industrii-tehnikkahizie sptetsialistoida - 763.000.

Inženeroin i tehnikoin lugu šuurenov 4 kerdua, kylän-talohuš kadroin
7,5 kerdua, ekonomikkahizin 2,6 kerdua. Kaikki spetsialistoin kadrat
yhtehlugiettuna šuuretah 4 kerdua.

Liziämmä täh, što vähiä ei puolet, tarkemmin 49 % kaikista
spegialistoista liev varuššettu viizivuodehizen lopuksi ruadajista.
SSSR siksi aigua liev 100.000 inženerua ruadajua. Nägöväne, što tämän
muone varuššanda pakkuov monen muozen azien luajindua. Šuurin paikka
näistä azeista on fabzavopaššannalla, einin fuabrikka-zavodahizella
opaššannalla. Vielä Marks konža ollov kirjutti, što ruado on paras
kažvatanda i opaššanda forma.

Marks kirjutti, što opaššanda pidäv kiindieh siduo projirzvodstvanke,
što opaššannan pohjaksi pidäv ottua ruado, tiettäväne ei jygie,
vaivuttaja fizičeskoi ruado, a kebie, lapsin vägie myötj ruado
politehnizmahine‚ einin žen muone, kumbane ozuttav kaikki važnoimmat
projizvodstan otraslit, a ei vain hänen yhen puolen. Profilvodstvan
opaššanda pidäv siduo tiijännöin opaššannanke, kumbazilla tämä
projizvodstva bazirieččiečov, primieraksi, matematikka, himija,
mehanikka i n.i. Soviettahizet školat fuabr. zav. opaššandua i
fuabrikka zavodahine seiččimenvuodine läššä tullah marksahizen
ruanda-školan idejan tožitandah, kumbane löydi palavan kiitännan
Leninalda.

Nyt SSSR levähyttiäčöv kiehuva ruado kaiken školan politehniziruindua
ylähädä alah šuat.

Šuurin azie, kumbane mänöv läbi kaikešta SSSR školahizesta 
sistemašta, vanhemmin eikirjahmahtajin školašta i alguhizen lapsin
školašta šuat vuzah i tiijändä-tunnustuačendahizeh instituttah šuat -
on luja školan yhtehys sotsializmahizen srojiteljstvan zaduačoinke.
Borčuinda kadroista syvin levähyttiäčöv lozunganke: "voittua tehnikkä
- voittua tiijändä." yhtehizelä ruadajin opaššanda sistemalla likbeza
kursut, proijzvodstva-tehnikkahizet kursut, ruadajin tehnikkahine
škola, tehnikuma i vtuza‚ pidäv obespeččie opaššandah otanda kaiken
muozen ammatin tiedäjin i kaikkeh rukah varuštuačennuzin ruadajin. 
Äijissä predprijatjoišša, kumbazet siirryttih seiččimen čuasuhizeh
ruado-päiväh, kaheksas čuasu, opassunda čuasu, anduačov ruadoh
opassunda kombinatašša iččiessä predprjatjašša.  Zavodalla "AMO"
(Moskova) opaššanda kombinattah on otettu enämbi 3000 miestä; tiälä on
likbeza, tsehahizet školat i spetsialihišet kontsentrat, kumbazet
varuššetah brigadiroida i muasteriloin abuniekkoida, muasteriloida i
inženeroida. "AMO" el ole ainova SSSR:šša zavoda vtuza. Ruadaja klassa
voittav kaikki jygehyöt tiijändä-tiellä, tiellä korgeimmin tiijännän i
tehnikan ladvoin luoh.

"Meilä iessä seizov krieposti" - sanov tov. Stalin sočializmahizen
promišlennostin ruadajin konferentsiišša. "Kučutah händä tiijännäksi,
hänen moniluguzinke tiijändä otrasliloinke. Tämä krieposti meilä pidäv
ottua, min že ni maksaisj. Tehnikan voitanda - ka mi lieni SSSR:n
proletariatan vuorohiizena zaduaččana, sotsializmahizen srojinnan
suurda pluanua"

Partin i soviettahizen vallan vägövänä orudjana borčuinnašša
tehnikašta syvin, sočializmašta šyvin on pečätti klumbane bökistyv
kakšimiljonahizeh ruadajin kirjuttajin aktivah. Gazietoin tiraža
(pečatoinnan äijehyš) ennerevoljutsijahizešša Roseissa oli vain
2.200.000 ekzempljarua. SSSR:šša tiraza nouzi 1931 vuuvekši 27
miljonah ekzempljarah šuat, einin 10 kerdua. Laskiettu produktsiin
nimilöin luguo myötj SSSR jo 1927 oli enzimäzellä pajkkua.

SSSR pečatti on tožinane kollektivahine propagandista, agitatora i
organizatora. Mainičemma vielä väliäzeh toizih ričagoih näh
sotsializmahistja sroikua kuljturahizella frontalla. Viizivuodehine
pluana huavušti, kaikin maššahizen polit-prosveščenjan učreždenjoin
kažvannan Klubin ruadajin luvulla pidäv kazvua 25 % 7646 šuat, a
rahvahan kodiloin i muanruadajin kodiloin niin-že % 5920 suat. Klubat,
ruskiet uglazet predprijatjoišša i obščežitjoišša organizuijah
ruadajin joudu aijan.  Jälgimäzinä vuoziloina nagolo leviemmäldi
kazvetah niin kučutuot bazat "viijettä lebävö päiviä" kuljtura i
lebävö parkoišša, "zeljenazešša linnaša" (Moskovan luona) i duačča
paikoišša‚ missä ruadajat vietetäh omua lebävö päiviä pienestä
hinnašta. Iččiestäh on šelgie, što SSSR:šša kaikki ruado ruadajin
lebävön organizuinnašša on lujah sivottu politikkahizenke
kažvatannanke, projizvodstva-tehnikkahizenke propagandanke i
opaššannanke. Luvendapertilöin lugu šuurenov viizivuodehizen lopukši
75 %. (38.283 šuat). Kirjastot (bibliotekat) kaiken-aigazet
šuuretah 50 % (34238 šuat i tämän lizäkši eissyndähizin kirjastoloin
sietka lizenöv 40 tuh. šuat.

Äijäldi šuurenov radio-sietka.

Kaikki tuhuonnat sotsialjno-kuljturahizeh srojiteljstvah oldih
huavattu viizivuodistja pluanua myötj 16.320 miljonah rubljah. 
Kolmanneksi viizivuodehizen vuuveksi panennoin summa opaššandah
tiedoloih, tervehyksen vardeindah i sotsialjnoih obespečenjah oli
huavuššettu 6.622 miljonua rubljua šuurenke liziännänke endizih dengan
lassendoih näh.

SSSR on muakunda, kumbane andav ennen nägömättömie kuljturahizen
kažvannan tempaida, muakunda missä jogo kolmen miehen kohtah yksi
opašuv, millä ei voi kiitteliečie ni yksi‚ äššen kaikista
"tsivilizatsijahine" muakunda muajilmašša. Myö jo emmä pagize ennen 
revoljutsijahizeh Rosein kuljturahizeh tazoh näh‚ kumbane, tiettävä,
ei voiče olla mittana SSSR:n voittoloišša.

Läššä 50 miljonua opaštujua 1931 v. toizella puoliškolla, ei vähembiä
ni enämbiä, - ka yksi proletarijahizen diktaturan 14 vuuven
tulokšista.


AZIE ČIISIN, LEMMIN HYVEHYÖN I ROHKEHUON

SSSR:šša ei ole ruavotta olijoida, sotsializmahizen srojinnan ylen
šuuri levähyttiäčendä, kumbane jätti jällellä viizivuodehizen pluanan
tempat, vei ruavotta olennan tyhjäksi, toi šuuren hiän kadroista i
ruadajašta viästä. Viizivuodehizen alušša kaiken muozet vrediteljat i 
oigielisto oportunistat, lugiettih, što ruavotta olenda lähizillä 
aijoilla ei lie hävitetty, što tämä pahuš,vaštahpäin, rubiev lizenömäh
rahvahan talohukšen toizin srojinnanke yheššä.

Eländä pikku palaziksi murendi vrediteljahizet-pessimizmahizet 
huaššannat. SSSR:n ruadaja klassa loistavasti luadieči žen muozenke
šuurenke zaduačanke‚ kuin ruavotta-olennan hävitändä.

Meilä nyt ei vain ei ole ruavottaolendua, no zavodien 1930 v. 
rahvahan talohukšešša SSSR on šuuri hädä ruadajašta viästä, kuin
ammatin tiedäjäštä, niin opaštamattomašta. Ruadajan viän vähys 1930 v.
oli kaikišša rahvahan talohukšen sezonahizišša otrasliloišša, 
kivihiilehizessä promišlennostišša, vezi i raudatie transportalla,
ladjuanda i rozgruzinda ruadoloilla, uitannaššai i n.i. Korgiet
bol'ševikkahizet "tempat sotsializmahistja srojindua, synnytetah
suurda hädiä ruadajan viän rezervoin pol'zuinnašša.


