Jogahizel oma Karjal

Martti Penttonen (Oma Mua 2008/22)

Opastunnuot karjalazet tietäh, ku karjalazet paistah karjalakse, kudaman murdehii ollah varzinkarjal da livvi da lyydi - erähičči nämii sanotah eri kieliksegi. A gu kuundelet paginua, midä merkiččöy sana Karjal, jo ei ole muga selvy, mi se on, Karjal. Ollougo kieli libo murreh, nygöine libo hävinnyh kul'tuuru, paikannimi, libo tovellizuttu vastuamatoi huaveh. Samal paikal on mondu nimie, samal nimel mondu paikkua. Ku et tarkah tiedäne pagizijan ajatuksii, pahoi ellendätgi. Karjalua on äijy, a karjalakse pagizijua vähä.

Toiči kahtu läs yhtenjyttymiä paginluaduu sanotah eri kielikse (kui serbii da horvuatii), toiči aiga eriluaduzii pagintaboi sanotah saman kielen murdehikse (kiinan murdehet). Ei ole miäryvehkehty, kudamal eroittua kielet da murdehet. Poliitiekallizet syyt toiči pannah sanomah kieldy murdehekse, toiči murrehtu kielekse.

Karjalan Tazavallas eläjile Pohjas-Karjal merkiččöy tazavallan pohjasozua, ga kieles da kul'tuuras paistes se tarkoittaugi Vienan karjalua da varzinkarjalan pohjastu murrehtu. Suvi-Karjal on segavembi - se voi olla varzinkarjalan suvimurreh da aloveh Luadogan da Vienan välis, libo tazavallan suvipuoli anukselazet lyydiläzet da vepsäläzet mugah lugijen. Muijalpäi tulluzile Karjal toinah on vai paikannimi. Hyö iče ollah karjalazet, karjalakse pagizii gost'u heile ei ole karjalaine da karjalan kielesgi hyö ei ni tahtota tiediä. Kenlienne školanopastujis kirjutti: "Väinämöine oli vahnu ven'alaine urhoi".

Suomes joga toizel on karjalastu rodn'ua da piivobutilkan bokasgi lugou Karjala. Erähät, kudamat sanotah omua paginua karjalan kielekse, paistah miltah liidehsuomelazel murdehel libo savolaismurdehel. Toizet ylen jyrkäh sanotah omua paginluaduu suomen murdehekse, hos paistahgi karjalan kieldy - libo mustellah kui buabo pagizi.

Suomes Pohjas-Karjal da Suvi-Karjal ollah toizet migu Karjalan Tazavallas. Suvi-Karjal on aloveh Lappeenrannan ymbäril da Pohjas-Karjal Jovensuun ymbäril. Mainitah äijii toiziigi Karjaloi. Suomespäin kaččojen Päivännouzu-Karjal (Itä-Karjala) enimyölleh tarkoittau endizen rajan ven'anpuolistu Karjalua. Luadogan koillispuolel on enne voinua Suomele kuulunuh karjalakse paissuh aloveh, Raja-Karjal. Luadogan Karjalah kuuluttih Raja-Karjal dai Luadogan luodehpuoline, Vuokses pohjazehpäi olii suomekse paissuh Keski-Karjal. Enimät Suomen karjalazet ollah Kannaksen karjalazii, ket elettih Luadogan da Suomenlahten välizel Karjalan Kannaksel.

Karjalan algu

Mintäh nämmii alovehii sanotah Karjaloikse? Kui sie paistih da nygöi paistah?

