Peruskirju vähembistökielien turvu

Sanotah muailmas paistah 7000 kielel a valdivoloi on vaiku
kaksisadua. Sendäh monis valdivolois käytetäh mondukymmendy
kieldy. Valdivoloin johtajat ei olla moizet kieliniekat ku
kaikkii nämii kielii paistas. Päinvastoin kanzallisvaldivon
movvas olles monet heis kannatetah "yksi valdivo yksi kieli"
poliitiekkua. Moizen poliitiekan mugah valdivo pagizou 
alamazile vaiku valdivon kielel da tahtou pakoittua nämmä 
vaihtamah oman kielen valdivon kielekse. Vähembistökielien 
pagizijat eibo tahtota hyväksyö omua ozua huonombannu 
rahvahannu, mitättömän kielen pagizijannu. Jeuropasgi on 
mennyön vuozituhannen aigua vägi äijän torattu vähembistölöin
oigevuksien däh. Parembi olis sellittiä nämii kyzymyksii muite 
kui loppumattomil toril.

Jeuropan Nevvosto on normoi luadii organizatsii, kuduah kuuluu
47 muadu: Ven'a da muat Kaspien meres päivänlaskuhpäi paiči
Valgiedu Ven'ua. Nevvostos on luajittu yli kaksi sadua sobimustu,
kudamien mugah valdivot opitah eliä. Sobimus 148 on 
"Alovehellizien libo vähembistökielien peruskirju." Se koskou
kandurahvahii, kudamat pedindehellizesti eletäh nämil alovehil.
Enimät muat se ollah allekirjutettu, Ven'agi. Puoles mualois, 
Suomesgi, se on voimas. Ku sobimus ollou voimas, JN alallizesti 
tarkastau, tovengo täs muas eletäh sovittuloin normoin mugah i 
čakkuau kielastajua muadu.

Peruskirju lähtöy Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzanoigevuksien
jullistukses: Kai ristikanzat ollah samanarvozet roinduperäs,
uskondos, kieles rippumattah. Jogahizel on oigevus kazvatukseh
da yhteiskunnan palveluksih omal kielel. Peruskirju vai sanelou
normat vähästy tarkembah da kaččou, kui valdivot net kirjutetah
omih zakonoih da soveldetah käytändös. Kaikkien mualoin tilandeh
ei ole yhtenjyttyine. Sendäh JN da mua voijah tarkembi sobie, 
mittuzes miäräs peruskirjua kudamahgi vähembistöh soveldetah.
Ezimerkikse Suomes karjalazet ollah puututtu elämäh levälläh, 
ku Karjalan Tazavallas vie on äijän karjalastu, kuduat eletäh
igäzil eländysijoil.

Erähis kohtis vägivaldazien rahvahaliston siirdoloin periä, mit
tiettäväine ollah peruskirjan idejua vastah, da luonnollizengi
kehityksen periä, vähembistöt da enimistö ollah äijäl sevoituttu.
Yhtelläh hos yksigi lapsi libo aiguine tahtou opastustu libo
palveluu muamankielel, valdivon pidäy oppie se kuitahto hommata -
se hindu pidäy maksua rahvahalistoloin siirdelys da muan levendämizes. 
Yhtelläh ni kedä ei pie pakoittua käyttämäh muamankieldy, jogahizel 
on oigevus hyllätägi se.

Tarkastettavis azielois tärgevimii on kazvatus, eziškolas
yliopistossah, ammattiopastus da aiguzien akadeemiet. Suvvon
kyzymyksii ollah, voibigo omua aziedu puolistua omal kielel da
luajitahgo dokumentat omal kielel. Kus vähembistyö eläy, ongo
virguniekois kielen ellendäjiä libo löydyygo kiändäjii? Tiijoittaugo
valdivo vähembistölöile heijän kielel da ongo heil ičel oma kanualu
radivos da televizoras da ongo lehtie? Ongo kirjastuo da julguamuo?
Ongo mittustu valdua luonnon resursoih, vezih da meččih? Tiettäväine 
kai ei olla yhtä nerokkahat talohuos, a sit ei ole kyzymys, 
konzu vähembistöt tavan mugah puututah tyhjykormaniloikse. 
Da vie, ongo vähembistöl mahtuo yhteisruadoh samua kieldy 
pagizijoin toizien mualoin samankielizien eläjienke?

Eistymisty tarkastetah joga kolmas vuozi da tarkastuskomissieh
kučututah sobimusozapuolet da neitralnoit azientundijat.
Raportan mugah ministrunevvosto andau muan halličuksele
vastavuksen da ohjehet midä pidäs kohendua. Prestiižan däh
valdivoloil on aiga suuri paine reagiiruija niilöih ohjehih
da valdivole olis aiga suuri huigei tulla potkatukse Jeuropan
Nevvostospäi.

On selvy ku rahvahat ei voija jagavuo 7000 valdivokse kielen
mugah. Pikoipikkarazet joukot ei voidas eigo ni tahtota 
täyttiä valdivon vellallizuksii. A ku suurembat valdivot 
kunnivoittas vähembistölöin kielii da muidu oigevuksii
JN:n vähembistökielien peruskirjan mugah, sit ongo välii
kuulummogo Kitaih libo Amerikan Yhtysvaldoih. Ku valdivo
hyvin hoidanou omat vellallizuot, eihäi rajagi merkiče 
muudu ku haldivoiččijan ozuttehen muutundua.

Peruskirjan jyttyzen normat da zakonatgi ollah tyhjy kirjain,
ku rahvas ei iče ottavunne omua tilua kohendamah. Pidäy sanuo,
ku karjalaine rahvas, olgah Suomes libo Ven'al, ei ylen hyvin
omua tilua ellendä da on sih näh aiga välinpidämätöi.
Kaikkien muailman kielien joukos karjal ei ole pieni kieli.
Pagizijoin lugumiäräs se on erähien laskuloin mugah
329. suurin kieli, ku ezim. suomi on sijal 104. Karjalazien
lugumiäry suomelazih verraten on kudakui sama kui suomelazien
lugumiäry ven'alazih, libo ven'alazien lugumiäry kitailazih
näh. Lugumiärän perustehel tahtotahgo suomelazet vaihtua
kielen ven'akse libo ven'alazet kitaikse? Lugumiärän mugah,
ku karjalazet lövvetänneh kielisobu, karjalazil vois olla
školat, ammatillizet školat, yliopisto da yhteiskunnallizet 
palvelut omal kielel. Ga ilmai karjalazien omua tahtuo da 
toimeheh tartundua  niidy ei roi.

Martti Penttone