Selgendämine, stuatussu da kieliruado
19.8.2012
(Oma Mua 2012/34,35,42)
On arbailtu, ku enämbi puoldu nygöi paistulois 6000-7000 kieles
hävitäh täl vuozisual. Vägi suurilgi kielil voi ruveta pahoi
menemäh. Ezimerki moizes kieles on suviamerikkalaine kečua,
kudamal on vie kaksikymmen miljonua pagizijua, a se pahoi siirdyy
uuzile sugupolvile. Ga on pikkaraziigi kielii, kudamat ollah
ruvettu nouzemah, ezimerkikse saami. Jeyrei on noussuh diasporan
tilaspäi nygöaigazekse valdivonkielekse, a iiri ei ole elävynnyh.
Tutkijat ollah opittu sellittiä, mindäh toizet elävytäh a toizet
ei da kui kielii vois lykykkähästi elävyttiä. Selvy on, ku kielen
kehitys rippuu mones šeikas, eri kielil eri taval. Kui kiändiä
pakkumine nouzukse? Kirjutan täs kolmes šeikas, kudamil on suuri
merkičys karjalan kielengi elävyttämizes.
Yksi syy alah painumizeh on iče kielen tila. Bokkah puututtuu kieli
rubie jiämäh vahnanaigazekse, nygözih tarbehih pädemättömäkse.
Alallizesti uvvistamattah kieli ei pyzy elävänny. Toizekse, ku
kieldy vois käyttiä yhteiskunnas, sih pidäy sobimus poliittizen
vallan ker da yhteiskunnallizien organoin kannatus. Ga kaikkii
enimmän kielen elävänny pyzymine rippuu sit, kui oma rahvas sidä
kannattau. Itkettely kielen häviendäs ei sidä elävytä, a konzu
rahvas ruvennou pidämäh arvos omua kieldy da ottanou sen omah
argeh, sit se rubieu nouzemah.
Idejolougine selgendämine
Kielen elävyttämine ičessäh on suuri ruado, kudamas on tiijollizii,
zakonallizii, hallindollizii da käytändöllizii vaigevuksii.
Suurin vastus voi olla ristikanzan mieli, omat uskomukset da
uskomukset toizien uskomuksis. Kui avata mielen lukut. Mi on se
syy, mindäh muamo libo tuatto ei siirrä kieldy lapsele, hos i
muite ainos sanou, ku pidäs säilyttiä kieli? Ongo se
"ebänormalizuon" varuandu, piäzendy "parembah" joukkoh, libo muu?
Pidäy tunnustua moizet syyt da nostua net paginah. Pidäy ellendiä
mindäh kengi ottau mittuzen roulin, kielen libo muun pozitsien
mugah. Pidäy ellendiä, ku ijäs, sugupuoles, ammatis rippujen
omasgi rahvahas mielet kieleh näh vaihtellah. Moizien šeikkoin
sellittelyy sanotah idejolougizekse selgendämizekse.
Moizien azieloin kyzelendy voi olla ebämugavua, ga avua lukkuloi
ruadamah sidä, min järgi jo on ellendänyh.
Mustelen omii karjalazii rod'nii vuozikymmenii tagaperin. Hyö oldih
täyzin karjalazet, Suomeh pagolazikse puutunnuot. Hyö ainos kyzeldih
Karjalah järilleh piäzendäs, hos poliittizes paginas teemu oli
"revanšizmannu" läs kielletty. Järilleh piäzendiä hyö ei nähty.
Vaste vai nellikymmenviizi vuottu voinan jälgeh sissah elännyöt
voidih piästä endizile eländysijoile kaččomah kodiloin
fundamentoi.
Kuibo sit karjalazien jälgeläzet ajatellah Karjalas, karjalazuos
da karjalan kieles? Suurin vuitti vikse ollah moizii
"vouse-ei-interesuiče-karjalazii", kudamat ollah kogonah salvattu
nämmä teemat oman mielen ulgopuolele. Se aigu on mennyh,
parembi bohattuo nygözes eloiymbäristös sil kielel, kudamua tiä
paistah. Vahnan elaijan mustelendu on yhty tyhjänke eigo karjalan
kieldy jo nikelle pie. On mahtotoi arvata midä syväl mieles
liikkuu, ga tämängi ilmisanotun kannan voi hyvin ellendiä.
Ristikanzan hyvä lajiominazus on harjavuo elämäh muuttujis ololois.
