Sananluajindas
Vai kuolluh kieli on muuttumatoi. Ruavot nygöi ollah erilazet gu enne
voinii, libo 1970-luvulgi. Yhteiskunnas on äijy muudugi muutostu. Sendäh
kielengi pidäy muuttuo. Kielen rakendehet muga terväh ei muututa, a sanasto
muuttuu. Vahnat sanat ei hävitä, a net puututah vahnoin sanoin muzeih da
niidy voi käyttiä vahnois azielois paistes. A nygözes aijas uvvet sanat
ollah vältämättömät. Tervähgo sanasto muuttuu?
Valličin omas sanakirjas satunnazen sivun da verdain sidä samah kohtah
Makarovan, Pohjanvalon da Suomelas-Ugrilazen Seuran sanakirjois. Makarovan
sanakirju valmistui 1972 (hos i painettih vaiku 1990, Pohjanvalon sanakirju
valmistui 1947 da S-U Seuran sanakirjan sanastos vaiku pikoi pieni vuitti
on kerätty voinan jälgeh. Verdailun tulos oli selgei: Oman 2006 painetun
sanakirjan sanois puolet oldih moizii kudamii ei lövvy nämmis vahnembis
sanakirjois. Pidäy sanuo ku täs uvvesgi sanakirjas ei ole kaikkie
nygyaigastu sanastuo sendäh ku karjalan kieli oli voinan jälgeh salvattu
yhteiskunnan ulgopuolele eigo sinny aijannu roinnuttu loukkuo vie ole
kerritty typetä.
Jatkoin verdailuo Pohjanvalon sanakirjan kel. Erähäl toizel sivul omas
sanakirjas oli 70 sanua. Nämis 27 oldih yhtehizet Pohjanvalonke, a 43 oldih
moizii kudamii vahnembas sanakirjas ei lövvy. Toizin päin kaččojen, täl
alovehel Pohjanvalos on 54 sanua, kudamis 27 sanua ei lövvy uvvembas
sanakirjas. Yhtehizii sanoi ollah ezimerkikse "pyy", "pyörie", "päčči"
da "päivy". Vahnoi sanoi, kudamat ei puututtu uudeh sanakirjah, ollah
ezim. "pyynplitsku", "pyörötaudi", "päistär", "päiväläine" da "päičet".
Uuzii sanoi, kudamii ei lövvy vahnas, ollah ezim. "pyörystuulu", "päivikkö",
"päivittiä" da "päivystäi". Tämä verdailu on kabei, ga andau kuvan
muutokses.
Moizet sanat kui "kuulta", "nähtä", "paista", "suvaija", "taloi",
"järvi", "meččy" ei vahneta, a moizet enne tarbehellizet sanat kui
"puukeski", "hongoi", "luahkan'n'u" jiähäh bokkah. Erähien sanoin, ezim.
"lampu", "čuasut", ezineh on kogonah muuttunuh a funktsii iellehgi on
kudakui sama.
Kuibo sit nimittiä ezinehii kudamii enne ei olluh? Erähičči löydyy
mittumuatahto samantabastu. Ezimerkikse sanale "bruja" nygöi voi andua
abstraktiman merkičyksen: kuvankäzittelyohjelmas on monenjyttymiä
brujua kuvan kohendamizeh. Uuttu rakendetah vahnan piäle. Täs on avukse
Suomelas-Ugrilazen Seuran Karjalan kielen sanakirja. Se on nygöi
pädemätöi käyttösanakirjakse sendäh ku sen sanasto on ezituattoloin aigahine,
ga se on uarreh uuttu sanua luadijes - sie löydyy hyviä sanan juurdu
merkičyksenke.
Erähičči pidäy ottua toizis kielispäi. Loitos kaččojen kaikkien kielien
kai sanat ollah laihinsanat, ga aijanke toizes kielespäi otettu sana
hivovuu omakse sanakse, ezimerkikse ven'aspäi otettu "leiby". Karjalazien
susiedat ollah oldu suomelazet da ven'alazet da sendäh on luonnollistu,
ku karjalas on ven'aspäi da suomespäi otettuu sanua. Tarkembi sanojen
karjalal da suomel on äijy yhtehisty sanua, kudamat oldih jo enne
kielen jagavundua, ga ongi sanua, kudamat on otettu karjalaspäi suomeh
da suomespäi karjalah. Erähät laihinsanat mennäh rajan mugah. Suomen
karjalazien "abin" da Ven'an karjalazien "oblezjan" ollah sama elätti,
meijän sevoitar.
Kačommo erähii ezimerkilöi sananluajindas:
-
tiedokoneh on luonnolline terminy sendäh, ku mollembat ozat ollah jo
ennegi oldu käytös, da se on koneh, kudamal käzitelläh tieduo.
-
tiedoturvu sežo on selgei terminy, ku se tarkoittau menetelmii, kudamil
turvata tiedo.
-
tiijottua tarkoittau tiijon levittämistä samah tabah kui eroittua, himoittua
-
yskymikro (angl. laptop) on yskäs(gi) käytettävy mikrotiedokoneh
-
paloseiny (ang. firewall, germ. Brandmauer) eroittau tiedokonehen
pahualuadijois "palavis" ohjelmis. Palo da seiny ollah vahnat omat sanat
-
livain (angl. browser) pädöy Internetan livuamizeh, kui kniiguagi livaillah.
-
matkutelefon, mobil'noi telefon, mobil'niekku. Telefon on jo vahnu
tuttavu sana, alguliiteh sanou ku sidä voi liikutella. Toinah nygöi jo
vois ruveta sanomah telefonakse, ku langutelefonat ollah häviemäs.
-
algulugu toizil kogonasluguloil javotoi lugu, lougillizesti selgei, luajittu samoi kui suomes.
-
koufeinkeitin on oigein luajittu sana, ga ei ole ihan hyvä sendäh gu eihäi
koufeidu keitetä
-
iänestiä andua simvouline iäni kandiduatale valličendas
-
ilmastonmuutos, kliimatanmuutos. Toinah enzimäine on parembi. Onhai
Iivanisto kylä kudamas on äijy Iivanua, ilmastos on ilmua. Mielenmuutos
sanua jo on ammui käytetty
-
palaruadai, nyččyruadai on ruadai, kudamua ei oteta alallizekse
ruadajakse. Enne oli rehellizesti päiväläzii da kazakoi.
-
HIV on hankittu immunitietan vajavus, taudi, kudai siirdyi abinas
(oblezjanas) ristikanzah da kudamua ei malteta parandua
-
sijoittua, investiiruija on dengan andamistu toizien käyttöh sikse
ku se avvuttas heidy parandamah omua bisnessua da sen jälgeh voijah
se dengu suurembazennu järilleh maksua. Jälgimäine muodo on samas toimindas
(invest) ven'alazeh tabah johtettu.