---------------------------------------------------------------------- Sanelen teile, ken olen da kui puutuin täh stolan piäh. Iellizen kerran iččie ezittelin Vieljärves Karjalan Kielen Koin perustandukerähmös kluubutaloil viizi vuottu tagaperin. En ole poliitikku, engo nevvo kui eliä, a analiziiruičen dieloloin syylöi da rippuvuksii kui iče ellendän, da opin iče eliä sen mugah. Ei ole pakko olla karjalaine. Karjalaine suau ruveta amerikkalazekse, čiganakse libo ven'alazekse. A putin amerikkalastu libo bušmanua karjalazes toinah ei roi. Midäbo vigua on karjalazennu olendas? Emmo ole toizii huonombat emmogo parembat, ga olemmo karjalastu roinduperiä da karjal on meijän oma kieli. A konzu kentahto sanou iččie karjalazekse, ongo se tozi? Erähičči Petroskoin yliopiston vararektoru kučui minuu ildazele, en tiennyh, mindäh. Tuli mikrobussu, kudamas oli šouferin da rektoran lizäkse kaksi kolliegua da tazavallan korgei virguniekku. Ajettih randah, viettih laivah kudamal "oli Jetsinuagi gostittu". Oligo se muan taba vai korruptsien opites, virguniekan poigu pyrgihes meijän yliopiston opastujakse. Erähäs kohtas ildua ižändät sellitettin minule "ulgomualazele" midä lienne toimintutabua - "nenga ruammo myö karjalazet". Olin vaikkani, ku omas mieles olin iče ainavo karjalaine sit joukos. Nenga karjalaine on kentah paikal eläi a roinduperäine karjalaine puuttuu ulgomualazekse omal mual. Minun muamo da tuatto elettih Suistamos, 90 km Vieljärves luodeheh. Tuattočiepis tiijän ku hyö elettih Suistamon Muuannos jo 1700-luvul. Muamočiepis minul ei ole tieduo muga loitos, ga ammuzis aijois karjalazet. Suuri Rahvahien Siirdelii työndi perehen evakkoh 1939. Ezmäi Keski-Suomeh Konnevedeh, sit Suomen Pohjas-Karjalah Juukah. Vuonnu 1942 pereh piäzi järilleh kodih Karjalah, a uvvessah pidi lähtie, lopullizesti 1944, Tohmajärven, Kauhavan (Pohjanmual) da Polvijärven kauti Keiteleh, kus iče roimmos. Muut 6 lastu ollah roittuhes Suistamos enne voinua, Juukas, Suistamos da Polvijärves. Hengi jäi. Karjalan evakkoloi suomelaine rahvas erähis kohtis vastai ihan hyvin (meidygi), toizis kohtis ylen pahoi. Valdivo pidi karjalankielizii evakkoloi pahoi suomen kieldy maltajinnu suomelazinnu da vastevai vuonnu 2009 tunnusti karjalan kielen olemasolendan. Karjalankielizien suomelazinnu pidämine muga kui oigevutti Päivännouzu-Karjalan "vällendämizen", t.s. okkupatsien. Tiijämmöhäi valloittajan lougiekan: "Annakkua meile teijän muat da viet da ruadovägi, myö annammo teile kielen da identitietan". Pädöy Ven'ahgi. Školah menendässah olin karjalankieline, a suomenkielizes školas pidi huijustella erilastu kieldy da sidä, ku pravoslavnoit viettih eri paikkah uskondon urokoil. Ga suomen kieli ei olluh ylen vaigei opastuo. Sain hyvän kazvatuksen da yliopistoruavon Suomes. A vuozikymmenien aloh muamankielen malto rubei huononemah. Karjalankielizet leviimmö "homeopuattizesti" Suomes da vaigei oli vastustua assimilatsiedu. Da opimmohäi olla hyvät kanzalazet. Voinan jälgehizes poliitiekas "Karjal" oli tabusana, eihäi suannuh suututtua Nevvostoliittuo "revanšizmal". A buaboit da died'oit kuolendassah huaveksittih da paistih Karjalah järilleh piäzendäs. Sidä aigua heile ei tulluh. Ruadoigähizet ei jovvettu ni pagizemah nengomii, pidi ruveta nostamah perehen ekonoumiekkua tyhjäspäi. A vuonnu 1991 Nevvostoliitto vuottamattah langei da rodih muutos. Ven'an karjalazien keskes se nostatti kiehundua karjalan kielen da kul'tuuran nostandas. Ga onnuako karjalazet ei oldu valmehet oman stuatusan nostandah, eigo viegi olla. Toinah vähembän toruandan da paremban ellendyksenke kielizakonal ollus mahto roita hyväksytykse. Suomen karjalazet ruvettih käymäh karjalazel kodirannal. Kävyin ičegi erähän kerran muaman da tuatan kodirannal, a alallistu koin fundamentan kaččojua minus ei roinnuh. Eigo nikonzu minuu himoitannuh kävvä karjalazien pidäjäseuroin pruazniekois, kudamis mustellah endizii aigoi da pagin menöy suomekse. A mustan, ku