Martti Penttonen
Paginkanzanzu pagizou
Karjalan Kielen Kois 15.10.2017
Tämä on kirjutettu jälgehpäi eigo ole sanas sanah tarku koupii paginas.

----------------------------------------------------------------------

Sanelen teile, ken olen da kui puutuin täh stolan piäh. Iellizen
kerran iččie ezittelin Vieljärves Karjalan Kielen Koin
perustandukerähmös kluubutaloil viizi vuottu tagaperin. En ole
poliitikku, engo nevvo kui eliä, a analiziiruičen dieloloin syylöi da
rippuvuksii kui iče ellendän, da opin iče eliä sen mugah. 

Ei ole pakko olla karjalaine. Karjalaine suau ruveta amerikkalazekse,
čiganakse libo ven'alazekse. A putin amerikkalastu libo bušmanua
karjalazes toinah ei roi. Midäbo vigua on karjalazennu olendas? Emmo
ole toizii huonombat emmogo parembat, ga olemmo karjalastu roinduperiä
da karjal on meijän oma kieli. A konzu kentahto sanou iččie
karjalazekse, ongo se tozi? Erähičči Petroskoin yliopiston vararektoru
kučui minuu ildazele, en tiennyh, mindäh. Tuli mikrobussu, kudamas oli
šouferin da rektoran lizäkse kaksi kolliegua da tazavallan korgei
virguniekku. Ajettih randah, viettih laivah kudamal "oli Jetsinuagi
gostittu". Oligo se muan taba vai korruptsien opites, virguniekan
poigu pyrgihes meijän yliopiston opastujakse. Erähäs kohtas ildua
ižändät sellitettin minule "ulgomualazele" midä lienne toimintutabua -
"nenga ruammo myö karjalazet". Olin vaikkani, ku omas mieles olin iče
ainavo karjalaine sit joukos. Nenga karjalaine on kentah paikal eläi a
roinduperäine karjalaine puuttuu ulgomualazekse omal mual. 

Minun muamo da tuatto elettih Suistamos, 90 km Vieljärves luodeheh. 
Tuattočiepis tiijän ku hyö elettih Suistamon Muuannos jo 1700-luvul.
Muamočiepis minul ei ole tieduo muga loitos, ga ammuzis aijois
karjalazet.  Suuri Rahvahien Siirdelii työndi perehen evakkoh 1939.
Ezmäi Keski-Suomeh Konnevedeh, sit Suomen Pohjas-Karjalah Juukah.
Vuonnu 1942 pereh piäzi järilleh kodih Karjalah, a uvvessah pidi
lähtie, lopullizesti 1944, Tohmajärven, Kauhavan (Pohjanmual) da
Polvijärven kauti Keiteleh, kus iče roimmos. Muut 6 lastu ollah
roittuhes Suistamos enne voinua, Juukas, Suistamos da Polvijärves.
Hengi jäi.

Karjalan evakkoloi suomelaine rahvas erähis kohtis vastai ihan hyvin
(meidygi), toizis kohtis ylen pahoi. Valdivo pidi karjalankielizii
evakkoloi pahoi suomen kieldy maltajinnu suomelazinnu da vastevai
vuonnu 2009 tunnusti karjalan kielen olemasolendan. Karjalankielizien
suomelazinnu pidämine muga kui oigevutti Päivännouzu-Karjalan
"vällendämizen", t.s. okkupatsien. Tiijämmöhäi valloittajan lougiekan:
"Annakkua meile teijän muat da viet da ruadovägi, myö annammo teile
kielen da identitietan". Pädöy Ven'ahgi. 

Školah menendässah olin karjalankieline, a suomenkielizes školas pidi
huijustella erilastu kieldy da sidä, ku pravoslavnoit viettih eri
paikkah uskondon urokoil. Ga suomen kieli ei olluh ylen vaigei
opastuo. Sain hyvän kazvatuksen da yliopistoruavon Suomes. A
vuozikymmenien aloh muamankielen malto rubei huononemah. 
Karjalankielizet leviimmö "homeopuattizesti" Suomes da vaigei oli
vastustua assimilatsiedu. Da opimmohäi olla hyvät kanzalazet.