Karjalan kieli kehityi kandusuomespäi omakse kielekse Luadogan liidehpuolel enzimäzen vuozituhanden aigah. Vuozituhanden loppupuolel viikingat ruvettih ajelemah sidä kauti jogiloile da suveh. Vuozituhanden lopul, konzu sluavilazii rubei enämbäl tulemah suvespäi, muinazet karjalazet ruvettih eistymäh Luadogan ymbäri: tulijat varzinkarjalazet myödypäiväh, tulijat lyydiläzet da anukselazet vikse lähtiettih kierdämäh Luadogua vastupäiväh. Suomenlahten peräčuppuh jiännyöt muinazet karjalazet kehityttih ižoroikse. Loitombi Kannaksele da Luadogan päivänlaskupuolele siirdynyöt tuldih enämbäl kosketuksih hämäläzienke. Nämmä alovehet puututtih "Korelan" karjalazikse. Erähät karjalazet jatkettih vie loitombi luodehehpäi da vie enämbi sevoituttih hämäläzien da saamelazienke, roittih savolazet. Vuozisavoin aigah karjalazet levittih pohjazeh Vienan merele suate vienankarjalazikse.

Karjalazet toizen vuozituhanden allus

Vuozituhanden vaihtujes karjalazet oldih vägevät da ajeltih Pohjanlahteh suate, mečästettih turkiksii da otettih nalogoi saamelazil. Ga päivänlaskupuolespäi rubei tulemah vie vägevembiä joukkuo, ruočit, ket ven'alazien jyttyöh ruvettih omua valdivuo levendämäh. Ruočit vuvvennu 1293 perustettih Viiburin linnu da vuvvennu 1323 Orehovetskoin rauhas Ruočči da Ven'a (Novgorod) enzimäzty kerdua juattih Karjal. Suuri vuitti Kannakses puutui Ruočile, a Luadogu kogonah jäi Novgorodan valdah. Päivänlaskupuolespäi rubei tulemah rahvastu Kannaksele dai paikallizet eläjät prestiižan däh vaihtettih kieli - Kannas rodih suomelazekse, liidehsuomelazekse.

Ruočit

Tulijoin vuozisavoin aigan suomelazet ruoččilazienke da karjalazet ven'alazienke ylen äijäl torattih da yli rajan käydih toine toizen eländysijoi hävittämäh, hos yhty juurdu oldihgi. Valdivot tahtottih omua muadu suurendua, ližätä mečästysmuadu da saamelazil otettavii nalogoi. Ruočci ainos vai tuli vägevembäkse da eisti rajua päivännouzuhpäi.

1600-luvul Kägöisalmi - muinaine Korela - puutui Ruočin valdah, muga kui i alovehet Luadogan pohjaspuolel Rajakondussah. Ruočin okkupatsii, hävitys, suuret nalogat da uskondolline repressii karjalazile oldih vaigiet da karjalazet suurin joukoloin pajettih Ven'an puolele, kai Tverissäh. Muga algavui Tverin Karjal. Sijah tuli suomelastu da vähin vähäzin Luadogan päivänlaskurandu kui i nygöine Suomen Pohjas-Karjal suomelastuttih. Luadogan pohjasagjah Ruočči perusti omua valdua lujittamah Sordavalan linnan. Luadogan koillisčuragi tyhjeni, ga sinne ei muga äijiä tulluh siirdolastu da vähin vähäzin monet pagoh lähtennyötgi tuldih järilleh. Sendäh tämä Raja-Karjalakse sanottu aloveh Rajakonnus Suojärvele, Ilomantsih da Sordavalah, pyzyi karjalazennu.

Karjalazet toizen vuozituhanden puolivälis

1700-luvul Viiburin, Kägisalmen da Sortavalan ymbäristöt puututtih Ven'an valdah, da ruoččilazet herrat vaihtuttih ven'alazikse. Ruoččilazet oldih opastettu, ku pravoslavnoi uskondo on ven'alazien uskondo, sendäh karjalazil pidäy vaihtua uskondo luterilazekse. Ven'alazet oldih yhty mieldy täs siännös, sendähbo pravoslavnoloin karjalazien pidäygi vaihtua kieli ven'akse. Tämä poliitiekku ainos oli voimas, konzu laivembah, konzu jyrkembäh. Suomen karjalazetgi vie mustetah, kui 1900-luvun allus Kiprian perusti Raja-Karjalah ven'alastamisškolat, ga "sangeipiät" karjalazet pahoi opastuttih.