sih aigah oli lysti löydiä da lugie Virtarannan toimitettuloi tverinkarjalazii kielinäyttehii, kui omua muamankieldy. Oman alan kolliegat minuu kučuttih käymäh Petroskois da yliopistoloin keskengi kehitettih yhtesruadoprojektoi. Lehtikioskas lövvin Oma Mua lehten da rohkenin kävvä toimituksesgi - nygöi kävyn sie puaksuh da rubein lehteh kirjuttamahgi. Löydyi karjalazii - heidy on vie olemas! Sain tiediä ku školis opastetah karjalan kieldy. Rubein i iče käymäh karjalan kielen kursoil, en muamanmurdehen a livvin - sendäh ku sil murdehel painettih kniigoigi. Sih aigah Suomes kehitimmö yhtesruaduo školien da yliopiston kesken. Rodih ajatus, toinah voizin kävvä opastamas tiedotehniekkua karjalan kielen opastajile. Se toinah nostas karjalan kielengi prestiižua, ku karjalan kielen opastajat parembi toizii maltettas tiedotehniekkua? Oli mugavu ajella kylil mototsiklal da tuttavuo karjalazien opastajienke. Kävyingi nenga kymmenes školas, kudamis opastettih karjalan kieldy. Sen periä perustin opastajat.net:an da sinne kirjutin školien ezittelylöi da vie foruman kudamal opastajat voidas vaihtua ajatuksii. Onnuako taričendu da kyzyndy ei kohtattu. Erähät opastajat ollah verkosivustuo käytetty da sinne työttygi materjualoi ga enimät onnuako ei ni kačahtettu. Ičegi vähitellen terstavuin karjalazih gorničoih kudamih minuu ainos taluttih - ollahgo karjalazet pölyy keriäjät muzeielätit? Hos opastajat.net forumanke ei ruvennuh ruadamah alguperäzen aigomuksen mugah, se jäi elämäh karjalankielizen opastundumaterjualan keriändypaikannu da paginforumannu, da eläy iellehgi. Nikonzu se ei ole olluh ylen popul´arnoi, toinah sendäh ku se on karjalankieline da da kuivan azielline. Toruandu da šitanšelondu parembi kiehutah suomekse libo ven´akse "sotsializil meedielöil". Hämmästyin min äijän oli painettu karjalankielizii opastundukniigoi Nevvosto-Karjalas enne voinua. Skanniruičin nenga 7000 sivuu voinaniellizii karjalankielizii opastundukniigoi da kaunehliteratuurua Karjalan Kielen Seuran digikirjastoh da kirjillizel kirjaimikol kirjutetut tekstat translitteroičin opastajat.net:tah latinalazele kirjaimikole. Kieldy opastuttuu rubein ičegi kirjuttamah. Luajiin sanakniigan, tiedotehniekan opastundukniigan, toimitin kirjutuskogomuksii. Nengomua ruaduo minul on loppuijäkse. Ol´ga Gokkojevanke tuttavuin nenga vuonnu 2010 opastajat.net forumal. Hänen piäs toinah jo silloi oli ruvennuh idämäh pluanu, kui avvuttua karjalan kieldy. Enzimäzen kerran vastavuin Ol´gan da Romanke vuonnu 2012, konzu tulin heidän mašinas Petroskoispäi Suomeh. Matkal hyö poikettih i Vieljärveh da ozutettih hyllätty taloi Sovetskoi 8:s, kudamas vois luadie kerhotila karjalazile. Nenga puutuin Karjalan Kielen Kodih. KKK:n virralline histourii algavui perustandukerähmös 22.7.2012. Se sygyzy da tulii kevät oldih induo tävvet. Pidi riiččie endizii lavvoituksii da päččilöi. Ruadajes voi i kuvitella mittuzeh toimindah tämägi pertti pädöy. Subotnikoile tuli nuordu da vahnua, miesty da nastu da čuaju da syömizet pihal oldih magiet. A pal'l'astui vuottamatoi tozi - kodi on hapannuh da se pidäy riiččie kogonah. Tähgo se loppih? Ongo vägie nostua uuzi kodi? Min se maksau? Yhtelläh nouzi uuzi, suurembi, komiembi kodi. Ga sidä olen jälgehpäi diivuinnuh, kui ymbäristö vaikuttau toimindah? Mittuine toimindu oli arhitektoroin mieles? Iče toinah olin jo azettunuh kodih, kudamas oli pikkarazii pertilöi, hil'l'u kirjasto, ruadopertilöi erilazih toimindoloih. Ongo uuzi kodi seurointalo, toimindukeskus vai ongo se tarkoitettu pruazniekoih da kerähmölöih? Karjalan Kielen Kodi yhtistyksen ustuavu on minun mieles ylen hyvä. Ku se kodi nimen mugazesti olis kodi karjalan kielele, ku karjalan kieli olis koin ižändy. Da ku kodi vedäs karjalazii yhtehizeh ruadoh oman da toizien kyläläzien elaijan parandamizekse. A mindäh nimen piäsana "kieli" puaksuh unohtetah libo käytetäh ven'ankielisty nimie, kudai on kui erisnimi ilmai merkičysty? Kunne hävittih