D. Erde
PISTYH NOUZENDAH
Kiändi V. Rumjantsev
Mosku, Tsentrizdata, 1932
MYÖ I HYÖ Jo 14 vuotta, kumbazet mändih 1917 vuuven oktjabrjahizen revoljutsiin päiväštä šuat, SSSR on ymbäröitetty buržuihizilla muakunnoilla. SSSR i kapitalizmahizet muakunnat ollah kaksi muailmua, kaksi sistemua. SSSR:ssa rahvahan talohuš suurenov proletarijahizen diktaturan uslovjoissa. Kapitalizmahizešša ilmašša izännyiččöv buržuiloin diktatura, libo nägöväzeldi, (fašizma) libo peitetyöššä formassa buržuihine "demokratija". Soviettahizen talohuš-sisteman hyvyöt kapitalizmahizen iessä ozuttuačettih täkši aigua ylen šelgieldi i tarkah. Kapitalizmahizissa muakunnissa myö niämmä kuulumattoman täh šuat terävyttä i šyvehyttä myöt ekonomikkahizen krizisan. Yksi šuuremmišta tämän aigazen ekonomikkahizen krizisan osobennostina buržujahizissa muakunnissa on promišlennoin krizisan punuočenda mua krizisanke. Ruavottaolijoin lugu kapitalizmahizissa mualoissa kazvo ylen šuurekši - 35 miljonua mieštä; fuabrikat i zavodat seizotah ruavotta 40-60 protsentalla. Ruadajan klassan tulokset äijäldi pienettih. Keskikerdane oššanda-vägi, primierakši, Germanien ruadajan on lässä 70 % eländähistä minimumua. Toizin on meilä SSSR:ssa. SSSR:n planiruijuon promišlennostin valovoi produktsija nouzi 1929-30 vuodena 25 protsentalla iellizeh vuoden näh; jyvä-produktsija nouzi 1930 vuodena 21 protsentalla, hlopkan produktsija 55,8 %, suaharo—svjoklan — 142,8 % yhtenä osobennostina SSSR:n talohuksellista vägöviä kazvuo on že toži azie, što sotsializmahine srojinda SSSR:ssa luadiečov konza on pattie ekonomikkahine krizisa buržuahizissa mualoissa. Kuin ni šuuri on ekonomikkahine siduočennan značenja kaiken ilman talohuksenke SSSR:n talohuksen kazvandah varoin, krizisat, kapitalizmahizissa mualoissa, kuin ni kuin, pietytäh sotsializmahizen muakunnan rajoilla. Heilä leviendä, meilä noužu. Kapitalizmahizissa mualoissa myö niämmä promišlennostin mašinahizen ovorudovanjan rikkuočennan i pahenomizen. Kolonijahizissa i puolikolonijahizissa mualoissa mašinoin ruatanda pieneni vielä enämmäldi, čem promišlennoiloissa mualoissa. Brazilijan praviteljstva luadi postanovlenjan mašinoin tuonnan pietändäh näh muakundah kolmeksi vuotta. SSSR:n rinka - on ainova rinka, kumbane levenöv kaikin ulgomualoin rinkoin kaijetešša. Tämä ev hairahuš ozuttuačenda, čentän što hiän on tulokšena soviettahizen talohuš-sisteman paremmukšin kapitalizmahizen iessä. Nikonža, äššen parahan kažvannan aigah, kapitalizmahine promišlennosti ei sua tämän muozie šuurie tempoida kažvannassa miittynäzie suav SSSR. Promišlennostin produktsijan kazvannan tempat, kumbazet jälgimäzinä vuozina lekuttin 21-25 % välillä i noustih 1930 v. 45 % suat, 1931 v. ollah 2-4 kerdua korgiemmat kaikkie šuurembie keskikerdazie nouzenda tempoida SASŠ jälgimäzešša 70 vuuvešša sadavuodistja. Ylen šuuret SSSR:n talohuksen kazvannan tempat luajitah täydeläzesti tožinazeksi lozungan "tavottua i jättiä edizet tehnikkä, ekonomikkahizešša aziešša kapitalizmahizet muakunnat" lozunga kumbane on vedäjänä SSSR:n talohuksen kazvannassa. Edizeh otettuo soviettahizen vallan viizivuodehistja pluanua myötj SSSR pidäis vain viizivuodizen lopušša muduanžissa ožuttajissa jättiä muduannet kapitalizmahizet muakunnat, eistyö elektro-energijašša 10:ldä sijua 4:llä, hiilen suannašša i stalin varuššannašša 5:ldä paikalda 4:llä i n.i., toizin sanuon SSSR pidäis viizivuodizen lopukši jättiä Franču hiilen suannassa, raudatielöin vejännässä i elektro-energijan varuššannašša, Anglii - čugunan šuluannašša, stalin varuššannašša i elektro-energijassa. Buržuihizet i sotsial-fašistahizet ekonomistat, a niinze i "oigielisto" opportunistat siämessä VKP(b) lugiettih näidä pluanoida havahuš pluanokši (fantazijahiziksi), ei vägie myötj, täyttämättömiksi. Toži aziešša ylen väliän nämä pluanat pidi kaččuo uuvestah i šuurendua hiät. Tuloksena hiilen suanda huavussanda oli šuurennettu 75 miljonasta tonnua 130 miljonah tonnah suat, nefti - 21,7 miljonasta tonnasta 46 miljonah tonnah suat, čuguna - 1O miljonasta tonnasta 17 miljonah tonnah suat, mašinoin srojinda produktsija 2,1 miljonasta rubl. 6 miljonah rubl. šuat i n.i. Tulov sanuo, što SSSR:n promišlennostin produktsijalla pidäv 1931 v. kazvua 45 % a jygiessä promišlennostissa äššen 58,4 % mi ozuttav 1931 v. lopussa promišlennostin produktsijan kazvannan kolmen kerdazeksi voinan iellizeh näh i viizivuodizen promišlennostin pluanan täyttämistä ynnäläzenä 79 protsentalla, a jygieššä industrijassa äššen 98 % 1931 vuodena SSSR tavottav Anglin i Frančun šuurimmin ozuttajin luajinnašša. 1932 vuuveksi SSSR jättäv kaikki buržuihizet muakunnat krome SASŠ ei nin eistyv toizella paikalla ilmašša. Midä sanuo SASŠ:ih näh, nin SSSR jättäv tämän muakunnan kazvannan tazon toizen viizivuodizen aigah. LOPEMMA SOTSIALIZMAHIZEN EKONOMIKAN FUNDAMENTAN SROJINDUA Pomeššikoin i revoljutsiin-vaštahizen buržuaziin murendamizen jälgeh Sovettahizešša Respublikassa jäi kaksi osnovnoida klassua-proletariatta i muanruadajat. Proletariatan diktatura, kumbazen ruadaja klassa voitti oktjabrissa-nojabrissa 1917 v. voičči lujeta i hiän tožieh lujeni ruadajin i muanruadajin yhtevvynnän tuačči. "Enžimen istorijassa on muakunda, kirjutti Lenin, kumbazešša on vain nämä kaksi klassua, vain proletariatta i muanruadajat". Proletariatta‚ kumbane eissyndä ajgah luadiv diktaturua, on tožinane sotsializmahizen srojinnan opaštaja i ruadajin massoin vedäjä. Proletariatan loppu-tarkistuksena on žen muone obščestva, kumbazešša ei lie jaguačendua klassoiksi. "Sotsializman zaduačča on že, štobi hävittiä klassat" - sanov Lenin. Šuuret muanomistajat i kapitalistat ruadajin klassa yhessä muanruadajinke murendi kebieldi. NEPan jälgeh klassahine borčuinda muuttuačennuossa formassa lieni vielä pattiembi. Uuži ekonomikkahine politikka oli luajittu sotsializman voittoh varoin kapitalizman piällä, luottuačendah varoin kapitalistahizih elementoih. Tämä politikka loistavasti (hyvin) opravdaičči iččien. Myö niämmä kapitalizmahizin elementoin kaiken aigazen rajottamizen i liččuannan i jälgimäzellä aijalla-kulakkolisson hävitändä, kuin klassan, ynnäläzen kollektiviziruinnan pohjalla. Yksinäne kapituala‚ kumbazella NEP:an enzimäzillä aijoilla i viizivuodizen alussa oli kuda-midäi kerätty‚ kumbane seizo nägöväzillä paikoilla promišlennostissa i torrušša, rubei väliän kaikkielda lykkiäčömäh sotsializmajhizella sektoralla, i ennen kaikkie promišlennostista, rubei kuivamah i promišlennostissa jo läksi pohjah. Yksinäzen kapitualan kazvannalla Soviettahizešša Respublikassa oli kolme aigua: enzimäne aiga lässä 1924 vuodeh šuat oli yksinäzen kapitualan luadiečenda aiga; hänen algukeriännan aiga. Toizella aijalla 1924 vuuvesta 1927 vuodeh šuat yksinäne kapituala rahvahallizen talovhuksen kazvannan uslovjoissa, lizäi omat sredstvat keräten 1927 vuuveksi lässä miljardan rubljua (heistä 600 miljonua rub. torrussa) 1927 vuodena yksinäne kapituala mäni oman elännän kolmandeh aigah, täštä aijasta šuat nepmanahine buržuazija rubei kavottamah yhtä sijua toizen jälgeh. Kun 1922-25 v.v. torgu sietka oli 3/4 yksinäne, kun täh aigah vielä ei täydeläzesti lujennun gostorrun i kooperativan aparatta i ylen vähän luadi tavaroin eissännässä varuštajasta ostajah, nin ielleh päin yksinäzen torrun značenja langiev jogo vuotta, a 1931 vuodena yksinäne oli vähiä ei ynnäh ajettu ei vain optahizesta no i rozniččahizesta torrusta. Ruadaja ostaja piäzi monimiljonahizista liijoista maksannoista yksinäzillä myöjillä. Sotsialihizet eissynnät, kumbazet liettih sotsializmahizen srojiteljstvan šuurin voittoloin tuačči, noššettih šuurin muanruadajin massoin kiännynnän kolhozoih päin, kooperatsiin projizvodstvahizih formih päin. Proletariatta luadi miittynäzen pidäv neuvonnan täššä liikunnassa, muanruadajin opaššannan uuvella aijalla, klassahizin bojuloin neuvonda uuzissa uslovjoissa. Trotskistat vägeh sivottih partilla 1925‚ 1926, 1927 vuoziloina viettämätöndä kulakkolisson piällä luottuačenda politikkua. Niissä uslovjoissa tämä oisj ollun avantjurana. "Voiččima go myö 1uadie - kyzyv t. Stalin paginassa 27 dekabrjalla 1929 v. - viizi ei nin kolme vuotta ennen tämän muozen luottuačennan i vuottua voittuo. Ei, emmä voinnun." Tov. Stalin ozutti, što 1927 vuodena kulakkolisto varušti enämmän 9,5 miljonua tonnua leibiä, a kolhozat i sovhozat varuššettih vain 1,5 miljonua tonnua leibiä. 1925-27 v.v. kyläššä oli 1.404 tuhattua talohušta, kumbazet viikoksi palkattih ruadajie i 5.212 tuhattua keyhin talohuksie. Luvulda pienen kulakkolisson käzissä oli kerätty šuuri lugu inventarie ziivattua i leibä-zapuastoida. 1929 vuuven lopukši aziet kerralla muututtih. Sovhozat i kolhozat sinä "vuodena varuššettih ei vähembiä 6,5 miljonua tonnua i annettih enämmän 2 miljonua tonnua tavara leibiä, einin žen-že verran min ennen annettih kulakot. "Nyt meilä, kuin niättä, on materialahine baza ših varoin, štobi vaihtua ku1akot‚ einin kulakkohine varuššanda, kolhozoin i sovhozoin varuššanna11a". (Stalin). 1926 vuodena kulakkolisson kohtah tulieči 13,2 % kaiken leivän keriännäštä. 1929 vuodena kaikin kulakkolisson keriändä dolja puoleni 6,6 % šuat. Sih-že aigah sovhozoin i kolhozoin kerävö kazvo 1,7 protsentasta 1926 v. 5,1 % šuat 1920 v. 1930 i 1931 v.v. ozat ollah vielä šuuremmat. 1930 v. oli varuššettu 219 miljonua tsenterua tavara leibiä, 217 miljonalla vaštah 1913 vuodena. 119 miljonasta tsent. varuššettuo leibiä 31 miljona tsent. oli varuššettu sovhozoissa, a 1913 v. 217 miljonasta tsenterasta tavara leibiä 159 tsenterua oli pomeššikoin i kulakkoloin omie. Kulakkolisson leivällä 1930 v. oli ylen pieni azie. VI kaiken sojuuzan Sovietoin siezda ando direktivan: šuurendua jyvä-sovhozoin kylvö-plavni 1933 v. 9,5 miljonah ga šuat varuštua tavara leivän lassenda ei vähembiä kuin 66,5 miljonua tsenterua, einin 4 kerdua enämbi sidä, mi oli huavussettu 1928 vuodena jälgimäzeh viizivudehizeni vuodeh. Midä kuuluv kolhozoih näh, nin keviällä 1930 vuotta heilä oli kylvetty plavni 32,8 miljonua ga, a 20 miljonua yksinäzie talohuksie kylvettih sih-že aigah 52,8 miljonua ga. 1:ksi ijuljaksi 1931 vuotta SSSR Narkomzeman svodkua myötj kolhozoissa oli jo enämbi puolie kaikkie talohuksie - 55‚2 %, že on yhtevtetty sektora lieni šuurembi ei yhtevtettyö sektorua ei vain linnassa no i kyläššä. Kolhoznikka lieni keskimäzenä figurana. kyläššä. Viizivuodizen lopukši sojuuzan kogonane kollektiviziruinda pohjuolda liev loppiettu täydeläzesti i tällä. ruavolla liev loppiettu kulakon kuin klassan hävitändä. "Ev diivua, što tämän muozissa uslovjoissa, konža SSSR harpai sotsializman aigah, uudeh rukah pidäv šejzattua kyzyndä nepah, klassoih‚ kolhozoih i siirryndä aijan ekonomikkah näh" (Stalin), uudeh rukah pidäv seizattua kyzyndä SSSR talohuksellizih formih näh. Lenin enžimen kirjutti viideh yhtehizeh ekonomikkahizeh ukluadih näh‚ kumbazet yheššä luajitah Rosein ekonomikkua, oktjabrahizen kiännännän jälgeh vielä 1919 vuodena‚ konža ando tämän ekonomikan analizua. Omašša kirjazešša "Miän päivin šuurin zaduačča", Lenin sano, što kapitalizmasta sotsializmah siirryndä aijalla ev kogonastja ekonomikkahistja srojuo, što tällä aijalla ekonomikassa yhteh punuočetah elementat, doljazet, palazet kapitalizmua i sotsializmua". Miittynäzet ollah nämä elementat; Lenin ando šelgiet ozutannat täh näh: 1. Patriarhahine, einin enämmäldi naturahine, muanruadajin talohuš. 2. Pieni tavaran varuššanda (tänne lugiečetah enämmät niistä muanruadajista, kumbazet myvväh leibiä). 3. Yksinäne talohukselline kapitalizma. 4. Muakundahine kapitalizma. 5. Sotsializma. Muakundahizeh kapitalizmah Lenin lugi i kontsessijat i muduannen kazvanda aijan aigah kooperativahizet predprijatjat. (Kyzyndäh kooperatsijan sijah näh ukluadoin keššeššä myö vielä myöstiäčemmä). Muakundahizet predprijatjat, otetuot rahvahalla omiksi proletarijahizen revoljutsijan voitannan jälgeh‚ Lenin lugi, što ne on šelgiet sotsializmahizen forman predprijatjat. Šiinä že kirjazešša, kumbane oli kaikki kerjutettu Rosein ekonomikan sellitännällä, Lenin seizattav kyzynanän sih näh‚ miittynäzie elementoida on enämbi Roseissa. I vastuav: "Selgie azie, što pienin muanruadajin muakunnassa on enämmistö pieni-buržujahistja eläjiä: enämmistö i šuuri enämmistö muanruadajie ollah pienet tavaran tuottajat". Tämän muone oli ukluadoin sootnošenja i 1918 vuodena i 1924 vuodena siirdyössä nepah, konža Lenin kogonah toizin kirjutti omah 1918 v. ekonomikan analizan, tuttavassa kirjazešša "Prodovoljstvahizeh veroh näh", kumbane oli laskiettu apreljassa 1921 v. Täššä kirjazešša Lenin kirjutti, što muakunnašša mänöv borčuinda kaiken muozin ukluadoin keššeššä, kuin i miittynäzessä formassa. Kenenke keskenäh i kelläi vaštah vediäičöv tämä borčuinda, kuin paissa ekonomikkahizin kategorijoin nimilöillä žen muozille, kuin "muakundahine kapitalizma" - kyzyv Lenin. - Viijennen i nellännen stepenilöin keskenäh, šiinä vuorossa, kuin mie vasta kirjutin? Tiettävä ei. Ei muakundahine kapitalizma borčuiče tiälä sotsializmanke a pieni buržui yheššä yksinäzenke talohuksellizenke kapitalizmanke borčuijah yhestäh i muakundahizella kapitalizmalla i sotsializmalla vaštah". Sillä revoljutsijan aijalla, kuin i žen jälgeh, Leninan iessä seizo šuurin kyzyndä, kuin "kebendiä siirryndä patriarhalščinasta, pienestä tuotannasta (projizvodstvasta) sotsializmah". No, tiettävä, raznoiloina aigoina tämän kyzynnän resinnässä oli roznoiloida zvenjoida. Miittynäzie? Kaiken muozet opportunistat ei maltettu, što yksinäzen torrun elävtändä i perävvyndä algu aijalla oli vain abu-aziena ielleh päin vägilöin toizin keriändä i kiännyndä luottuačendah kapitalizmahizih elementoih. Opportunistat ei maltettu, što žen jälgehizellä kazvanda aijalla yksinäzellä torrulla pidi kerralla kaijeta i kapitalizmalla pidi