Yhtes vai erize? Yheksättytostu vuottu luven Omua Muadu. Lehtes 1995/28 toimitus kyzelöy "Ongo sinun mieles hyvä, gu lehtes on kirjutuksii kahtel murdehel: livvikse da varzinkarjalakse?" Mondu kummua jo sen jälgeh näin, olen duumainnuh. Sih aigah vikse jo hiilavin vällyön kiehundu rubei azettumah. Vägitukku karjalan kielisty kirjua jo oli piässyh ilmah da toimituksehgi tuli karjalan kielen yliopistos opastunnuttu ruadajua. Nouzi kyzymys kielizakonas. Silloi "suomi puoloveh", Ortjo Stepanov edunenäs vie oli vägevy da hyö ei tahtottu nähtä karjalan, semmite vienan kehittymisty kirjukielekse. Yhtet sidä nimitettih "sväčkytyksekse". Rugojevan mugah karjal pädöy kodikielekse, a kirjukielekse pidäy suomi. Oman Muan piätoimittaigi kirjutti, ku karjal ei päi eigo rubie pädemäh kirjukielekse. Tämä suomimielizien kampuanii toinah esti karjalan piäzendän virrallizekse kielekse. Ollus hyväksytty karjal virrallizekse kielekse, sit olis olluh paineh kehittiä yksi valdivollizehgi käyttöh pädii kirjukieli. Kielizakonprojektan hylgiändy nostatti frustratsiedu da apaatiedu, kudamis karjalazet viegi ei olla kogonah toivuttu. Karjal muga kui uvvessah suudittih kois peitoči paistavakse kielekse. Karjalazet myöstyttih omah čuppuh, pellastukkah ken maltau. Oman Muan jagavundan kahtekse lehtekse liitän täh kehitykseh, iččeh päi kiändymizeh. Allus ičegi piin hyvänny ku lehti selgevyi da livvin murreh muga kui omal luval rubei kehittymäh nygyaigazekse kielekse. A karjalazet ruvettih loittonemah toine toizes. Ruvettih sanomah, ku karjalazil on kaksi kirjukieldy, livvi da viena. A mindäh vaiku nämmä? Suomen suvivarzinkarjalazet, toine puoli rajakarjalazis, pahoitettih mieli, ku yliopisto-opastukses heidy muga kui ei ole, on vaiku livvi da viena. Kenbo kehittäs tveriläzien, lyydiläzien i toizien karjalazien kieldy. Ruvettih sanomah ku on kolme, nelli, viizi karjalan kieldy. Kenbo luadis kaikile kirjukielet? Lehtien uvvessah yhteh menendy oli hyvä dielo. Vie parembi olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu da lyydilästy kirjutustu. Anna karjalazet harjavuttas lugemah da kuulemah toine toizen paginua. Toinah se rubies kazvattamah myödymieldy kehittämäh yhty neitralnoidu, kaikile Karjalan, Tverin da Suomen karjalazile ellendettäviä kirjukieldy. Se avuas dorogoi tulieh aigah: valdivollizen stuatusan, yhteiskunnallizien palveluloin da kazvatuksen kohendamizeh, tiedokirjallizuon kirjuttamizeh karjalakse. Olen jo tarbeheksi moni kerdua nähnyh tämän konfliktan: Pidäs piättiä, mil murdehel luadie nimilaudu, dokumentu libo pagin. Tora da kompromissu - vouse ei karjalakse. Moskovu nagrau, pilkovundu meijät hävittäy. Martti Penttonen