Šuurena ruanda ressursoin lähendä paikkana on ennen kaikkie kylä.

Muduannet gorja-teoretikat oportunizmahizešta luagerista luajitah
vivodua, što kylän azie, kuin ruadajan viän andajan, buitto, mänöv
tyhjäkši massahizen kollektiviziruinnan tuačči. Tämä sanonda on
hairahukšehine.

Toizin‚ ajvin nyt syndyv uuzi muanruadajahine psihologija, aivin nyt
sotsializmahine, linna muuttav toizen muozeksi ky1iä. "Vanhan aigane
muanruadaja hänen pattienke ei vierinnänke linnalla, kuin kiskojalla,
mänöv tagazella pluanalla. Händä vaihtav uuzi muanruadaja,
muanruadaja-kolhoznikka, kumbane kaččov linnah nadjoužanke". (Stalin)

Muuttu i äijäldi muuttu liijan ruadajan viän juanda, muuttu i vielä
muuttuv kylän sotsial'no-ekonomikkahine iho. Tämä on toži. 

Tämän tuačči SSSR:šša vejetäh borčuindua niin šanotuonke 
"ičevirduannanke" ruadajua vägie palkatešša. Jaguašša ruadajua vägie,
pidäv kaččuo kylän strukturan muuttuačendah, terävöidynnyöh
klassahizeh borčuindah. No kiistämättä voiččov sanuo, što
kollektiviziruiččiečijašša kyläššä ruadajan viän rezervat ollah.
Kollektiviziruinda nostav ruavon tuattaišutta (projizvoditaljnostie)
kolhozoišša yksinäzih muanruadajin talohukših näh i luadiv siäššändiä
ruadajan viän "ruatannašša. Ielleh päin ruavon mehaniziruinda
kolhozoišša andav vielä šuuremman ruavon tuottavaišuuden.

Ruadoh-ottamattomat ruadajan viän ressursat ollah šuuremmašša ei nin
pienemmäššä mitašša i linnašša.

Kaikkie šuurembana ruadajin ressursoin rezervana linnašša ollah
ruadajin naizet i kaikki täyzi-igäzet trudiečijat, mintän olgah täh
šuat ei vejetyöt tuotandah (projizvodstvah).

Miän sotsializmahizešša srojinnašša ruaduo on kaikkih trudiečijoih
varoin.

Ruavotta-olendua ei ole, žentän što SSSR rahvahan talohus luadiv
suurda kyzyndiä uudeh ruadajah vägeh,

Yhekši 1931 v. pidi lizätä läššä 1,5 milj ruadajua, a kylän
talohukšenke yheššä 2 lizänke miljonua. Ylen boiko kažvav ruadajin
äijehys srojinda ruadoloilla, mi ozuttav korgeih tempoih SSSR:n
rahvahan talohukšen toizin luajinnašša.

Talohukšen lujennannanke yheššä kohetah i ruadajan klassan ruado
uslovjat.

1897 vuuven zakonua myötj ruado päivän pidahuš Roseissa ei voinun olla
pitembi.. 11-12 čuasuo. No kapitalistat mahettih kierdiä i tämän
kuatorgihizen zakonan‚ pitendiän omih hyvyzih varoin ruado päivän omin
palkalazin keššännän rajoih suat. 1905 vuuven revoljutsija käški
bohatoilla vähäzeldi puolendua omat tahonnat, no i enzimäzen
revoljutsijan jälgeh ruado päivän pidahus oli 10 čuasuo i šuurembi -
kangas-fuabrikoišša, primieraksi, 10,5 čuasuo yksis nenahizenke
ruavonke.  Ruado-päivän pidahus lieni 1913 vuuveksi keskikerdazesti 
10 čuasuo. Yhtenä "kitana" minimum programmašša, kumbazen annettih
boljševikat ennen 1917 vuuven revoljutsijua oli 8 čuasuhizen ruado
päivän pakkuonda.  No vain oktjabrjahine revoljutsija toi ruadajala
klassalla täššä aziešša ynnälläzen voiton. Oktjabrjahizen
revoljutsijan jälgeh kolmen päivän proidihuoh oli publikuidu 
dekrietta 8-čuasuhizeh päiväh näh.

1927 vuodena Oktjabrjahizen revoljutsijan kymmenen vuodehizella, parti
i pravitel'stva sanottih omašša resenjašša’: "obespeččie lähimmäzin
vuoziloin aigah siirryndä 8 čuasuhizesta päivästä seiččimen čuasuhizeh
ruado-päiväh‚ ruado palkan pienendämättä.

Parti i praviteljstva annettih ruado-aijan tämän šuuren ruavon 
enzimäzih ruadoloih varoin "ei myöhembiäh yhtä vuotta". 1928 vuuvesta
šuat SSSR:ssa zavodiečov pluanuhine fuabrikoin i zavodoin šiirrändä 7
čuasuhizeh ruado-päiväh, "kaččuon fuabrikka-zavodahizin toizin
oboruduinnan i račionolizatsijan mänendiä myötj i ruavon tuotannan
(proizvoditeljnostin) kazvandua myötj" (SSSR:n TsIK:an manifestašta 15
oktjabrjalda 1927 v.)

VKP(b):n XVI siezda11a tov. Stalin pagizi ruadoaijan puolennannan 
tulokših näh: "Šiirrändä šeiččimen čuasuhizeh ruado-päiväh enämbiä 830
tuh. industrijahistja ruadajua (33,5 %), lizäten yhteh
viizipäivähizeh nedälih siirryndä 1,5 miljonan industrijahizen
ruadajan (63,4 %) lizäten yhteh šuuren sietkan lebävökodiloida,
sanatorijoida i kurortoida ruadajih varoin, kumbazesta läbi
jälgimazinä 3 vuodena on laškiettu enämbi 1.200 tuh. ruadajua, kaikki
muozen ruavon i ruadajan klassan elännän obstanovkan, kumbane andav
meilä voičennan kažvattua uuven ruadajan pokolenjan, tervehen,
veššelän, voiččijan noštua soviettahizen muan viän sobivalla
korgehuolla i ryndähillä puolistua vihuajin 1uottuačennoista.

Avgustalla-sentjabrjalla 1930 v. SSSR 7 čuasuhizeh ruado päiväh oli
siirretty 40,1 % kaikista ruadajista. 1930 v. lopuksi 45,5" %
kaikkie ruadajie, kumbazet oldih promišlennostissa, ruattih 7 čuasuo.

Ennen annetuon seiččimen čuasuhizeh siirrynnän lopetanda aijan neičči
1 oktjabrjašta 1933 v.‚ einin viizivuodehizen lopukši nyt VKP(b):n XVI
siezdan rešenjua myötj on luajittu toine aiga - 1931-32 vuozi.

1931 vuuven lopukši seiččimen čuasuhizeh ruado päiväh siirrytäh 3,5
miljonua transportan promišlennostin ruadajua.

Monet promiš1ennostin otraslit ynnäh loppiettih šiirrynnän šeiččimen
čuasuhizeh: elektro-tehnikkahine promišlennosti, himijahine i
ombelenda.

Rinnan 7 čuasuhizeh ruado päiväh šiirrynnänke ruadajin elännän toizin
srojinnalla auttav lyhennetyön loppomattoman nedelin vejändä
(viizipäivähine). Ruadaja ruadav meilä 4 päiviä, a viijennen päivän
lebiäčöv. Ruadaja klassa ando tällä aziella lujan ožuannan
pappilissolla, religijahizella pahoih-vierinnällä, hävitti niin 
sanotuot kirikkö-pruazniekat, luadi lebävön paremman i tuagiemman i
luadi uslovjat muakunnan kuulumattomah kuljturahizeh nouzendah varoin.
Ruadaja klassa tämänke yheššä pyvhkiv pois ei zakonnoin neprerivkan,
yheššä-astujan obezličkan i yhenverdahuksen.

Ruaduan uudeh rukah, ruadaja klassa leviemmäldi i leviemmäldi
levähyttäv sotsializmahistja kiistazin ruaduo i urhakutta.

Kapitalizmahizen yhtehyksen kažvannan pohjana on konkurentsija,
ajeliečenda bariššalla jällesti, eksploatiruinda ristikanzalla
bstikanzua. Sovetoin muakunnašša kažvannan eistäjänä viänä on ei ni mi
muu, kuin sotsializmahine kiistazin ruanda i urhakus.

