Peruskirju vähembistökielien turvu Sanotah muailmas paistah 7000 kielel a valdivoloi on vaiku kaksisadua. Sendäh monis valdivolois käytetäh mondukymmendy kieldy. Valdivoloin johtajat ei olla moizet kieliniekat ku kaikkii nämii kielii paistas. Päinvastoin kanzallisvaldivon movvas olles monet heis kannatetah "yksi valdivo yksi kieli" poliitiekkua. Moizen poliitiekan mugah valdivo pagizou alamazile vaiku valdivon kielel da tahtou pakoittua nämmä vaihtamah oman kielen valdivon kielekse. Vähembistökielien pagizijat eibo tahtota hyväksyö omua ozua huonombannu rahvahannu, mitättömän kielen pagizijannu. Jeuropasgi on mennyön vuozituhannen aigua vägi äijän torattu vähembistölöin oigevuksien däh. Parembi olis sellittiä nämii kyzymyksii muite kui loppumattomil toril. Jeuropan Nevvosto on normoi luadii organizatsii, kuduah kuuluu 47 muadu: Ven'a da muat Kaspien meres päivänlaskuhpäi paiči Valgiedu Ven'ua. Nevvostos on luajittu yli kaksi sadua sobimustu, kudamien mugah valdivot opitah eliä. Sobimus 148 on "Alovehellizien libo vähembistökielien peruskirju." Se koskou kandurahvahii, kudamat pedindehellizesti eletäh nämil alovehil. Enimät muat se ollah allekirjutettu, Ven'agi. Puoles mualois, Suomesgi, se on voimas. Ku sobimus ollou voimas, JN alallizesti tarkastau, tovengo täs muas eletäh sovittuloin normoin mugah i čakkuau kielastajua muadu. Peruskirju lähtöy Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzanoigevuksien jullistukses: Kai ristikanzat ollah samanarvozet roinduperäs, uskondos, kieles rippumattah. Jogahizel on oigevus kazvatukseh da yhteiskunnan palveluksih omal kielel. Peruskirju vai sanelou normat vähästy tarkembah da kaččou, kui valdivot net kirjutetah omih zakonoih da soveldetah käytändös. Kaikkien mualoin tilandeh ei ole yhtenjyttyine. Sendäh JN da mua voijah tarkembi sobie, mittuzes miäräs peruskirjua kudamahgi vähembistöh soveldetah. Ezimerkikse Suomes karjalazet ollah puututtu elämäh levälläh, ku Karjalan Tazavallas vie on äijän karjalastu, kuduat eletäh igäzil eländysijoil. Erähis kohtis vägivaldazien rahvahaliston siirdoloin periä, mit tiettäväine ollah peruskirjan idejua vastah, da luonnollizengi kehityksen periä, vähembistöt da enimistö ollah äijäl sevoituttu. Yhtelläh hos yksigi lapsi libo aiguine tahtou opastustu libo palveluu muamankielel, valdivon pidäy oppie se kuitahto hommata - se hindu pidäy maksua rahvahalistoloin siirdelys da muan levendämizes. Yhtelläh ni kedä ei pie pakoittua käyttämäh muamankieldy, jogahizel on oigevus hyllätägi se. Tarkastettavis azielois tärgevimii on kazvatus, eziškolas yliopistossah, ammattiopastus da aiguzien akadeemiet. Suvvon kyzymyksii ollah, voibigo omua aziedu puolistua omal kielel da luajitahgo dokumentat omal kielel. Kus vähembistyö eläy, ongo virguniekois kielen ellendäjiä libo löydyygo kiändäjii? Tiijoittaugo valdivo vähembistölöile heijän kielel da ongo heil ičel oma kanualu radivos da televizoras da ongo lehtie? Ongo kirjastuo da julguamuo? Ongo mittustu valdua luonnon resursoih, vezih da meččih? Tiettäväine kai ei olla yhtä nerokkahat talohuos, a sit ei ole kyzymys, konzu vähembistöt tavan mugah puututah tyhjykormaniloikse. Da vie, ongo vähembistöl mahtuo yhteisruadoh samua kieldy pagizijoin toizien mualoin samankielizien eläjienke? Eistymisty tarkastetah joga kolmas vuozi da tarkastuskomissieh kučututah sobimusozapuolet da neitralnoit azientundijat. Raportan mugah ministrunevvosto andau muan halličuksele vastavuksen da ohjehet midä pidäs kohendua. Prestiižan däh valdivoloil on aiga suuri paine reagiiruija niilöih ohjehih da valdivole olis aiga suuri huigei tulla potkatukse Jeuropan Nevvostospäi. On selvy ku rahvahat ei voija jagavuo 7000 valdivokse kielen mugah. Pikoipikkarazet joukot ei voidas eigo ni tahtota täyttiä valdivon vellallizuksii. A ku suurembat valdivot kunnivoittas vähembistölöin kielii da muidu oigevuksii JN:n vähembistökielien peruskirjan mugah, sit ongo välii kuulummogo Kitaih libo Amerikan Yhtysvaldoih. Ku valdivo hyvin hoidanou omat vellallizuot, eihäi rajagi merkiče muudu ku haldivoiččijan ozuttehen muutundua. Peruskirjan jyttyzen normat da zakonatgi ollah tyhjy kirjain, ku rahvas ei iče ottavunne omua tilua kohendamah. Pidäy sanuo, ku karjalaine rahvas, olgah Suomes libo Ven'al, ei ylen hyvin omua tilua ellendä da on sih näh aiga välinpidämätöi. Kaikkien muailman kielien joukos karjal ei ole pieni kieli. Pagizijoin lugumiäräs se on erähien laskuloin mugah 329. suurin kieli, ku ezim. suomi on sijal 104. Karjalazien lugumiäry suomelazih verraten on kudakui sama kui suomelazien lugumiäry ven'alazih, libo ven'alazien lugumiäry kitailazih näh. Lugumiärän perustehel tahtotahgo suomelazet vaihtua kielen ven'akse libo ven'alazet kitaikse? Lugumiärän mugah, ku karjalazet lövvetänneh kielisobu, karjalazil vois olla školat, ammatillizet školat, yliopisto da yhteiskunnallizet palvelut omal kielel. Ga ilmai karjalazien omua tahtuo da toimeheh tartundua niidy ei roi. Martti Penttone