Sen jälgeh ku jaksoimmo abinan (oblezjanan) turkin da kävelimmö
Afrikaspäi nämien järvilöin rannoile, jo moni kerdua kergeimmö
kieldy vaihtamah. Moizet muutokset ei olla kebjiet. Mindähbo olot
muututah? Ymbäristön da tehnolougien vaihtumine pätäh
kielenvaihton syykse, a pädöydo poliittizien johtajien himo
alistua toizii rahvahii yksikielizeh kanzallisvaldivoh?
On "nostalgiikarjalaziigi", kuduat pruazniekoinnu kerävytäh
mustelemah endisty elaigua Karjalas, kižuamah da pajattamah,
hoivendamah gor'ua menetetys Karjalas libo karjalazuos.
Argielokses jo ei ole sijua karjalazuole da harva ken čökkiä
paginah sanan kaksi karjalakse. Valdukul'tuuru ellendäy da
kannattau mostu etnogruafistu čomendeluu, se
eihäi nostata vaigieloi kyzymyksii kielipoliitiekas da
monikul'tuurizuos. Anna rahvas pajattau, a pidäy ellendiä,
ku pruaznuičendu ei pellasta kieldy da kul'tuurua, no surmua
se voi kebjendiä.
Nevvostoliiton langiemine 1991 muutti tilandehen mollembil puolil
rajua. Karjalazet voidih ruveta pagizemah enne kiellettylöis
teemois, karjalan kielesgi. Sih mennes karjalakse pagizijoin lugu
oli jo äijäl vähennyh suurien rahvahiensiirdelylöin da
pagizendukieldoloin periä da puaksuh jo kuuli paginua karjalan
kielen kuolendas. A uvves tilandehes erähät "aktivistukarjalazet"
jo ruvettihgi pagizemah kielen elävyttämizes. Sen jälgeh on jo
äijängi ruattu karjalan kielen elävyttämizeh näh. Tavoittehennu
on nostua karjalan kieli täyziarvozekse käyttökielekse.
Karjalazien mielet kielen elävyttämizeh näh ollah samansuundazet kui
midä sua lugie elävyttämizen tutkijoin bumuagois. On niidy, kudamien
mieles se on tyhjy dielo - se aigu meni jo. On passiivizien
kannattajien joukko: kielen da kul'tuuran menetändiä surrah, ga ei
tävvy vägie sen muuttamizeh. Elävyttämine on hyvä dielo, hyvä gu
toizet muijal sidä ruatah. Kois sanotah, ku on školan dielo
opastua karjalan kieldy. Školan johtajan mieles hyvä olis
kannattua kul'tuurua, ga školal eibo ole dengua eigo aigua
(joudavan kielen) opastamizeh - se on kodiloin dielo. Školis
vähäzen opastetahgi ga ei ihan vagavasti opastundah niškoi.
Vähembistökielen opastajatgi kois omile lapsil paistah vaiku
valdukielel, ei tahtota vähembistökielen mostu ozattomuttu omile
lapsile perindökse andua. Konzu omua kieldy kannatetah, kannatus
ylettäy vaiku omah murdeheh da endizeh aigah, kudamua oma buabo da
died'oi paistih.
Kielipiätökset enimistökielen mugah luadivutah automuattizesti,
vähembistökielen mugah pidäy tarkah duumata. Konzu vähembistöh
da enimistöh kuulujat nuori puaru mennäh yhteh, vuadiu aiga
vägeviä tahtuo, ku lapses kazvatettas vähembistökieline.
Tiettäväine, yhtehmennes puaru voi moizesgi sobie. Ku valdivospäi
perehty ei ihan suorah pakotettane kazvattamah lastu enimistökieleh,
ga annetah ellendiä ku vähembistöläzenny vuottau ozattomus. Ga eigo
tämä varavo ole liijoiteldu? Hos i pereh oppiugi paista vaiku
vähembistökielel, enimistökieldy tulou pertih joga ikkunas da
veriäs, sih opastuu vältämättäh. Vähembistökieline pereh maltau
mollembat kielet da on valmehembi opastumah toiziigi kielii.
Pidäy idejolougistu selgendämisty. Omua kieldy puolistajan
vähembistörahvahan pidäy tiediä oman rahvahan histouries,
kielioigevuksis, kielien elävyttämizes. Voibigi suaha tieduo da
ellendiä, midä pidäs ruadua kielen elävyttämizekse, a
ruadajittah ruado ei eisty. Pidäs olla tahtuo da muuttua
tahto toimindakse. Pidäy ellendiä, mittyzet syyt pietelläh
ristikanzan tahtuo. Ga eibo ole yhty retseptua, kudamal
nostattua ellendysty, tahtuo libo aktiivizuttu kielen
elävyttämizeh. Sidä vuottajes pidäy oppie eistyö kaikil frontoil:
vediä rahvastu kieldy opastumah, tarita kieldy meedies, puolistua
zakonallizii oigevuksii, kehittiä kieldy i m.i.