Sotsializmahizen kiistazin ruannan azie on že, što organizatsijat,
kollektivat i yksinäzet urhakat luajitah keskenäh dogovaran,
kumbazešša otetah iččieh ruavot promfinpluanan täytännäššä kuin
äijehyön, niin i ruavon hyvehyön puolišša.

Sotsializmahizen kiistazin ruavon printsipa on: tovariššahine abu
edizeh mänijöin jällellä jiänyzillä - sih varoin, štobi suaha yhtehine
nouzenda (Stalin).

Urhakus, einin ruado uudeh rukah, korgeilla, vägövöitettyzillä
tempoilla, syndy massoin luajinda i žen ičezavodinnan pohjalla monen
muoziksi formiksi, kumbazet temmatah ruavon entuziastoida, tuotannan
(projizvodstvan) entuziastoida.

Jälgimäzellä aijalla sauren nouzennan šai urhakka ratsionalizatorahine
(kohennanda) liikunda. Ratsionalizatorahizet gruppat i brigadat
predprijatjoišša muuttuačetah ratsionalizatorahiziksi urhakoin
kollektivoiksi, kumbazet počki nagolo ruatah käzi kädekkäh
inženera-tehnikkahizinke ruadajinke.

Artjoman nimelline šahta ando uuven forman urhakutta - yhtehizen
bukserin, ottuan autannan i kontrolin alla jiänyön Oktjabrjahizen
revoljutsijan nimellizen šahtan.

Läbinäzin brigadoin zavodinda on rostovahizen gigantan "Seljmaš".
Tällä zavodalla viikon mäni pahoin ruanda žen tuačči, što muduannet
tsehat (valanda modelihinie einin paja-presuindahine) viikon piettih
mašinoin čuastiloida.

Kylä-talohukšehizet mašinat laškiečettih tämän tuačči ei tävveššä
äijehyöššä, mi jätti jälgie promfinpluanan täytännällä. Urhakat
ehotettih piäžennän täštä olennašta: luadie läbinäne brigada ruadajin
zvenahizista gruppista jogo tsehašša. Läbinäne brigada šeizatti omakši
ruavokši auttua oigiella projizvodstvahizella planiruinnalla eris
tsehoissa. Pienin pietyndä oli paginan aziena läbinäzen brigadan
soveitašša. Tulokšenazavodalla pienettih pietteliečennät i lujeni
yhtehys tsehoin keššeššä.

Rigeneh urhakat annettih suurda vnimanjua pluanavtanda zaduačoilla:
dobrovoljtsat-planovikat (kuin primieraksi "Krasnoilla Putilovtsalla)
autetah zavodan pluanuhizella bjurolla parahittuan yhtevttiä keškenäh
tsehat i obespeččie kaikista korgiemmat neuvonda tempat.

Šuurešša mitašša luadiečetah tänä vuodena niin šanotuot ruadajin
ehotannoin keriännät. Ehotannoin kaikkisojuuzahizen keriännän idejan
keksi Dzeržinskoin nim. zavoda.  Ruadajat-ratsionalizatorat suahah
"obligatsijat" "ehotanda zaimua" i učastvuijah kallehin premijoin 
arvašša. Zavodašša on erotettu šuuri fonda ruadajin keksinnöin
premiruindah varoin.

Toizen, Stalinan nim. zavodan idejua myötj (Leningrada) kaikišša
predprijatjojšša pidäv luadie oboruduinnnan vägövyksen kirjutanda.
Jogo stanka suav ličnostin udostoverenjan posportan, kumbane ozuttav
hänen ruanda-volčennan.

Täššä siduočennašša on vastuandahizin normin i vastuandahizen
promfinpluanan luajinda. Vaštuandahizen promfinpluanan zavodijana oli
Karl Marksan nim. (Leningrada) zavoda Karlo-Marksahizin zavodinnalla
kontrolinumerat, kumbazet annetah ylähädä, kaččuočetah tsehoišša i
luadiečetah tarkemmin ruadajin ehotannoin jälgeh. Äijissä
predprijatjoišša promfinpluanat ruadajin käššennäštä vägi äijäldi
šuuretah.

Vaštuandahine promfinpluana - "Prompartin" glavariloin tunnuššandua 
myötj - Ramzinan i Fjodorovan - lopullizesti pietti rikonda-mavon
promišlennostišša. Jo yksi tämä pagizov sih näh, min šuurehus značenja
on vaštuandahizella promfinpluanalla, kuin korgiemmalla formalla sots.
kiistazin ruandua i urhakutta.

Sotsializmahine kiistazin ruanda i urhakus synnytettih muutannan niin
sanottuzin projizvodstvahizin soveščanjoin, kumbazet min ielleh, žen
enämmäldi lietäh massoin vejännän metodana projizvodstvan
upravljandah.

1928 "vuodena oli annettu, šuuremmašša luvušša projizvodstvahizin 
soveščanjoin i kamisjoin kautti, 63.665 ehotandua, 1929 v. 110.937 
ehotandua.

Ruadajat-urhakat enämmäldi i enämmäldi lietäh keskimäzenä figurana
projizvodstvalla.

Maššahine urhakus liikunda on uuven ruado-kuljturan tulos.  "Kaikkie
paras kiistazin ruannašša on že - pagizi tov. Stalin XVI VKP(b)—n 
siezdalla‚ što hiän juurineh muuttav rahvahan kačonnan ruadoh žentän,
što hiän muuttav ruavon pahašta i jygiestä takašta, kuin häneh
kačottih ennen, česnoihuon‚ lemmin hyvyön i rohkehuon azieksi.


PROLETARIJAHINE DIKTATURA I RAHVAHIN VELLEHYS I YHEŠŠÄ-RUANDA

Kapitalistoin i pomeššikoin vallan kumuanda oktjabrjana 1917 v.  ando
voičennan luadie ynnäläzen rahvahin piäššännän vällällä, ando heilä
yhen muozet pravat i nezavisimostin.

14 vuotta Oktjabrjua i 8 vuotta SSSR:n konstitutčijan olendua vielä
enämmäldi lujennettih soviettahizin rahvahin pereheh. Iččenäzet
soviettahizet respublikat, kumbazet šynnyttih voitokkahan
revoljutsijan jälgeh viikon aigazella borčuinnalla
kontr-revoljutsijanke i toizin mualoin imperialistoinke puolissettih
omua oigehutta eländäh, sotsializmahizeh srojindah. Vielä äijiä ennen
SSSR:n sojuuzan luajindua iččenäzet soviettahizet respublikat
yhtevyttih RSFSR:sta ymbäri i luajittih dogovoroida yhtehizeh ruadoh
näh borčuinnašša ulgo-puolizenke i šiämizenke kontr-revoljutsijanke i
ruadoh näh talohuksehizešša oblastissa. Tämän muone forma yheštäh
olendua lieni jo ei täydeläne toizella revoljutsijan aijalla, konža
ruadajat i muanruadajat ruvettih kohendamah omua talohutta, rikottuo
imperializmahizen i rahvahallizen voinin aigah. Rahvahallizen voinan
jälgeh pidi yhtevttiä kaikki respublikat yhtehizeh vellehyš-sojuuzah,
kumbane lopullizešti oformieči SSSR:n konstitutsijassa.

Miän konstitutsija on proletarijahizen diktaturan i rahvahan
vellehyksehizen yhtehizen ruannan vägövä vibu. Myö ni minuutaksi emmä
peitä sidä, što miän konstitutsija on yksi vägövemmistä orudjoista
ruadajan klassan käzissä trudiečijoin hyvyzin puolistandah varoin i
kapitalizmahizin elementoin liččuandah varoin kuin linnašša, niin i
kyläššä. Konstitučijan lopulline puali on hävitändä eksploatiruindua
ristikanžalla ristikanzua. Myö emmä peitä miän muakunnan klassahistja
tožieh olendua a täh rukah i miän konstitučijua.

Miän konstitučija on proletariatan diktaturan ozutanda.  Hiän auttav
SSSR:n kaikin rahvahin trudiečijoilla srojie sotsializmua.

Oktjabrjahizeh revoljučijah šuat (velikorusskoit) suuriveniäläzet
omaštajat klassat izännyidih kaikin toizin rahvahin piällä. Kolmen
jälgimäzen vuozisadan aigah šuuriveniäläne valda "tulella i suabljalla
voitti i otti omaksi muat i rahvahat, kumbazet elettih Baltijahizen
meren rannoilla, Siberišša, Kavkazašša, Keski-Azijašša i
Edähäzeššä Vostokašša. Kaikki nämä muat i hiän šuuret bogatstvat oldih
muutettu kolonjoiksi einin puolikolonjoiksi voina-feodalizen, a šiidä
kapitalizmahizen veniäläzen imperializman. Tsarizma uzjotti yhtä
rahvašta toizen piällä provokatsijahizenke tahonnanke, štobi vediä
ruadajin massoin kačonda poisj revoljutsiahizesta borčuinnašta i 
kiändiä händä valehus-tiedä myötj.