Jälgimäine vuozisada

Konzu Suomen valdivo irdavui Ven'aspäi 1917, se rubei kehittämäh talovehellizesti jälgehjiännytty Raja-Karjalua - suomelazekse. Suistamole tuli opastaiseminuaru da kylih tuli uuttu školua, kudamis opastus meni suomekse. Meččyruadoloih da tevolližusruadoloih tuli äijy ruadajua päivänlaskupuolespäi. Kirjattomile karjalazile tuli suomi kirjukielekse. Kodilois, suuris perehis, tiettäväine, pagin vie meni karjalakse. Ei sua tiediä, mittuine olis Raja-Karjal nygöi, ku elos jatkunus rauhas, suomelainego?

Tuli voinu. Nevvostoliiton hyökkävys Suomeh vuvvennu 1939 kerras miäräi rajakarjalazien ozan: läkkiä Suomeh tyhjin käzin uuttu elostu algamah da suomen kieldy opastumah! Kannakselazet da Luadogan luodehrannal elänyöt karjalazet suomen kieldy jo maltettihgi, hyö kaimattih vai koit. Nämmä alovehet kaikkineh muututtih ven'alazikse. On tyhjy dielo arbailla, oldasgo Suomen karjalazet suadu jiäjä karjalazikse omile roindurannoile evakkoh lähtemättäh, libo Siberihgo heijät oldas työnnetty - ei jiädy Stalinua vuottamah.

Karjalazien siirrot toizen vuozituhanden lopul

Karjalan ruadorahvahan kommuunan suomelazien johtajien käzitys karjalazis oli yhtenjyttyine Suomen johtajienke: heidy pidäy ruveta opastamah - suomekse. Yhtelläh, poliittizien kiännälmyksien da voinan jälgeh autonomizen tazavallan eläjis pidigi ruveta luadimah ven'alastu.

Suomelazile da ven'alazile valdivonjohtajile karjalazet ollah kui, filosoffu Rousseaun sanoin mugah, "hyvätabazet diikoit": karjalažuos vieraittamal da kazvattamal heis voi luadie putin suomelastu libo ven'alastu. Karjal heijän mugah on pädemätöi kieli, kudamal ei ole nimittumua ozua tulijas aijas. Muga vikse duumaittih iče karjalazetgi. Ei oldu valmehet suurih eloksen muutoksih da menetettih valdu sanella mielii omah iččeh näh da allettih ičegi pidiä omua kul'tuurua huonombazennu.

Mugago on? Kalevalagi tovestau, ku ammui karjalazil oli aktiivine oza kanzoinvälizes elokses. Ga kieli da kul'tuuru voijah eliä vai uvvistumal kaiken aigua: säilyttämäl vahnua omua, opastumal toizispäi, kehittämäl omua uuttu.

Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzanoigevuksien mugah jogahizel on oigevus suaja perusopastus muamankielel. Se ei tarkoita vaiku čuassuu nedälis oman kielen kursii. Se tarkoittau kaiken perusopastuksen (paiči vierahii kielii) opastustu muamankielel. Muamankieline opastus pidäy järjestiä, olgah opastujii hos vai yksi. Se ei ole lahju valdivospäi, se on valdivollizen vallan hindu. Tiettäväine, nygözes aijas muamankielen da valdivonkielen ližäkse pidäy maltua ulgomuan kielii. Kaupan da tehnolougien kieli nygöi enimyölleh on anglien kieli, ga ei yksin segi. Ga syndyyhäi piäh kieldy da kielien avul voi opastuo äidy muudugi toizien kanzoin elokses. Hos karjalan kielel ei sua pakita hamburgerua New Yorkan kioskas, ga hengen nälgiä se hoivendau. Karjalazii ei ole lepitty tuohijallaččilois meččytroppazii myöte astumah - hyvin voijah ajella nahkukengis muailmal bisnesmenannu da olla ylbienny omis juuris - ei olla toizii pahembannu eigo parembannu.