Kielen zakonallizen stuatusan kohendamine
Zakonallizet oigevukset ollah tärgiet sendäh, ku zakonat
miärätäh, kui yhteiskunnas pidäy eliä da mih yhteiskundu
andau resursua.
Ongo luba puolistua omua kieldy? Suomen kieli on suomen kieli
da Ven'an kieli on ven'an kieli, mugago? Vai olisgo vie parembi
ruveta pagizemah "ezibabelilazeh" tabah yhtel yhtehizel kielel,
hos kitaikse? Libo pidäsgo perustua joga kielele oma valdivo.
Parembi olis, ku valdivot, min verdu niidy ongi, ei pakotettas
rahvastu yhteh "valdivonkieleh", a kannatettas monii sil lohkol
paistuloi kielii. Ku valdivoloi on nenga 200, yhty valdivuo kohti
on 35 kieldy. Yhtistynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien
jullistuksen mugah kieles rippumattah kai ollah taza-arvozet.
Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirju hyvin sanelou,
kui todevuttua kielellisty taza-arvuo. On selvy, ku kaikkii
pienimbät rahvahat, kudamis pagizijoin lugu ei nouze ni tuhanzih,
ni kui ei voija tuottua omal kielel kaikkii nygyaigazen valdivon
palveluksii, ezim. tävvellisty školasistiemua. A suurengi kielen
pagizijoi on vaiku näppine kaikis muailman rahvahis. Kohti
sanojen yhteh "valdivonkieleh" pakottamine on šovinististu
valdupoliitiekkua.
YK:n ristikanzan oigevuksien jullistus puolistau ristikanzan
oigevuksii muamankieles rippumattah. EN:n vähembistökielien
peruskirju puolistau kieldy kodirannal. Tyhjy on vuottua ku meidy
muailman joga čupus ellendettäs, a omal kodirannal meidy ei sua
pakoittua hylgiämäh omua kieldy. Karjal on täl paikal
kehitynnyh kieli. Perindehellizel karjalazien eländyalovehel
eläjäl karjalazel on luba sanuo: "Olen karjalaine, elän karjalazien
kodirannal, minul on oigevus käyttiä karjalan kieldy da toimittua
omat dielot karjalakse."
Valdivollizel tazol kielioigevukset harvas muas ollah
piälmainittuloin kanzoinvälizien normoin mugazet. Monis valdivolois
kielioigevuksii ohjatah vägevämmän valdu heikomman yli libo
status quo printsipoin mugah. Zakonat voijah olla toziazieloin
vastazet da risturiidazetgi, a niilöin muuttamizes pagizeminegi
voi nostattua kiistua.
Suomen konstitutsies suomi da ruočči ollah "kanzalliskielet",
täyzien oigevuksien kielet da saami on "alguperäzen
rahvahan" kieli, kudaman oigevuksis on omii zakonoi. Čiganoil da
toizil on oigevus käyttiä da kehittiä omua kieldy. Čiganoin
kielioigevuksii tarkendetah ukuazois. Karjalan kieldy vuodeh 2009
sah Suomen zakonsistiemas ei mainittu. Silloi prezidentan
ukuazal lizättih EN:n vähembistökielii koskijah ukuazah sanat
"karjalan kieleh". Enne täs kohtas sanottih ku soveldujii
vähembistökielien peruskirjan kohtii voi soveldua "toizihgi kielih"
ku tekstas aijembi mainittuloih. Tämän jälgeh niidy voi soveldua
"karjalan kieleh da toizihgi kielih". Juridizesti nimi ei
muuttunuh, a tämän jälgeh karjalan kieli muga kui on olemas,
da sobimuksen todevundan kačondas muga kebjiesti ei unohtu
karjalan kielen tilan kačondu.