Oktjabrjahizen revoljutsijan tulokšena endizen Rosein kaikki rahvahat
suadih yhen muozet oigehuot i luajittih soviettahizen sojuuzan,
kumbazeh männäh šuuret respublikat - RSFSR‚ Ukrainahine SSR,
Beloruššahine SSR, Zakavkazahine Federatsija i Keski Azijahizet
respublikat (Uzbekistana, Turkmenistana, Tadzikistana) SSSR:n 
konstitutsijašša on erinäne 4 statja, kumbane sanov: "Jogohizella
sojuuzan respublikalla jiäv oigehus (prava) välliä uijindua
sojuuzašta". Ei ylen ammune sojuuzahizen respublikan, seiččimennen
luguo myötj luajinda Tadzikistanašša, kumbane on Avganistanan rajalla
i zanimaiččov endizen Buharah lämbimän rannan puolen, on loistava
primiera soviettahizen sojuuzan omah puoleh vejändävägie.

Sojuuzahizista respublikoista toizella paikkua RSFSR:n jälgeh seizov,
kiistämättä Ukraina, kumbazella ollah šuuret zapuaštat kivihiildä i
rauda-rudua. Donahizen kivihiilen suannalla 1930-31v. pidäv andua 54
miljonua tonnua 27,5 miljonan tonnan neičči pluanua myötj, čugunan
suluanda tänä vuodena liev 4,2 miljonua tonnua, 3,9 miljonan tonnan
neičči, huavuššettuzin viizivuodehizešša pluanušša.

Panennat USSR:n promišlennostin kapitalahizeh srojindah lietäh 1930-31
v, ei vähembiä miljardua rubljua, a yheššä viizivuodizen enzimäzin
kahen vuuven panennoinke- läššä 2.317 miljonua rubljua 1.343 miljonan
rublian neičči, kumbazet oldih huavuššettu pluanua myötj kaikekši
viizivuodehizeksi.

Dneprostrojan bazalla liev srojittu metallurgijahine kombinatta,
kumbazen hinda on juavattu 600 milj. rubljah. 1933 v. USSR luadiečov
agrarno-industrijahizešta muašta industrija-agrahizeksi muakši.

Viizivuodehine pluana hyvin luadiečov i soviettahizešša
Zakavkazjašša. Viizivuodizen lopukši Zakavkazjan jygien
promišlennostin oma paino šuurenov 35,4 % (1928 v.) 57 % šuat. Nefti
bohatuolla Zakavkazja on parahalla paikkua ei vain SSSR:ssa no i
kaikešša muailmašša (enämbi 50 % SSSR:n zapuastoida i läššä 20 %
muailman zapuastoida). Viizivuodine pluana neftie myötj on täytetty
2,5 vuotta.

Kazvav Belorussahizen sovietahizen sojuuzan promišlennosti, kumbane
jälgimäzih vuožiloih šuat oli alahazella tažolla (urovnjalla). 1930 v.
lopušša on laškiettu enžimäne turbo-generatora 10 tuh. kilovattua
enžimäzen Belorussahizen raionan Stalinan nim. elektrostantsan.
Viiješšä vuuvešša BSSR promišlennostih liev pandu 266 miljonua
rubljua, heistä uužin fuabrikoin i zavodoin srojindah 206 miljonua
rubljua. Muakunnan promišlennostin produktsija BSSR suurerenov 0.5
kerdua.

Keski-Azijahizh respublikoin promišlennoi produktsija 1931 vuuveksi on
huavattu 1 miljardah rubljua. Tämä ozuttav, što Keski-Azija loppov
5-vuodizen 3 vuuvešša. Sanomma tämänke yheššä, što 1913 v. einin
tsuarin aigah kaikki Keski-Azijan promišlennoi produkčija oli vain 219
miljonua rubljua. Keski-Azija voiččov lietä - i liev - vägövänä
hloka-himija-metallurgihizena kombinattana, žentän što sielä on
äijäldi aijä kaivandahizie. Vahtalla (vägöväldi virduaja gorahine
jogi) on huavuššettu elektrostančan šeizatanda puolehmiljonah
kilovattua. Ečinnät, kumbazet luajittih 1929-30 v. i martalla 1931 v.
lugiettih hiili varuštuačennat keskiazijahizišša respublikoišša 2
miljardah 370 tuhattah tonnua, mi on äijiä šuurembi endizie 
hiili-huavuššandoida Keski-Azijan raionoišša. Toizista ressursoista
ozutamma vielä kaučukkah. Keski-Azijahizet respublikat yheššä
lämbimänke rannanke Kazakstanua ollah raionan parasta ilmalda kaučukan
varustuačendua.

Jällellä jiänyzistä puolifeodalizista muanruanda mualoista
Keski-Azijahizet respublikat muuttuačetah vägöviksi
muanruanda-promišlennoiloiksi mualoksi.

Luajimma natsionalahizin respublikoin industrializiruinnan yhteh
liziännän. 3.5 vuotta BSSR, ZSFSR i Keski-azijahizie respublikkoida
myötj kapitalahizet panennat promišlennostih ollah läššä 1 miljarda
rubljua, tarkemmin 917.96 mln. rubljua. Kapitualoin panennoin
keskikerdazen kažvannan rinnalla kaikkie RSFSR myötj 42 %, kapituala
panennat hatsraionoišša šuurettih 1931 vuodena 96 % mullozeh nähin.
Natsionalahizet respublikati oblastit RSFSR kolmešša vuuvešša täytetäh
viizivuodizen keski-kerdazesti 90 % Viizivuodizen lopukši
natsrespublikoišša (kaikešša SSSR) meilä liev läššä 550 tuhattua
kilovattua (400 tuh. kvt. neičči, huavuššandua myöt) vain
raionahizilla stančoilla‚ ei lugien vägövie promišlennoiloida i
paikallizie stančoida.

Natsionalahizet respublikat luadiečetah električestvahiziksi‚ 
metallahiziksi, industrija-agrarahiziksi raionoiksi, raionoiksi,
kumbazet kažvatetah omua promišlennostie puolendamattomilla tempoilla,
srojitah sotsializmua yheššä kaikenke soviettahizenke sojuuzanke.

Tämän-že šuurehuot eissynnät myö niämmä i kylän talohukšešša
natsionalahizišša respubiikoišša, Myö tiijämmä, što VKP(b):n TsK jago
SSSR:n oblastit kolmeh gruppah i ando jogo gruppalla erinäzen aijan 
kollektiviziruinnan lopetandah varoin. Edizessä männäh tämän muozet
rajonat: Severahine Kavkaza, Keski i Aline Volga i stepihine Ukraina.
Näissä raionoišša kollektiviziruinda, voit sanuo, on: loppiettu
keviällä 1931 vuotta. Heilä jällesti männäh Ukrainan meččästepit,
keskimäne Muššanmuan oblasti (TsČO) Siberi, Uruala, Kazakstana, 
jyvähizet raionat, missä kollektiviziruinda liev osnovnoildi loppiettu
keviällä 1932 v. i‚ lopukši, kolmandeh gruppah lugietah kaikki jiänyöt
oblastit i raionat, šiinä luvušša Keški-azijahizet i Zakavkazahizet,
missä kollektiviziruinda mänöv hillemmillä tempoilla i voiččov
loppiečie viizivuodizen lopukši. Täh rukah erinäzillä
natsionalahizilla respubliloilla i oblastilla, kumbazet äijäldi
erottuačetah omalla ekonomikkahizella srojiečennalla, ollah ei yhen
muozet aijat kollektiviziruinnan osnovnoildi lopendah varoin.
Natsionalahizin respublikoin ieššä mänöv Ukraina. USSR:šša
sotsializmahizen sektoran kylvö plavni keviällä 1931 v. lieni 75 %
kaikešta kylvö-plavnista. Kollektiviziruidu 1 ijuljua 1931 v. 65,7 %
kaikista talohukšišta. Eris pidäv mainita mašina-traktorahizih
stančoin šuureh ruadoh näh Ukrainassa. Hyö ruattih 4,88 miljonua ga
1,75 miljonan ga:n neičči, kumbazet oldih huavuššettu pluanalla.
Ukraina, tädä myötj, luadiečov pieni-muanruadajin talohukšešta,
kumbane oli keyhytelty pomeššikoilla i kurkuljoilla (kulakot) edizeššä
mänijäkši kylä-talohukšen muakši.