mužikat, kuduat ruattih riičindysubotniekoil. Koin pihal olis vie äijän kivie kiännettäväkse. Iče olen valmis kiändämäh tiedotehniekan "kivie", ku sil ollou kyzyndiä. Olis i muudu kivie vägevile mužikoile. Vois ottua peškuu labjah da kandua dorogah uvven sillalluo ku kyläläzien mašinat ei murettas syvih haudoi. Vois i lähtie KKK:n ruadobriguadu buaboloin levoloi paikkuamah. Olis i kyzyndiä karjalankielizile biznesmiehile - vois nostua benzinazemu da mašinremontuzavodu suuren dorogan vardeh, kudamah suomelazetgi siiričiajajat voidas azettuo. I muga ielleh. Kai nengomat aktivitietat nostatettas ičentunduo da kielen stuatusua da hyvinvoindua kyläs. Karjalan kielen da kul'tuuran hengihjiändäle fundamental'noloi kyzymyksii ollah nämmä: Ongo kielen tarkoitus kommunikatsii vai erilazuon ozuttamine - eroittauduo toizis kielis, toizis karjalan murdehisgi da jagavuo vihamielizikse klaaniloikse? Ongo karjalazen kul'tuuran tarkoitus surman kebjendämine vai karjalan kielen uudeh nouzuh kiändämine? Oman aktiivizuon karjalan kieleh nähte perustan kolmeh faktorah. Ongo karjalazien toimindu karjalan vai muun kielisty? Kaččougo toimindu mennyöh aigah vai suundavuugo se tulieh aigah? Kudai on tärgiembi, pruazniekku vai argiruado? Anna suomelaine puolistau karjalan kieldy suomelazele suomekse da ven'alaine ven'alazele ven'akse. A konzu karjalaine, kudai iče ei malta karjalan kieldy, toruau karjalan kieles toizen karjalazenke suomekse libo ven'akse, se ei ližiä uskuo karjalan kielen tulieh aigah. Kunnivoičen died'oidu, kudai oli uvvenaigaine omah aigah - häi ei oppinuh eliä oman died'oin tabah. Kul'tuurua emmo elätä nostalgiiruiččemal vahnua, a kehittämäl nygösty kohti uuttu aigua. Nedälis on kuuzi ruadopäiviä da yksi pyhäpäivy. Sendäh ruado olgah kuuzi kerdua tärgiembi migu pruazniekku. Nämil kritieroil piätän, kunne menen da midä ruan. Onnuako nämien duumienke jiän dissidentakse. Sanaine kielioigevuksis. Kaikil kielil on yhty pitkät juuret, sit aijas lähtijen konzu nouzimmo kahtel jallal kävelemäh Afrikan savannil. Kaikkien kielien kai sanat ollah laihinsanat. Erähät kielet kuoltah "luonnollizel" taval, toizii tapetah. Eläjät kielet kaiken aigua uvvistutah nenga, ku vähä ellendäzimmö omien tuhanden vuvven tagazien ezituattoloin paginua - hyö elettih erilazeh muailmas da tarvittih sih elaigah pädijiä kieldy. Vaiku kuolluot kielet ollah muuttumattomat. Mindäh sit maksau elvyttiä pienii kielii? Kirjas "The Green Book of Language Revitalization in Practice" Leanne Hinton ezittäy kolme syydy. Ezmäi, kielitiedoilijat tarvitah erilazii ezimerkilöi, ku parembi ellendettäs kielen toimindua. Toizekse, kieli kandau kul'tuurua, eloksentabua. Kieleh on lad'd'attu äijän tieduo kui eliä täs tämänaigazes ymbäristös. Kolmandekse, ristikanzan oigevuksien, kielellizen taza-arvon printsippu. Ristikanzan oigevuksil - da niilöin talluandal - on monituhatvuodehizet juuret. Nygözen zakonoinluajindan fundamentu on Yhtistynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsies, kudai annettih toizen muailmanvoinan hirvielöin riähkien tunnos. Deklaratsii johti kanzoinvälizih sobimuksih, kuduat sit valuttih kanzallizih zakonoih. Meile ylen tärgei on Europan Nevvoston annettu Vähembistökielien peruskirju. Net kunnivollizet valdivot, kuduat se ollah hyväksytty, ollah vellallizet raportuiččemah, kui todevutah kandurahvahien da monii sugupolviloi tiä elännyzien vähembistölöin kielioigevukset. Karjalazile se on ylen tärgei instrumentu omien kielioigevuksien ajandah. A vie zakonoigi tärgiembi on, kui iče karjalazet akkiloičemmo omua kieldy. Kielenelvytyksen sanastoh kuuluu terminy "idejolougine selgendämine". Se tarkoittau oman roinduperän hyväksyndiä da sen ellendämisty, midä sen edeh pidäy ruadua da midä se andau. Kieli eläy, ku se on kiini elaijas. Muzeis libo reservuatas se ei rubie elämäh. Kyzyygo se vägie? Ičenellendys andau vägie sih mi on tärgiedy - se kiändäy vaigien kebjiekse da kebjien vaigiekse.