kerralla lyhetä, što proietariatta vain täh varoin laski nepan i nepan osnovalla voičči suaha rešajuščoin absoljutnoin yhtevtetyön sektoran voiton ei yhtevtetyön sektoran piällä. Šanuon hyväksi siirryndiä uudeh ekonomikkahizeh politikkah, Lenin kaikkeh rukah ozutti, što vain hänen osnovalla voit luadie šuuri promišlennosti. Lenin, tiettävä, hyvin malto, što ruadajalla klassalla ei nagolo rubie pidämäh dengua i torguo. "Konža myö voitamma kaikešša ilmašša - kirjutti Lenin - myö‚ kuin mie duumaičen, luajimma kullasta yhtehizet tuahipaikat muduanžin kaikkie šuuremmin ilmalda linnoin pihoilla". Stalin vielä 1927 v., paissešša toizin mualoin ruadajin delegatsijoinke, sano, što "tuli aiga, konža ei lie hädiä dengasta" Nevguon tädä huavuššandua, Stalin, šiinä že sano, što "sih šuat vielä on edäh". Tällä aijalla nep-a, torgu i dengat vielä pidäv ruadajalla klassalla, hotj toizin srojinda aigah nämä kyzynnät šeizattuačeteh toizeh rukah, čem hyö šeizattuačettih ennen toizin srojinda aigua. Soviettahine torgu 1921 vuodena, konža ruadaja klassa omašuan kamanduinda paikat (šuuri promišlennosti, transporta, bankat "i n.i.) evlun izändänä ni erinäzešša (častnoin) ni kogonazešša optahizešša torrušša, evlun žen muone, kuin soviettahine torgu 1925-26 v., konža loppieči osnovnoildi kohennanda aiga. Niin aijoin torgu äijäldi eruov nygyzen aijan soviettahizesta torrusta, konža SSSR ruadaja klassa eistyv edizeh päin kaikella frontalla i hävittäv kulakkuo, kuin klassua kogonazen kollektiviziruinnan pohjalla. Ev hökyndiä, što rovnjaijen kapitalizmahizin mualoin uslovjoih, ynnäh muuttuači soviettahizin dengoin i soviettahizen torrun azie i priroda, žentän što muuttu yhtehizin ekonomikkahizin ukluadoin sootnošenja. Eroksi buržuihizista kupčista SSSR ruadaja klassa nikonža ei šeizattan azieksi denga voittoloin suandua, min že ni maksaisj. Ruadaja klassa ei tahton lizämakšandua miittynäzellä voičči hinnalla, i kuin že on vielä enämmin muanruadajin massoin rozorinda. Parti murendi vaššatešša trotskilaizet, kumbazet tahottih töykätä händä häviendä tiellä eruondua keškikerdazista. Žentän soviettahine talohuš-luvenda kaiken aijan äijäldi eruov kupčahizesta "kommertsijahizesta" luvennasta i trotskilazesta avantjurahizesta talohušluvennasta. Partin XIII siezda pygälöitti, što "kebien promišlennostin i jygien promišlennostin keskenästä otnošenjua ei voi rozreššie vain rinka-tien kautti". Ei pie piirdiä alla, što ni miittynäzellä aijalla nepua ruadaja klassa ei kumarduače rinkalla, kuin idealalla. Toizin, ruadaja klassa alisti (podčini) rinkan šuuren promišlennostin kohennanda zaduačoilla. Pidi suaha rohkie siäššändä tuhuonnoin pienennännän vuoh i iččiellä maksannan pienennännäh vuoh, toizin sanuon rubljalla maksannan vuoh, kuin upravlenjan, luvennan i kačonnan metodalla uuven ekonomikkahizen politikan uslovjoišša. Opitta ozutti, sto täštä metodasta ei voi kieldiäčie uščerbatta sih šuat, kuni siirryndä produktan vaihandah ei liene luajittu toži aziešša. Ennen-aigazet pruobat luadiečie luvennatta rubljalla tuvvah pahoih tuloksih. No talohuš-luvenda 1931 v. ev že kuin talohuš luvenda 1921 v. Muakundatorgu i kooperatsii lykättih yksinäzen torrusta vähiä ei ynnäh. Yksi tämä äijäldi erottav tämän aijan talohuš-luvendua nepan algu aijan talohušluvennasta, konža yksinäne kizai torrušša suurda rolie. Pluanan roli, kuin stihinostin, "vällän vägilöin kizuannan rinkalla", voitanda orudjan šuureni. Talohuš-luvenda luadiečov pluanua myötj. Kaččomatta rinkan i torrun laššendah ruadaja klassa ei unaha pluanah näh, pluanuhizeh zavodindah näh talohukšešša. Tädä ozuttav šuuri viizivuodizen organizuinda azie. Enämbi šida, kun endizellä aijalla voičči vain reguliruija dengoin kävelendä, niin nyt dengahine kiännyndä lieni enzimäzellä paikkua sotsializmahizella sektoralla. Luvenda rubljalla lieni tämän tuačči vielä enämmäidi ennistä kontrolin i učotun orudjana. Tämä muutos ozuttuači i tavaran vaihannašša. Tavaran vaihanda jäi, no hiän on toizen muone, a ei kuin ennen. Tavara-dengahizet otnošenjat jiähäh, žentän što jäi myöndä-oššanda dengoin vuoh. Jäi vielä enämbi kymmendä miljonua yksinäzie muanruadajin talohušta, da i kothozoišša on yhtevtetty vain osnovnoit tuotanda-sredstvat i kolhoznikka rbgeneh ozuttuačov rinkalla, kuin torgovča. Nep jäi no hänen aiga muuttu. Stalinahine nepan opredelinda, kuin politikkua, "kumbane on huavuššettu sotsializmahizin elementoin voitannan suannaksi kapitalizmahizin elementoin piällä, huavuššettu klassoin hävitändäh varoin, sotsializmahizen ekonomikan pohjan srojindah varoin, on lähten ynnäh Leninan ozutannoista uuven ekonomiin politikan zaduaččoih i suščnostih näh. Siirryndä nepah oli luajittu žen tuačči‚ što kohaldi luottuačenda kapitualan piällä "voinahizen kommunizman" formašša ei tuonun i ei voinun tuuva monen azien tuačči uuven ekonomikan pohjan srojindah. Normalihizie otnošenjoida myö nyt emmä voiče suaha - pagizi Lenin. NEP pidäv luadie vägöväksi abu-azieksi ruadajan klassan käzissä huavuššetuon azien luajinnaksi. "Ekonomikkahizešti i politikkahizešti", piirdi alla Lenin, "NEP täydeläzesti obespeččiv meilä voičennan srojie sotsializmahizen ekonomikan pohjan". Leninan elošša ollešša, kuin hiän i sano, uuven ekonomikan pohja vielä ei ollun ladjattu. Genialjnoin trudiečijoin massoin vedäjän kuolennan aigah myö olima vain kohennanda aijan kynnykšen luona. Soviettahizen promišlennostin produktsija sih aigah vielä oli edähänä ennen voinahizesta tazosta (urovnjasta). 1913 v. produktsija ei ollun korgiembi 25 % ennen voinahistja. Vielä kezällä 1924 v. čugunan laššenda, oli kaikkiedah 14 % ennenvoinahistja. Kolme vuotta uutta ekonomikkahistja politikkua Leninan elännän aigah annettih enzimäzet hyvät tulokšet, no vielä äijiä ei žen muozet, štobi lizättylöillä tempoilla voiččiis siirdyö sotsializmahizeh luottuačendah. No Lenin huavai voičennan ielleh‚ päin tempoin šuurennandua sotsializmahizešša srojinnašša oigien klassahizesti lujan proletarijahizen politikan rukah. I tožieh, partin neuvonnanke, Leninizman znuamenan alla, ruadaja klassa šai šuurimman katkiennan kylässä, keskikerdazin kiännynnän kolhozoin puoleh; Tulokšena aziet juuriloida myötj muututtih: pieni buržuihine stihija jo ei ole korgiembi miän muašša. Šuurimbua istorijahižtja važnostie voitot kylän talohuksešša, obespečittih siirdyö kulakkolisson rajotannašta i lykkiännäštä, politikkah kulakkolisson hävitändiä kuin klassua, kogonazen kollektiviziruinnan pohjalla... "Tällä aziella ylen äijäldi lujenov smička ruadajua klassua muan ruadajinke. Levenöv ruadajin, muanruadajin vallan pohja - sanuočov sovietoin siezdan rešinnöissä - vluaštin, kumbasella täštä šuat glavnoina abuniekkana kylässä ollah kolhozahizet muanruadajat." Kakši leninahistja neuvonda mieldä (idejua) ollah pandu sovietoin siezdan rešinnöin pohjaksi ruadaja - muanruadajin vallan pohjan levendämizeh näh. Enzimäne ideja on že, što muanruadajin šuurimmat interesut pakotah kaikin pienin yksinäzin talohukšin yhtevttämistä kolhozahizih; toine Leninan ideja on že, što kolhozahine srojinda on yksi trudiečijoin klassahizen borčuinnan formista proletariatan neuvonnanke sotsializmašta syvin. Keviällä 1931 v. myö näimmä uuven rešajuščoin eissynnän soviettahizešša kyläššä: yhtevtetty sektora yhtevtti enämmät puolie kaikista talohukšista, einin šuuremman enämmissön. 200 tuhattua kolhozua‚ kumbazet yhtevtetäh 13 miljonua muanruadajin talohukšie, ennen hienonnettuloida, kylvettih 4000 sovhozanke yheššä enämmän 70 % tougoloin kylvö plavnie. TsK-n ijunjahine plenuma (1931 v.) ozutti täššä yhtevvynnäššä uuzih otnošenjoih kyläššä. Ennen keskikerdane yksinäne oli keskimäzenä figurana kyläššä. Nyt "keyhän i keskikerdazen yksinäzen azie kylätalohukšen tuotannašša (projizvodstvašša) lieni toizen azielline (vtorostepennoi) (VKP(b):n TsK-n ijunjahizen plenuman resenja). Šuat tuhattoida yhtevtettyzie muanruadajin talohukšie oformljaiččiečetah i voitetah klassahizen borčuinnan uslovjoissa i tällä pohjalla juurduačetah kapitalizman juuret muakunnašša, kulakkolisson juuret, tämän "suurimman kolhozoin vihazniekan". Ynnäläne pohjuolda kollektiviziruinnan loppienda liev luajittu viizivuodizen lopukši i vielä ennen, 1931 v. lopukši liev loppiettu sotsializmahizen ekonomikan pohjan ladjuanda. TAVOTTUA I JÄTTIÄ Viizivuodehine pluana, kaččomatta valehuš miän klassahizin vihazniekoin i hiän auttajin keksindöih. Lieni ei "kebiemielizin mečtateljoin boljševikoin keksindä, a tožinazen istorijahizen kiännynnän vibuna levähytettyöh sotsializmahizen luottuačendah kaikella frontalla i sotsializmahizen srojinda azien vägövänä orudjana. Viizivuodehine pluana lieni, kuin tämä on alla-piirretty jälgimäzessä sovietoin siezdan kaikki-sojuuzahizešša plenumašša, "ruadajan klassan znuamena. Miittynäzet ollah viizivuodehizen täytännän tulokšet? Viizivuodizen programman annannat enzimäzekši kahekši vuuvekši rahvahan tulokših muakunda-bjudžettah, kapitaljnojloih panendoih yhtevtettyöh sektorah‚ promišlennostin valovoih produktsijah, kylvö-plavniloih, jyvähizeh tavaraproduktoih i raudatielöin tavaran vejändäh näh, ollah ei vain täytetty no i lizänke täytetty. Meilä on pikkarazie pluanan ei täytändöidä muduanžissa otrasliloissa. No kaikkie pluanua myötj myö eissymmä edizeh päin šuurenke annannoin ylitännänke (previšenjanke), kumbazet ollah utverdittu jälgimäzellä kaikki sojuuzahizella sovietoin siezdalla. Myö kahešša vuuvešša vähiä emmä kahen muozeksi luadin jygien promišlennostin produktsijan. Ylen boiko nouzi miän mašinoin-srojinda promišlennosti (enämmän 2 kerdua). Myö täytimmä GOELRO-n pluanan ynnäh i tänä vuodena luajimma vähiä ei kahta šuuremmakši raionoin elektrostančoin viän. Korgiet boljševizmahizet promislahizen produkčiin kažvannan tempat, obespečitah miän muakunnan eissynnän sotsializmahizen industrializačiin tiedä myötj promišlennostin produktsii mulloin oli 2/3 kaikkie, rahvahan talohukšen produktsiista. No täššä pidäv alla-piirdiä že, što viizivuodizen kahen enzimäzen vuuveh tempat ei olla kaikkie korgiemmat. Meilä pidäv nostua miän promišlennostin omah paino vielä korgiemmaksi. I myö vejämmä srojuh uuzie i uuzie industriin gigantoida. 1931 vuodena ruvetah savuomah 518 uuzin šuurimmin predprijatjoin trubat. Hiän značenjah näh voit sanuo tämän muozie azeida myötj; nelläššä männyöššä vuuvešša myö srojima 323 uutta predprijatjua. Kaikki produktsija 528 on kahta kerdua šuurembi kaikin uuzin predprijatjoin produkčijua, kumbazet ollah laskiettu ruadamah nelläššä tämän iellizessä vuuvešša. Nämä muduannet luvut ylen šelgieldi ozutetah tožinazie boljševikkahizie tempoida sotsializmahistja srojindua. Äijissä otrasliloišša myö lopemma viizivuodizen ei 4, a 3,5 vuuvešša. "Uudine miän promišlennostin kažvannašša on že, sto meilä on voičenda boikoimmilla tempoilla šuurendua i jygiedä i kebiedä industriida." (Stalin). Tämä istoriihine kiännyndä kažvajih bol'sevikkahizih tempoih päin kaikešša promišlennostišša, lugien yhteh i kebien, oli varuššettu šuurimmilla miän jygien industriin voittoloilla i ennen kaikkie muššan metallurgiin. Aivin tällä pohjalla‚ jygien promišlennostin pohjalla kuin vedäjän zavodinnan sotsializmahistja industriida, kiändymättä kažvav i kebie promišlennosti, erisj mainiten šuurenov sargazin i hlopka-bumuagahizin predprijatjoin produktsii, levetäh ruadajat fuabrikat i varuštaučetah laššendah uuvet gigantat. Pidäv tavottua i jättiä edimmäzet tehnikka-ekonomikkahizesti muakunnat, i tämä azie käškien diktuiččov vediä boljševikkahizie tempoida sotsializmahistja srojindua kaikišša otrasliloišša i ennen kaikkie resajtiščoiloišša otrasliloišša. Erottajana osobennostina tädä sroikua tällä aijalla on sotsializmahizen industriin tempoin lizävö, kumbane rinnan kollektiviziruinnanke on šuurin pala sotsializmahizen ekonomikan pohjan ladjuannan lopetanda aziešša. "Hävitä, einin tavottua edimmäzet muakunnat i jättiä hiät niin že ekonomikkahizesti" - kirjutti Lenin ennen oktjabrjahistja revoljutsijua, kaččuon revoljutsijahizen kažvannan perspektivoih. Parti yheššä Leninanke kaikenke selgehyönke nägi vielä ennen proletariattahistja revoljutsijua, što pidäv hävittiä muakunnan tehnikka-ekonomikkahine jiändä, "tavottua i jättiä edimmäzet muakunnat". Enzimäzellä kaikkisojuuzahizella promišlennostin ruadajin konferentsijalla t. Stalin pagizi: "Maksimum (kaikkie enämbi) kymmenessä vuuvešša meilä pidäv hypätä že matka, kumbazella myö jäimmä edimmäzistä kapitalizman muakunnista. "Aivisj enämbi 10 vuuvešša." Myö luadima jo emmä yhen harpauksen otetuon lopun tiedä myöt‚ - tavottua i jättiä promišlennostin kažvannan tazo enämmäldi edimmäzie muakundie. Jättähyöh ei vain evropahizčt muakunnat‚ no i Severo-Amerikkahizet yhtevtetyöt muakunnat‚ myö lienemmä enzimäzenä ilmalda muakundana produktsiin äijehyttä i tehnikkua myötj, šuurimbana promislahizena-muanruanda (agrarnoina) muakundana. Meilä lietäh šuurimmat industriin gigantat. Viizivuodizen enzimäzin vuoziloin voittoloin avunke myö rubiemma eistymäh edeh päin i täydeläzesti luajimma tožinazeksi lozungan "tavottua i jättiä". - Täh varoin meilä ollah kaikki objektivahizet voičennat‚ - pagizi izännöiččijöin konferentsiišša t. Stalin. Ei ole vain mahandua hyväzesti ottua nämä voičennat. A tämä on meistä. Vain meistä. Aiga on meilä opašuo ottamah näidä voičendoida". Sotsializman srojinnan boikoi kažvanda, ylen korgiet tempat muakunnan industrializatsiišša i kylän talohuksen kollektiviziruinnašša kankkeh korgehukseh šeizatettih kyzynnän miän transportan revoljutsijahizeh ynnäh toizin-srojindah näh. Mintän transporta lieni "kaida paikka". (aida) rahvahan talohukšešša. Tämä sellittiäčöv sillä, što promišlennosti i kylän talohuš hylgiämättä pakotah ylen šuurie i nagolo kažvajie gruuziloin i ajajin vejändä-tempoida, žen muozie