Nygöi kai Karjalan Tazavallan eläjät jo ei hyvin tiijetä, ket ollah karjalazet. Ollahgo hyö azerien libo armeniilazien jyttymät tulolazet, ket ollah tuldu ven'alazien keskeh elämäh? Hätkengo tiä eletäh? Mittumua kieldy paistah?
Tiettäväine ammuzis aijois ei ole dokumentua da varmua tieduo --- yksikai ennevahnazisgi aijois on arheolougistu, geneetiekallistu da kielitiijollistugi tieduo: kus tuldih rahvahat, ket oldih, kui kieli kehittyi.
Nygöi ellendämmö, ku meijän ihmislaji (homo sapiens sapiens) rodivui sada - kaksisadua tuhattu vuottu tagaperin Afrikas. Tiet toizen Neanderthalin ristikanzanke (homo sapiens neanderthalis), mi eli vie kaksi- kolmekymmen tuhattu vuottu tagaperin Jeuropas, toinah Suomesgi, ergavuttih jo puolen mil'l'ounua vuottu tagaperin. Segi tiijetäh, gu mintah luonnonkatastrofan periä erähiči homo sapiens sapiensan miäry oli alle kaksi tuhattu hengie. Syykse arvellah vulkanan räjähtysty seiččiekymmen tuhattu vuottu tagaperin.
Yhtelläh, rahvastu liženi, da Afrikaspäi pidi lähtie muijallegi syömisty eččimäh. Siepäi tuldih Jeuraazieh da ielleh Austraalieh da Amerikkah. Jeuroppah nygözenjyttyine ristikanzu tuli nelli- kolmekymmen tuhattu vuottu tagaperin. Silloi ilmasto vähä vähäl kylmeni da oli kylmimmilläh kaheksatostutuhattu vuottu tagaperin. Pohjazet alovehet nygözen Gollandien kohtas Pol'šah, Baltieh da ielleh Siberih oldih jiän al. Sendäh rahvahile pidi pajeta kylmiä suvehpäi Iberile, Balkanile da Mustanmerelluo. Kui hyö paistih, ei ole varmua tieduo, a rubien sellittämäh kielitiedoilii Kalevi Wiikan mallin mugah.
Pagolazien eländykohtis väit tiivistyttih, mi kehitti yhtehisty paginluaduu. Uskotah, ku Mustanmerelluo, nygözen Ukrainan alovehel piäkieli oli suomelas-ugrilaine, Balkanil toinah jo silloi indo-jeuroppalaine da Iberil kolmas kieli, toinah nygözen baskin suguine. Kylmimmän aijan jälgeh ilmasto rubei "ravieh" lämbenemäh da kymmene tuhattu vuottu tagaperin ilmasto oli läs nygözen jyttyine. Jiänke pohjazeh siirryttih rahvasgi. Suomelas-ugrilazet tuldih elämäh mainitul vyöhykkehel Gollandies Siberih. Balkanil da Iberilpäi väit sežo nostih pohjazembah da voidih sevoittuogi nygöizen Germuaniin alovehel. Täs kehitykses jo alletah nägyö nygözen Jeuropan kanzoin juuret.
Jiän al pal'l'astunuol vyöhykkehel ruvettih kazvamah kazvit, tuldih mečän elätit, da niijen peräs meččyniekat. Uskotah gu täl meččyvyöhykkehel bisneskielenny oli suomelaz-ugrilaine kieli. Jiän reunal elettih, päivänlaskun puoles päivännouzun puoleh lugijen, net suomelaz-ugrilastu kieldy pagizijat rahvahat, kenes myöhembi tuldih germuanit, baltit, sluavit, saamelazet/suomelazet, volgalazet da permiläzet.
Kymmene tuhattu vuottu tagaperin Balkanil allettih ruadua muada. Tämä uuzi elinkeino andoi suurembale joukole varmemban eloksen da sentäh ilmaston lämmites se algoi levitä pohjastu kohti. Pidäy mustua, kul'tuuru voi levitä rahvahan leviemättähgi. Viizi tuhattu vuottu tagaperin muanruado piäzi jo lounazeh Suomeh, a kaikkii pohjazimbat rahvas vie nygöigi ei ruata muada. Jeuropan kielihistouriin kannal oli merkičyksellisty, gu muanruado algavui indojeuroppua pagizijal alovehel --- vil'l'ansiemenienke levittih kielen siemenetgi.
Muanruavon levites pohjazehpäi, tämä uusi tehnolougii tuli alovehel, kus paistih suomelaz-ugrilastu kieldy. Meččyniekat kačottih tämän kul'tuuran parembakse da vaihtettih kielen. Ga sih indo-jeuroppalazeh kieleh hyö ei tävvelleh opastuttu, sendäh rodivui uuzi kieli, kudai myöhembi jagavui germuaniekse, baltikse da sluavikse. Germuanien murreh sai baskivaikutustu da algoi kehittyö eri kielekse. Balti da sluavi kehityttih eri suundih sendäh gu net oldih enämbi kosketuksis eri suomelaz-ugrilazienke, baltit saamelaz-suomalazienke, sluavit volgalazienke. Nämmä kielet rodivuttih viizi tuhattu vuottu tagaperin.
Fennoskandii algoi paljastuo mannerjiän alpäi kymmene tuhattu vuottu tagaperin. Jiän perävyndy luodeheh vihjua kuspäi tuldih rahvas - liidehespäi Mustanmeren suunnas, kus oli suomelaz-ugrilazien pezä. Silloi tänne allettih tulla meijän (suvi)saamelazet ezi-ižät. Aijoinaloh mua nouzi da tilua oli enämbi ga rahvastugi liženi. Rannikol eläjät oldih enämbäl kosketuksis muun mieronke.