A mindäh konstitutsies vaiku saamelazet ollah "alguperäine
rahvas"? Myöhäi kai olemmo, saamelazet, karjalazet, suomelazet,
suomeruoččilazet, saman jiäkavven jälgeh tulluon rahvahan
jälgeläzii. Sendähgo ku hyö viegi kazvatetah pedrua, toizet ollah
siirrytty uvvembih eloikeinoloih? Hos enimät Suomes nygöi eläjis
karjalakse pagizijois ollahgi Nevvostoliitole luovutettuloil
alovehil muuttanuzii libo heijän jälgeläzii, nygözesgi Suomes on
alovehii kuduat enne oldih karjalankielizet, ezim. Suomen
Pohjas- da Suvi-Karjal. Sendäh karjalazetgi ollah Suomes
alguperäzii eläjii.
Karjalan Tazavallas luajittih uuttu kielizakonua vuozinnu
1996-2004. Enzimäzes versies oli tavoittehennu nostua karjalan
kieli virallizekse kielekse ven'an rinnale, läs samah tabah
kui Suomes ruočči on suomen rinnal. Ga eibo se mennyh läbi
parluamentas. Zakonprojektua vastah oldih ven'alaine
tiedämättömys da šovinizmu da vie net suomelazet da karjalazetgi,
kudamien mieles karjal on pädemätöi virallizekse kielekse
da tarittih suomen kieldy karjalan sijah. Moneh kerdah muuteltu
zakonprojektu hyväksyttih jälgimäi vuonnu 2004. Täs zakonas
karjal suomi da vepsä ollah rinnakkai. Zakon uskaldau, ku
alovehil, kus eläy äijy nämien kielien pagizijoi, nämii
kielii voi käyttiä sih da täh. Zakon ei kiellä käyttämäs
nämii kielii, yhtelläh se ei anna kielioigevuksii.
Hos i karjalan kielen mainiččemine Suomen zakonsistiemas on
minimualine, toinah se on vägevembi migu Karjalan Tazavallan
yksityiskohtaine "voibi" zakon. Suomi jouduu alallizesti sellittämäh
Europan Nevvoston azientundijoile, midä on ruattu vähembistökielien
säilyttämizeh niškoi. Suomen halličuksel on vellallizis ottua
huomivoh čakkavot. Suomen valdivon huigevuon varuandu puolistau
karjalan kieldy Suomes. Hos i Karjalan Tazavallan zakon karjalan,
suomen da vepsän kieles äijäl luvettelou, midä vois ruadua nämien
kielien hyväkse, se nimidä ei varmah uskalda. Ku piättäjil ei olle
tahtuo, ei ole ni dengua, sendäh "voibi" ei muutu tovekse. Toine
viga zakonas on, ku yhteh tukkuh on pandu kolme "kanzallistu
kieldy", kui nygöi nämii kolmie sugukieldy on ruvettu nimittämäh.
Yhtelläh suomi on Karjalan tazavallas ulgomuan kieli da sendäh se
kuulus kielizakonois samah tukkuh ukrainan da čečnan ker. Nämien
kielien muahtuondu on jälgiaigazien poliittizien toimehien tulos,
sidä vastoi karjal da vepsä ollah tuhanzii vuozii tagaperin nämil
paikoil roinnuot kielet. Karjalal on morualine oigevus olla
viralline kieli, suomel sidä ei ole. Tiettäväine toivommo kaikkie
hyviä suomenkielizele vähembistöle, kui toizilegi vähembistölöile
Karjalas. Ga Suomi-kartil kižuamal on moni kerdua luajittu
vahinguo karjalan kielen kehityksele da stuatusale. Karjalazien
pidäy selgieh sanuo: karjal on meijän Karjalas elännyzien
ezituattoloin kieli da sendäh prizmimmö karjalan kielele täyzii
oigevuksii Karjalas.
Ven'an Karjalas školis, ku rahvas prizminöy, karjalan kieldy voi
opastua čuasun libo kaksi nedälis, ku voinnou. Opastukses pidäy
olla sijua "etnokul'tuurallizele komponantale", ku ven'ankielizes
pruazniekas sit vois kajahuttua runon libo pajon karjalakse. Ku
školal ollou kunnivonhimuo, voi perustua karjalazen gorničan - sit
lapsi voi nähtä ku karjalaine kul'tuuru kuuluu mennyöh aigah.
Suomes ei ole opastettu ni sidä kahtu čuassuu karjalan kieldy.
On vastoi YK:n jullistettuu kielellisty taza-arvuo opastua
kaikile enzimäzenny kielenny yhty valdivonkieldy.
Enzimäzenny pidäy olla rahvahan oma kieli. Kuibo voi olla
opastumattah sidägi kieldy, kudamal valdu pagizou,
a nygözenny kanzoinvälizenny aijannu on syydy maltua monii
kielii: muamankieli, valdivonkieli, susiedumuan kieli,
kaupan kieli, kul'tuuran kieli i m.i. Nikenen ei tarviče
kaikkii maltua, a monen monii. Sežo on ihan tolkutoi vastakkai
azettelu kyzyö "karjal vai anglii" - net ollah ihan eri roulis.