tempoida, kumbazet miän transporta voiččov suaha vain rohkien tehnikkahizen bazari muutannan jälgeh i kaikin raudatie talohukšen paloin levähytetyön ratsionalizatsiin jälgeh. Šuuri gruuziloin kiännyndä i ajajin perevezinnän kažvanda enzimäzinä viizivuodizen kahtena vuodena parovozahizen parkan šuurennanda, tavara vagonan keškikerdazen suutkišša ajannan šuurenenda i. n.i. – kaikki nämä ollah miän transportan šuurin voittoloin ozuttajat. Transporta täytti viizivuodizen mänijäššä 1931 vuuvešša, ei nin kahta vuotta ennen aigua. I kaččomatta täh transporta lieni "kaida paikka" rahvahan talohukšešša, rubei jiämäh kaikesta muakunnan sotsializmahizešta srojinnašša. Tämän kaikenke viänke alla-piirdi partin ts.K.:n ijunjahine plenuma. "Kaččomatta nägöväzih voittoloih raudatien transportan ruavošša - ozutti plenuma, - hänen kažvandatempat ei olla muakunnan sotsialimahizen srojinnan kazvannan vastinehena". Myö saimma tsarizmalda nasledstvaksi ylen pienen raudatien sietkan. Tulov kun sanomma, što 1913 vuodena raudatielöin pidahuš Roseissa oli 70.525 kilometrua. Silloin kuin SASŠ raudatielöin pidahus oli šuurembi 400.000 kilometrua. Jälgimäzinä 15 vuodena raudatien materiala äijäldi. kulu, ei žen rigenyöh, kuin pidäisj, vaihtuačettu reljsat, špualat. Transport jäi tehnikkahizešša toizin varuštuačennašša. Muduannet vrediteljoin elementat, kumbazie tämän iellizinä vuoziloina oli vägi äijä transportalla, tahottih ynnäh rikkuo transportan ruaduo i, tiettävä, jätettih omat jället. Obezličkahine ajelenda, kumbane vediäči tehnikkahizen bazan olennatta, toi šuureh parovozin rikkuočendah, ruado-distsiplinan langiendah i ruavon tuotannan alenendah 1930 v. toizella puolella i 1931 v. enzimäzellä kvartualalla. Kohennanda raudatien talohukšešša zavodieči obezličkan hävitännän jälgeh i hänen vaihanda kahennettuoh ajelendah. Jälgimästä azieda ei fati odnuakko sih varoin, štobi kiändiä transporta uuvella tiellä. Sotsializmahizella transportalla pidäv rohkieldi toizin srojiečie i toizin varuštuačie. Kuin tämä luadie, miittynäzestä aziesta pyzyttiäčie? Ijunjahine VKP(b) TsK plenuma ando šelgien vastuannan täh kyzyndäh. Vejändä azie transportan toizin luajinnašša on raudatielöin elektrifitsiruinda, parovozin vähäzin vaihanda elektro-vozih, kumbazet voijah voittua kaikkie pissymmät kabadinda-paikat. Kapitalizmahizišša muakunnišša, missä raudatiet ylen rigeneh ollah yksinäzin miehilöin i kampanjoin omat, transportan elektrifitsiruinda pietteliečöv. Kapitalistat ei rohkuačeta ynnäh uuvendua raudatielöidä. Tulokšena myö niämmä Severo-Amerikkahizišša yhtevtettylöissä muakunnišša vain 1 % elektrifitsiruiduloida raudatielöidä, Angliišša 2 %, Frančušša 2,8 %. Myö olemma äijiä paremmašša polozenjašša buržuihizih muakundih näh: oktjabrjahizen revoljutsiin jälgeh meidä enämbi ei sidele yksinäzen kapitualan nuora. Myö voičemma rohkieldi kuččuo uuven tehnikan abuh sotsializmahizella srojinnalla. Myö voičemma levieldi laskie elektrifitsiruinda transportah. TsK:n plenuma ozutti, što meilä pidäv vägövät parovozat, 50-60 tonnahizet vagonat, šuuri liikunda sostuava. Meilä pidäv, tämän lizäksi, kohendua tiet, vägövöittiä yhtehys, kohendua vejenvaruššanda, mehaniziruija ladjuanda i rojinda ruavot. No tädä on vähä. Meilä pidäy lähimmäzinä vuozina srojie uuzie i uuzie rauda-tielöidä‚ šuurendua raudatiehine srojinda. Rajan taguana raudatielöin srojinda voinan jälgeh počki pietty. Amerika, primieraksi, 1916 vuuven jälgeh ei srojin ni yhtä uutta tiedä, Anglii täh šuat ei šeizattan uuvestah ennen-voinahistja gruuzuvaihtuo, sih aigah kuin SSSR:n gruuzuvaihanda nouzi 1913 vuodeh näh 150 % Meilä pidäv uuzie i uuzie tielöidä, štobi andua piäzendä karagandihizilla hiililöillä, obespeččie Uruala-Kuznetskahizen kombinatan lopenda i niin ielleh. Iččiestäh on šelgie, što transportalla nyt, enämmäldi čem konža ni olgah, pidäv miän promišlennostin abu. Transportalla 1931 v. pidäv suaha 1030 parovozua, 47.400 tavara-vagonua i gisternua (kaksiossihizešša luvušša) i 1467 issunda-vagonua. Näin rešši TsK:n ijunjahine plenuma. I tämä miän partin TsK:n rešindäliev vägövä töykkiändä transportan revoljutsijahizeh toizin luajindah, kumbane tällä aigua on jiänyn pala sotsializmahistja sroikua, i täh rukah obespeččie promišlennostin kažvanda i uuzin industriin gigantoin uuzin sadoin fuabrikoin i zavodoin aijalleh laššenda, SSSR:n rahvahan talohukšen viizivuodine pluana, kumbane on luajittu tiijännän rukah, kieldämättä avttav kaikkielda päin kaččuon parembah miän promišlahizin keski-kohin muutannalla. Vanhat promislahizet raionat - Moskova, Leningrada, i Donbasa, missä täh aigah on kerätty 87 % šuat kaikkie muakundahizie promislahizie fondie, "jätetäh iččiellä i viizivuodizen jälgeh edizin raionojn paikat, kumbazet obslušivaijah složnoimbie promišlennostin otraslioida. No viizivuodine šillä že aigua vedäv yläh jiänyöt načionalahizet randa-paikat, noštuan hiän doljua yhtehizessä promišlennostin šuurehuošša. Miän fuabrikat i zavodat lähetäh revnah ruaga-tavaran lähendä paikkoih. Eissyndä mänöv päiväzen nouzenda rannašta päiväzen laskiečenda randah päien. Myö tiijämmä, što Uralalla i Siberissä luadiečov toine hiili-metallurgiihine SSSR:n baza. Kuzbašša i toizet päiväzen laskiečenda raionat nossetah miän promišlennosiin fondin omua painuo 10,4 % suat, enämmäldi kahta kerdua nygyzeh näh. Vanhat raionat kazvetah vägövällä tempalla. No hiän dolja langiev 71 protsentah suat. Lyhemmäldi sanuon viizivuodine andav pohian kaikin SSSR:n raionoin pluanuhizeh i oigieh sotsializmahizeh industrializiruindah varoin, a ei vain vanhoin raionoin, missä ennen revoljutsijua, kuin kobrah oli kerätty kaikki veniäläzen kapitualan ekonomikkahine vägi. Monin uuzin promišlahizin keski kohin luajinda endizillä tsuarin imperijan kolonjoin i puolikolonjoin paikoilla ando rešajuščoin ozuannan velikoderzavnoida šovinizmua myötj, Roseišša eläjän rahvahan eiyhenmuozehutta myötj. Rinnan SSSR promišlennostin siirrännänke TsK:n ijunjahine plenuma alla-piirdi šuuren značenjan muduanzin promislahizin predprijatjoin toizen muostja siirrändiä, nimittiän siirrännän linnoista kolhozahizih raionoin. Linnat kazvetah miän päivinä vällän: raionahizissa keskikohišša, šuurišša promišlahizišša kylissä, hiilen suanda i raudahizin kaivannoin paikoin läššä. Tov. Stalin omassa sanonnašša agrarnikoin-marksistoin konferenčiišša huavuali uužin promislahizin paikoin boikoida kažvandua kyläššä. I myö niämmä što kylän i linnan prokljuatoi vaščokkasin olenda‚ kumbane pyzy šadoida vuožiloida, rubei tožieh huuhtuočomah - i ylen šuurilla tempoilla - toizin srojinda aigah. Linna kiändy "iholleh kyläh päin", a kolhozahine kylä omašta puolesta kiändy "iholleh linnah päi". I täššä ei ole nimidä diivuidavua, žentän, što linnan i kylän kessestä ruvettih pyvhkiečömäh rajat i äijät kylät "kažvahetah" promislahizilla predprijatjoilla. SSSR:n ruadaja klassa avttav uužin promislahizin paikoin luajinnalla muanruanda raionoih, uužin linnoin i linnahizin posjolkoin srojinnalla i kieldäv kymmemin tuhmanšuurin linnoin sprutoin srojinnan tahtomizie sadoin tuhatoin sotsializmahizin linnoin neičči. Lenin aivis sido kyzyndiä linnan talohukšeh näh kyzynnänke linnan i kylän keskenäh vaščokkazin olendah näh, kyzynnänke promišlennostin yhtevttämizeh näh muanruannanke yhtehizen ruavon pohjalla. Lenin ozutti tielöidä, kumbazet vejetäh kylän jällellä jiännän hävitändäh yheldä puolelda i liijaksi šuuren šuurin massoin kerrävvynnän hävitändäh šuurišša linnoišša, toizelda puolelda. Miän silmillä mänöv uuzi "ristikanzoin sijotanda" (Lenin). Maltettava on, što näissä uslovjoišša linnan talohukšen kyzynnät edäh uijitah ramkoista "običnoiloin linnan hyvinruannan kyzynnöistä. Ka mintän TsK:n ijunjahine plenuma tämän vägövyöldi šeizatti linnan talohuksen problemat taloloin srojinda, kommunalihizie sroikie, vezitrubie, linnan transportua. Oktjabrjahizen revoljutsiin jälgeh ruadajan klassan eländähizet uslovjat liettih äijiä paremmat. Revoljutsijan vuoziloina on siirretty vanhoih kodiloih tuorehista podvualoista i puolipodvualoista, muahizista majoista i koikahizista ugla fateroista sadoida tuhattoida ruadajie (läššä 500 tuhattua vain yheššä Moskovašša). Tämän lizäksi jälgimäzinä 5 vuodena uudeh kodiloin srojindah oli pandu SSSR myötj 3.500 miljonua rub. Vägövöitetyön kodihizen srojinnan tulokšena enämbi miljonua ruadajin perehtä on pandu elämäh uuzih kodiloih, a 1931 v. uuzih taloloih liev piässetiy vielä tällä lizäksi 600 tuhattua ruadajin perehyštä. Nämä luvut iče iččieštä paiššah. Miän partin TsK ijunjahine plenuma Moskovan primieralla ozutti nägöväzen kohenennan ei vain talollistja, eländähistjä talohušta, no i kaiken linnan talohuksen, osobenno jälgimäzinä vuozina. Moskovašša tramvaihine sietka šuureni 262 kilometrašta yksikoleihistja tiedä 1913 v. 422 kilometrah šuat 1931 v. einin 61 % šuureni vezitrubin sietka 537 kilometrašta 805 kilometrah šuat (kažvanda 53 %)‚ kanalizatsii 447 kilom. 627 kilom. šuat (40 %) valgeutanda sietka 34 %, uuvet mostituot tiet ollah 2 miljonan kvadrattahistja met- rua pidahuten, heistä 600 tuhattua kvadrattahistja metrua parennettuloida tielöidä. Mih näh sanotah nämä aziet. Sih näh, što kuin ozutti TsK ijunjahine plenuma, "linnan talohuš loppi kohennanda aijan i harpai toizin srojinda aigah". Nämä luvut ozutetah vielä i sidä, što rahvahan talohuksen kažvanda tempat vielä nagolo jiähäh muakunnan industrializatsiista, kaikesta sotsializmahizesta sroikašta. Otamma tuas eländä paikat. 1913 vuodena linnan eläjin šuuretešša 8,4 % eländä paikoin plavni šuureni vain 4,3 %. Hillän eländä plavnin kažvannan tuačči keskikerdane eländä plavnin norma pieneni 1926 v. normih näh 1,4 kv. kilometralla, Täh rukah on maltettava mintän meilä ei fatai eländä fondua uuzih ruadajih varoin, kumbazet tuldih linnoih, äššen pienimbiä sanitarahistja normua myötj. Pidäv srojie uuzie i uuzie taloloida mainiččomatta jo ših näh, što pidäv pidiä hyvin vanhoida taloloida, štobi piästiä hiät ennenaigazesta kulunnašta, Miän promišlennosti vuozi vuuvelda kažvav, kažvav uužin ruadajin lugu, myö emmä kergie hiän lizävynnällä jällesti i emmä voiče andua ruadajilla eländä paikkoida. Myö jiämmä jällellä uužin taloloin srojinnanke. Moskovašša, primieraksi, promišlennosti kazvo 200 % a linnan talohuš vain 50 %. Myö jiämmä niin-že i kommunahizešša talohuksessa. Enämmällä puolie miän linnoilla ei ole kaikista neobhodimoimbie kommunahizie srojenjoista, ei ole vezitrubie, a niistä linnoišša, kumbazissa ollah, hyö ruatah ei kaikilla eläjillä. Tramvait ollah vain RSFSR:n 29 linnašša. Kaksi kolmanetta ollah yhtehizittä kylylöittä, a kaikešša Donbasašša on vain... 11 kylyö. Rinnan kažvajinke uuzinke linnoinke, kumbazet jätetäh i šuurennetah omua promislahistja značenjua, myö niämmä uuzie promišlennohizie linnoida, kumbazet kazvetah rigeneh palljahalla paikkua, kuin, primieraksi Dneprostoi, Magnitogorska. Uuvestah luajittuloišša keski kohišša mänöv gigantahine srojinda. Kahen jälgimäzen vuuven aigah, 1930-1931 v.v. oli nossettu sooruzenjua i varuššettu oborudovanjua 11 uuvešša promišlennoihizešša keski kohašša 1292 miljonah rubljah. Täššä aijašša vanhoišša šuurimmišša keski kohišša (Moskova, Leningrad, Ivanovo Voznesensk, Harjkov, Dnepropetrovsk) oli pandu predprijatjoih 700 miljonua rubljua, a 6 puolihteh uuvešša promišlennohizešša linnoin paikaissa (Rostov na Donu, Jaroslavlja, Niznii-Novgorod, Lipetska, Stalingrada, Sverdlovska) - 557 miljonua rubl'ua. Myö täh rukah niämmä, što enämmät kapitalahizista panennoista männäh ei vanhoih, a uuzih 1innoih‚ kumbazet vähäzin lizetäh järeimbih promišlennohizih keski kohta srojuh. Uuvet linnat kazvetah ruadajin posjolkoista, kylän raionahizista keski kohista okrugoin hävitännänke yhessä i šuurin sovhozoin, kolhozoin i M.T.S. luajinnanke yheššä. Parti lykkiäv molemmat kalduačennat - i oigien i vazamen - uuzin promišlennohizin keski kohin srojinnašša. Kapitalizma luadi eläjin kuin vedih sijotandua sih varoin, štobi šuuremminke hyvyzinke iččieh varoin eksploatiruija ruadajua klassua. Myö juuriloih šuat muutamma‚ kaččomatta varaččuloih pöllätteliečijöih oigieopportunizmahizesta luagerista, ruadajin šijotannan, linnan talohukšen lujendamizen kauti, i kohennamma materialahistja eländähistä polozenjua šuurin massoin ruadajie eläjie. No myö borčuičemma i "vazamenke sanonnanke" linnoin kuolendah näh, sih näh, što "vanhat linnat pidäv andua arhivah" i n.i. Tämän "vazamen sanonnan" alla peitteliečöv pieni-buržuihine viha ruadajih keski kohtih i tahonda rozorie i jagua ruadaja mašša, VOITTO KAIKKI-ILMAHIZEN ISTORIJAHISTJA ZNAČENJUA Pikku-palaziksi liettih murennettu kaikki buržuihizin professorion-vrediteljion i oigielisto oportunistoin huaššannat i "teorijat". Rohkiet boljševikkahizet tempat šuadih rešajuščoin voiton i promišlennostišša i kolhozoin pe1doloilla. Šuuri yhtevtetty talohuš, kaikinke vielä ajamatta jiänyzinke vijoinke, kumbazet ollah sivottu äijäldi vähäldi uudizen juannanke, lieni äijiä parembi piendä yksinästä talohušta. Buržuihine teorija pienen talohukšen lujehuoh näh halgiev, kuin muila puzuri. Tulov sanuo, što miän gigantat tuotetah (proizvoditah) kaikkie huogehembua leibiä: jyvän iččiellämaksanda "Gigantašša" (sovhoza No.14) on "kahta kerdua pienembi leivän hindua, kummastja varuššetah yksinäzessä keski-kerdazešša talohukšešša. Jo yksi prostoi muanruadajin inventarin liziändä yhteh andav tuotandahizen (projizvodstvahizen) hyvän ozutannan. Nyt myö seizomma jygiemmän, no, blagorodnoin zaduačan iessä - varuštua šuurin voittoloin vuoh uuzi kylän talohuš viizivuodehine, piässetty kaikista endizin pluanuloin vijoista, jiänyzistä elännäslä. Uuvella viizivuodehizella eroksi vanhoista pluanuloista, pidäv omastua omakši neuvonda idejaksi, omakši znuamenakši - ynnäläzen kollektiviziruinnan lopetanda viizivuodehizen lopukši i kulakon, kuin klassan likvigiiruinda tämän ruavon vuoh. Meilä pidäv i myö rubiemma srojimah uuzie šuurie jyvä-fuabrikkoida, oboruduiduloida tehnikan jälgimästä sanua myötj. Meilä pidäv šuaha šuurimmat tempat kylän tehnikkahizešša vooruženjašša, kylän talohukšen i kylän talohukšen transportan mehaniziruinnašša i e1ektrifitsiruinnašša kapitalahizešša sroinnašša i kylän talohuksen raionoin tuotandahizešša (projizvodstvennoissa) spetsializiruinnašša. Täh lizäksi meilä pidäv šuaha katkienda uudizen šuurennanda aziešša. Täšša aziešša myö jäimmä äššen vanhoista pluanoista. Eris kačonda pidäv andua ruagahizella bazalla. Kažvattuan miän tehnikkahizie kuljturoida levendiän hlopkan, svjoklan kylvändiä myö autamma tavarahizen nällän pienenömizellä muakunnašša i tožinazen ruadopalkan šuurennannalla. 