Kolhozahine srojinda azie Severahizešša Zakavkaza voit ozuttua tämän
muozilla numeroilla: sygyzyksi 1930 v. kolhozoin lugu nouzi Gruzijašša
50 % i Armenijassa enämmällä 30 %. Rinnan jyvähizinke kolhozoinke
luadiečetah čuajuhizet, tabakkahizet, hlopkahizet, 
ziivatan-vodindahizet, ogordahizet, viinan-vodindahizet, saduhizet i
kenafahizet.

10 vuuven aigah Gruzijahizen SSR kylvö plavni šuureni 2 kerdua.
Šiinä-že aijašša meilä on uuvestah orosittuo (kaššettuo) muada 100
tuh. ga. Nyt männäh ruavot suurin kolhidahizin suoloin kuivuandua.

1917 v. šuat pomeššikoila, kupčoilla i pappiloilla oli miljonoida ga
parahie mualoida Gruzijašša. 

Menjševikat kaikkeh rukah häkytettih dvorjanoin mualoin šiirrynnällä
muanruadajin käzih i tällä politikalla luajittih moni noužendua
Kartalinjašša, Kahetijassa, Mingrelijašša, Imeretijašša i Gurijašša.
Menjševikoin aigah voičči nähä kylän talohukšen šuuri langienda.
Gruzijan sovietavtanda avai uuven lehen kylän talohukšen kažvanašša. 
Jo enzimäzistä päivistä zavodieči gruzijahizen kylän sotsializmahine
toizin srojinda i ylen suurilla tempoilla hiän levähyttiäči
jälgimäzinä vuoziloina.

Kun lendiä SSSR:n toizeh piäh - Beloruššahizeh SSSR, niin i sielä myö
niämmä suuret eissynnät. Viizivuodizen aigah on huavuššettu kuivata
540 tuh. ga suomualoida. Viijessä vuuvešša myö suamma BSSR:šša
ynnäläzen kylän talohukšen produktsijan kažvannan 726,4 miljonašta
rubljua 1927-28 v. 1.168,2 miljonah rubl. 1932—33 v.

BSSR kylän talohukšen osnovahine kiännyndä on
maido-muajuablokka-sigoinvodindahine i pelvas-vodindahine. 
Kollektiviziruidu on 1 ijuljaksi 1931 v. 39,9 % kaikkie talohukšie.

Keski-Azijahizin respublikoin kylän talohuš viizi-vuodizen aigah
niin-že luadiv šuuren harpauksen edizeh päin. Yhtehine Keski-Azijan
kylvö plavni šuurenov läššä 30 % hlopkahine plavni enämmällä 50
protsentua.

Tadzikistanašša šuuretah hyväsortuhizen amerikkahizen i egiptahizen
hlopkan kylvännät vähän andajan paikallizen "Guzu":n nim. hlopkan
neičči. Hlopkan kylvännät sielä kazvetah boiko. 1926 v. oli kaikkiedah
2 tuh. ga hlopkua, 1929 v. 60 tuh. ga, 1930 v. enämbi 100 tuh, ga‚ a
viizivuodizen lopukši liev jo 200 tuh. ga. Turkmenistanašša hlopkan
plavni liev šuurennettu 1932 vuodena 300 tuhattah ga. Kolhozoišša on 1
ijuljaksi 1931 v. UZSSR: 53a 64,4 %

Pietymmä vielä kollektiviziruinnan ozilla yheššä avtonomijahizešša 
respublikašša-Tatarijašša. Kun mulloin Tatarija zavodi keviä-kylvön
9-10 protsentanke kollektiviziruiduzie talohukšie, niin 1931 v. hiän
rubei kylvämäh 35 protsentanke.  1 ijunjaksi 1931 Tatarijašša mäni
kolhozoih 48,5 % talohukšie, a 1 ijuljaksi 53 %. Tatarijahizen
respublikan päiväzen-noužu puolešša, kumbane on enämmäldi leivän
kažvattaja, jo läheni kollektiviziruinnan loppu. Tumutukan raionašša
on kollektiviruidu 90 % muanradajin talohukšie.

Päiväzen-noužu rannašša natsionalahizis kišlakoin i auloin (kylät)
sotsializmahine toizin srojinda luadiečov erinäzissä uslovjoišša‚ no
hiän, nägöväzesti katkov, hotj i ei žen boikoihuzilla tempoilla kuin
SSSR:n edizissä raionoišša, vanhua, iin-igähistä, eländä-tabua, vanhua
puolitieh naturalahistja talohušta.

Oktjabrjahizen voiton jälgeh natsionalahizet raionat jalgevuttih 
unešta i yhtevvyttih sotsializmahizeh sroikah. Ožakaš kolhozoin
levähytändä soviettahizen sojuuzan natsionalahizissa raionoissa on
ožuttajana šuuremmin tempoin sotsializmahistja muanruandua näissä
raionoissa, žen muozin tempoin, kumbazie niken ei voinun huavata.

Natsinalahizin respublikoin industrializuinda i kollektiviziruinda
mänöv rinnan ennen kuulumattomanke kuljturahizenke noužunke äššen
pimeimmissä raionoišša SSSR, hyl1ättyzissä uglazišša.

Endizessä tsuarihizešša Roseišša rahvahan opaššanda, kuin tiijämmä,
seizo ylen alahana. Kaikkie jygiemmäššä olennašša oldih ei veniälän
kielizet rahvas: tsuarin vallat ličattih natsionalahistja ei
veniälästä školua i pečättie, konža hiän piäzi kiellännäštä läbi.
Tsarizma tahto veniälövttiä äijäluguhizet rahvahat kaiken endizen
Rosein mualla, pomeššikoin i kapitalistoin hyvyzih varoin.

Yksi šuuriveniäläzen šovinizman ideologoista näin kirjutti tožinazen
samoderžavjan pozitsiih näh VII dvorjanahizešša siezdašša 1911 v.

"Muakunnan školalla pidäv olla veniäläzenä,
natsionala-patriottahizena; pravitelstvahizešša školašša ei pie olla
vierahan rahvahan tabua, hänessä pidäv kaikitta ustupkoitta izännyijä
muakunnan kielellä, opastua pidäv veniäläzin kielellä. Rosei on kaiken
muozen rahvahan kerävvyndä, niin neušto myö rubiemma maltuan eistymäh 
rahvahallizen separatizman (eruonnan) luajindah päin‚ kumbane on jogo
rahvahalla. Meilä dvorjuanoilla pidäv sanuo, što školalla pidäv olla
veniäläzenä, a Rosei veniäläzih varoin".

"Rosei veniäläzih varoin" - tämä označaičči - veniäläzin pomeššikkoih i
kapitalistoih varoin. 

Voitokas Oktjabrjahine revoljutsija luadi kuulumattoman hyvät uslovjat
kaikin soviettahizin rahvahin kuljturan kukindah varoin.  Mi on
natsionalahine kuljtura proletariatan diktaturan aigah?  Tämä on
"sotsializmahine omua šiämie myötj i natsionalahine formua myötj
kuljtura, kumbazen pualina on kažvatanda internatsionalahizešša
hengessä i proletariatan diktaturan lujennanda" (t. Stalinan
dokluadašta XVI partin siezdalla).

Tsarizmalda ruadaja klassa i muanruadajat suadih jygien nasledstvan -
massahine, eikuljturahuš, ei kirjahmahanda. Äijät rahvas, ei veniälän
kielizet, harpattih revoljutsijah omatta kirjutuksetta. Oktjabrjahizen
revoljutsijan jälgeh eikirjahmahannan hävitändä, Leninan neuvonnan
rukah, luadieči ylen šuurešša mitašša i otti opassundah miljonat
ruadajie i muanruadajie, no kirjahmahannan tazo enämmäldi jiänyzin
rahvahin SSSR oli i jäi vielä vähäzin täh šuat alahazekši.

Niin, primieraksi baškiroin kirjahmahanda 1926 v. kirjutandoida myötj
(Evroppahizen puolen numeroida myötj) ei ollun korgiembi 24 %,
kalmikoin - 11 %, kabardinahizin - 6,7 %, nentsoin - 6‚4 %, Dagestanan
gora-rahvahan 5,7 %, čečentsoin 2,9 %, ei mainiten jo muduanzih
Keski-azijahizih näh, osobenno hanahizella puolella, kumbazet ei
ammuin oldih kogonah eikirjahmahtajat. Soviettahine valda ando 
ruadajilla maššahizen školan omalla kielellä. Alguhine škola i
enämmäidi jiänyzillä rahvahilla jo voiččov opašua 30- 35 % i enämmän‚
5-8 % neičči ennen revoljutsijahizella aijalla.  Äijih rahvahih varoin
- läššä kahenkymmenen - on luajittu oma kirjutus, kummastja ennen ei
ollun.

