Yhtes vai erize?

Yheksättytostu vuottu luven Omua Muadu. Lehtes 1995/28 toimitus
kyzelöy "Ongo sinun mieles hyvä, gu lehtes on kirjutuksii kahtel
murdehel: livvikse da varzinkarjalakse?" Mondu kummua jo sen jälgeh
näin, olen duumainnuh. Sih aigah vikse jo hiilavin vällyön kiehundu
rubei azettumah. Vägitukku karjalan kielisty kirjua jo oli piässyh
ilmah da toimituksehgi tuli karjalan kielen yliopistos opastunnuttu
ruadajua. Nouzi kyzymys kielizakonas. Silloi "suomi puoloveh", Ortjo
Stepanov edunenäs vie oli vägevy da hyö ei tahtottu nähtä karjalan,
semmite vienan kehittymisty kirjukielekse. Yhtet sidä nimitettih
"sväčkytyksekse". Rugojevan mugah karjal pädöy kodikielekse, a
kirjukielekse pidäy suomi. Oman Muan piätoimittaigi kirjutti, ku
karjal ei päi eigo rubie pädemäh kirjukielekse. Tämä suomimielizien
kampuanii toinah esti karjalan piäzendän virrallizekse kielekse.

Ollus hyväksytty karjal virrallizekse kielekse, sit olis olluh paineh
kehittiä yksi valdivollizehgi käyttöh pädii kirjukieli.
Kielizakonprojektan hylgiändy nostatti frustratsiedu da apaatiedu,
kudamis karjalazet viegi ei olla kogonah toivuttu. Karjal muga kui
uvvessah suudittih kois peitoči paistavakse kielekse. Karjalazet
myöstyttih omah čuppuh, pellastukkah ken maltau. Oman Muan jagavundan
kahtekse lehtekse liitän täh kehitykseh, iččeh päi kiändymizeh. Allus
ičegi piin hyvänny ku lehti selgevyi da livvin murreh muga kui omal
luval rubei kehittymäh nygyaigazekse kielekse. A karjalazet ruvettih
loittonemah toine toizes. Ruvettih sanomah, ku karjalazil on kaksi
kirjukieldy, livvi da viena. A mindäh vaiku nämmä? Suomen
suvivarzinkarjalazet, toine puoli rajakarjalazis, pahoitettih mieli,
ku yliopisto-opastukses heidy muga kui ei ole, on vaiku livvi da
viena. Kenbo kehittäs tveriläzien, lyydiläzien i toizien karjalazien
kieldy. Ruvettih sanomah ku on kolme, nelli, viizi karjalan kieldy.
Kenbo luadis kaikile kirjukielet?

Lehtien uvvessah yhteh menendy oli hyvä dielo. Vie parembi olis, ku
uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu,
tverinkarjalastu da lyydilästy kirjutustu. Anna karjalazet harjavuttas
lugemah da kuulemah toine toizen paginua. Toinah se rubies kazvattamah
myödymieldy kehittämäh yhty neitralnoidu, kaikile Karjalan, Tverin da
Suomen karjalazile ellendettäviä kirjukieldy. Se avuas dorogoi tulieh
aigah: valdivollizen stuatusan, yhteiskunnallizien palveluloin da
kazvatuksen kohendamizeh, tiedokirjallizuon kirjuttamizeh karjalakse.
Olen jo tarbeheksi moni kerdua nähnyh tämän konfliktan: Pidäs piättiä,
mil murdehel luadie nimilaudu, dokumentu libo pagin. Tora da
kompromissu - vouse ei karjalakse. Moskovu nagrau, pilkovundu meijät
hävittäy.

Martti Penttonen