Moine kyzymys kerdou kyzyjän tahtos rajoittua kielenmaltuo -
on kebjiembi ohjata rahvastu, kudai ellendäy vaiku vallan kieldy.
Voi opastuo da piäh syndyy moni kieldy eigo net oteta sijua
toine toizel libo matemaatiekal.
Kielen kohendamine
Kielioigevuksii pidäy kirjuttua zakonoih, konzu sih on poliittine
mahto, a kielen ylläpido da kohendamine on moine hil'l'u ruado,
kudamua pidäy ruadua kaiken aigua, tyynel da myrskyl.
Kielizakontoras yhtenny argumentannu karjalan kieldy vastah
käytettih karjalan kielen kehittymättömytty, pädemättömytty
valdivonkielekse. Tämä on "muna vai kana" kyzymys -
kehittymättömäle kielele ei voi andua oigevuksii, a ilmai
oigevuksii kieldy on paha kehittiä. Oigevukset pidäy da
kehittiä pidäy.
Kielen tarkoitus on kommunikatsii toizien ker ruavos, välläl aijal,
kaikes. Ku kielel ei olle ristikanzan perustarbehien mugastu,
argielokses hyövyllisty käyttyö, se joudau häviemäh. Ei ole tolkuu
opastua kieldy školas vaiku pajatandah niškoi libo opastua
yliopistos kielenopastajua, ku ei olle kielenopastujua. Kielen
pidäy pädie kaikkih elaijan toimindoloih. Ku tahtonemmo pidiä
karjalan kielen, školaopastustu pidäy ruveta andamah karjalakse
kaikis ainehis - kazvattua lastu karjalankielizekse tävvekse
yhteiskunnan jäzenekse. Dai pidäy olla omakielisty ammatti- da
yliopisto-opastustu. Ga ei pie kuvitella ku yksi karjalan, suomen
libo ven'an kieli pättäs kaikkeh. Erähät alat ollah kieles
rippumattomat, pädöy muamankieli libo muu kieli. Erähil
aloil, ezim. turizmas, paikallizen kielen (ezim. karjalan)
maltamine on edu, ga monel alal nygöi pidäy maltua ulgomuan
kieliigi.
Školaopastus tarviččou kirjat da kirjat tarvitah kirjukielen.
En voi ni kuvitella, ku Suomes painettas školakirjat kymmenel
murdehel, libo Ven'al monelgo kymmenel ven'an murdehel.
Opastundukirjat viijel karjalan murdehel ei ole talovelline,
järgevy eigo realistine tavoiteh - se nikonzu ei tapahtu. Sen
mugah, min olen paissuh eri murdehil pagizijoin karjalazien ker,
karjalaine karjalastu ellendäy, ku vai tahtonou. Voidasgi ellendiä
yhtehisty kirjukieldy. Hämmästyttäy, min verran hyviä
opastundukirjua karjalakse kerrittih luadie kahtes-kolmes
vuvves kolmekymmenluvul. Histourien kiännälmyksis sen kirjukielen
ei annettu juurduo - muga terväh kui karjalan kielen kehittämine
silloi pandih alguh, sidä ruvettih endisty suuremmal väil
hävittämäh.
Nevvostoliiton langiendan jälgeh karjalazet allettih mondu
kielenkehitysprojektua: kielioppiloi, sananluajindua, kielikursoi,
a nygöi ozutahes ku net ruadajat ollah väzytty. Valdivo on kirgei
moizet resursat loppemah ku rahvas ei niidy prizmine. On hyvä, ku
kaunehliteratuuran kirjoi da opastuskirjoigi vie luajitah, a
kielen kehittämisruaduo ei sua loppie. Karjalan kieles on vie
suurdu loukkuo monikymmenvuodizen paginkiellon periä. Elävy kieli
muuttuu kaiken aigua, ilmai huolenpiduo se rubieu vahnanemah.
Bubrihan 30-luvul kehitettyy kirjukieldy on äijän čakattu.
Sen mugah, min iče olen lugenuh sil kielel kirjutettuloi
kirjoi, se oli ihan putillistu da ellendettäviä kirjukieldy.