Natsionalahine škola kažvav boiko. Ukrainašša, primierakši, školie
ukrainan kielellä oli 1922 v. 50,4 %, a 1937 v. - 80 %. Turkmenistana
1926 v. 10 tuhatan opaštujan kohtal oli vain 630 turkmenua 
(natsionalahizen buržuaziin i bajoin lapsie), a 1927 v. 32 tuhatan
kohtah oli 15. tuh. 1913 v. vain 24 natsionaljnostilla oldih kirjat
omalla kielellä, a 1918 v. 57:llä. Soviettahizen Päiväzen-noužu rannan
Respublikat šiirryttih arabihizesta latinahizeh alfavittah, mi äijäldi
kebendi piäžennän opaššundah jiänyzin rahvahin trudiečijoilla
massoilla.

Jälgimäzen vuuven aigah borčuinda eikirjahmahannanke natsionalahizissa
raionoišša lieni monda kerdua vägövembi. Tatarahizešša respublikašša
1928-29 v. oli otettu likbezah 41 tuh. miestä ga 1929-30 v. - 249 tuh.
einin 5 kerdua enämbi. 1930 v. lopukši Belorussijassa opaštu 100
lapsen kohtah 8-10 igähizie - 95 lašta, 1931-32 v. Belorussijašša liev
lopullizesti luajittu kaikin alguhine opaššanda. Parti ando
natsionalahizilla raionoilla lozungan: "tavottua edizeh uidinnuot
Rosein keškimäzet raionat.

Tämä lozunga vediäčöv eländäh. Muduannet natsionalahizet respublikat:
Tattarihine, Čuvasahine, Krimuhine, Volga-nemčoin respublikka, i
Karielane respublikka täydeläzešti vejettih kaikin aiguhizen
opaššannan jo 1930-31 v.  yheššä heinke assutah avtonomahizet oblastit
Komi‚ Adigeja, Vilun-rannan Osetija, Mariihine, Mordvahine, 
Čerkasahine, Udmurtahine, kumbazet niinže vejettih kaikin opaššannan. 
1932 vuodena loppietah kaikin alguhizen opaššannan kaikki jälgimäzet
natsionalahizet i avtonomahizet respublikat i oblastit, ottamatta
luguh kaikkie enämmäldi jiänyöt Kazakstanan i Burjato-Mongolahizen
raionat. 

Nämä tulokšet ollah ennen nägymättömin kuljturahizen srojinda-azien
korgein tempoin jälgenä toizin-srojinda aijalla.  Opaššettuloin lugu
yheššä 1931 v. on šuurembi 10 tämän iellistä vuotta, yhteh otettuo.
Niin Mariihizešša avtonomahizešša oblastišša 1922 vuuvesta suat 1930
V. šuat on opassettu 33,4 tuh. miestä, a 1931 vuodena 70 tuh. miestä. 
Čuvasahizešša avtonomahizešša oblastišša 1920 v. 1930 v. šuat oli
opassettu 150 tuh. miestä, a 1931 v. - 100,2 tuh. miestä, Baskirijašša
1928-29 v. oli opassettu 33,4 tuh., a 1931 v. 118 tuh. miestä.

SSSR:n edizet keskikohat i muduannet šuuret raionat (ennen kaikke
Alizen Volgan randa) liettih ynnäläzen kirjahmahannan raionat. Näih
edizih raionoih päin lähetäh jiänyöt jällellä. Adigeja, kumbazešša
1920 v. oli vain läššä 3 % kirjahmahtajie, a 1928-29 v. 25-30 % nyt
leini ynnäläzenä kirjahmahannan oblastina. Paikal1izet ispolkomat i
sovietat severahizešša Kavkazašša otettih rešenjan - ynnäh hävittiä
eikirjahmahanda kaikišša rannan natsionalahizišša oblastiloišša 14:sta
Oktjabrjahizen revoljutsijan vuodehizeksi (tämän rešenjan podtverdi
RSFSR-n Narkomposan kollegija). Äššen Kalmikkahine avtonomahine
oblasti, yksi enämmäldi jiänyzistä, keriäv kaikkie vägilöidä - ynnäh
hävittiä eikirjah mahanda omaksi 10-vuodehizeksi (nojabrja 1931 v.)
Soviettahine valda Kalmikkahistja obl. luadi täh varoin, edizin
raionoin rukah, kuljt-pohodan i työndi oblastie myötj enämmän 5 tuh.
kuljtarmiilaistja kalmikkua, kumbazet opassuttih RSFSK monišša
paikoišša.

On i jällellä jiänyzie učuaskoida, missä likbezan pluana ev täytetty:
Kazakstaha, Ingušetija, Udmurtahine avt. obl.

Äijäldi koheni klassahine-politikkahine natsionalahizin opaštajin
sostuava. (Paikoten kommunistoida i komsomoljgoida lieni 40-50 %
kaikkie opaštajie).

Myö jo ozuttima juurrutannan ožih (siirryndä omah kielizeh
opaššandah). No nämä ruavot vielä ei olla, ynnäh luajittu. Školat žen
muozilla rahvahilla kuin kalmikkahizet, severo-kavkazahizet
gora-rahvas, muduannet ugro-finnahizet rahvas vielä täh šuat ei olla
täydeläzesti juurritettu.  XV sovietoin siezda BSFSR:šša ožutti, što
pidäv lopullizesti siirdyö opaššandah omalla kielellä kaikissa
alguhizissa školišša ei myöhembiäh 1931-32 vuotta.

XV Sovtetoin siezdašša t. Galejev (Tatariin delegatta, ruadaja) sano:
"Tsuarin aigah tattarin eläjillä oli vain 25 kaksiklaššahistja školua
tattariloih varoin, a nyt školie on läššä 30 tuh. Vuzin i tehnikumin
lugu jogo päiviä kažvav i levenöv."

Ennen revoljutsijua finnoilla, kumbazet eletäh Leningradan obl. 
oli vain yksi korgiembi škola: "Hengi-religijahizenke kaldavunnanke". 
Nyt äijissä vuzissa i komvuzissa olla finnahizet otdelenjat, on moni
tehnikumua, läššä 10 školua finnoin kolhozahizen nuorizjon i läššä 400
školua enžimästä stupenie, kumbazišša opassetah finnoin kielellä.
Tsuarin Roseissa oli kaksi gaziettua finnoin kielellä, "yksi musta
sotnilazin i toine menjsevikkahine", - nyt on 10 aijallistja izdanjua,
trudiečijoih varoin.

XV Kaikkiroseihizella Sovietoin siezdalla pagizi vielä Kazakstanan
delegatta, kumbane sano: "Ennen revoljutsiida Kazakstanašša oli
kaikkiedah 500 školua 13 tuh. opašujanke. Näissä školišša opassuttih
hanoin, rovunvanhemmin i bohatoin lapset. Kazakstanan trudiečijat
eläjät oldih kaikki opašumattomat. Mullat (papit), pristavoin 
kieleh-kiändäjät i n.i. oldih opassettu, mi ando heilä voičennan vielä
enämmäldi eksploatiruija keyhie. Nyt vain enzimäzen stupenien školišša
opašuv 527.824 lašta, heistä kazakkua 247559 miestä, einin 76-78 %
ennen škola-igähizie lapsie, šiinä luvušša 62,3 % kazakoin eläjin
lapsie, on otettu opaššandah. Levieldi kazvav korgeimmin školin
sietka, tehnikumie on avattu nellä - 3O % kaikkie Kazakstanan eläjie
opašuv kirjah. školat, ei kuin endizeh aigah, ollah täytetty ruadajin,
keyhin, palkalazin, kolhoznikoin i ruadajin muanruadajisson lapsilla".

Baskirijašša nyt on 2 vuzua, 36 tehnikumua. Äššen
Burjato-Mongolijašša, jiänyzistä jiänyöššä, kumbazessa ammuin kaikki
eläjät oldih opašumattomat, on nyt 40 % kirjah opašunutta, 35
keskikerraštja opašša da zavedenjua, 8 tehnikumua, 2 rabfakkua.

Täh rukah natsionalahizet respublikat boiko voitetah iin-igähistä
jällellä jiämistä, pimehyttä, eikirjahmahandua.  "Borčuinda
kuljturahizesta revoljutsiista syvin mänöv lizenövillä tempoilla.

VKP(b):n XVI siezda kučču partin vägöittiä borčuinda 
velikoderžavahizenke kaldavvunnanke kuin šuurimmanke 
varajannanke tällä aigua i paikallizenke natsionalizmanke 
leninahistja natsionalahistja politikkua. Kučču
natsionalahizen ei yhen muozehuksen elementoin 
hävitändäh i levieh soviettahizen sojuuzanrahvahan natsionalahizin
kuljturoin kažvatandah.