Voinan jälgehizes poliitiekas "Karjal" oli tabusana, eihäi suannuh
suututtua Nevvostoliittuo "revanšizmal". A buaboit da died'oit
kuolendassah huaveksittih da paistih Karjalah järilleh piäzendäs.
Sidä aigua heile ei tulluh. Ruadoigähizet ei jovvettu ni pagizemah
nengomii, pidi ruveta nostamah perehen ekonoumiekkua tyhjäspäi.  

A vuonnu 1991 Nevvostoliitto vuottamattah langei da rodih muutos.
Ven'an karjalazien keskes se nostatti kiehundua karjalan kielen da
kul'tuuran nostandas. Ga onnuako karjalazet ei oldu valmehet oman
stuatusan nostandah, eigo viegi olla. Toinah vähembän toruandan da
paremban ellendyksenke kielizakonal ollus mahto roita hyväksytykse. 
Suomen karjalazet ruvettih käymäh karjalazel kodirannal. Kävyin ičegi 
erähän kerran muaman da tuatan kodirannal, a alallistu koin
fundamentan kaččojua minus ei roinnuh. Eigo nikonzu minuu himoitannuh
kävvä karjalazien pidäjäseuroin pruazniekois, kudamis mustellah
endizii aigoi da pagin menöy suomekse. A mustan, ku sih aigah oli
lysti löydiä da lugie Virtarannan toimitettuloi tverinkarjalazii
kielinäyttehii, kui omua muamankieldy.

Oman alan kolliegat minuu kučuttih käymäh Petroskois da yliopistoloin
keskengi kehitettih yhtesruadoprojektoi. Lehtikioskas lövvin Oma Mua
lehten da rohkenin kävvä toimituksesgi - nygöi kävyn sie puaksuh da
rubein lehteh kirjuttamahgi. Löydyi karjalazii - heidy on vie olemas!
Sain tiediä ku školis opastetah karjalan kieldy. Rubein i iče käymäh
karjalan kielen kursoil, en muamanmurdehen a livvin - sendäh ku sil
murdehel painettih kniigoigi.  

Sih aigah Suomes kehitimmö yhtesruaduo školien da yliopiston kesken.
Rodih ajatus, toinah voizin kävvä opastamas tiedotehniekkua karjalan
kielen opastajile. Se toinah nostas karjalan kielengi prestiižua, ku
karjalan kielen opastajat parembi toizii maltettas tiedotehniekkua?
Oli mugavu ajella kylil mototsiklal da tuttavuo karjalazien
opastajienke. Kävyingi nenga kymmenes školas, kudamis opastettih
karjalan kieldy. Sen periä perustin opastajat.net:an da sinne kirjutin
školien ezittelylöi da vie foruman kudamal opastajat voidas vaihtua
ajatuksii. Onnuako taričendu da kyzyndy ei kohtattu. Erähät opastajat
ollah verkosivustuo käytetty da sinne työttygi materjualoi ga enimät
onnuako ei ni kačahtettu. Ičegi vähitellen terstavuin karjalazih
gorničoih kudamih minuu ainos taluttih - ollahgo karjalazet pölyy
keriäjät muzeielätit? 

Hos opastajat.net forumanke ei ruvennuh ruadamah alguperäzen
aigomuksen mugah, se jäi elämäh karjalankielizen opastundumaterjualan
keriändypaikannu da paginforumannu, da eläy iellehgi. Nikonzu se ei
ole olluh ylen popul´arnoi, toinah sendäh ku se on karjalankieline da
da kuivan azielline. Toruandu da šitanšelondu parembi kiehutah suomekse 
libo ven´akse "sotsializil meedielöil". Hämmästyin min äijän oli
painettu karjalankielizii opastundukniigoi Nevvosto-Karjalas enne
voinua. Skanniruičin nenga 7000 sivuu voinaniellizii karjalankielizii 
opastundukniigoi da kaunehliteratuurua Karjalan Kielen Seuran digikirjastoh 
da kirjillizel kirjaimikol kirjutetut tekstat translitteroičin 
opastajat.net:tah latinalazele kirjaimikole. Kieldy opastuttuu rubein 
ičegi kirjuttamah. Luajiin sanakniigan, tiedotehniekan opastundukniigan, 
toimitin kirjutuskogomuksii. Nengomua ruaduo minul on loppuijäkse. 

Ol´ga Gokkojevanke tuttavuin nenga vuonnu 2010 opastajat.net forumal.
Hänen piäs toinah jo silloi oli ruvennuh idämäh pluanu, kui avvuttua
karjalan kieldy. Enzimäzen kerran vastavuin Ol´gan da Romanke vuonnu
2012, konzu tulin heidän mašinas Petroskoispäi Suomeh. Matkal hyö
poikettih i Vieljärveh da ozutettih hyllätty taloi Sovetskoi 8:s,
kudamas vois luadie kerhotila karjalazile. Nenga puutuin Karjalan
Kielen Kodih. KKK:n virralline histourii algavui perustandukerähmös
22.7.2012. Se sygyzy da tulii kevät oldih induo tävvet. Pidi riiččie
endizii lavvoituksii da päččilöi. Ruadajes voi i kuvitella mittuzeh
toimindah tämägi pertti pädöy. Subotnikoile tuli nuordu da vahnua,
miesty da nastu da čuaju da syömizet pihal oldih magiet. A pal'l'astui
vuottamatoi tozi - kodi on hapannuh da se pidäy riiččie kogonah. Tähgo
se loppih? Ongo vägie nostua uuzi kodi? Min se maksau? Yhtelläh nouzi
uuzi, suurembi, komiembi kodi. Ga sidä olen jälgehpäi diivuinnuh, kui
ymbäristö vaikuttau toimindah? Mittuine toimindu oli arhitektoroin
mieles? Iče toinah olin jo azettunuh kodih, kudamas oli pikkarazii
pertilöi, hil'l'u kirjasto, ruadopertilöi erilazih toimindoloih. Ongo
uuzi kodi seurointalo, toimindukeskus vai ongo se tarkoitettu 
pruazniekoih da kerähmölöih? 

Karjalan Kielen Kodi yhtistyksen ustuavu on minun mieles ylen hyvä. Ku
se kodi nimen mugazesti olis kodi karjalan kielele, ku karjalan kieli
olis koin ižändy. Da ku kodi vedäs karjalazii yhtehizeh ruadoh oman da
toizien kyläläzien elaijan parandamizekse. A mindäh nimen piäsana "kieli" 
puaksuh unohtetah libo käytetäh ven'ankielisty nimie, kudai on kui erisnimi
ilmai merkičysty? Kunne hävittih mužikat, kuduat ruattih
riičindysubotniekoil. Koin pihal olis vie äijän kivie kiännettäväkse.
Iče olen valmis kiändämäh tiedotehniekan "kivie", ku sil ollou
kyzyndiä. Olis i muudu kivie vägevile mužikoile. Vois ottua peškuu
labjah da kandua dorogah uvven sillalluo ku kyläläzien mašinat ei
murettas syvih haudoi. Vois i lähtie KKK:n ruadobriguadu buaboloin
levoloi paikkuamah. Olis i kyzyndiä karjalankielizile biznesmiehile -
vois nostua benzinazemu da mašinremontuzavodu suuren dorogan vardeh,
kudamah suomelazetgi siiričiajajat voidas azettuo. I muga ielleh. Kai
nengomat aktivitietat nostatettas ičentunduo da kielen stuatusua da
hyvinvoindua kyläs. 

