Karjalan kielen stuatusas
Olen roinnuhes 1 kk 6 pv sen jälgeh ku Yhtistynnyöt Kanzukunnat
annettih ristikanzan oigevuksien jullistus. Sen 2. stat’an mugah
kaikil ollah jullistukses luvetellut perusoigevukset kaččomattah
kieleh, uskondoh i m.i.  26. stat’as uskaldetah oigevus kazvatukseh.
Toizis stat’ois äijii toiziigi perusoigevuksii luvetellah. Vahnembat
minule opastettih karjalan kieli. Školah mendyy valdivo eibo pidänyh
26. stat’an uskalmuo, andoi opastuksen vaiku suomekse. Tottu paisten,
eihäi vahnembat maltettu ni kyzyö tädä oigevuttu. Menetettih Karjalan
da kielen ga jäihäi hos hengi.

Suomi oppiu olla kunnivolline, kanzoinvälizien normoin mugah eläi
valdivo. Kielih näh Suomen konstitutsii on aiga kummalline. Sie
käytetäh moizii terminöi ku ”kanzalliskieli” da ”alguperäine rahvas”.
Ket ollah alguperäzet da mi on kanzan kieli? Tänne jiäkavven jälgeh
tulluon rahvahan jälgeläzii vikse ollah saamelazet, suomelazet,
karjalazet da suomenruoččilazet, hos suomelazet da karjalazet ollahgi
vaihtettu kieli, suomenruoččilazet kaksigi kerdua, eigo ni saamelazet
paista endizeh luaduh. Jälgivuozisavoin aijannu suuri vuitti
saamelazii da karjalazii on assimiliiruittu suomelazih. Konstitutsii
on pyhä da muuttumatoi, ga toinah ei muga tärgei. Toinah tärgiembi on
Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirju. Nygöi ukuazan
tarkenduksen jälgeh karjalan kieligi mainitah kielenny, kudamii se
peruskirju koskou - karjalgi muga kui on suannuh kielen stuatussan
Suomes.

Karjalazien toizes kodimuas, Ven’ah kuulujas Karjalan tazavallasgi
karjalan kielen stuatussu on heikko, hos sada vuottu tagaperin enämbi
puoldu rahvahas oldih karjalazet. Nygöi karjalazikse luvetah vaiku 7%
rahvahas, passibo kielipoliitiekan. No onhäi segi kaksi kerdua enämbi
migu suomen toizen ”kanzalliskielen” protsentu. Mennyön vuozisuan
aijannu suomelazil on olluh suuri vaikutus sen puolengi
kielipoliitiekkah. Muga iellehgi, kumbazelgi puolel rajua pidäy
tiediä, midä tapahtuu karjalazele vähembistöle toizel puolel rajua.
Karjalazii koskijat piätökset yhtes muas vaikutetah karjalazih
toizesgi muas. Karjalan tazavallas on zakon karjalan, vepsän da suomen
kielien (kudamii sie nygöi sanotah ”kanzalliskielikse”) kannatukses,
yhtelläh nämien kielien stuatussu on heikko. Karjal da vepsä (ga ei
suomi) ollah sie EN vähembistökielien peruskirjas tarkoitettuloi
kielii, a Ven’a eibo ole ratifiiruinnuh peruskirjua, hos
allekirjuttigi sen.

EN vähembistökielien peruskirju on se käytändölline zakonalline
”instrumentu”, kudamal karjalan kielen stuatussua voi parahite 
kohendua nygöi, ku kielen olemasolendu on tunnustettu. Sie on hyvin
vihjattu, kui varavonalazien kielien tilua voi kohendua, da mih EN:n
azientundijat kačotah. Tämä kohendus da kačondu pidäs karjalan kielen
ozalgi suaha täydeh mittah. Kielen tovellistu stuatussua ei sua
kohendua vaiku zakonoil da ukuazoil, pidäy äijän käytändöllisty
ruaduo. Täs ruavos ičel rahvahal da sidä kannattajil järjestölöil on
piärouli, a valdivon rouli on andua resursua täh ruadoh da tarkendua
zakonoi sidä mugua gu ruado eistyy. Iče pidäzin enzimäzel sijal ruaduo
kazvatuksen alal: kielipezät, opastundukniigat, školat, ruavahien
opastus, yliopisto. Sit voi ruveta käyttöalua levendämäh.

mp
26.9.2012