LIENEMMÄ VARUZINA

VKP(b)n XVI siezdalla t. Stalin ando täydeläzen analizan 
ekonomikkahistja krizisua‚ kumbane on kapitalizmahizišša mualoišša.
Jälgimäzet ečitäh piäzendiä täštä kujosta‚ trudiečijoin vuoh i
pačifizmahizen pagizennan taguana, varuštuačetah uužih patteih voinih
i interventsijah SSSR vaštah.

"Prompartin" azie Moskovašša (dekabrja 1930 v) ozutti, što
kapitalizmahine muailma monen vuuven ajgah varušti vooruzindahistja
interventsijua i varuštav ielleh päin, vuottuan hyviä aigua
luottuačendah varoin ainovah muailmašša sovietoin muakundah. Jo
sahtahizešša aziešša ylen tarkah nägy tožinazin interventsijan, 
varuštajin - vieraš muahizin kapitalistoin, bankeriloin i 
birževikoin-azie. "Prompartin" azie i RSDRP:n (menjševikoin) TsK 
sojuuzahizen bjuron azie vielä paremmin i tarkah avattih rihmat
kumbazet vediäčettih "omanmuallizista" interventoista hiän
izändöih-vierahan muan imperialistoih, kumbazet bökissyttih omih
agentoih kaiken muozišša učrezdenjoišša ei jättiän luvusta i muduanzin
muakunnan ofitsialjnoilojda učrezdenjoida SSSR:n siämessä.

Menjševikoin azie (fevralja-marta 1931 v.) täydeläzesti avai
buržuihizen luottuačennan metodat i format.  "Sojuuzahizen bjuron"
azie ozutti II Internatsionalan ihon, menjševizman ihon, "kuin hiän
on", ožutti što II Internatsionala neugov ei vain
ideja-politikkahizella interventsiin varuštuačennalla SSSR vaštah, no
i välittömäšti, ruadav rikopdahizešša i spionahizešša
kontr-revoljutsijazihešša ruavošša.

Interventsijan vasuššanda oli ylen lujah šivottu rikondahizenke
ruavonke. Praktikašša menjševikat rikottih ruaduo enämmäldi kaikkie
snabdindahizissa i torgu-organoišša, rikkuočenda kumbazišša paremmin
tundu eläjin olennalla.

Menjševikat ruattih käzi käzikkäh proletaruahizen diktaturan muakunnan
patteiminke vihuajinke. Kavottuan maššahizen sotsialahizen bazan
SSSR:šša, menjševikat heittiäčettih aivisj pohjah, liettih
Rjabusinskoiloin i imperialistoin palkalazina lakeiloina, kaikin niin
lakeiloina, ket surmahizesti vihatah SSSR, hänessä kažvajua
sotsializmahistja srojindua, ken vihanke i pölläššynnänke kaččov
šuureh viizivuodizeh pluanah rahvahan talohukšen rekonstruktsijua
(toizin srojindua) SSSR:ssa.

Interventsijan pöllätändä, pohoda viizivuodizella vaštah, huijuttomat
kampanjat vaštah valehukšehizella soviettahizella "dempingalla"
"religijan ajannalla", kuottelukšet šuurendua SSSR:n ekonomikkahine
ahissanda - kaikki nämä trevuogahizet ozuttuačennat noššettih SSSR:n
trudiečijoin keššeššä šuuren vastuandahizen liikunnan i vägilöin
ičekeriännän, noššettih kuulumattoman sotsializmahizen srojinnan‚
lujendamizen i liettih lizä-azeina tämän srojinnan tempoin ylen
šuurešša kažvannašša.

SSSR:n ruadaja klassa tiedäv‚ što "hillendiä tempat on yksi-kaikki što
jiähä", tiedäv niin-že, sie "jiänyzie perretäh". "Ženmuone on
kapitalizman zakona - pergua jiänyzie i vähävägizie. Kapitalizman
hukin zakona. Šie jäit, olet vähävägine, - tämä ozuttav što šie olet
viärä a žentän šilma voit pergua i poraboščaija. Ka mintän meilä ei
voi enämbi jiähä" (Stalin). Puolistuan korgeida tempoida
sotsializmahistja srojindua SSSR:n ruadajat sih že aigah lujennetah
SSSR:n puolistusvoičendu. SSSR:n puolistusvoičennan pohjana ollah
industrializiruinda, kollektiviziruinda i kuljturahine revoljutsii.
Tämänke yhessä SSSR:n ruadajat kaikkeh rukah lujennetah miän Ruškieda
Armiida i gosudarstvahizen politikkahizen upravlenjan (GPU) organoida
i huolutteličetah šuuren proletariattahizen yhtehizeh ruadoh näh
SSSR:n puoliššanda aziešša.

Vastuannaksi sotsial-interventoin i rikkojin ozuttuačendoih, SSSR:n
ruadaja rahvas lujendav Osoaviahiman organizatsijua, kumbane otti
omaksi ruavoksi ruadajin voiskatta varuššannan i miljonahizin
rezervuaroin keriännän voinah-opaššettuzista ruadajista i
trudiečijojsta muanruadaista.

Viizivuodehistja pluanua myötj 1933 v. lopukši obščestvašša SSSR:ua
myötj pidäv lietä ei vähembiä 20 miljonua trudiečijua. Tämän pluanan
täytändä liev hyvä vastuanda kaiken muozeh kontr-revoljutsioneroin i 
interventoin ečitteliečendöih kuin SSSR:n siämessä, niin i
ulgo-puolella.

Vediän miriečendä politikkua SSSR:n trudiečijat kaikkeh rukah
huolutteliččetah oman Ruškien Armiin bojuvoičennašta.

Proletarijahine vlijanja Ruškien Armiin piällä mänöv kohallistja tiedä
myötj parahin i lujemmin proletarijoin olennalla hänen rjadoišša i
voinahizen-šefahizen ruavon seizatannalla. Zavodat pietäh seistvua
Ruškiearmiihizin čuastiloin piällä, vellehizesti yhtevvytäh, heinke i 
učastvuijat hiäh boju-valmistuačennašša i yhtehys-politikkahizešša
elännäššä.

Ruškie Armija vägövöittäv omua bojuhistja vägie, omua tehnikkua
muakunnan industrializatsijan avunke.

"Miän šilmissä SSSR muuttav omua ihuo‚ luadiečien tämän aigazen šuuren
industriin i mašinoitetuon kylän talohukšen muakunnaksi. Tämän
materjala — organizatsijahizet Ruškien Armijan osnovat" (Vorošilov).

Interventoin i vrediteljoin lövvändä i suudinda kahešša
istorijahizešša aziešša nošti uuven vualun trudiečijoin 
interesuiččiečendua muakunnan puolissanda zaduačoilla, uuven vualun
lizäyvyndiä udarnikoin rjadoih i VKB(b):n rjadoih. Uužisiberihizen
raudatien šolmen ruadajat, vaštuannakši kontr-revoljutsijahizeh ruadoh
menjševikoin TsK sojuuzahistja bjuro, otettih vaštuandahizen
promfinplanan - 63 vagonua programmašta piäličči. Kievan kabeljahizen
zavodan ruadajat vaššattih vihazniekalla martahizen programman
šuurennannalla (1931 v.) 60 % Balahnašša vierahan muan ruadajat
Liberg, Miller, Kifer i Filjšinskii, yhtyön yhtehizeh entuziazmah i
maltuan omat zaduačat edizie-proletarijoida, annettih zajavlenjat
leninahizeh partih mänendäh näh. Stalinan nim. meha-fuabrikan 
ruadajat vaššattih menjševikoilla uuzilla maksuloilla dirizabljan
srojindah varoin. Kolmešša päiväššä ruadajat-udarnikat annettih 100
zajavlenjua partih mänendäh näh.  Leninahizen zavodan ruadajat (Rostov
na Donu) annettih ehotannan luadie 1931 v. marta rebiennöin rovoin) 
(proahiššanda kuuksi i n.i. i n.i.

Voit loppomatta kirjuttua tämän muozie ozutandoida. No loppu on
šelgie: vastuannaksi rikkojin i interventoin ečitteliečendöih i ruadoh
SSSR:n ruadajat i kaikki trudiečijat ymbäröitettih raudazella
koljčalla oman muakunnan‚ oman vallan, oman partin.

1930 v. aigah partih oli otettu 650 tuh. miestä, heistä 450 tuh.
projizvodstvahistja ruadajua, šuuremmašša luvušša, promišlennostin
šuurimmin otrasliloin predptijatjoin kadrahizie ruadajie (metalla,
hiili, nefti).