Nelli tuhattu vuottu tagaperin Suvi-Suomeh vaikutti baltilaine "pal'l'ainekirveskul'tuuru". Se muutti rannimbazet eläjät "Baltiekkumeren suomelazikse". Kolme tuhattu vuottu tagaperin, germuanit tuldih kosketuksih nämmien kandusuomelazienke, enämbi Suomenlahten pohjaspuolel migu suvipuolel. Päivännouzun puolel pohjazes susiedat oldih permiläzet, suvembas volgalazet. Täh luaduh nygözen ajanluvun allus tiä pohjazes elettih rahvahat, kedä voi kuččuo nimil vepsäläzet, čuudit, virolazet da hämäläzet. Enzimäzel vuozituhandel karjalazet rodivuttih hämäläzien da vepsäläzien välih yhtenjyttyöh kui vatjalazet rodivuttih vepsäläzien da virolazien välih, liidehvirolazet (voru-setulazet) virolazien da čuudien välih da liiviläzet virolazien da lättien välih.
Vuottu tuhat kohti heimorakendeh algoi olla kudakui nygöigi tunnistettavu. Karjalazien da hämäläzien välih rodivuttih savolazet, karjalazien da vatjalazien välih ižorat da vie karjalazien da vepsäläzien välih lyydiläzet.
Suuri muutos karjalazien da suomelazien elokseh tuli, ku vuozituhat tagaperin susiedumualoih algoi rodivuo valdivuo. Mittuine oli aijan hengi, sen voi lugie ezimerkikse Nestorin hrouniekas. Täs kehitykses myöhästyimmö da sen myöhästyndän periä tuhanden vuvven aijan olemmo suannuh tirpua ylen äijän torua da gor'ua. Ruočči da Ven'a allettih kiistah vallata alovehii da lujittua omua valdua. Karjal juattih vuvvennu 1323. Ruočči da Ven'a, heis ičesgi suomelas-ugrilastu juurdu, pandih suomelazet da karjalazet toine toizenke toruamah da toine-tostu heikendämäh vuozituhannekse.
Jälgimäzet tuhat vuottu Karjal on olluh puaksuh toratanderehennu. Erikseh voibi mainita 1600-luvun, Stolbovan rauhan 1617 da vieronvoinan 1656, min periä karjalazii kymmenin tuhanzin pageni Ruočin valdua da uskonduo Tverissah. Toinah parasta aigua karjalazile oli 1800-lugu, konzu kai karjalazet kuuluttih samah valdivoh, tiettäväine ven'alastuttamizen painehien al. Jälgimäzet sada vuottu ollah oldu kaikis pahimmat sendäh, ku silloi siirreldih ei yksin valdivoloin rajoi ga rahvahiigi: Suomen karjalazet pajettih Ven'ua da tilah tuodih vakkinazii rahvahii ket ei nimidä tietty karjalazis. Siepäi lähtennyöt karjalazet sevoitettih ymbäri Suomie toizien heimoloinke "homeopuattizesti". Ven'an puolen karjalazetgi čud vai ei jovvuttu siirrettäväkse omas kodirannas voinan jälgeh, ga silkerdua suadih jiähä omale muale. Yksikai Nevvostoliitos elinkeinorakendehen muutos hävitti karjalazien kylät da siirdi rahvahan linnoih, rahvahien sulatuspäččih. Samal karjalankieline opastusgi kuilienne unohtui, tiettävine ei petties.
Tuliet vuozikymmenet voijah karjalazile olla ihan lopullizen tärgiet. Ilmai kul'tuurua da talovehellistu perustua karjalazet täyzin liitytäh kielenvaihtajien joukkoh. Yhtelläh voi olla vie mahto toizenluaduzehgi tulevazuoh. Ku vai karjalazil ičelläh ollou "perspektiivua", sit jälgeläzetgi pyzytäh omas joukos. Kalevalua pidäy lugie da jouhikkuo soittua, ga se yksin ei pie kieldy elos. Pidäy maltua ekolougiedu, tiedo-, bio- da nanotehniekkua da ruadua nygyaigazii tuottavii ruadoloi omal kielel. Sih niškoi pidäy školaopastustu kohendua, perustua rahvahien akadeemieloi, ammattiopistoloi, yliopistuogi. Niken ei voi ruadua kaikkie, a jogahine oman kul'tuuran suvaiččii voi ruadua midätahto oman heimon säilyndän hyväkse.
Kuibo pidäy vastata kyzymykseh, kuspäi tulimmo? Viizituhattu sugupolvie tagaperin rubeimmo nygözenjyttyizekse ristikanzakse Afrikas. Kaksituhattu sugupolvie tagaperin tulimmo Jeuroppah. Jälgimäzen jiäkavven jälgeh tulimmo jiänke lähembä sidä kohtua, kus nygöigi elämmö --- sendäh voimmo sanuo, ku tiä olemmo elänyh jo viizisadua sugupolvie. Jälgimäzen viijenkymmenen sugupolven aigan saimmo ven'alazet susiedakse. Kolmen jälgimäzen sugupolven aigah myö karjalazet ylen äijäl sevoituimmo ven'alazien da suomalazienke. A täs kohtas iellehpäi myö da tulijat kaksi kolme sugupolvie, kunnebo lähtemmö?
Passibot professorale Kalevi Wiikale tekstan tarkistamizes. Kirjutustu valmistajes on käytetty ainehistuo: Kyösti Julku (toim.): "Itämerensuomi, eurooppalainen maa", Kalevi Wiik: "Eurooppalaisten juuret", da Kalevi Wiik: "Suomalaisten juuret".