Kačottuloin kirjoin joukos yksi puoli oli eri ainehien opastundukirjoi, toine puoli karjalakse kiännettyy školniekoin lugiettavakse tarkoitettuu kaunehliteratuurua. Kaikkiedah karjalankielisty kirjua silloi painettih ruttozeh kolmattu sadua. Midä niilöis kirjois voi enämbi seiččiekymmendy vuottu myöhembi opastuo? Ylen äijän. Rivilöil da rivilön välis voi lugie, mittuine oli elaigu da mittustu poliitiekkua silloine valdu ajoi. Voi nähtä, midä školnikoile opastettih da oldihgo pättävät opastundukniigat. Da vie, mittustu karjalan kieldy silloi käytettih da mittuine kielipoliitiekku silloi oli vallal da mittuine stuatussu oli karjalan kielel. Opin vähäzen sellittiä, midä lövvin.
![]() | >
Kuva Miloradovan učebnikaspäi. |
Kirjoin syväindöh on vägi äijän tungiettu ideolougiedu. Vallankumovukses vallan ottanuot bol'ševikat oldih vie ylen hiilavat da toizenlazile ajatuksile ei olluh sijua. Oigiesolendan miäräi yksi puoloveh, tarkembi sanojen sen puolovehen johtai, kaikentiedäi diktuattoru. Nämä kirjat on kirjutettu viizitostu - kaksikymmen vuottu vallankumovuksen jälgeh. Se on lyhyt aigu aiguzen ristikanzan mustos, a vallankumovuksen aigah nämii kirjoi lugijat školniekat vie ei oldu roittu. Kaikis kirjois, olgah net libo muantieduo libo kielen opastundua, lapsile mustoitetah tsuarin aiguzis pahuksis, pomešiekoin, kulakoin, pappiloin da kuptsien pahois ruadolois da nygözes ozakkahas elokses. Kieliopin ezimerkis lapsi lugou: "Sendäh l'ubimmo Stalinua ku häi andoi meile ozakkahan eloksen" – samah aigah NKVD vedeli tuattua ammuttavakse. Joga kirjas moni kerdua kiitelläh kolhozua kui lehmilgi nygöi on uvvet valgiet tahnuot – sih aigah muatalohuon pakkokollektivizatsii jo oli tappanuh enämbi kymmendy miljonua ukrainalastu, kolmanden vuitin rahvahan luvus, nälgäh. Zinaida Dubininan kerdomus "Brihaččuine da Stalin" "Omil pordahil" kirjas hyvin kuvuau risturiidua vahnemban rahvahan peitetyn tovellizuon da lapsien školas omaksutun uvven pravvan välil.
![]() | >
Kuva "Ruamma urhakaldi" kniigaspäi |
Paginanalazis kirjois enzimäzet on luajittu 1933 Tveris, jälgimäzet 1940 Petroskois. Paiči paikas, nämä erotah kieles da kirjaimikos. Tverin kirjat painettih latinalazel kirjaimikol Bubrihan enzimäzel kirjukieliversiel, Petroskoin kirjat kirillizel kirjaimikol Bubrihan toizel kirjukieliversiel. Tverin kirjat ollah buitegu "jälgileninalazet", Petroskoin kirjat puhtahasti stalinalazet. Tveriläzes "Ruamma urhakaldi" kirjas kirjutetah, ku tsuarin aigah karjalazet oldih "hormiloin" (ven'alazien) pomešiekoin "rabat" (orjat), a vallankumovus piästi heijät välläle da nygöi hyö voijah opastuo kirjah da kaikkih ammattiloih omal kielel. Mieldykiinnittäi on tämän "Ruamma urhakaldi" kirjan lugu "Karielan Respublikas". Sen mugah "karielat" opastutah "finnoin" kielel "sendäh gu se on heil kebjiembi migu hormiloin kieli". Kirjan kirjuttai vikse ei tahto pahoittua "ruskieloin fennomanoin" mieldy, kuduat opittih kazvattua karjalazii putin suomelazikse. No puolenkymmendy vuottu myöhembi suomen kieli puutui "fašistoin kielekse" da heitettih toppuvakkah da Karjalan tazavallas pidi ottua karjal rahvahan kielekse. Ga sillozes Karjalan tazavallas (kui i nygöi) oli probliemu: ei olluh karjalan kirjukieldy - oli vaiku karjalan murdehii. Ei tahtottu ottua Tveris käytettyy Bubrihan enzimästy kirjukieldy, pidi luadie uuzi versii kirjukieles. Stahanovalazet kielen udarniekat kolmes vuvves luajittih uvven kirjukielen da uvvet opastundukirjat. Oligo se suvaičukses omah kieleh libo Stalinan varavos, ga yksikai luajittih da se oli ylen kunnivoittavu ruado.
![]() | >
Stahanov. Kuva "SSSR:n istorijan lyhyt kursa" kirjaspäi. |
Kolmekymmenluvun lopun opastundukirjois virralline stiil'u on optimizmu: Elaigu kohenduu suurin harpavuksin. Rinnakkai ollah kerdomukset tsuarinaiguzes nälläs da revus, da kerdomukset ozakkahas nygözes sähköl vallatus elaijas, konzu traktorat da kombainat ajellah kolhozan peldoloil da illal muga ruadajat kui i lapset kerävytäh kluubah pläššimäh libo kinuo kaččomah. Yhtelläh rivilöin välit lugijen nämien kirjoin muailmu ozutahes aiga hirvikse. Kolhozois yhtet ruadajat ylitetäh normat monikerdazesti, toizet ollah laškat, ei täytetä normua, kolmandet peitoči luajitah pillua. Konzu kus jiävinöy tundematoi ristikanzu, ga špionu, ilmoita zastuavah libo štuabah. Ku tuhjoižikos krabissou, ammu.
Opastundukirjois suuri vuitti on aberiloi da muudu kielenopastundukirjua. Hyvän opastajanke kielen opastundah net oldas viegi ihan pättävät. Oli i kieliopit: Anisimovan luajittu enzimäine oza muodo-opis da Rigojevan luajittu toine oza virkehopis. Net on kirjutettu aiga jygieh luaduh da ollah vaigiesti ellendettävät, ga moine perindöhäi viegi jatkuu kieliopin kirjutukses. Aiga kummallistu on se - vikse Moskovan mielikse? - ku karjalan kielioppii on opittu luadie ven'an kieliopin jyttyzekse: Sijoi kaikkiedah on yheksä, paikkusijua vaiku kolme: mestnoi (školas), vhodnoi (školah) da datel'noi (školal). Sendäh "mužikku astuu järvel" voi tarkoittua järvele, järven piäl (jiäl), libo järvelpäi muale astundua - kuulijan pidäy tiediä, kudamas on kyzymys. Kielenopastuksen avukse on luajittu pättävät luvendukniigat kaikenigäzile da vie vägitukku kaunehliteratuurua. Nygöi se nagratuttau, ku lapsien opastundukirjas on ezimerkitekstannu rinnakkai elättisuarnua da Ždanovan kirjutustu "Agituatoran bloknotaspäi".
![]() | >
Fortunatovan Luvendakniiga I |
Kolmekymmenluvun opastuspoliitiekas minuu miellyttäy usko vallenduksen idejah: opastumal ristikanzu voi kohendua omua elaigua. Ga tiettäväine tädägi käytettih oman propagandan lujuandah. "Ruamma urhakaldi" kirjas kirjutetah: "Mužikkua opastua, kui kondieta čiepistä laskie, paistih bajarit. Sentäh oli meijän mua kirjatoi da pimie, nälgähine i revukas". Nämmien kirjoin vuoh tahtottih kazvattua karjalazis lapsis karjalan kielel täyzivaldastu kanzalastu nygyaigazeh yhteiskundah. Luonnontiijon, muantiijon da matemaatiekan opastuntukniigat hyvin opastetah ellendämäh muailmua, kus elämmö da net kirjat pättäs vie nygöigi lugiettavakse - nygöihäi ristikanzu kuulou da duumaiččou kaikenjyttymiä, a harvu ken azettuu šeikuiččemah kui net dielot toven ollah. Školniekale nevvotah savimiäčyn vuoh elledämäh, mindäh on yö da päivy, kezä da talvi, kui i ellendämäh vihmat da tuulet, tavvit da ravvan luajindu. Nareko voibigi sanuo: ei ole karjalazis oman kielen pidäjikse, ku ei maltetanne toizen astien yhtälyö (uravnenijua) karjalakse reššie.
![]() | >
Barkovan "Fizičeskoj geografija" |
![]() | >
Kuva kirjaspäi "Estestvoznanija" |
![]() | >
Kuva kirjaspäi "Estestvoznanija" |
![]() | >
Kiselevan "Algebra" |
Bubrihan kielii monet sanotah karjalazile ellendämättömäkse tegokielekse. Karjalankieline opastus 30-luvul oli poliittine projektu, mugai opastuksen da kielen vastustamizes on äijy poliitiekkua. Rippuu i syväindös midä voi ellendiä. Algukluasoin opastundukirjois on kaikile karjalazile ellendettäviä suarnua da paginua čomal karjalan kielel, a matemaatiekan terminolougiedu ei voi ellendiä ellendämättäh matemaatiekkua. Molotovan paginua korgevimas nevvostos 1939 - moinegi kniigaine silloi jullattih karjalakse - voi ellendiä vaiku tiedämäl, midä net ven'an kielen sanat silloi Kremlis tarkoitettih. Toinah tämä kirillizel kirjaimikol kirjutettu tekstu on kebjiembi ellendiä ven'alazele migu karjalazele, hos i sanoin loppulois on kummallizii karjalazii piättehii. Erähičči kirjois käytetäh sudre ven'alazii sanoi, hos i olis olluh omiigi karjalazii sanoi, ezimerkikse ilmansuunnat. Jo aijembi kritikuičin kieliopin ven’avuttamistu. Dai oigiehkirjutukses on tolkuttomuksii. Vikse poliittizis syylöis pidi ruveta käyttämäh kirillisty kirjaimikkuo da sendäh "jyvä" da "juvva" kirjutetah ven'alazel "ju" kirjaimel, "jalgu" da "jälgi" kirjutetah "ja" kirjaimel. Kieliopin luadijan mugah lugijal pidäy tiediä, konzugo sanas on ezi- da konzu tagavokali. Sanaston, kieliopin da oigiehkirjutuksen kummallizuksih huolimattah mollembiegi Bubrihan karjalua voi ellendiä da harjavuttuu net tunnutah aiga luonnollizel.
Kolmekymmenlugu oli karjalazile hirvei aigu. Yhtelläh nämii kirjoi kačottuu voi sanuo ku se oli karjalan kielen kulduaigu. Kodvazen aigua karjalan kieli oli ihan oigei kirju- da školakieli da karjalazet oldih karjalankielizinny kehityskelbostu putin rahvastu. Karjalazil oli muga kui luba da mahto nosta nygyaigazekse kul'turnoikse rahvahakse. Opastajat da kiändäjät kerrittih kahtes kolmes vuvves luadimah uskomattoman miärän kirjua kul'tuurutazon nostamizekse. Oli neruo, aigua da dengua. Tämä on minun mieles kolmekymmenluvun karjalankielizien opastundukniigoin suuri viesti meile täs aijas eläjile.
Nygözenny aijannu kaikenmostu resursua on enämbi, a karjalazet ollah väzytty olemah karjalazinnu. Karjalan kielen tiedäjät iče sanotah julgi, ku karjalan kieli ei rubie suamah virrallistu stuatussua da ei pie karjalazile yhtehisty kirjukieldy. Kolmekymmenluvul kyläkarjalazile opastettih uuzii tehnolougizii keksindölöi karjalakse. Nygöi karjalan kieldy opastetah kui mennyön aijan ilmivönny – ei nygyaigazii ruadoneroloi, a sidä kui ammui venehty luajittih libo pelvastu loukutettih.
Täs kirjutukses mainittuloi kirjoi voi kačella alguperäzes muvvos (djvu-formuatas) Karjalan Kielen Seuran digikirjastos. Suurdu vuittii kirjois voi i lugie latinalazel kirjaimikol opastajat.net verkosivustol.
Martti Penttonen