SSSR:n ruadaja klassa lujah muissutti Leninan šanat‚ kumbane pagizi;
"Myö loppima yhen voina aijan. Meilä pidäv varuštuačie toizeh, no
konža hiän tulov, myö emmä tiijä. Pidäv luadie sih rukah, što konža
hiän tulov, niin myö olizima (valmehet) ylähänä". SSSR:n ruadaja
klassa ando murendajan vastuannan kaiken muozilla interventoilla,
ozuttuan varuštuačennan puolistua omua muakundua jälgimäzih vägilöih
suat. Rahvahahizen voinan jälgeh 1921 v. interventat vardeiliečettih
silmin nähtävissä seizavduo interventsijan hävindä tiellä i vain
varuštuačettih häneh vuottuan hyviä aigua. No tämä aiga niin ei i
tullun. Talohukšeniekoih soveščanjašša 23 ijunjua 1931 v. t. Stalin
sano: "Midä kasaiččiečov interventahizih toivondoih buržuihizen
interventsiin, niin pidäv sanuo, što hyö kuni luadiečettih
pikkarazeksi pertizeksi, kumbane on srojittu peskulla. Tožieh, 6
vuotta toivotettih interventsijua i ni kerdua ei rohkuačettu 
luottuačie. Aiga on tunnustua, što miän edäh nägijiä buržuihistja
interventsijua, kohaldi sanuon, vejeldih nenäštä. Mie jo en mainiče
sih näh, što iče aktivahizin rikkojin povedenja tunnetuošša suudu
aziešša Moskovašša tahto rozvenčaija i tožieh rozvenčaičči
rikondahizen idejan".

Kaikki azein muuttuačenda, SSSR:n lujennunda, vanhoin uniloin häviendä
- kaikki tämä ozutti vlijanjan vanhah tehnikkahizeh inteligentsijah,
kumbane ennen suurešša luvušša hyvin kaččo rikkojih, a nyt kiändy 
sovettahizen vallan puoleh. Tämän tuačči muuttuači i Soviettahizen
vallan kačonda tehnikkahizeh inteligentsijah.  Tämä on vain yksi
uuzista uslovjoista SSSR promišlennostin kažvandua.

Kaikki uužin uslovjoin luvenda ando voičennan seizattua kaikkeh 
korgehudeh kyzyndä sih näh, kuin ruadua uudeh rukah, kuin nevguo 
uudeh rukah sotsializmahizella sroikalla.

Myö niämmä, što Soviettahine sojuuza voitokkahasti eistyv edizeh päin.
Myö niämmä, što ni miittynäzet keskirahvahallizen buržuaziin i hänen
tožinazen abuniekan sotsial-fašizman - luotteliečennat ei voidu i ei
voija piettiä voitokašta sotsializman srojiindua SSSR:šša.

Kaikki miän voitot männyzinä vuoziloina ollah lenizman voitot. Leninan
idejat lietäh, kuin kirjutti Marks idejoih näh‚ kumbazet vejetäh
massoida omah puoleh, maššahizena vägenä. Leninizma voittav
borčuinnašša kaiken muozinke anduačennoinke‚ opportunizmanke oigielda
i vazamelda puolilda. Parti, kumbazen kažvatti Lenin, kaiken aijan
idejahizešti miriečemätöin, kaiken aijan voitti kalduačennat
generualahizesta lineistä "vazameh" i oigieh puoleh.

"Ana bröllytäh pehmiesiämizet miehet, kumbazet tiälä i sielä ruvetah
ravizomah: tuas borčuinda, tuas siämizet hieruočennat, tuas
kiissännät. Myö vastuamma: uuvetta i uuvetta borčuinnatta ni konža i
ni missä ei luadiečen tožinane proletarijahine, revoljutsijahine
sotsial-demokratija. (Boljševikoin parti silloin vielä oli
sotsial-demokratiašša) Näin vastai Lenin kaiken muozin miriečijöin
njurrundah. ("Kahen kirjan tuačči" 1930 v.) "Parti vedäv borčuindua
kahella frontalla - pagizi Lenin‚ žentän što toizin ei voiče männä
edizeh päin".

Boljševizma šai "bojuhizen rissitännän" i kalieči Leninan neuvonnanke 
jällekkähizessä revoljutsijahizešša tulešša borčuindua oigielissonke 
i "vazamenke" oportunizmanke. Lenin moni kerdua sano, što boljševikat 
nikonža ei kieldiäčetä "ynnäläzestä ei miriečennäštä miän ideologijua
ei heittiän luvusta i revoljutsijahistja aigua".

Leninan jälgeh parti vällendämättä vedi borčuindua leninizman
strategijašta i taktikašta šyvin, Leninan käššennöin voitannašta
šyvin, partin raudahizen yhtehyön, lujendamizesta i kiinitännäštä
syvin, myössyttiän opportunistoin luottuačennat i oigielda i vazamelda
puoleida. Šuurie ozie sotsializmahistja srojindua ei voisj olla, kun
vain parti kaikenke selgehyönke ei avaisj opportunizman azieda.

Pidi kätkie "trotskizman buržuihine teorija" (Stalin) sotsializman
srojinnan ei voičendah näh miän muakunnašša, ei voičendah näh "vediä"
sotsializmah muanruadajin trudiečijat maššat".

Pidi ajua randah šuurin miän aijan varajanda partiišša - oigie 
kalduačenda, kumbane "ozuttav kuolijoin klassoin elementoin 
vastualendua". (Stalin).

Tättä ei voinun i duumaja sih näh "štobi nostua ruadaja klassa 
ruadonoužendah i kiistazin ruandah i šeizattua levähytetty
sotsializmahine luottuačenda" (Stalin).

Luajimma lyhyözesti tulokšet: partin Leninahizen generaljnoin linein
pohjalla, partin neuvonnanke, hänen Leninahizen TsK i Leninan parahan
opašujan, partin vedäjän t. Stalinan neuvonnanke, myö saimma
rešajuščoit voitot i promišlennostišša i kylän talohukšešša.

Kaksi sistemua tuodih kahteh tulokšeh. Heilä projizvodstvan 
piettämätön pienennändä, potreblenjan i rinkan kaidenenda rahvahan
massoin keyhynnän tuačči. Meilä viizivuodine täyttiäčöv lizänke,
noužov ruavon projizvoditelinosti, on obespečittu ruado palkan
kažvanda i kolhozahizen muanruadajan tulokšet.

Sillä aigua kuin myö jogo vuotta vägövöjiymmä, kapitalizmahine muailma
happanov juurella i mänöv häviendäh, kaččomatta kaiken muozin
sotsial-fašistoin autandah.

IKKI:n XI plenuma ozutti sotsial-fašistoin podloih azieh‚ 
kumbazet tällä aigua luadiečettih buržuazijan nägöväzenä pöngänä i
piettämättä vierräh fašizmah päin.

No ei buržuazijalla eigo hänen oigiella menjševikkahizella 
pöngällä ei sua piettiä kažvajua revoljutsijahistja noužendua niissä
mualoišša, missä ekonomikkahine krizisa on äijäldi terävöidyn‚ kuin
primieraksi Germaniešša, Poljšašša, Ispaniešša. Monešša buržuihizešša
muašša tämä krizisa vedäv revoljutsijahizen krizisan kypsenendäh.

Tämä panov šuuren otvetstvennostin kaikkih kommunistahizih partiiloih
– kapitalizma on varuššettu kuolomah, no kaččomatta krizisah hiän ei
kuole "iče iččiestäh", a proletarijahizen revoljutsijan tuloksena,
kummastja rubiev nevgomah komparti.

No jälgimäzillä pidäv täh varoin vediä taktikka - "klassa klassalla
vaštah" i "yhtehine fronta alahada", pidäv lujendua revoljutsijahizie
profsojuzoida i loppuh šuat opastuo iččenäzesti nevguo klassahizilla
bojuloilla trudlečijoida massoida.

Myö voičemma ozuttua täššä aziešša hyvät voitot monešša kompartišša
(Germanie, Kitai, Čeho-Slovakija, Poljsa). Borčuinda kahella
frontalla, enämmäldi kaikkie šuuremmalla varajannalla vaštah -
oigiella oportunizmalla, oigielisson murennanda VKP(b):šša i
kapitalizmahizin kompartijoišša, vägövöitettih Kominternan i hänen
sektsijoin bojuvoičennan.

Muailman proletarijahizen revoljutsijan štuaba IKKI:n
plenuma ozutti što pidäv i ielleh päin borčuija kahella
frontalla‚ vediä borčuindua ruadajan klaššan enämmistöštä 
šyvin, opaštuo VKP(b) kuottelukšilla. Oktjabrahizen
revoljutsijan kuotteluksella - muailman revoljutsijan vedajän
zvenan. 

Muailman Oktjabrja voittav. I tämä voitto jo ev gorin tagana.