Piämiehen paginat (OM 2012/49) Enzimäine talvikuudu Rossija1 kanualal "Natsional'nii interes" ohjelmas tazavallan piämiehel kyzyttih Periodikan ozas. Sih häi ei vastannuh, a plakkai, ku "Ven'as eläy 65 tuhattu karjalastu - Suomes 250 tuhattu. A midäbo sie on? Nigo omii lehtilöi, nigo kniigoi, nigo kirjaimikkuo. A meile kai tämä on." En iče olluh ohjelmua kuundelemas engo tiijä, menigo se sanatarkah nenga, ga ajatus vikse oli moine. Suomes Pohjas-Karjal da Suvi-Karjal nimizis muakunnis eläygi nenga 300 tuhattu rahvastu, a heijän kieli ammui muutui suomekse. Yhtenjyttyöh Savos, Pohjas-Pohjanmual da Kainuus ammui paistih karjalakse, sit nenga čotaijen "karjalazii" olisgi 1,18 miljonua. Rodn'at mugahlugijen puolel suomelazis on karjalastu juurdu. A mugahäi on Karjalan tazavallasgi. Onhäi "ven'alazisgi" suuri vuitti kielen vaihtannuzii suomelas-ugrilazii rahvahii. Arbaillah, ku Suomes nenga viizituhattu ristikanzua kudakui pagizou mälliä karjalakse da nenga kaksikymmen tuhattu ellendäy da čökkiä paginan segah sanan kaksi karjalakse. Hyö ollah enimyölleh jälgimäzen voinan pagolazet Vienaspäi da Raja-Karjalaspäi da heijän jälgeläzet. Nenga kahtelkymmenel paikkukunnal karjalan kieldy nygöi voi opastuo ruavahien opistos da Päivännouzu-Suomen yliopistos on karjalan kielen professuuru. Karjalan Kielen Seura julguau "Karjal Žurnualu" nimisty lehtie karjalan kielel. Karjalan Sivistysseuran "Karjalan Heimo" lehtesgi on kirjutuksii karjalakse. KKS rubieu julguamah sežo "Nuori Karjala" žurnualua karjalakse. Suomes piäzöy ilmah nenga 5-10 uuttu kniigua vuvves karjalakse. Enimän julguau KKS a KSS da muutgi silloi toiči jullatah. (Liitän luvettelon KKS:n julgavolois, ku syndynöy). Internetači piämies voi lugie Suomelas-Ugrilazen Seuran 3600-sivuhistu "Karjalan kielen sanakirjua" ozuttehes http://kaino.kotus.fi/kks. Kirjaimikonnu Suomen karjalazet nygöi enimyölleh käytetäh samua kui Ven'an karjalazetgi, ga erähät tahtotah kirjuttua č kirjaimen paikale tš. Moizis normois piättäjes pidäsgi kuulta azientundijoi da rahvahii paiči omas muas, toizisgi mualois, kus karjalazet eletäh. Sit ne yhtenäzembi hyväksyttäs. Vuonnu 2009 prezidentan ukuazal karjalan kieli kirjaimellizesti lizättih niilöin kielien luvetteloh, kudamien kehitysty Suomes Europan Nevvosto kaččou - onhäi karjal Suomes kodoperäine kieli. Karjalazet Suomes, kui Karjalan tazavallasgi, vuotammo valdivospäi abuu kielen elävyttämizeh. Valdivo on meijän kieldy täh tilah alendanuh, sendäh valdivo avvuttakkah nouzendasgi. Martti Penttonen Kuopio Liiteh: Karjalan Kielen Seuran julgavot ------------------------------- . Martti Penttonen: Tiedotehniekkua karjalakse, 2005, 30 s. . L'udmila Markianova, Aaro Mensonen: Opastummo karjalakse: Lugemistu aiguzile, 2006, 228 s. . Martti Penttonen: Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu, 2006, 402 s. . Ruado - karjalazet mustellah, 2007, 104 s. . Anuksen silmykaivozet, 2008, 134 s. . Aaro Mensonen: Taratammo karjalakse, 2008, 52 s. . Jukka-Pekka Wuorikoski: Kirjuta kaunehesti karjalakse - luojan kirjuttamizen alguopastai, 2008, 80 s. . Pruazniekku - karjalazet mustellah, 2009, 102 s. . Perinteisiä karjalaisia etunimiä - lyhyt nimiopas, 2009, 30 s. . Toim. Jukka-Pekka Wuorikoski: Nalle Karhu - Mečyyrunoloi lapsile, 2009, 47 s. . E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi. Nägöispainos, 2009, 144 s. . Tove Jansson: Tiedoiniekan hattu, 2009, 159 s. . Martti Penttonen: Tiedotehniekku, 2009, 122 s. . Elias Lönnrot: Kalevala, 2009, 520 s. . Kiännä luojen - Luo kiändäjen, 2009, 74 s. . Martti Penttonen, Tatjana Kuznetsova: Kuvasanakniigaine, 2010, 70 s. . Nenga enne elettih - Endizii ruadoloi da taboi Karjalas, 2010, 118 s. . Paavo Harakka: Paavon Paginat - Karjalankielizie paginoi, 2010, 116 s. . Kukastu kummua - karjalazet kirjutetah, 2010, 146 s. . Juhani Aho: Juha, 2010, 160 s. . Mikko Kuismin, Maria Kähäri: Niina Nieglikon sygyzy, 2010, 34 s. . Tove Jansson: Varattavu Iivananpäivy, 2010, 154 s. Maria Kähäri: Fed’a kažii ečiiy, 2011, 24 s. . Maria Kähäri: Fed’an roindupäivy, 2011, 24 s. . Maria Kähäri: Ostandukižakartit, Feda-kartit, 2011, 2 pakiettua . Jelena Filippova, Sanna-Riikka Knuuttila: Käytännön karjalaa - Sanastoa arkipäivän tilanteisiin, 2011, 99 s. . Raija Pyöli: Livvinkarjalan kielioppi, 2011, 200 s . Kondien ker marjas - karjalazet kirjutetah, 2012, 205 s. . Saara Tuovinen: Saaran kuaskut da starinat, 2012, 100 s. . Selma Eskelinen: Uksen raosta kuultua - kertomuksia Ilomantsin karjalasta, 2012, 208 s. . Tove Jansson: Muumitatan mustelmat, 2012, 171 s. . Maria Kähäri: Milan perehen päivy, 2012, 39 s. . Raija Pyöli: Livvinkarjalan harjoituskirja. 2012, 109 s. Enimät kirjat ollah kogonah karjalankielizet. Sanakirjois 3 da 26 tiettäväine on toizen kielen sanua. Opastuskirjois 2, 11, 27, 33 on opastuskielenny suomi. Kirjas 30 algusanat ollah suomekse. Vaiku 9 on suomenkieline.