1931 vuuven pluanašša oli huavattu tehnikkahizin kuljturoin kylvö-plavnin šuurenenda läššä 4 miljonalla ga einin 37 % Tämä kažvanda, nägöväzesti andav uuven töykkiännän kebien industriin kažvannalla. Uuvella kylän talohukšen viizivuodehizella pidäv lietä i hiän liev partin i ruadajan klassan tämän politikan tožittajana orudjana. Uuvella kylän talohukšen viizivuodehizella pidäv lietä i hiän liev, borčuinda, orudjana levien sotsializman edeh päin eissynnäštä syvin, kaikkie rahvahan talohukšen frontua myötj, klassahizen borčuinnan orudjana. Kulakkolisto tahtov kaikkeh rukah piettiä kolhozahine eissyndä. Tämän tuačči klassahine borčuinda, kaččomatta sih, što sotsializman viät kyläššä kazvettih ylen äijäldi, on terävöidyn. Kulakkolisto šai šuuren häviennän, no hiän ei hylgiä borčuindua. No välländämättömät, tempat sovhozoin i kolhozoin kažvandua liettih tuojana kyläššä sotsializmahizen sektoran voittuo. VI sovietoin siezda käški šuurendua sovhozoin kylvöplavnin 1931 vuodena 9,5 miljonah ga šuat, 1932 v. 14 miljonah ga, 1933 v. 19 miljohah ga‚ šiinä luvušša jyvätrestalla 9,5 miljonua ga, ziivatanvodinda trestoilla 6 mi1j, ga, suahorosojuuzalla 1,150 tuh, ga, tehnikkahizie kuljturoida myötj (suaharosojuuzatta) 1.150 tuh. ga, siemenen vodinda sojuuzalla 800 tuh. ga. Siezdia kiitti M.T.S, srojinda pluanua 1931 v. (M.T.S.) lugu liev suurennettu 1.040 šuat traktora parkanke 1 miljonah hebozin vägeh. Siezda pygälöitti, što "tällä aziella viizivuodehizen pluanan annanda mašina-traktorahizin stančoin srojindah näh, kumbazen šeizatti V sovietoin siezda, liev täytetty enämmän 3 kerdua. Edembiänä siezda ando zaduačan ruadua traktoroin i hebozin yhtevtetyöllä viällä M.T.S:n kautti 70-80 miljonua ga kolhozoin kylvämizie, vardeiliečien tämänke yheššä "hevosviän značenjan huogevtandua". Näin šuurin zaduačoin luajinda rubiev ozuttamah sotsializman rešajuščoida voitandua, rubiev ozuttamah, što sotsializmahine sektora ottav omih käzih kaikki rahvahan talohukšen ričagat‘: Korgiet boljševikkahizet sovhozoih kažvannan tempat ozutetah hiän suurda azieda kylän sotsialjzmahizešša kiännändä aziešša. Näittä šuurin yhtevtettylöin kylän talohuksin paikoitta, jyvähizittä sovhozoitta, kuin "stanovahizetta" hrebtatta kylän vanhan elännän toizin srojinnašša (Stalin), myö emmä ois suanun rešajuščoida voittuoi kolhozahizen srojinda ruavon aziešša. Jyväsovhozat annetah muakunnalla šuuren tavarahizen produktsiin. Konža miän parti, kolmie vuotta ennen tädä, luadi rešenjan sovhozoin luajindah näh, hiän huavuali viizivudehizen lopukši "suaha heissä leivän tuotanda 17,7 miljonua tsentnerua". No jyväsovhozat meilä tänä vuodena, einin kahta vuotta ennen aigua, annetah 43 miljonua tsentnerua, kumbazista muakunnan omiksi tulov läššä 26 miljonua tsentnerua tavarahistja leibiä. Min šuurehuot ollah voitot kylän talohukšešša voit kebieldi nähä tämän muozista toži-azeista: kolhozahine muanruadajalisto vielä keviällä 1931 vuotta oli šuurembi kuuven muukunnan eläjin luguo, yhteh otettuna, nimittiän: Avstrijan, Beljgijan, Bolgarin, Daniin, Latviin i Litvan. Kolhozoin plavniloilla voiččiis mahuttua Germanien, Frančun‚ einin Italiin yheššä Poljsanke territorii. Kolhozahizen srojinnan viizivuodehine on täytetty kahešša vuuvešša puolitoista kerdazenke lizänke. Organizuijuot varuššannat (zagotovlkat) lietäh tänä vuodena ei vähembiä 92-94 % yhtehizie leibävaruššandoida, lugien yhteh i yksinäzin keyhin i keškikerdazin talohuksin leivän annanda (myöndä) kumbazet kontraktuidih omat kylvöt. No oliis šuuri hairahus huavuallja, što organizovannoit varuššannat ei pakota meistä vägilöin tuhuondua, sto leibä liev annettu muakunnalla avtomattahizesti, ičevirduandahizesti, yhen käššennän tuačči ylähädä. Meilä on ylen opaštava opitta mullostja vuotta. Myö tiiämmä, što täh šuat prestupnoin kebiemielehyön tuačči, golovotjapstvan i vastuamattomuksen tuačči muduanzišša organizatsijoišša ev šuatettu leibä kumbane on varuššettu vielä mulloin, i ev kohennetuot vanhat ladjuanda paikat. Jogo ruadaja maltav, što vähä on vain kylviä leibä, händä pidäv vielä rabiestua kuin voit pienemminke kavotannoinke, a tavarahizet liijat händä pidäv aijalleh andua muakunnalla. Kun myö iänä vuodena šuurendannemma uudizen puolella tsentneralla gektaralda, niin vain RSFSR-sta keriämmä läššä 50 mil. tsentnerua lizävö produktsijua. No lizävö produktsijašta pidäv, tiettävä borčuija kuorittuzinke hiemainke. Yhenverdahuksen muutanda i tämän toži-aziešša ruavon maksannan päiväpalkan sisteman vaihanda urokkaruadoh kaikišša ruadoloišša, pidäv luadie yhteh aigah obezličkan hävitännäke inventarin ruatannašša: pidäv kiinittiä kaiken aigazet ruadajat traktoroih, mašinoih i hebozih‚ Borčuinda oigiesta luvušta i ruavon šeizatannašta syvin kolhozoišša - tämä oli ennen kaikkie borčuinda pieni-buržuihizenke stihijanke, borčinda kulakonke kumbane omalla znuamenalla kirjutti, kuin vuorohizen lozungan, sanan "yhenverdahus". Urokka-ruado päivä ruavon neičči pergav pieni-buržuihistja vejändiä tulokšin juandah "yhen verroin", šidä vejändiä, kumbane vielä jäi kolhozahizella muanruadajalla žentän, što "artelišša ei loppieče, a vain zavodiečov uuven yhtehizen distsiplinan luajinda, muanruadajan Opassanda sotsializmahizen srojinnan azieh (Stalin) Monitta riijoitta, jygehyksittä tädä ruaduo et luaji V.I. Lenin kirjutti, što "šuurin ristikanzahizešša istorijašša vägehkäššendähizen ruavon vaihanda ruadoh iččieh varoin ei voi luadiečie hieruočomatta, jygehyzittä, riijoitta, viällä liččuamizetta vanhašta pyzyjih, vierahalla niššalla elajih i hiän händyrilöih näh". Leninan sanat loistavasti ozuttuačetah kolhozoin elännän primieroilla. Urokka-ruavolla ollah kiistämättömät hyvyöt hengilöidä myötj i päiväpalkan tulokšin juanda sistemoih näh. Tuomma vain yhen primieran: kolhozašša "Progress" Mokroholmogorahistja raionua (Ukraine) ennen urokka-ruavon vejändiä pidi tuhota svjoklan sarovkah 28 ruadopäiviä, kaivandah - 23, kačondah - 16, a urokkaruavonke: sarovkah kaikkiedah 16 päiviä, kaivandah 10, kačondah 10 ruadopäiviä. Nägöväne, što tulokšin juanda ruado-päivie myötj (a ei hengilöidä einin prosto päivie myötj) ruavon äijehyön i hyvehyön luvunke andav paremmat tulokšet. Vain urokka-ruavon aigah luadiečetah uslovjat tožinazeh yhtehizeh ruavon i ruavon produktoin juannan kontroliruindah varoin. Tämä zaduačča on šelgiessä formašša ozutettu kylän talohukšin artelioin ustuavašša, kumbane sanov, što "artelin členoin oigieh ruavon šeizatandah varoin luadiečetah ruandanormat i maksanda normat kaiken muozih ruadoloih varoin, luadiečov ruavon äijehyön i hyvehyön lugu, ottuačov ruavon urokka maksanda i urokkahine sistema. (ustuavan § 14) Rinnan uuven ruavon urokallizenke pohjanke, kolhozoilla pidäv ottua ruadajan klassan šuuri opitta sotsializmahistja kiistazin ruaduo myotj i urhakutta myötj, opitta "kommunizmahizen ruavon taimenie. Proletarijahizilla yhtehys-vägilöillä pidäv kuin voit leviemmäldi andua tämä opitta šefahizilla ramoilla i kolhozoilla. Jo enzimäzet harpaukset täššä aziessa ozutetah min äijehyöldi järiessä kylän talohukšen tuotannašša sotsializmahizen kiistazin ruannan i urhakuon vuoh nouzov ruavon tuotanda. Brigada rubei olomah "kolhozašša šuurimbana ruavon šeizatanda aziena. Niin, kolhozašša "Leninskii putj" (Alimmane Volga) urhakka brigada 4 hebozin vejännän norman neičči ando 22 i n.i. Oigie ruavon šeizatanda kolhozašša, olgie tehnikkahizen oborudovanjan poljzuinda; kumbane on kolhozašša, on azie ei vain kolhoznikoin‚ no i ruadajan klassan‚ kumbane neugov kylän sotsializmahisella toizin-srojinnalla, neugov kaikella sotsializmahizella sroikalla muakunnašša. Partin Leninahine TsK‚ lugien šuuret voitot kaikella frontalla, voičči rohkieh šanuo omalla jälgimäzellä dekabrjahizella plenumalla: "Pluanan täytändä kollektiviruinda aziešša andav absoljuttahizen iččieh päin painannan sotsializmahizie elementoida kylän yksinäzen sektoran piällä, lujendav ruadajah klassan smičkan muanruadajin trudiečijoinke massoinke i lopettav SSSR:n sotsializmahizen ekonomikan pohjan srojinnan. Tämä liev voitto kaiken ilman istorijahistja značenjua. KULJTURAHIZESTA REVOLJUTSIISTA ŠYVIN Rahvahan talohukšen sotsializmahine toizin srojinda pakkoi suurda kiännändiä kuljturahizella frontalla. Ei slučaino XV VKP(b) siezda dekabrjašša 1927 v. seizatti kuin šuurimman probleman - kuljturahizien revoljutsiin probleman. Jälgimäzen aijan aigah parti ei yhen kerran otti šuurembie rešenjoida kuljturahizen revoljutsiin srojinnašša (spetsialistoin kadroih näh, ei kirjahmahannan hävitändäh näh i n.i.) Ennen revoljutsijahistja aigua Rosei seizo kirjahmahannan tazuo (urovnjua) myötj‚ kuin tietäh, jälgimäzeliä paikalla (Evropašša, alembuana Ispaniida). Tsarizma lugi trudiečijoin maššahistja eikirjahmahandua omana pöngänä i kaikkeh rukah pietteli borčuindua eikuljturahuksenke. Kerensčinan aiga ei andan ni miittynäštä eissyndiä täššä aziešša. Vain oktjabrjahine revoljučii levähytti täh šuat nägömättömät tempat kuljturahistja srojindua i obeispečči loppomattomat voičennat kulturahizeh noužendah varoin. Otamma eikirjahmahannan hävitännän. Tsuarihizešša Roseišša 1000 eläjän kohtah oli 777 ei kirjamieštä (Germaniišša 0,4, Sveitsariišša 0,5, Angliišša 7). Soviettahizin organoin i proletariihizen yhtehyksen vägilöillä ei kirjamiehin lugu aleni 1920 v. (1000 kohtah) 681 suat, 1926 - 634 suat. No kaikkie šuuremman levähytännän ei kirjahmahannan hävitändä azie šai jälgimäzinä vuoziloina, i täh pidäv alla piirdiä, što tämä voitto oli obespečittu ruavon muozin formin i metodoin otannan tuačči eikiriamiehinke i pahoin kirjahmahtajinke (kul'tpohoda, kuljtviesti i n.i.) Kirjah opaštujin lugu oli 1927-28 v. 365 t. 1928-29 v. 2.700 tuhattua. Tällä luvulla pidi pluanua myötj 1929- 30 v. šuureta 7,5 miljonah šuat korgiemmanke täyzi-igäzin eikirjahmahtajin i pahoin kirjahmahtajin školin tempoinke i tazonke. Tožinane eikirjahmahtajin opassanda edäh jätti nämä pluanuhiset huavuššannat. 1931 vuuven aluksi oli huavuššettu ottua opassundah 17,5 miljonua eikirjahmahtajie i pahoin kirjahmahtajie. No tämä lugu on nyt vaihettu toizeh-äijiä šuurembah. Soviettahine valda ottav omaksi azieksi 1931 v. suaha eikirjahmahannan lopullizen hävitännän i levähyttiä opassunda vähäldi kirjahmahtajinke proletariatan kesseššä linnašša i kyläššä, ruadajahizen ijän rajoišša, šuaha eikirjahmahannan hävitändä i levähyttiä borčuinda vähäldi kirjahmahannanke linnalazin trudiečijoin keššeššä. 17 vuodizesta 50 vuuven igähizinke i hävittiä aiguhine eikirjahmahanda muanruadajin 16 vuodizista 40 vuodizin jiäššä ynnäläzen kollektiviziruinnan raionoišša Tämän muone šuuri programma likbezua myötj pakkoi opaštujin luvun šuurennandua 11,3 miljonah šuat vuuven enzimäzellä puolella i 35 miljonah šuat toizena 1931 v. puolella. Likbezan kontingentat 1931 v. ollah nelliä kerdua šuuremmat kontingentoida kumbazet oldih huavuššettu kuljturahizella viizivuodizella V kaikkisojuuzahizella sovietoin siezdalla 1932-33 vuuveksi. Enämbi sidä, kaikešša viizivuodehizešša oli huavuššettu opaštua 18-19 miljonua miestä, a yhtenä 1931 vuodena rubiev opaštumah 21-25 miljonua trudiečijua. Nägöväne on jogohizella, što kuljturahine revoljutsii SSSR:šša ev tyhjä sanonda. Kuljturahine revoljutsii rohkieldi kolahutti oveh i seizavdu omallah paikalla rinnan industrializiruinnanke i kollektiviziruinnanke. Täh näh voiččov sanuo ei vain opašujin luguo myötj likbezan sistemašša. Siirdyö toizeh kuljturahizen srojinda ruavon šuureh otraslih - kaikin opaššandah. I tiälä myö niämmä nikumbazešša muašša ei voitettavat kažvanda tempat‚ tožieh boljševikkahizet tempat. Tsuarin Roseišša algu-opaššannan kažvanda korgeimmin tempoin vuoziloina (1905-1914 v.v.) oli 45,2 % sih sijah kuin RSFSR myötj tämä kažvanda oli vain 1923-31 v.v. 105,2 % Samoderzavjan aigah kyzyndä kaikin opaššandah näh oli šeizatettu ei yhen kerran, no tämänke yheššä mainittih, što händä ei voi vediä eländäh. Rahvahan "opaššannan" ministerstva ylen tožinazesti pagizi, što Roseišša voit luadie kaikin opaššanda vain ... 125 vuuven jälgeh. Pomeššikoin žemstvahizešša siezdašša 1911 vuodena yksi borčuiččijoista kaikin opaššannašta šyvin muduaš Ezerskii šano, što "eläv pienimmäššä mitašša kogonane pokolenja ennen sidä, konža kaikin opaššannan ideala liev tožieh luajindahine". Midä myö niämmä toži aziešša. Viizivuodizen pluanan jälgimäštä huavuššandua myötj kaikin opaššannan vejändä loppiččov kaikešša SSSR viizivuodehizen lopuksi; einin 1932-33 v. Algu školan kontingenta šuurenov pluanua myötj 9,942 tuhatašta 1927-28 v. läššä 17000 tuh. 1932-33 v.; opaštajin armii šuurenov 264.6 tuhatašta 440 tuh. šuat 1932-33 v. Tämänke yheššä kylä i jiänyöt rahvas lähendiäčetäh proletarijah žen linnan i promišlennohizin raionoin 1uoh - Korgiet boljsevikkahizet tempat annettih voičennan luadie objazateljnoi alguhine opaššanda kaikin 8-10 vuoziloin igähizin lapsin ennen kuin oli huavattu, einin ennen viizivuodehizen lopetandua, nimittiän 1930-31 v. 1931 - 32 vuuvesta šuat kaikin opaššandah lietäh otettu i 11 vuodizet lapset vain äijäldi jiänyöt načionalahizet respublikat i oblastit voijah pitemmäksi aijaksi vediä kaikin opaššannan vejännän, nimittiän viizivuodizen loppuh suat. VKP(b):n TsK tunnusti objazateljnoiksi i vanhemmin (11—12 vuodizin) opaššannan, kumbazet ei käydy kaikkie alguhizen školan kursuo. "Šuurin azie nyt on siirdyö objazateljnoih alguhizeh opaššandah - pagizi tov. Stalin VKP(b): n XVI siezdalla. - Mie sanon "šuurin", što tämän muone siirryndä ozuttaisj rešajuščoida harpausta kuljturahizen revoljutsiin aziešša. A siirdyö täh azieh on ammuin aiga žentän, što meilä nyt on kaikki, midä pidäv kaikin alguhizeh opaššandah varoin šuurešša SSSR rainoin enämmistöššä". Vuuven jälgeh VKP(b)-n XVI siezdašta vähiä ei kaikki SSSR:n raionat otettih opassundah školahizessa ijašša olijat lapset i luajittih iččiessä objazateljnoin alguhizen opaššannan. Ennen-školahine kažvatanda, alguhine opaššanda - ollah valmistajat pordahat maltajan sotsializmahizen sroikan varuššanda aziešša. Toine porras - seičimen vuodizet školat, korgiemmat školat einin vanhah rukah "keskikerdazet školat". Kedä opašti tsuarin aijgah keškikerdane škola - gimnazijat, realihizet školat, progimnazijat i n.i. Klassahizeh keskikerdagen školan kerävvyndäh näh guarin aigah sanotah tämän muozet 1uvut (1 janvarjaksi 1914 v.): 100 lapšešta oli 25 dvorjanojn i činovnikoin lašta, 5 pappiloin lašta, 10 kupčin lasta, 32 meščanoin lašta i käziruavon masterškoloin izännöin lašta, 26 kulakkoloin i bohatoin muanruadajin lašta. "Keittäjin lapset" ruadajat i kevhät i keskikerdazet muanruadajat, harvoitta erotuksitta, ei piästy privelegijahizeh školah. Oktabrjahizen revoljutsiin jälgeh vanha gimnazija on rikottu i hänen sijalla luajittu toine porras yhtehizen ruanda školan. Nyt seiččimen vuodizet toizin srojiečetah fuabrikka-zavodahizen seiččimenvuodizen rukah politehnizatsiin pohjalla, einin teorijan yhtevtännällä praktikanke i opašujin tunnustuttamizella kaikenke projizvodstvanke. Seiččimenvuodizen opašujin ruatanda mänöv lizävö tempoilla, seiččimenvuodizen opašujin lugu pidäv pluanua myötj šuurendua 1250 tuhatašta 1927-28.v. 1843 tuh. šuat viizivuodizen lopukši. Pygälöitämmä, što kontingenta linnašša šuurenov 883 tuhatašta 1230 tuh. suat, einin 39,3 % a kyläššä 613 tuh. suat. einin 67 % Täh rukah suaččiečov kaiken aigane sovinda linnan i kylän vastuačenda azeišša. Eris učotulla pidäv ottua niin sanotuot fuabrikka-zavodahizet seiččimenvuodizet linnašša i muanruadajin nuorizon školat kylissä, kumbazie myötj toizin srojiečov kaikki školahizen opaššannan sistema. Korgiembi škola SSSR ruadav ammatin mahtajan ruadajan viän i maltajin borčuiččijon sotsializmahizesta yhtehyksestä syvin, varuššanda aziella. Toizin-srojinda aijan alusta SSSR terävemmäldi kaikkie tundu hädä ammatin tiedäjistä ruadajin vägiloistä, kadroista. Tuomma muduanaže primieroida: žen muozišša ylen vaznoiloišša rahvahan talohuksen otrasliloišša, kuin silikatoin i srojinda materjaloin varuššanda tehnikumišša oli kaikkiedah 230 opašujua, sih ajgah, kuin enzimäzie viizivuodehizen huavuššandoida myötj promišlennosti pakkoi näissä otrasliloišša 1930-31 v. enämbiä 3000 spetsialistua keskikerdazenke ammatin tiijännänke. Hädätehnikumista-srojiiteljoista oli kymmenissä tuhatoišša. A opastujie oli vain muduanzie tuhattoida; žen-že muozen azien myö niämmä i kylän talohukšellizišša tehnikumišša, vuzišša, vtuzišša i n.i. Viizivuodehizen lopukši spetsialistoin yhtehine lugu, hädiä myötj kaččuon, liev: kaikkiedah 1.212.700 mieštä, heistä korgiemmanke ammatin tiijännänke 354.140, keskikerdazenke 858.560, šiinä luvušša industrii-tehnikkahizie sptetsialistoida - 763.000. Inženeroin i tehnikoin lugu šuurenov 4 kerdua, kylän-talohuš kadroin 7,5 kerdua, ekonomikkahizin 2,6 kerdua. Kaikki spetsialistoin kadrat yhtehlugiettuna šuuretah 4 kerdua. Liziämmä täh, što vähiä ei puolet, tarkemmin 49 % kaikista spegialistoista liev varuššettu viizivuodehizen lopuksi ruadajista. SSSR siksi aigua liev 100.000 inženerua ruadajua. Nägöväne, što tämän muone varuššanda pakkuov monen muozen azien luajindua. Šuurin paikka näistä azeista on fabzavopaššannalla, einin fuabrikka-zavodahizella opaššannalla. Vielä Marks konža ollov kirjutti, što ruado on paras kažvatanda i opaššanda forma. Marks kirjutti, što opaššanda pidäv kiindieh siduo projirzvodstvanke, što opaššannan pohjaksi pidäv ottua ruado, tiettäväne ei jygie, vaivuttaja fizičeskoi ruado, a kebie, lapsin vägie myötj ruado politehnizmahine‚ einin žen muone, kumbane ozuttav kaikki važnoimmat projizvodstan otraslit, a ei vain hänen yhen puolen. Profilvodstvan opaššanda pidäv siduo tiijännöin opaššannanke, kumbazilla tämä projizvodstva bazirieččiečov, primieraksi, matematikka, himija, mehanikka i n.i. Soviettahizet školat fuabr. zav. opaššandua i fuabrikka zavodahine seiččimenvuodine läššä tullah marksahizen ruanda-školan idejan tožitandah, kumbane löydi palavan kiitännan Leninalda. Nyt SSSR levähyttiäčöv kiehuva ruado kaiken školan politehniziruindua ylähädä alah šuat. Šuurin azie, kumbane mänöv läbi kaikešta SSSR školahizesta sistemašta, vanhemmin eikirjahmahtajin školašta i alguhizen lapsin školašta šuat vuzah i tiijändä-tunnustuačendahizeh instituttah šuat - on luja školan yhtehys sotsializmahizen srojiteljstvan zaduačoinke. Borčuinda kadroista syvin levähyttiäčöv lozunganke: "voittua tehnikkä - voittua tiijändä." yhtehizelä ruadajin opaššanda sistemalla likbeza kursut, proijzvodstva-tehnikkahizet kursut, ruadajin tehnikkahine škola, tehnikuma i vtuza‚ pidäv obespeččie opaššandah otanda kaiken muozen ammatin tiedäjin i kaikkeh rukah varuštuačennuzin ruadajin. Äijissä predprijatjoišša, kumbazet siirryttih seiččimen čuasuhizeh ruado-päiväh, kaheksas čuasu, opassunda čuasu, anduačov ruadoh opassunda kombinatašša iččiessä predprjatjašša. Zavodalla "AMO" (Moskova) opaššanda kombinattah on otettu enämbi 3000 miestä; tiälä on likbeza, tsehahizet školat i spetsialihišet kontsentrat, kumbazet varuššetah brigadiroida i muasteriloin abuniekkoida, muasteriloida i inženeroida. "AMO" el ole ainova SSSR:šša zavoda vtuza. Ruadaja klassa voittav kaikki jygehyöt tiijändä-tiellä, tiellä korgeimmin tiijännän i tehnikan ladvoin luoh. "Meilä iessä seizov krieposti" - sanov tov. Stalin sočializmahizen promišlennostin ruadajin konferentsiišša. "Kučutah händä tiijännäksi, hänen moniluguzinke tiijändä otrasliloinke. Tämä krieposti meilä pidäv ottua, min že ni maksaisj. Tehnikan voitanda - ka mi lieni SSSR:n proletariatan vuorohiizena zaduaččana, sotsializmahizen srojinnan suurda pluanua" Partin i soviettahizen vallan vägövänä orudjana borčuinnašša tehnikašta syvin, sočializmašta šyvin on pečätti klumbane bökistyv kakšimiljonahizeh ruadajin kirjuttajin aktivah. Gazietoin tiraža (pečatoinnan äijehyš) ennerevoljutsijahizešša Roseissa oli vain 2.200.000 ekzempljarua. SSSR:šša tiraza nouzi 1931 vuuvekši 27 miljonah ekzempljarah šuat, einin 10 kerdua. Laskiettu produktsiin nimilöin luguo myötj SSSR jo 1927 oli enzimäzellä pajkkua. SSSR pečatti on tožinane kollektivahine propagandista, agitatora i organizatora. Mainičemma vielä väliäzeh toizih ričagoih näh sotsializmahistja sroikua kuljturahizella frontalla. Viizivuodehine pluana huavušti, kaikin maššahizen polit-prosveščenjan učreždenjoin kažvannan Klubin ruadajin luvulla pidäv kazvua 25 % 7646 šuat, a rahvahan kodiloin i muanruadajin kodiloin niin-že % 5920 suat. Klubat, ruskiet uglazet predprijatjoišša i obščežitjoišša organizuijah ruadajin joudu aijan. Jälgimäzinä vuoziloina nagolo leviemmäldi kazvetah niin kučutuot bazat "viijettä lebävö päiviä" kuljtura i lebävö parkoišša, "zeljenazešša linnaša" (Moskovan luona) i duačča paikoišša‚ missä ruadajat vietetäh omua lebävö päiviä pienestä hinnašta. Iččiestäh on šelgie, što SSSR:šša kaikki ruado ruadajin lebävön organizuinnašša on lujah sivottu politikkahizenke kažvatannanke, projizvodstva-tehnikkahizenke propagandanke i opaššannanke. Luvendapertilöin lugu šuurenov viizivuodehizen lopukši 75 %. (38.283 šuat). Kirjastot (bibliotekat) kaiken-aigazet šuuretah 50 % (34238 šuat i tämän lizäkši eissyndähizin kirjastoloin sietka lizenöv 40 tuh. šuat. Äijäldi šuurenov radio-sietka. Kaikki tuhuonnat sotsialjno-kuljturahizeh srojiteljstvah oldih huavattu viizivuodistja pluanua myötj 16.320 miljonah rubljah. Kolmanneksi viizivuodehizen vuuveksi panennoin summa opaššandah tiedoloih, tervehyksen vardeindah i sotsialjnoih obespečenjah oli huavuššettu 6.622 miljonua rubljua šuurenke liziännänke endizih dengan lassendoih näh. SSSR on muakunda, kumbane andav ennen nägömättömie kuljturahizen kažvannan tempaida, muakunda missä jogo kolmen miehen kohtah yksi opašuv, millä ei voi kiitteliečie ni yksi‚ äššen kaikista "tsivilizatsijahine" muakunda muajilmašša. Myö jo emmä pagize ennen revoljutsijahizeh Rosein kuljturahizeh tazoh näh‚ kumbane, tiettävä, ei voiče olla mittana SSSR:n voittoloišša. Läššä 50 miljonua opaštujua 1931 v. toizella puoliškolla, ei vähembiä ni enämbiä, - ka yksi proletarijahizen diktaturan 14 vuuven tulokšista. AZIE ČIISIN, LEMMIN HYVEHYÖN I ROHKEHUON SSSR:šša ei ole ruavotta olijoida, sotsializmahizen srojinnan ylen šuuri levähyttiäčendä, kumbane jätti jällellä viizivuodehizen pluanan tempat, vei ruavotta olennan tyhjäksi, toi šuuren hiän kadroista i ruadajašta viästä. Viizivuodehizen alušša kaiken muozet vrediteljat i oigielisto oportunistat, lugiettih, što ruavotta olenda lähizillä aijoilla ei lie hävitetty, što tämä pahuš,vaštahpäin, rubiev lizenömäh rahvahan talohukšen toizin srojinnanke yheššä. Eländä pikku palaziksi murendi vrediteljahizet-pessimizmahizet huaššannat. SSSR:n ruadaja klassa loistavasti luadieči žen muozenke šuurenke zaduačanke‚ kuin ruavotta-olennan hävitändä. Meilä nyt ei vain ei ole ruavottaolendua, no zavodien 1930 v. rahvahan talohukšešša SSSR on šuuri hädä ruadajašta viästä, kuin ammatin tiedäjäštä, niin opaštamattomašta. Ruadajan viän vähys 1930 v. oli kaikišša rahvahan talohukšen sezonahizišša otrasliloišša, kivihiilehizessä promišlennostišša, vezi i raudatie transportalla, ladjuanda i rozgruzinda ruadoloilla, uitannaššai i n.i. Korgiet bol'ševikkahizet "tempat sotsializmahistja srojindua, synnytetah suurda hädiä ruadajan viän rezervoin pol'zuinnašša. Šuurena ruanda ressursoin lähendä paikkana on ennen kaikkie kylä. Muduannet gorja-teoretikat oportunizmahizešta luagerista luajitah vivodua, što kylän azie, kuin ruadajan viän andajan, buitto, mänöv tyhjäkši massahizen kollektiviziruinnan tuačči. Tämä sanonda on hairahukšehine. Toizin‚ ajvin nyt syndyv uuzi muanruadajahine psihologija, aivin nyt sotsializmahine, linna muuttav toizen muozeksi ky1iä. "Vanhan aigane muanruadaja hänen pattienke ei vierinnänke linnalla, kuin kiskojalla, mänöv tagazella pluanalla. Händä vaihtav uuzi muanruadaja, muanruadaja-kolhoznikka, kumbane kaččov linnah nadjoužanke". (Stalin) Muuttu i äijäldi muuttu liijan ruadajan viän juanda, muuttu i vielä muuttuv kylän sotsial'no-ekonomikkahine iho. Tämä on toži. Tämän tuačči SSSR:šša vejetäh borčuindua niin šanotuonke "ičevirduannanke" ruadajua vägie palkatešša. Jaguašša ruadajua vägie, pidäv kaččuo kylän strukturan muuttuačendah, terävöidynnyöh klassahizeh borčuindah. No kiistämättä voiččov sanuo, što kollektiviziruiččiečijašša kyläššä ruadajan viän rezervat ollah. Kollektiviziruinda nostav ruavon tuattaišutta (projizvoditaljnostie) kolhozoišša yksinäzih muanruadajin talohukših näh i luadiv siäššändiä ruadajan viän "ruatannašša. Ielleh päin ruavon mehaniziruinda kolhozoišša andav vielä šuuremman ruavon tuottavaišuuden. Ruadoh-ottamattomat ruadajan viän ressursat ollah šuuremmašša ei nin pienemmäššä mitašša i linnašša. Kaikkie šuurembana ruadajin ressursoin rezervana linnašša ollah ruadajin naizet i kaikki täyzi-igäzet trudiečijat, mintän olgah täh šuat ei vejetyöt tuotandah (projizvodstvah). Miän sotsializmahizešša srojinnašša ruaduo on kaikkih trudiečijoih varoin. Ruavotta-olendua ei ole, žentän što SSSR rahvahan talohus luadiv suurda kyzyndiä uudeh ruadajah vägeh, Yhekši 1931 v. pidi lizätä läššä 1,5 milj ruadajua, a kylän talohukšenke yheššä 2 lizänke miljonua. Ylen boiko kažvav ruadajin äijehys srojinda ruadoloilla, mi ozuttav korgeih tempoih SSSR:n rahvahan talohukšen toizin luajinnašša. Talohukšen lujennannanke yheššä kohetah i ruadajan klassan ruado uslovjat. 1897 vuuven zakonua myötj ruado päivän pidahuš Roseissa ei voinun olla pitembi.. 11-12 čuasuo. No kapitalistat mahettih kierdiä i tämän kuatorgihizen zakonan‚ pitendiän omih hyvyzih varoin ruado päivän omin palkalazin keššännän rajoih suat. 1905 vuuven revoljutsija käški bohatoilla vähäzeldi puolendua omat tahonnat, no i enzimäzen revoljutsijan jälgeh ruado päivän pidahus oli 10 čuasuo i šuurembi - kangas-fuabrikoišša, primieraksi, 10,5 čuasuo yksis nenahizenke ruavonke. Ruado-päivän pidahus lieni 1913 vuuveksi keskikerdazesti 10 čuasuo. Yhtenä "kitana" minimum programmašša, kumbazen annettih boljševikat ennen 1917 vuuven revoljutsijua oli 8 čuasuhizen ruado päivän pakkuonda. No vain oktjabrjahine revoljutsija toi ruadajala klassalla täššä aziešša ynnälläzen voiton. Oktjabrjahizen revoljutsijan jälgeh kolmen päivän proidihuoh oli publikuidu dekrietta 8-čuasuhizeh päiväh näh. 1927 vuodena Oktjabrjahizen revoljutsijan kymmenen vuodehizella, parti i pravitel'stva sanottih omašša resenjašša’: "obespeččie lähimmäzin vuoziloin aigah siirryndä 8 čuasuhizesta päivästä seiččimen čuasuhizeh ruado-päiväh‚ ruado palkan pienendämättä. Parti i praviteljstva annettih ruado-aijan tämän šuuren ruavon enzimäzih ruadoloih varoin "ei myöhembiäh yhtä vuotta". 