Bubrih äijän tutki karjalan murdehii da keräi ainehistoloi
oman kieliruavon pohjakse. Pidäs jatkua Ahtian da Bubrihan
ruaduo da kehittiä ajanmugaine kirjukieli, ku karjalan kieli
olis valmehembi leviembäh käyttöh sit konzu sih on poliittine
mahto. Pidäs ruveta kirjuttamah opastundukirjua, tiedokirjua,
lehtie sil kielel. Kirjukielen luajindas ei sua kehittiä torua,
kenel on paras murreh. Se on käytändölline kaikkien murdehien
pagizijoi hyövyttäi projektu,
Tavoittehien azettamizes
Alah painettu vähembistö on liijan ujo azettamah tavoittehii
hos sille tazole, kudai pidäs kielen hengis. Minun mieles niilöih
tavoittehih kuuluttas ezimerkikse:
- Ruadojoukon nimittämine karjalazile yhtehisty kirjukieldy
kehittämäh. Tämä käytändölline ruado on kaikkii tärgevimii
karjalan kielen säilymizele da kehittymizele.
- Karjalankielizien opastundumaterjualoin da -kniigoin luadimine
kielipezih, eziopastukseh da perusopastukseh niškoi. Hos i kahtes
muas ollah erilazet tavoittehet, äijän vois yhtesgi ruadua.
- Kielipezien lugumiärän liziämine, da kus on kielipezä, sie
pidäy sežo olla karjalankielizet kluasat libo kogonaine škola.
- Karjalan kielen opastuksen avuaminen sivuainehennu kaikkien
ainehien opastujile yliopistos. Tämä avvuttas kehittiä karjalan
kieldy kaikile aloile pädijäkse. Kielitiedoilijat eihäi kaikkie
tietä.
- Karjalan kieldy maltajien ruadajien palkuamine palvelutehtävih,
ezim. bol'ničoih, turizmualle, kul'tuurulaitoksih da erähih
virastoloih. Ihan ezmäi Periodikan veriäle.
- Aktiivine projektu Ven'an Federatsien vedämizekse allekirjuttamah
Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirju. Tämä tiettäväine
on yhtes ruattavu toizien vähembistölöin ker. Ga yhtel aigua
Karjalas da Suomes pidäy poliitikkoloile da virguniekoile sellittiä
peruskirjan ajattelutabua. Heilhäi on valdu nygözilgi zakonoil
vediä omien virrastoloin toimindua sih suundah.
- Karjalankielizien yrittäjien toimindan koordinoindu. Täh
vältämättäh ei tarviče valdivon puuttuo, yrittäjät toine tostu
nevvotah.
Ei pie vuottua, ku valdivoloin piämiehet iče ruvettas ehtottelemah
kielizakonoin libo muudu stuatusan kohendustu, sidä aigua ei tule.
Rahvahan pidäy ozuttua, mittuzet zakonat da johtajat sille pidäy
Kieliazii eistyy vaiku rahvahan omal aktiivizuol. Konzu piämiehet
nähtäh rahvahan aktiivizuon, hyö ičegi ellendetäh, midä pidäy
luadie ku hyö iellehgi pyzyttäs piämiehinny.
Olen kirjuttanuh kolmes protsesas: idejolougizes selgendämizes,
zakonallizes stuatusan kohendamizes da kielen kohendamizes.
Net ei olla rippumattomat. Zakonoin kohendamine ei tapahtu
ilmai rahvahan selgieldy viestii piättäjile da kirjukieliruaduo.
Kieldy on vaigei kehittiä, ku piättäjät oldaneh vastah da
rahvas välinpidämätöi. Ku niken ei huolehtine kieles da
piättäjät oldaneh vastah, rahvahan välinpidämättömys lizenöy.
Karjalan kielen azies karjalaine rahvas on avainroulis. Yhtelläh,
elävytysprotsesas yhtelgi pagizijal, poliitikal libo kielenruadajal
voi olla suuri vaikutus suunnanandajannu.
Martti Penttonen
------------------------------------------------------------------
Internetas löydyjii kirjutuksii idejolougizes selgendämizes
J.Costa: http://ens-lyon.academia,edu/JamesCosta/Papers
J. Darquennes: Paths to language revitalization
N.H. Hornberger, S.M. Coronel-Molina: Quechua language shift,
maintenance, and revitalization in the Andes: the case for
language planning.
P.V. Kroskrity: Language renewal as sites of language ideological
struggle - the need for "Ideological Clarification"
T.W. Sim: Why are the native languages of the Chinese Malaysians
in Decline
B. Spolsky: Hebrew language revitalization within a general
theory of second language learning