Nuožarven kyläl kaččelimmo silloi pikkarazen P'otran eländykohtii. Taloit vie ollah pystys kudakui. Näimmö "Hirvei yö" kerdomuksen tapahtumukohtan, kudai toi mieleh aijan, konzu suomelazet oldih miehittäjinny. Myös näimmö kirjailijan opastunduaigannu omin käzin nostetun kylyn, kudai podroinnu vie seizou, hos jo ongi piässyh eläkkehele.
Piätavoittehinnu meil oli kävvä kirjailijan roindukyläl Rodinjärves da Puhtasjärven Mašan kodikyläl Topasjärven rannal. Lövvimmö kaksi ylen pättäviä šouferii muastomašhinoinke, Viktor Aristovan da Sergei Jelisejevan. Mašinoih liččavuimmo kirjailii mučoinke, kolme Maša-iänikniigan lugijua da kolme Suomespäi tulluttu gost'ua. Omal hengilömašinal meijänke vie Rodinjärveh suate ajettih kirjailijan pojat da bun'ukat da velligi - pikkarazel mašinal tämänjyttyönny vihmukezänny Rodinjärvie loitombi Anustiedy ei piäzegi.
Rodinjärven kylä puolenkymmen kilometrii Nuožarves suvehpäi oli čomal kohtal mäel kahten järven, Rodinjärven da Varrasjärven välis. Kačoimmo kalmoimuan mečän yskäs da kuulimmo kylän elaijas. Rodinjärvi on dorogah verraten syväs havvas. Randah piästyy kirjailijan bun'ukku terväzeh tembai järvespäi suuren havvin. Kezoin kylvendähgi järvi hyvin pädöy, ga sanottih gu tulijal kerral pidäy čukelduakseh syvembäh pudruo syömäh. Buite suomen saldatoil pagoh lähtijes pakui järveh kogonaine kentykeittämö.
Šouferit hyvin tiettih dorogu Topasjärven rannale. Pidi vie seiččie-kaheksa kilometrua ajua suvehpäi. Erähis kohtis muastomašinat suadih mahua myö kualata muvas da šouferit higi očas rul'ua kiändiä, ga perile piäzimmö. Ozuttihes ku järven rannal on yksi alallinegi eläi, kalankazvattai da puolenkymmendy kezämökkilästy vahnois talolois. Järven rannal da kartal kačoimmo mittumua kyliä oli Topasjärven ymbäril.
Kirjuttai Peša meile kerdoi, kui roittihes nämmä kylät. Buite 1500- da 1600-luguloil Ruočči tuli "gostih" kolmegi kerdua Mangan kyliä hävittämäh. Rahvahien pidi pajeta meččih. Erähät tuldih da azetuttih Topasjärven rannale. Vähä vähäl rahvas liženi da Mašan lapsusaigah mennes jo nouzi kahtehsadah. 1900-luvul tuli uuttu gost'ua: Nevvostoliitto kolhozoinke, voinan aigah suomelazet heimovellie "vällendämäh" da jälgimäi uuzi valdu tyhjendi kylät "perspektiivittöminny".
Mašan kodirandu on järven lounimazes čupus, kus algau Anusjogi. Lyčistynnytty plotinua myö astuimmo N'okanagjan puolele kaččomah järvie da plotinanvarjoiččijan taloidu. Terväh astuimmo järilleh Zavodanagjah, rubeimmo eččimäh da lövvimmögi Mašan koin paikan. Azetuimmo evähii syömäh da pajuo maltajat helähytettih karjalazii pajoloi. Rubeimmo mustelemah kniigan kerdomuksii Mašan lapsusaijas da kyzelemäh ližiä kirjuttajal. Juohtui mieleh pikkarazen L'ubazen tragielline oza da mondu muudu kohtua.
Kui lienne vihmupäivien keskeh puutui moine päivypasto sikse aigua, konzu kävelimmö Mašan jälgilöil. Puolenkymmenen čuassun jälgeh väzynyönny ajoimmo järilleh Nuožarveh murginale hoivenduzin mielin.