1928 vuuvesta šuat SSSR:ssa zavodiečov pluanuhine fuabrikoin i zavodoin šiirrändä 7 čuasuhizeh ruado-päiväh, "kaččuon fuabrikka-zavodahizin toizin oboruduinnan i račionolizatsijan mänendiä myötj i ruavon tuotannan (proizvoditeljnostin) kazvandua myötj" (SSSR:n TsIK:an manifestašta 15 oktjabrjalda 1927 v.) VKP(b):n XVI siezda11a tov. Stalin pagizi ruadoaijan puolennannan tulokših näh: "Šiirrändä šeiččimen čuasuhizeh ruado-päiväh enämbiä 830 tuh. industrijahistja ruadajua (33,5 %), lizäten yhteh viizipäivähizeh nedälih siirryndä 1,5 miljonan industrijahizen ruadajan (63,4 %) lizäten yhteh šuuren sietkan lebävökodiloida, sanatorijoida i kurortoida ruadajih varoin, kumbazesta läbi jälgimazinä 3 vuodena on laškiettu enämbi 1.200 tuh. ruadajua, kaikki muozen ruavon i ruadajan klassan elännän obstanovkan, kumbane andav meilä voičennan kažvattua uuven ruadajan pokolenjan, tervehen, veššelän, voiččijan noštua soviettahizen muan viän sobivalla korgehuolla i ryndähillä puolistua vihuajin 1uottuačennoista. Avgustalla-sentjabrjalla 1930 v. SSSR 7 čuasuhizeh ruado päiväh oli siirretty 40,1 % kaikista ruadajista. 1930 v. lopuksi 45,5" % kaikkie ruadajie, kumbazet oldih promišlennostissa, ruattih 7 čuasuo. Ennen annetuon seiččimen čuasuhizeh siirrynnän lopetanda aijan neičči 1 oktjabrjašta 1933 v.‚ einin viizivuodehizen lopukši nyt VKP(b):n XVI siezdan rešenjua myötj on luajittu toine aiga - 1931-32 vuozi. 1931 vuuven lopukši seiččimen čuasuhizeh ruado päiväh siirrytäh 3,5 miljonua transportan promišlennostin ruadajua. Monet promiš1ennostin otraslit ynnäh loppiettih šiirrynnän šeiččimen čuasuhizeh: elektro-tehnikkahine promišlennosti, himijahine i ombelenda. Rinnan 7 čuasuhizeh ruado päiväh šiirrynnänke ruadajin elännän toizin srojinnalla auttav lyhennetyön loppomattoman nedelin vejändä (viizipäivähine). Ruadaja ruadav meilä 4 päiviä, a viijennen päivän lebiäčöv. Ruadaja klassa ando tällä aziella lujan ožuannan pappilissolla, religijahizella pahoih-vierinnällä, hävitti niin sanotuot kirikkö-pruazniekat, luadi lebävön paremman i tuagiemman i luadi uslovjat muakunnan kuulumattomah kuljturahizeh nouzendah varoin. Ruadaja klassa tämänke yheššä pyvhkiv pois ei zakonnoin neprerivkan, yheššä-astujan obezličkan i yhenverdahuksen. Ruaduan uudeh rukah, ruadaja klassa leviemmäldi i leviemmäldi levähyttäv sotsializmahistja kiistazin ruaduo i urhakutta. Kapitalizmahizen yhtehyksen kažvannan pohjana on konkurentsija, ajeliečenda bariššalla jällesti, eksploatiruinda ristikanzalla bstikanzua. Sovetoin muakunnašša kažvannan eistäjänä viänä on ei ni mi muu, kuin sotsializmahine kiistazin ruanda i urhakus. Sotsializmahizen kiistazin ruannan azie on že, što organizatsijat, kollektivat i yksinäzet urhakat luajitah keskenäh dogovaran, kumbazešša otetah iččieh ruavot promfinpluanan täytännäššä kuin äijehyön, niin i ruavon hyvehyön puolišša. Sotsializmahizen kiistazin ruavon printsipa on: tovariššahine abu edizeh mänijöin jällellä jiänyzillä - sih varoin, štobi suaha yhtehine nouzenda (Stalin). Urhakus, einin ruado uudeh rukah, korgeilla, vägövöitettyzillä tempoilla, syndy massoin luajinda i žen ičezavodinnan pohjalla monen muoziksi formiksi, kumbazet temmatah ruavon entuziastoida, tuotannan (projizvodstvan) entuziastoida. Jälgimäzellä aijalla sauren nouzennan šai urhakka ratsionalizatorahine (kohennanda) liikunda. Ratsionalizatorahizet gruppat i brigadat predprijatjoišša muuttuačetah ratsionalizatorahiziksi urhakoin kollektivoiksi, kumbazet počki nagolo ruatah käzi kädekkäh inženera-tehnikkahizinke ruadajinke. Artjoman nimelline šahta ando uuven forman urhakutta - yhtehizen bukserin, ottuan autannan i kontrolin alla jiänyön Oktjabrjahizen revoljutsijan nimellizen šahtan. Läbinäzin brigadoin zavodinda on rostovahizen gigantan "Seljmaš". Tällä zavodalla viikon mäni pahoin ruanda žen tuačči, što muduannet tsehat (valanda modelihinie einin paja-presuindahine) viikon piettih mašinoin čuastiloida. Kylä-talohukšehizet mašinat laškiečettih tämän tuačči ei tävveššä äijehyöššä, mi jätti jälgie promfinpluanan täytännällä. Urhakat ehotettih piäžennän täštä olennašta: luadie läbinäne brigada ruadajin zvenahizista gruppista jogo tsehašša. Läbinäne brigada šeizatti omakši ruavokši auttua oigiella projizvodstvahizella planiruinnalla eris tsehoissa. Pienin pietyndä oli paginan aziena läbinäzen brigadan soveitašša. Tulokšenazavodalla pienettih pietteliečennät i lujeni yhtehys tsehoin keššeššä. Rigeneh urhakat annettih suurda vnimanjua pluanavtanda zaduačoilla: dobrovoljtsat-planovikat (kuin primieraksi "Krasnoilla Putilovtsalla) autetah zavodan pluanuhizella bjurolla parahittuan yhtevttiä keškenäh tsehat i obespeččie kaikista korgiemmat neuvonda tempat. Šuurešša mitašša luadiečetah tänä vuodena niin šanotuot ruadajin ehotannoin keriännät. Ehotannoin kaikkisojuuzahizen keriännän idejan keksi Dzeržinskoin nim. zavoda. Ruadajat-ratsionalizatorat suahah "obligatsijat" "ehotanda zaimua" i učastvuijah kallehin premijoin arvašša. Zavodašša on erotettu šuuri fonda ruadajin keksinnöin premiruindah varoin. Toizen, Stalinan nim. zavodan idejua myötj (Leningrada) kaikišša predprijatjojšša pidäv luadie oboruduinnnan vägövyksen kirjutanda. Jogo stanka suav ličnostin udostoverenjan posportan, kumbane ozuttav hänen ruanda-volčennan. Täššä siduočennašša on vastuandahizin normin i vastuandahizen promfinpluanan luajinda. Vaštuandahizen promfinpluanan zavodijana oli Karl Marksan nim. (Leningrada) zavoda Karlo-Marksahizin zavodinnalla kontrolinumerat, kumbazet annetah ylähädä, kaččuočetah tsehoišša i luadiečetah tarkemmin ruadajin ehotannoin jälgeh. Äijissä predprijatjoišša promfinpluanat ruadajin käššennäštä vägi äijäldi šuuretah. Vaštuandahine promfinpluana - "Prompartin" glavariloin tunnuššandua myötj - Ramzinan i Fjodorovan - lopullizesti pietti rikonda-mavon promišlennostišša. Jo yksi tämä pagizov sih näh, min šuurehus značenja on vaštuandahizella promfinpluanalla, kuin korgiemmalla formalla sots. kiistazin ruandua i urhakutta. Sotsializmahine kiistazin ruanda i urhakus synnytettih muutannan niin sanottuzin projizvodstvahizin soveščanjoin, kumbazet min ielleh, žen enämmäldi lietäh massoin vejännän metodana projizvodstvan upravljandah. 1928 "vuodena oli annettu, šuuremmašša luvušša projizvodstvahizin soveščanjoin i kamisjoin kautti, 63.665 ehotandua, 1929 v. 110.937 ehotandua. Ruadajat-urhakat enämmäldi i enämmäldi lietäh keskimäzenä figurana projizvodstvalla. Maššahine urhakus liikunda on uuven ruado-kuljturan tulos. "Kaikkie paras kiistazin ruannašša on že - pagizi tov. Stalin XVI VKP(b)—n siezdalla‚ što hiän juurineh muuttav rahvahan kačonnan ruadoh žentän, što hiän muuttav ruavon pahašta i jygiestä takašta, kuin häneh kačottih ennen, česnoihuon‚ lemmin hyvyön i rohkehuon azieksi. PROLETARIJAHINE DIKTATURA I RAHVAHIN VELLEHYS I YHEŠŠÄ-RUANDA Kapitalistoin i pomeššikoin vallan kumuanda oktjabrjana 1917 v. ando voičennan luadie ynnäläzen rahvahin piäššännän vällällä, ando heilä yhen muozet pravat i nezavisimostin. 14 vuotta Oktjabrjua i 8 vuotta SSSR:n konstitutčijan olendua vielä enämmäldi lujennettih soviettahizin rahvahin pereheh. Iččenäzet soviettahizet respublikat, kumbazet šynnyttih voitokkahan revoljutsijan jälgeh viikon aigazella borčuinnalla kontr-revoljutsijanke i toizin mualoin imperialistoinke puolissettih omua oigehutta eländäh, sotsializmahizeh srojindah. Vielä äijiä ennen SSSR:n sojuuzan luajindua iččenäzet soviettahizet respublikat yhtevyttih RSFSR:sta ymbäri i luajittih dogovoroida yhtehizeh ruadoh näh borčuinnašša ulgo-puolizenke i šiämizenke kontr-revoljutsijanke i ruadoh näh talohuksehizešša oblastissa. Tämän muone forma yheštäh olendua lieni jo ei täydeläne toizella revoljutsijan aijalla, konža ruadajat i muanruadajat ruvettih kohendamah omua talohutta, rikottuo imperializmahizen i rahvahallizen voinin aigah. Rahvahallizen voinan jälgeh pidi yhtevttiä kaikki respublikat yhtehizeh vellehyš-sojuuzah, kumbane lopullizešti oformieči SSSR:n konstitutsijassa. Miän konstitutsija on proletarijahizen diktaturan i rahvahan vellehyksehizen yhtehizen ruannan vägövä vibu. Myö ni minuutaksi emmä peitä sidä, što miän konstitutsija on yksi vägövemmistä orudjoista ruadajan klassan käzissä trudiečijoin hyvyzin puolistandah varoin i kapitalizmahizin elementoin liččuandah varoin kuin linnašša, niin i kyläššä. Konstitučijan lopulline puali on hävitändä eksploatiruindua ristikanžalla ristikanzua. Myö emmä peitä miän muakunnan klassahistja tožieh olendua a täh rukah i miän konstitučijua. Miän konstitučija on proletariatan diktaturan ozutanda. Hiän auttav SSSR:n kaikin rahvahin trudiečijoilla srojie sotsializmua. Oktjabrjahizeh revoljučijah šuat (velikorusskoit) suuriveniäläzet omaštajat klassat izännyidih kaikin toizin rahvahin piällä. Kolmen jälgimäzen vuozisadan aigah šuuriveniäläne valda "tulella i suabljalla voitti i otti omaksi muat i rahvahat, kumbazet elettih Baltijahizen meren rannoilla, Siberišša, Kavkazašša, Keski-Azijašša i Edähäzeššä Vostokašša. Kaikki nämä muat i hiän šuuret bogatstvat oldih muutettu kolonjoiksi einin puolikolonjoiksi voina-feodalizen, a šiidä kapitalizmahizen veniäläzen imperializman. Tsarizma uzjotti yhtä rahvašta toizen piällä provokatsijahizenke tahonnanke, štobi vediä ruadajin massoin kačonda poisj revoljutsiahizesta borčuinnašta i kiändiä händä valehus-tiedä myötj. Oktjabrjahizen revoljutsijan tulokšena endizen Rosein kaikki rahvahat suadih yhen muozet oigehuot i luajittih soviettahizen sojuuzan, kumbazeh männäh šuuret respublikat - RSFSR‚ Ukrainahine SSR, Beloruššahine SSR, Zakavkazahine Federatsija i Keski Azijahizet respublikat (Uzbekistana, Turkmenistana, Tadzikistana) SSSR:n konstitutsijašša on erinäne 4 statja, kumbane sanov: "Jogohizella sojuuzan respublikalla jiäv oigehus (prava) välliä uijindua sojuuzašta". Ei ylen ammune sojuuzahizen respublikan, seiččimennen luguo myötj luajinda Tadzikistanašša, kumbane on Avganistanan rajalla i zanimaiččov endizen Buharah lämbimän rannan puolen, on loistava primiera soviettahizen sojuuzan omah puoleh vejändävägie. Sojuuzahizista respublikoista toizella paikkua RSFSR:n jälgeh seizov, kiistämättä Ukraina, kumbazella ollah šuuret zapuaštat kivihiildä i rauda-rudua. Donahizen kivihiilen suannalla 1930-31v. pidäv andua 54 miljonua tonnua 27,5 miljonan tonnan neičči pluanua myötj, čugunan suluanda tänä vuodena liev 4,2 miljonua tonnua, 3,9 miljonan tonnan neičči, huavuššettuzin viizivuodehizešša pluanušša. Panennat USSR:n promišlennostin kapitalahizeh srojindah lietäh 1930-31 v, ei vähembiä miljardua rubljua, a yheššä viizivuodizen enzimäzin kahen vuuven panennoinke- läššä 2.317 miljonua rubljua 1.343 miljonan rublian neičči, kumbazet oldih huavuššettu pluanua myötj kaikekši viizivuodehizeksi. Dneprostrojan bazalla liev srojittu metallurgijahine kombinatta, kumbazen hinda on juavattu 600 milj. rubljah. 1933 v. USSR luadiečov agrarno-industrijahizešta muašta industrija-agrahizeksi muakši. Viizivuodehine pluana hyvin luadiečov i soviettahizešša Zakavkazjašša. Viizivuodizen lopukši Zakavkazjan jygien promišlennostin oma paino šuurenov 35,4 % (1928 v.) 57 % šuat. Nefti bohatuolla Zakavkazja on parahalla paikkua ei vain SSSR:ssa no i kaikešša muailmašša (enämbi 50 % SSSR:n zapuastoida i läššä 20 % muailman zapuastoida). Viizivuodine pluana neftie myötj on täytetty 2,5 vuotta. Kazvav Belorussahizen sovietahizen sojuuzan promišlennosti, kumbane jälgimäzih vuožiloih šuat oli alahazella tažolla (urovnjalla). 1930 v. lopušša on laškiettu enžimäne turbo-generatora 10 tuh. kilovattua enžimäzen Belorussahizen raionan Stalinan nim. elektrostantsan. Viiješšä vuuvešša BSSR promišlennostih liev pandu 266 miljonua rubljua, heistä uužin fuabrikoin i zavodoin srojindah 206 miljonua rubljua. Muakunnan promišlennostin produktsija BSSR suurerenov 0.5 kerdua. Keski-Azijahizh respublikoin promišlennoi produktsija 1931 vuuveksi on huavattu 1 miljardah rubljua. Tämä ozuttav, što Keski-Azija loppov 5-vuodizen 3 vuuvešša. Sanomma tämänke yheššä, što 1913 v. einin tsuarin aigah kaikki Keski-Azijan promišlennoi produkčija oli vain 219 miljonua rubljua. Keski-Azija voiččov lietä - i liev - vägövänä hloka-himija-metallurgihizena kombinattana, žentän što sielä on äijäldi aijä kaivandahizie. Vahtalla (vägöväldi virduaja gorahine jogi) on huavuššettu elektrostančan šeizatanda puolehmiljonah kilovattua. Ečinnät, kumbazet luajittih 1929-30 v. i martalla 1931 v. lugiettih hiili varuštuačennat keskiazijahizišša respublikoišša 2 miljardah 370 tuhattah tonnua, mi on äijiä šuurembi endizie hiili-huavuššandoida Keski-Azijan raionoišša. Toizista ressursoista ozutamma vielä kaučukkah. Keski-Azijahizet respublikat yheššä lämbimänke rannanke Kazakstanua ollah raionan parasta ilmalda kaučukan varustuačendua. Jällellä jiänyzistä puolifeodalizista muanruanda mualoista Keski-Azijahizet respublikat muuttuačetah vägöviksi muanruanda-promišlennoiloiksi mualoksi. Luajimma natsionalahizin respublikoin industrializiruinnan yhteh liziännän. 3.5 vuotta BSSR, ZSFSR i Keski-azijahizie respublikkoida myötj kapitalahizet panennat promišlennostih ollah läššä 1 miljarda rubljua, tarkemmin 917.96 mln. rubljua. Kapitualoin panennoin keskikerdazen kažvannan rinnalla kaikkie RSFSR myötj 42 %, kapituala panennat hatsraionoišša šuurettih 1931 vuodena 96 % mullozeh nähin. Natsionalahizet respublikati oblastit RSFSR kolmešša vuuvešša täytetäh viizivuodizen keski-kerdazesti 90 % Viizivuodizen lopukši natsrespublikoišša (kaikešša SSSR) meilä liev läššä 550 tuhattua kilovattua (400 tuh. kvt. neičči, huavuššandua myöt) vain raionahizilla stančoilla‚ ei lugien vägövie promišlennoiloida i paikallizie stančoida. Natsionalahizet respublikat luadiečetah električestvahiziksi‚ metallahiziksi, industrija-agrarahiziksi raionoiksi, raionoiksi, kumbazet kažvatetah omua promišlennostie puolendamattomilla tempoilla, srojitah sotsializmua yheššä kaikenke soviettahizenke sojuuzanke. Tämän-že šuurehuot eissynnät myö niämmä i kylän talohukšešša natsionalahizišša respubiikoišša, Myö tiijämmä, što VKP(b):n TsK jago SSSR:n oblastit kolmeh gruppah i ando jogo gruppalla erinäzen aijan kollektiviziruinnan lopetandah varoin. Edizessä männäh tämän muozet rajonat: Severahine Kavkaza, Keski i Aline Volga i stepihine Ukraina. Näissä raionoišša kollektiviziruinda, voit sanuo, on: loppiettu keviällä 1931 vuotta. Heilä jällesti männäh Ukrainan meččästepit, keskimäne Muššanmuan oblasti (TsČO) Siberi, Uruala, Kazakstana, jyvähizet raionat, missä kollektiviziruinda liev osnovnoildi loppiettu keviällä 1932 v. i‚ lopukši, kolmandeh gruppah lugietah kaikki jiänyöt oblastit i raionat, šiinä luvušša Keški-azijahizet i Zakavkazahizet, missä kollektiviziruinda mänöv hillemmillä tempoilla i voiččov loppiečie viizivuodizen lopukši. Täh rukah erinäzillä natsionalahizilla respubliloilla i oblastilla, kumbazet äijäldi erottuačetah omalla ekonomikkahizella srojiečennalla, ollah ei yhen muozet aijat kollektiviziruinnan osnovnoildi lopendah varoin. Natsionalahizin respublikoin ieššä mänöv Ukraina. USSR:šša sotsializmahizen sektoran kylvö plavni keviällä 1931 v. lieni 75 % kaikešta kylvö-plavnista. Kollektiviziruidu 1 ijuljua 1931 v. 65,7 % kaikista talohukšišta. Eris pidäv mainita mašina-traktorahizih stančoin šuureh ruadoh näh Ukrainassa. Hyö ruattih 4,88 miljonua ga 1,75 miljonan ga:n neičči, kumbazet oldih huavuššettu pluanalla. Ukraina, tädä myötj, luadiečov pieni-muanruadajin talohukšešta, kumbane oli keyhytelty pomeššikoilla i kurkuljoilla (kulakot) edizeššä mänijäkši kylä-talohukšen muakši. Kolhozahine srojinda azie Severahizešša Zakavkaza voit ozuttua tämän muozilla numeroilla: sygyzyksi 1930 v. kolhozoin lugu nouzi Gruzijašša 50 % i Armenijassa enämmällä 30 %. Rinnan jyvähizinke kolhozoinke luadiečetah čuajuhizet, tabakkahizet, hlopkahizet, ziivatan-vodindahizet, ogordahizet, viinan-vodindahizet, saduhizet i kenafahizet. 10 vuuven aigah Gruzijahizen SSR kylvö plavni šuureni 2 kerdua. Šiinä-že aijašša meilä on uuvestah orosittuo (kaššettuo) muada 100 tuh. ga. Nyt männäh ruavot suurin kolhidahizin suoloin kuivuandua. 1917 v. šuat pomeššikoila, kupčoilla i pappiloilla oli miljonoida ga parahie mualoida Gruzijašša. Menjševikat kaikkeh rukah häkytettih dvorjanoin mualoin šiirrynnällä muanruadajin käzih i tällä politikalla luajittih moni noužendua Kartalinjašša, Kahetijassa, Mingrelijašša, Imeretijašša i Gurijašša. Menjševikoin aigah voičči nähä kylän talohukšen šuuri langienda. Gruzijan sovietavtanda avai uuven lehen kylän talohukšen kažvanašša. Jo enzimäzistä päivistä zavodieči gruzijahizen kylän sotsializmahine toizin srojinda i ylen suurilla tempoilla hiän levähyttiäči jälgimäzinä vuoziloina. Kun lendiä SSSR:n toizeh piäh - Beloruššahizeh SSSR, niin i sielä myö niämmä suuret eissynnät. Viizivuodizen aigah on huavuššettu kuivata 540 tuh. ga suomualoida. Viijessä vuuvešša myö suamma BSSR:šša ynnäläzen kylän talohukšen produktsijan kažvannan 726,4 miljonašta rubljua 1927-28 v. 1.168,2 miljonah rubl. 1932—33 v. BSSR kylän talohukšen osnovahine kiännyndä on maido-muajuablokka-sigoinvodindahine i pelvas-vodindahine. Kollektiviziruidu on 1 ijuljaksi 1931 v. 39,9 % kaikkie talohukšie. Keski-Azijahizin respublikoin kylän talohuš viizi-vuodizen aigah niin-že luadiv šuuren harpauksen edizeh päin. Yhtehine Keski-Azijan kylvö plavni šuurenov läššä 30 % hlopkahine plavni enämmällä 50 protsentua. Tadzikistanašša šuuretah hyväsortuhizen amerikkahizen i egiptahizen hlopkan kylvännät vähän andajan paikallizen "Guzu":n nim. hlopkan neičči. Hlopkan kylvännät sielä kazvetah boiko. 1926 v. oli kaikkiedah 2 tuh. ga hlopkua, 1929 v. 60 tuh. ga, 1930 v. enämbi 100 tuh, ga‚ a viizivuodizen lopukši liev jo 200 tuh. ga. Turkmenistanašša hlopkan plavni liev šuurennettu 1932 vuodena 300 tuhattah ga. Kolhozoišša on 1 ijuljaksi 1931 v. UZSSR: 53a 64,4 % Pietymmä vielä kollektiviziruinnan ozilla yheššä avtonomijahizešša respublikašša-Tatarijašša. Kun mulloin Tatarija zavodi keviä-kylvön 9-10 protsentanke kollektiviziruiduzie talohukšie, niin 1931 v. hiän rubei kylvämäh 35 protsentanke. 1 ijunjaksi 1931 Tatarijašša mäni kolhozoih 48,5 % talohukšie, a 1 ijuljaksi 53 %. Tatarijahizen respublikan päiväzen-noužu puolešša, kumbane on enämmäldi leivän kažvattaja, jo läheni kollektiviziruinnan loppu. Tumutukan raionašša on kollektiviruidu 90 % muanradajin talohukšie. Päiväzen-noužu rannašša natsionalahizis kišlakoin i auloin (kylät) sotsializmahine toizin srojinda luadiečov erinäzissä uslovjoišša‚ no hiän, nägöväzesti katkov, hotj i ei žen boikoihuzilla tempoilla kuin SSSR:n edizissä raionoišša, vanhua, iin-igähistä, eländä-tabua, vanhua puolitieh naturalahistja talohušta. Oktjabrjahizen voiton jälgeh natsionalahizet raionat jalgevuttih unešta i yhtevvyttih sotsializmahizeh sroikah. Ožakaš kolhozoin levähytändä soviettahizen sojuuzan natsionalahizissa raionoissa on ožuttajana šuuremmin tempoin sotsializmahistja muanruandua näissä raionoissa, žen muozin tempoin, kumbazie niken ei voinun huavata. Natsinalahizin respublikoin industrializuinda i kollektiviziruinda mänöv rinnan ennen kuulumattomanke kuljturahizenke noužunke äššen pimeimmissä raionoišša SSSR, hyl1ättyzissä uglazišša. Endizessä tsuarihizešša Roseišša rahvahan opaššanda, kuin tiijämmä, seizo ylen alahana. Kaikkie jygiemmäššä olennašša oldih ei veniälän kielizet rahvas: tsuarin vallat ličattih natsionalahistja ei veniälästä školua i pečättie, konža hiän piäzi kiellännäštä läbi. Tsarizma tahto veniälövttiä äijäluguhizet rahvahat kaiken endizen Rosein mualla, pomeššikoin i kapitalistoin hyvyzih varoin. Yksi šuuriveniäläzen šovinizman ideologoista näin kirjutti tožinazen samoderžavjan pozitsiih näh VII dvorjanahizešša siezdašša 1911 v. "Muakunnan školalla pidäv olla veniäläzenä, natsionala-patriottahizena; pravitelstvahizešša školašša ei pie olla vierahan rahvahan tabua, hänessä pidäv kaikitta ustupkoitta izännyijä muakunnan kielellä, opastua pidäv veniäläzin kielellä. Rosei on kaiken muozen rahvahan kerävvyndä, niin neušto myö rubiemma maltuan eistymäh rahvahallizen separatizman (eruonnan) luajindah päin‚ kumbane on jogo rahvahalla. Meilä dvorjuanoilla pidäv sanuo, što školalla pidäv olla veniäläzenä, a Rosei veniäläzih varoin". "Rosei veniäläzih varoin" - tämä označaičči - veniäläzin pomeššikkoih i kapitalistoih varoin. Voitokas Oktjabrjahine revoljutsija luadi kuulumattoman hyvät uslovjat kaikin soviettahizin rahvahin kuljturan kukindah varoin. Mi on natsionalahine kuljtura proletariatan diktaturan aigah? Tämä on "sotsializmahine omua šiämie myötj i natsionalahine formua myötj kuljtura, kumbazen pualina on kažvatanda internatsionalahizešša hengessä i proletariatan diktaturan lujennanda" (t. Stalinan dokluadašta XVI partin siezdalla). Tsarizmalda ruadaja klassa i muanruadajat suadih jygien nasledstvan - massahine, eikuljturahuš, ei kirjahmahanda. Äijät rahvas, ei veniälän kielizet, harpattih revoljutsijah omatta kirjutuksetta. Oktjabrjahizen revoljutsijan jälgeh eikirjahmahannan hävitändä, Leninan neuvonnan rukah, luadieči ylen šuurešša mitašša i otti opassundah miljonat ruadajie i muanruadajie, no kirjahmahannan tazo enämmäldi jiänyzin rahvahin SSSR oli i jäi vielä vähäzin täh šuat alahazekši. Niin, primieraksi baškiroin kirjahmahanda 1926 v. kirjutandoida myötj (Evroppahizen puolen numeroida myötj) ei ollun korgiembi 24 %, kalmikoin - 11 %, kabardinahizin - 6,7 %, nentsoin - 6‚4 %, Dagestanan gora-rahvahan 5,7 %, čečentsoin 2,9 %, ei mainiten jo muduanzih Keski-azijahizih näh, osobenno hanahizella puolella, kumbazet ei ammuin oldih kogonah eikirjahmahtajat. Soviettahine valda ando ruadajilla maššahizen školan omalla kielellä. Alguhine škola i enämmäidi jiänyzillä rahvahilla jo voiččov opašua 30- 35 % i enämmän‚ 5-8 % neičči ennen revoljutsijahizella aijalla. Äijih rahvahih varoin - läššä kahenkymmenen - on luajittu oma kirjutus, kummastja ennen ei ollun. Natsionalahine škola kažvav boiko. Ukrainašša, primierakši, školie ukrainan kielellä oli 1922 v. 50,4 %, a 1937 v. - 80 %. Turkmenistana 1926 v. 10 tuhatan opaštujan kohtal oli vain 630 turkmenua (natsionalahizen buržuaziin i bajoin lapsie), a 1927 v. 32 tuhatan kohtah oli 15. tuh. 1913 v. vain 24 natsionaljnostilla oldih kirjat omalla kielellä, a 1918 v. 57:llä. Soviettahizen Päiväzen-noužu rannan Respublikat šiirryttih arabihizesta latinahizeh alfavittah, mi äijäldi kebendi piäžennän opaššundah jiänyzin rahvahin trudiečijoilla massoilla. Jälgimäzen vuuven aigah borčuinda eikirjahmahannanke natsionalahizissa raionoišša lieni monda kerdua vägövembi. Tatarahizešša respublikašša 1928-29 v. oli otettu likbezah 41 tuh. miestä ga 1929-30 v. - 249 tuh. einin 5 kerdua enämbi. 1930 v. lopukši Belorussijassa opaštu 100 lapsen kohtah 8-10 igähizie - 95 lašta, 1931-32 v. Belorussijašša liev lopullizesti luajittu kaikin alguhine opaššanda. Parti ando natsionalahizilla raionoilla lozungan: "tavottua edizeh uidinnuot Rosein keškimäzet raionat. Tämä lozunga vediäčöv eländäh. Muduannet natsionalahizet respublikat: Tattarihine, Čuvasahine, Krimuhine, Volga-nemčoin respublikka, i Karielane respublikka täydeläzešti vejettih kaikin aiguhizen opaššannan jo 1930-31 v. yheššä heinke assutah avtonomahizet oblastit Komi‚ Adigeja, Vilun-rannan Osetija, Mariihine, Mordvahine, Čerkasahine, Udmurtahine, kumbazet niinže vejettih kaikin opaššannan. 1932 vuodena loppietah kaikin alguhizen opaššannan kaikki jälgimäzet natsionalahizet i avtonomahizet respublikat i oblastit, ottamatta luguh kaikkie enämmäldi jiänyöt Kazakstanan i Burjato-Mongolahizen raionat. Nämä tulokšet ollah ennen nägymättömin kuljturahizen srojinda-azien korgein tempoin jälgenä toizin-srojinda aijalla. Opaššettuloin lugu yheššä 1931 v. on šuurembi 10 tämän iellistä vuotta, yhteh otettuo. Niin Mariihizešša avtonomahizešša oblastišša 1922 vuuvesta suat 1930 V. šuat on opassettu 33,4 tuh. miestä, a 1931 vuodena 70 tuh. miestä. Čuvasahizešša avtonomahizešša oblastišša 1920 v. 1930 v. šuat oli opassettu 150 tuh. miestä, a 1931 v. - 100,2 tuh. miestä, Baskirijašša 1928-29 v. oli opassettu 33,4 tuh., a 1931 v. 118 tuh. miestä. SSSR:n edizet keskikohat i muduannet šuuret raionat (ennen kaikke Alizen Volgan randa) liettih ynnäläzen kirjahmahannan raionat. Näih edizih raionoih päin lähetäh jiänyöt jällellä. Adigeja, kumbazešša 1920 v. oli vain läššä 3 % kirjahmahtajie, a 1928-29 v. 25-30 % nyt leini ynnäläzenä kirjahmahannan oblastina. Paikal1izet ispolkomat i sovietat severahizešša Kavkazašša otettih rešenjan - ynnäh hävittiä eikirjahmahanda kaikišša rannan natsionalahizišša oblastiloišša 14:sta Oktjabrjahizen revoljutsijan vuodehizeksi (tämän rešenjan podtverdi RSFSR-n Narkomposan kollegija). Äššen Kalmikkahine avtonomahine oblasti, yksi enämmäldi jiänyzistä, keriäv kaikkie vägilöidä - ynnäh hävittiä eikirjah mahanda omaksi 10-vuodehizeksi (nojabrja 1931 v.) Soviettahine valda Kalmikkahistja obl. luadi täh varoin, edizin raionoin rukah, kuljt-pohodan i työndi oblastie myötj enämmän 5 tuh. kuljtarmiilaistja kalmikkua, kumbazet opassuttih RSFSK monišša paikoišša. On i jällellä jiänyzie učuaskoida, missä likbezan pluana ev täytetty: Kazakstaha, Ingušetija, Udmurtahine avt. obl. Äijäldi koheni klassahine-politikkahine natsionalahizin opaštajin sostuava. (Paikoten kommunistoida i komsomoljgoida lieni 40-50 % kaikkie opaštajie). Myö jo ozuttima juurrutannan ožih (siirryndä omah kielizeh opaššandah). No nämä ruavot vielä ei olla, ynnäh luajittu. Školat žen muozilla rahvahilla kuin kalmikkahizet, severo-kavkazahizet gora-rahvas, muduannet ugro-finnahizet rahvas vielä täh šuat ei olla täydeläzesti juurritettu. XV sovietoin siezda BSFSR:šša ožutti, što pidäv lopullizesti siirdyö opaššandah omalla kielellä kaikissa alguhizissa školišša ei myöhembiäh 1931-32 vuotta. XV Sovtetoin siezdašša t. Galejev (Tatariin delegatta, ruadaja) sano: "Tsuarin aigah tattarin eläjillä oli vain 25 kaksiklaššahistja školua tattariloih varoin, a nyt školie on läššä 30 tuh. Vuzin i tehnikumin lugu jogo päiviä kažvav i levenöv." Ennen revoljutsijua finnoilla, kumbazet eletäh Leningradan obl. oli vain yksi korgiembi škola: "Hengi-religijahizenke kaldavunnanke". Nyt äijissä vuzissa i komvuzissa olla finnahizet otdelenjat, on moni tehnikumua, läššä 10 školua finnoin kolhozahizen nuorizjon i läššä 400 školua enžimästä stupenie, kumbazišša opassetah finnoin kielellä. Tsuarin Roseissa oli kaksi gaziettua finnoin kielellä, "yksi musta sotnilazin i toine menjsevikkahine", - nyt on 10 aijallistja izdanjua, trudiečijoih varoin. XV Kaikkiroseihizella Sovietoin siezdalla pagizi vielä Kazakstanan delegatta, kumbane sano: "Ennen revoljutsiida Kazakstanašša oli kaikkiedah 500 školua 13 tuh. opašujanke. Näissä školišša opassuttih hanoin, rovunvanhemmin i bohatoin lapset. Kazakstanan trudiečijat eläjät oldih kaikki opašumattomat. Mullat (papit), pristavoin kieleh-kiändäjät i n.i. oldih opassettu, mi ando heilä voičennan vielä enämmäldi eksploatiruija keyhie. Nyt vain enzimäzen stupenien školišša opašuv 527.824 lašta, heistä kazakkua 247559 miestä, einin 76-78 % ennen škola-igähizie lapsie, šiinä luvušša 62,3 % kazakoin eläjin lapsie, on otettu opaššandah. Levieldi kazvav korgeimmin školin sietka, tehnikumie on avattu nellä - 3O % kaikkie Kazakstanan eläjie opašuv kirjah. školat, ei kuin endizeh aigah, ollah täytetty ruadajin, keyhin, palkalazin, kolhoznikoin i ruadajin muanruadajisson lapsilla". Baskirijašša nyt on 2 vuzua, 36 tehnikumua. Äššen Burjato-Mongolijašša, jiänyzistä jiänyöššä, kumbazessa ammuin kaikki eläjät oldih opašumattomat, on nyt 40 % kirjah opašunutta, 35 keskikerraštja opašša da zavedenjua, 8 tehnikumua, 2 rabfakkua. Täh rukah natsionalahizet respublikat boiko voitetah iin-igähistä jällellä jiämistä, pimehyttä, eikirjahmahandua. "Borčuinda kuljturahizesta revoljutsiista syvin mänöv lizenövillä tempoilla. VKP(b):n XVI siezda kučču partin vägöittiä borčuinda velikoderžavahizenke kaldavvunnanke kuin šuurimmanke varajannanke tällä aigua i paikallizenke natsionalizmanke leninahistja natsionalahistja politikkua. Kučču natsionalahizen ei yhen muozehuksen elementoin hävitändäh i levieh soviettahizen sojuuzanrahvahan natsionalahizin kuljturoin kažvatandah. LIENEMMÄ VARUZINA VKP(b)n XVI siezdalla t. Stalin ando täydeläzen analizan ekonomikkahistja krizisua‚ kumbane on kapitalizmahizišša mualoišša. Jälgimäzet ečitäh piäzendiä täštä kujosta‚ trudiečijoin vuoh i pačifizmahizen pagizennan taguana, varuštuačetah uužih patteih voinih i interventsijah SSSR vaštah. "Prompartin" azie Moskovašša (dekabrja 1930 v) ozutti, što kapitalizmahine muailma monen vuuven ajgah varušti vooruzindahistja interventsijua i varuštav ielleh päin, vuottuan hyviä aigua luottuačendah varoin ainovah muailmašša sovietoin muakundah. Jo sahtahizešša aziešša ylen tarkah nägy tožinazin interventsijan, varuštajin - vieraš muahizin kapitalistoin, bankeriloin i birževikoin-azie. "Prompartin" azie i RSDRP:n (menjševikoin) TsK sojuuzahizen bjuron azie vielä paremmin i tarkah avattih rihmat kumbazet vediäčettih "omanmuallizista" interventoista hiän izändöih-vierahan muan imperialistoih, kumbazet bökissyttih omih agentoih kaiken muozišša učrezdenjoišša ei jättiän luvusta i muduanzin muakunnan ofitsialjnoilojda učrezdenjoida SSSR:n siämessä. Menjševikoin azie (fevralja-marta 1931 v.) täydeläzesti avai buržuihizen luottuačennan metodat i format. "Sojuuzahizen bjuron" azie ozutti II Internatsionalan ihon, menjševizman ihon, "kuin hiän on", ožutti što II Internatsionala neugov ei vain ideja-politikkahizella interventsiin varuštuačennalla SSSR vaštah, no i välittömäšti, ruadav rikopdahizešša i spionahizešša kontr-revoljutsijazihešša ruavošša. Interventsijan vasuššanda oli ylen lujah šivottu rikondahizenke ruavonke. Praktikašša menjševikat rikottih ruaduo enämmäldi kaikkie snabdindahizissa i torgu-organoišša, rikkuočenda kumbazišša paremmin tundu eläjin olennalla. Menjševikat ruattih käzi käzikkäh proletaruahizen diktaturan muakunnan patteiminke vihuajinke. Kavottuan maššahizen sotsialahizen bazan SSSR:šša, menjševikat heittiäčettih aivisj pohjah, liettih Rjabusinskoiloin i imperialistoin palkalazina lakeiloina, kaikin niin lakeiloina, ket surmahizesti vihatah SSSR, hänessä kažvajua sotsializmahistja srojindua, ken vihanke i pölläššynnänke kaččov šuureh viizivuodizeh pluanah rahvahan talohukšen rekonstruktsijua (toizin srojindua) SSSR:ssa. Interventsijan pöllätändä, pohoda viizivuodizella vaštah, huijuttomat kampanjat vaštah valehukšehizella soviettahizella "dempingalla" "religijan ajannalla", kuottelukšet šuurendua SSSR:n ekonomikkahine ahissanda - kaikki nämä trevuogahizet ozuttuačennat noššettih SSSR:n trudiečijoin keššeššä šuuren vastuandahizen liikunnan i vägilöin ičekeriännän, noššettih kuulumattoman sotsializmahizen srojinnan‚ lujendamizen i liettih lizä-azeina tämän srojinnan tempoin ylen šuurešša kažvannašša. SSSR:n ruadaja klassa tiedäv‚ što "hillendiä tempat on yksi-kaikki što jiähä", tiedäv niin-že, sie "jiänyzie perretäh". "Ženmuone on kapitalizman zakona - pergua jiänyzie i vähävägizie. Kapitalizman hukin zakona. Šie jäit, olet vähävägine, - tämä ozuttav što šie olet viärä a žentän šilma voit pergua i poraboščaija. Ka mintän meilä ei voi enämbi jiähä" (Stalin). Puolistuan korgeida tempoida sotsializmahistja srojindua SSSR:n ruadajat sih že aigah lujennetah SSSR:n puolistusvoičendu. SSSR:n puolistusvoičennan pohjana ollah industrializiruinda, kollektiviziruinda i kuljturahine revoljutsii. Tämänke yhessä SSSR:n ruadajat kaikkeh rukah lujennetah miän Ruškieda Armiida i gosudarstvahizen politikkahizen upravlenjan (GPU) organoida i huolutteličetah šuuren proletariattahizen yhtehizeh ruadoh näh SSSR:n puoliššanda aziešša. Vastuannaksi sotsial-interventoin i rikkojin ozuttuačendoih, SSSR:n ruadaja rahvas lujendav Osoaviahiman organizatsijua, kumbane otti omaksi ruavoksi ruadajin voiskatta varuššannan i miljonahizin rezervuaroin keriännän voinah-opaššettuzista ruadajista i trudiečijojsta muanruadaista. Viizivuodehistja pluanua myötj 1933 v. lopukši obščestvašša SSSR:ua myötj pidäv lietä ei vähembiä 20 miljonua trudiečijua. Tämän pluanan täytändä liev hyvä vastuanda kaiken muozeh kontr-revoljutsioneroin i interventoin ečitteliečendöih kuin SSSR:n siämessä, niin i ulgo-puolella. Vediän miriečendä politikkua SSSR:n trudiečijat kaikkeh rukah huolutteliččetah oman Ruškien Armiin bojuvoičennašta. Proletarijahine vlijanja Ruškien Armiin piällä mänöv kohallistja tiedä myötj parahin i lujemmin proletarijoin olennalla hänen rjadoišša i voinahizen-šefahizen ruavon seizatannalla. Zavodat pietäh seistvua Ruškiearmiihizin čuastiloin piällä, vellehizesti yhtevvytäh, heinke i učastvuijat hiäh boju-valmistuačennašša i yhtehys-politikkahizešša elännäššä. Ruškie Armija vägövöittäv omua bojuhistja vägie, omua tehnikkua muakunnan industrializatsijan avunke. "Miän šilmissä SSSR muuttav omua ihuo‚ luadiečien tämän aigazen šuuren industriin i mašinoitetuon kylän talohukšen muakunnaksi. Tämän materjala — organizatsijahizet Ruškien Armijan osnovat" (Vorošilov). Interventoin i vrediteljoin lövvändä i suudinda kahešša istorijahizešša aziešša nošti uuven vualun trudiečijoin interesuiččiečendua muakunnan puolissanda zaduačoilla, uuven vualun lizäyvyndiä udarnikoin rjadoih i VKB(b):n rjadoih. Uužisiberihizen raudatien šolmen ruadajat, vaštuannakši kontr-revoljutsijahizeh ruadoh menjševikoin TsK sojuuzahistja bjuro, otettih vaštuandahizen promfinplanan - 63 vagonua programmašta piäličči. Kievan kabeljahizen zavodan ruadajat vaššattih vihazniekalla martahizen programman šuurennannalla (1931 v.) 60 % Balahnašša vierahan muan ruadajat Liberg, Miller, Kifer i Filjšinskii, yhtyön yhtehizeh entuziazmah i maltuan omat zaduačat edizie-proletarijoida, annettih zajavlenjat leninahizeh partih mänendäh näh. Stalinan nim. meha-fuabrikan ruadajat vaššattih menjševikoilla uuzilla maksuloilla dirizabljan srojindah varoin. Kolmešša päiväššä ruadajat-udarnikat annettih 100 zajavlenjua partih mänendäh näh. Leninahizen zavodan ruadajat (Rostov na Donu) annettih ehotannan luadie 1931 v. marta rebiennöin rovoin) (proahiššanda kuuksi i n.i. i n.i. Voit loppomatta kirjuttua tämän muozie ozutandoida. No loppu on šelgie: vastuannaksi rikkojin i interventoin ečitteliečendöih i ruadoh SSSR:n ruadajat i kaikki trudiečijat ymbäröitettih raudazella koljčalla oman muakunnan‚ oman vallan, oman partin. 1930 v. aigah partih oli otettu 650 tuh. miestä, heistä 450 tuh. projizvodstvahistja ruadajua, šuuremmašša luvušša, promišlennostin šuurimmin otrasliloin predptijatjoin kadrahizie ruadajie (metalla, hiili, nefti). SSSR:n ruadaja klassa lujah muissutti Leninan šanat‚ kumbane pagizi; "Myö loppima yhen voina aijan. Meilä pidäv varuštuačie toizeh, no konža hiän tulov, myö emmä tiijä. Pidäv luadie sih rukah, što konža hiän tulov, niin myö olizima (valmehet) ylähänä". SSSR:n ruadaja klassa ando murendajan vastuannan kaiken muozilla interventoilla, ozuttuan varuštuačennan puolistua omua muakundua jälgimäzih vägilöih suat. Rahvahahizen voinan jälgeh 1921 v. interventat vardeiliečettih silmin nähtävissä seizavduo interventsijan hävindä tiellä i vain varuštuačettih häneh vuottuan hyviä aigua. No tämä aiga niin ei i tullun. Talohukšeniekoih soveščanjašša 23 ijunjua 1931 v. t. Stalin sano: "Midä kasaiččiečov interventahizih toivondoih buržuihizen interventsiin, niin pidäv sanuo, što hyö kuni luadiečettih pikkarazeksi pertizeksi, kumbane on srojittu peskulla. Tožieh, 6 vuotta toivotettih interventsijua i ni kerdua ei rohkuačettu luottuačie. Aiga on tunnustua, što miän edäh nägijiä buržuihistja interventsijua, kohaldi sanuon, vejeldih nenäštä. Mie jo en mainiče sih näh, što iče aktivahizin rikkojin povedenja tunnetuošša suudu aziešša Moskovašša tahto rozvenčaija i tožieh rozvenčaičči rikondahizen idejan". Kaikki azein muuttuačenda, SSSR:n lujennunda, vanhoin uniloin häviendä - kaikki tämä ozutti vlijanjan vanhah tehnikkahizeh inteligentsijah, kumbane ennen suurešša luvušša hyvin kaččo rikkojih, a nyt kiändy sovettahizen vallan puoleh. Tämän tuačči muuttuači i Soviettahizen vallan kačonda tehnikkahizeh inteligentsijah. Tämä on vain yksi uuzista uslovjoista SSSR promišlennostin kažvandua. Kaikki uužin uslovjoin luvenda ando voičennan seizattua kaikkeh korgehudeh kyzyndä sih näh, kuin ruadua uudeh rukah, kuin nevguo uudeh rukah sotsializmahizella sroikalla. Myö niämmä, što Soviettahine sojuuza voitokkahasti eistyv edizeh päin. Myö niämmä, što ni miittynäzet keskirahvahallizen buržuaziin i hänen tožinazen abuniekan sotsial-fašizman - luotteliečennat ei voidu i ei voija piettiä voitokašta sotsializman srojiindua SSSR:šša. Kaikki miän voitot männyzinä vuoziloina ollah lenizman voitot. Leninan idejat lietäh, kuin kirjutti Marks idejoih näh‚ kumbazet vejetäh massoida omah puoleh, maššahizena vägenä. Leninizma voittav borčuinnašša kaiken muozinke anduačennoinke‚ opportunizmanke oigielda i vazamelda puolilda. Parti, kumbazen kažvatti Lenin, kaiken aijan idejahizešti miriečemätöin, kaiken aijan voitti kalduačennat generualahizesta lineistä "vazameh" i oigieh puoleh. "Ana bröllytäh pehmiesiämizet miehet, kumbazet tiälä i sielä ruvetah ravizomah: tuas borčuinda, tuas siämizet hieruočennat, tuas kiissännät. Myö vastuamma: uuvetta i uuvetta borčuinnatta ni konža i ni missä ei luadiečen tožinane proletarijahine, revoljutsijahine sotsial-demokratija. (Boljševikoin parti silloin vielä oli sotsial-demokratiašša) Näin vastai Lenin kaiken muozin miriečijöin njurrundah. ("Kahen kirjan tuačči" 1930 v.) "Parti vedäv borčuindua kahella frontalla - pagizi Lenin‚ žentän što toizin ei voiče männä edizeh päin". Boljševizma šai "bojuhizen rissitännän" i kalieči Leninan neuvonnanke jällekkähizessä revoljutsijahizešša tulešša borčuindua oigielissonke i "vazamenke" oportunizmanke. Lenin moni kerdua sano, što boljševikat nikonža ei kieldiäčetä "ynnäläzestä ei miriečennäštä miän ideologijua ei heittiän luvusta i revoljutsijahistja aigua". Leninan jälgeh parti vällendämättä vedi borčuindua leninizman strategijašta i taktikašta šyvin, Leninan käššennöin voitannašta šyvin, partin raudahizen yhtehyön, lujendamizesta i kiinitännäštä syvin, myössyttiän opportunistoin luottuačennat i oigielda i vazamelda puoleida. Šuurie ozie sotsializmahistja srojindua ei voisj olla, kun vain parti kaikenke selgehyönke ei avaisj opportunizman azieda. Pidi kätkie "trotskizman buržuihine teorija" (Stalin) sotsializman srojinnan ei voičendah näh miän muakunnašša, ei voičendah näh "vediä" sotsializmah muanruadajin trudiečijat maššat". Pidi ajua randah šuurin miän aijan varajanda partiišša - oigie kalduačenda, kumbane "ozuttav kuolijoin klassoin elementoin vastualendua". (Stalin). Tättä ei voinun i duumaja sih näh "štobi nostua ruadaja klassa ruadonoužendah i kiistazin ruandah i šeizattua levähytetty sotsializmahine luottuačenda" (Stalin). Luajimma lyhyözesti tulokšet: partin Leninahizen generaljnoin linein pohjalla, partin neuvonnanke, hänen Leninahizen TsK i Leninan parahan opašujan, partin vedäjän t. Stalinan neuvonnanke, myö saimma rešajuščoit voitot i promišlennostišša i kylän talohukšešša. Kaksi sistemua tuodih kahteh tulokšeh. Heilä projizvodstvan piettämätön pienennändä, potreblenjan i rinkan kaidenenda rahvahan massoin keyhynnän tuačči. Meilä viizivuodine täyttiäčöv lizänke, noužov ruavon projizvoditelinosti, on obespečittu ruado palkan kažvanda i kolhozahizen muanruadajan tulokšet. Sillä aigua kuin myö jogo vuotta vägövöjiymmä, kapitalizmahine muailma happanov juurella i mänöv häviendäh, kaččomatta kaiken muozin sotsial-fašistoin autandah. IKKI:n XI plenuma ozutti sotsial-fašistoin podloih azieh‚ kumbazet tällä aigua luadiečettih buržuazijan nägöväzenä pöngänä i piettämättä vierräh fašizmah päin. No ei buržuazijalla eigo hänen oigiella menjševikkahizella pöngällä ei sua piettiä kažvajua revoljutsijahistja noužendua niissä mualoišša, missä ekonomikkahine krizisa on äijäldi terävöidyn‚ kuin primieraksi Germaniešša, Poljšašša, Ispaniešša. Monešša buržuihizešša muašša tämä krizisa vedäv revoljutsijahizen krizisan kypsenendäh. Tämä panov šuuren otvetstvennostin kaikkih kommunistahizih partiiloih – kapitalizma on varuššettu kuolomah, no kaččomatta krizisah hiän ei kuole "iče iččiestäh", a proletarijahizen revoljutsijan tuloksena, kummastja rubiev nevgomah komparti. No jälgimäzillä pidäv täh varoin vediä taktikka - "klassa klassalla vaštah" i "yhtehine fronta alahada", pidäv lujendua revoljutsijahizie profsojuzoida i loppuh šuat opastuo iččenäzesti nevguo klassahizilla bojuloilla trudlečijoida massoida. Myö voičemma ozuttua täššä aziešša hyvät voitot monešša kompartišša (Germanie, Kitai, Čeho-Slovakija, Poljsa). Borčuinda kahella frontalla, enämmäldi kaikkie šuuremmalla varajannalla vaštah - oigiella oportunizmalla, oigielisson murennanda VKP(b):šša i kapitalizmahizin kompartijoišša, vägövöitettih Kominternan i hänen sektsijoin bojuvoičennan. Muailman proletarijahizen revoljutsijan štuaba IKKI:n plenuma ozutti što pidäv i ielleh päin borčuija kahella frontalla‚ vediä borčuindua ruadajan klaššan enämmistöštä šyvin, opaštuo VKP(b) kuottelukšilla. Oktjabrahizen revoljutsijan kuotteluksella - muailman revoljutsijan vedajän zvenan. Muailman Oktjabrja voittav. I tämä voitto jo ev gorin tagana.