Karjalan kielen da kul'tuuran hengihjiändäle fundamental'noloi
kyzymyksii ollah nämmä: Ongo kielen tarkoitus kommunikatsii vai
erilazuon ozuttamine - eroittauduo toizis kielis, toizis karjalan
murdehisgi da jagavuo vihamielizikse klaaniloikse? Ongo karjalazen 
kul'tuuran tarkoitus surman kebjendämine vai karjalan kielen uudeh 
nouzuh kiändämine? Oman aktiivizuon karjalan kieleh nähte perustan 
kolmeh faktorah. Ongo karjalazien toimindu karjalan vai muun kielisty?
Kaččougo toimindu mennyöh aigah vai suundavuugo se tulieh aigah? Kudai
on tärgiembi, pruazniekku vai argiruado? Anna suomelaine puolistau
karjalan kieldy suomelazele suomekse da ven'alaine ven'alazele
ven'akse. A konzu karjalaine, kudai iče ei malta karjalan kieldy,
toruau karjalan kieles toizen karjalazenke suomekse libo ven'akse, se
ei ližiä uskuo karjalan kielen tulieh aigah. Kunnivoičen died'oidu,
kudai oli uvvenaigaine omah aigah - häi ei oppinuh eliä oman died'oin
tabah. Kul'tuurua emmo elätä nostalgiiruiččemal vahnua, a kehittämäl
nygösty kohti uuttu aigua. Nedälis on kuuzi ruadopäiviä da yksi
pyhäpäivy. Sendäh ruado olgah kuuzi kerdua tärgiembi migu pruazniekku.
Nämil kritieroil piätän, kunne menen da midä ruan. Onnuako nämien 
duumienke jiän dissidentakse.

Sanaine kielioigevuksis. Kaikil kielil on yhty pitkät juuret, sit
aijas lähtijen konzu nouzimmo kahtel jallal kävelemäh Afrikan
savannil. Kaikkien kielien kai sanat ollah laihinsanat. Erähät kielet
kuoltah "luonnollizel" taval, toizii tapetah. Eläjät kielet kaiken
aigua uvvistutah nenga, ku vähä ellendäzimmö omien tuhanden vuvven
tagazien ezituattoloin paginua - hyö elettih erilazeh muailmas da
tarvittih sih elaigah pädijiä kieldy. Vaiku kuolluot kielet ollah
muuttumattomat. Mindäh sit maksau elvyttiä pienii kielii? Kirjas "The
Green Book of Language Revitalization in Practice" Leanne Hinton
ezittäy kolme syydy.  Ezmäi, kielitiedoilijat tarvitah erilazii
ezimerkilöi, ku parembi ellendettäs kielen toimindua.  Toizekse, kieli
kandau kul'tuurua, eloksentabua. Kieleh on lad'd'attu äijän tieduo kui
eliä täs tämänaigazes ymbäristös. Kolmandekse, ristikanzan oigevuksien, 
kielellizen taza-arvon printsippu. Ristikanzan oigevuksil - da niilöin
talluandal - on monituhatvuodehizet juuret. Nygözen zakonoinluajindan 
fundamentu on Yhtistynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien 
deklaratsies, kudai annettih toizen muailmanvoinan hirvielöin riähkien
tunnos. Deklaratsii johti kanzoinvälizih sobimuksih, kuduat sit
valuttih kanzallizih zakonoih. Meile ylen tärgei on Europan Nevvoston
annettu Vähembistökielien peruskirju. Net kunnivollizet valdivot,
kuduat se ollah hyväksytty, ollah vellallizet raportuiččemah, kui
todevutah kandurahvahien da monii sugupolviloi tiä elännyzien
vähembistölöin kielioigevukset. Karjalazile se on ylen tärgei
instrumentu omien kielioigevuksien ajandah.

A vie zakonoigi tärgiembi on, kui iče karjalazet akkiloičemmo omua
kieldy. Kielenelvytyksen sanastoh kuuluu terminy "idejolougine
selgendämine". Se tarkoittau oman roinduperän hyväksyndiä da sen
ellendämisty, midä sen edeh pidäy ruadua da midä se andau. Kieli
eläy, ku se on kiini elaijas. Muzeis libo reservuatas se ei rubie
elämäh. Kyzyygo se vägie? Ičenellendys andau vägie sih mi on tärgiedy
- se kiändäy vaigien kebjiekse da kebjien vaigiekse.