Sananluajindas

Vai kuolluh kieli on muuttumatoi. Ruavot nygöi ollah erilazet gu enne voinii, libo 1970-luvulgi. Yhteiskunnas on äijy muudugi muutostu. Sendäh kielengi pidäy muuttuo. Kielen rakendehet muga terväh ei muututa, a sanasto muuttuu. Vahnat sanat ei hävitä, a net puututah vahnoin sanoin muzeih da niidy voi käyttiä vahnois azielois paistes. A nygözes aijas uvvet sanat ollah vältämättömät. Tervähgo sanasto muuttuu?

Valličin omas sanakirjas satunnazen sivun da verdain sidä samah kohtah Makarovan, Pohjanvalon da Suomelas-Ugrilazen Seuran sanakirjois. Makarovan sanakirju valmistui 1972 (hos i painettih vaiku 1990, Pohjanvalon sanakirju valmistui 1947 da S-U Seuran sanakirjan sanastos vaiku pikoi pieni vuitti on kerätty voinan jälgeh. Verdailun tulos oli selgei: Oman 2006 painetun sanakirjan sanois puolet oldih moizii kudamii ei lövvy nämmis vahnembis sanakirjois. Pidäy sanuo ku täs uvvesgi sanakirjas ei ole kaikkie nygyaigastu sanastuo sendäh ku karjalan kieli oli voinan jälgeh salvattu yhteiskunnan ulgopuolele eigo sinny aijannu roinnuttu loukkuo vie ole kerritty typetä.

Jatkoin verdailuo Pohjanvalon sanakirjan kel. Erähäl toizel sivul omas sanakirjas oli 70 sanua. Nämis 27 oldih yhtehizet Pohjanvalonke, a 43 oldih moizii kudamii vahnembas sanakirjas ei lövvy. Toizin päin kaččojen, täl alovehel Pohjanvalos on 54 sanua, kudamis 27 sanua ei lövvy uvvembas sanakirjas. Yhtehizii sanoi ollah ezimerkikse "pyy", "pyörie", "päčči" da "päivy". Vahnoi sanoi, kudamat ei puututtu uudeh sanakirjah, ollah ezim. "pyynplitsku", "pyörötaudi", "päistär", "päiväläine" da "päičet". Uuzii sanoi, kudamii ei lövvy vahnas, ollah ezim. "pyörystuulu", "päivikkö", "päivittiä" da "päivystäi". Tämä verdailu on kabei, ga andau kuvan muutokses.

Moizet sanat kui "kuulta", "nähtä", "paista", "suvaija", "taloi", "järvi", "meččy" ei vahneta, a moizet enne tarbehellizet sanat kui "puukeski", "hongoi", "luahkan'n'u" jiähäh bokkah. Erähien sanoin, ezim. "lampu", "čuasut", ezineh on kogonah muuttunuh a funktsii iellehgi on kudakui sama.

Kuibo sit nimittiä ezinehii kudamii enne ei olluh? Erähičči löydyy mittumuatahto samantabastu. Ezimerkikse sanale "bruja" nygöi voi andua abstraktiman merkičyksen: kuvankäzittelyohjelmas on monenjyttymiä brujua kuvan kohendamizeh. Uuttu rakendetah vahnan piäle. Täs on avukse Suomelas-Ugrilazen Seuran Karjalan kielen sanakirja. Se on nygöi pädemätöi käyttösanakirjakse sendäh ku sen sanasto on ezituattoloin aigahine, ga se on uarreh uuttu sanua luadijes - sie löydyy hyviä sanan juurdu merkičyksenke.

Erähičči pidäy ottua toizis kielispäi. Loitos kaččojen kaikkien kielien kai sanat ollah laihinsanat, ga aijanke toizes kielespäi otettu sana hivovuu omakse sanakse, ezimerkikse ven'aspäi otettu "leiby". Karjalazien susiedat ollah oldu suomelazet da ven'alazet da sendäh on luonnollistu, ku karjalas on ven'aspäi da suomespäi otettuu sanua. Tarkembi sanojen karjalal da suomel on äijy yhtehisty sanua, kudamat oldih jo enne kielen jagavundua, ga ongi sanua, kudamat on otettu karjalaspäi suomeh da suomespäi karjalah. Erähät laihinsanat mennäh rajan mugah. Suomen karjalazien "abin" da Ven'an karjalazien "oblezjan" ollah sama elätti, meijän sevoitar.

Kačommo erähii ezimerkilöi sananluajindas: