30-lugu‎ ‏-‎ ‏karjalan kielen kulduaigu

Silloi toiči olen kuulluh paginua,‭ ‬enimyölleh pahua,‭ ‬Bubrihan‭ kirjukieles da ennevoinallizis karjalankielizis školakirjois.‭ Ottavuin ečittelemäh nengomii kirjoi,‭ ‬lugemah da‭ ‬panemah‭ niidy Internettah toiziengi kačottavakse.‭ Enämbi tuhattu čuassuu käytin nellänkymmenen kirjan, nelläntuhannen sivun kačondah, kudamidä niilöis kirjois olen opastunnuh.‭ ‬Voi kyzyö,‭ ‬oligo‭ ‬tolkuu‭ käyttiä muga äijän aigua nengomah mielettömäh dieloh.‭ ‬Minun mieles oli.

Kačottuloin kirjoin joukos yksi‭ puoli oli eri ainehien opastundukirjoi,‭ ‬toine puoli karjalakse kiännettyy školniekoin lugiettavakse tarkoitettuu kaunehliteratuurua.‭ ‬Kaikkiedah karjalankielisty kirjua silloi painettih ruttozeh‭ ‬kolmattu sadua.‭ ‬Midä niilöis kirjois voi enämbi seiččiekymmendy vuottu myöhembi opastuo‭? ‬Ylen äijän.‭ ‬Rivilöil da rivilön välis voi lugie,‭ ‬mittuine‭‬ oli elaigu da mittustu poliitiekkua silloine‭ valdu ajoi.‭ ‬Voi nähtä,‭ ‬midä školnikoile opastettih da oldihgo pättävät opastundukniigat.‭ ‬Da vie,‭ ‬mittustu karjalan kieldy silloi käytettih da mittuine kielipoliitiekku silloi oli vallal da mittuine stuatussu oli karjalan kielel.‭ ‬Opin vähäzen sellittiä, midä lövvin.

>
Kuva Miloradovan učebnikaspäi.

Kirjoin syväindöh on vägi äijän tungiettu ideolougiedu. Vallankumovukses vallan ottanuot bol'ševikat oldih vie ylen hiilavat da toizenlazile ajatuksile ei olluh sijua. Oigiesolendan miäräi yksi puoloveh,‭ ‬tarkembi sanojen sen puolovehen johtai,‭ ‬kaikentiedäi diktuattoru. Nämä kirjat on kirjutettu viizitostu‭ ‬-‭ ‬kaksikymmen vuottu vallankumovuksen jälgeh.‭ ‬Se on lyhyt aigu aiguzen ristikanzan mustos,‭ ‬a vallankumovuksen aigah‭ nämii ‬kirjoi lugijat školniekat vie ei oldu roittu.‭ ‬Kaikis kirjois,‭ ‬olgah‭ ‬net libo‬ muantieduo libo kielen opastundua,‭ ‬lapsile‭‬ mustoitetah tsuarin aiguzis pahuksis, pomešiekoin,‭ ‬kulakoin,‭ ‬pappiloin da kuptsien pahois ruadolois da nygözes ozakkahas elokses.‭ ‬Kieliopin ezimerkis lapsi lugou:‭ "Sendäh l'ubimmo Stalinua ku häi andoi meile ozakkahan‎ eloksen‭" – ‬samah aigah NKVD vedeli tuattua ammuttavakse.‭ Joga kirjas moni kerdua kiitelläh kolhozua kui lehmilgi nygöi on uvvet valgiet tahnuot‭ – ‬sih aigah muatalohuon‭ pakkokollektivizatsii jo oli tappanuh enämbi kymmendy miljonua‭ ukrainalastu,‭ ‬kolmanden vuitin rahvahan luvus,‭ ‬nälgäh.‭ Zinaida Dubininan kerdomus‭ "‬Brihaččuine da Stalin‭" "‬Omil pordahil‭" ‬kirjas hyvin kuvuau risturiidua vahnemban rahvahan‭ peitetyn tovellizuon‭ ‬da lapsien školas omaksutun uvven pravvan‭ välil.

>
Kuva "Ruamma urhakaldi" kniigaspäi

Paginanalazis kirjois enzimäzet on luajittu‭ ‬1933‭ ‬Tveris, jälgimäzet‭ ‬1940‭ ‬Petroskois.‭ ‬Paiči paikas,‭ ‬nämä erotah kieles da kirjaimikos.‭ ‬Tverin kirjat painettih latinalazel kirjaimikol Bubrihan enzimäzel‭ ‬kirjukieliversiel‭‬,‭ ‬Petroskoin kirjat kirillizel‭ kirjaimikol Bubrihan toizel kirjukieliversiel‭‬.‭ ‬Tverin kirjat ollah buitegu‭ ‬"jälgileninalazet‭"‬,‭ ‬Petroskoin kirjat puhtahasti stalinalazet‭‬.‭ ‬Tveriläzes‭ "‬Ruamma urhakaldi‭" ‬kirjas kirjutetah,‭ ‬ku tsuarin aigah karjalazet oldih‭ "‬hormiloin‭" (‬ven'alazien‭) pomešiekoin‭ "‬rabat‭" (‬orjat‭)‬,‭ ‬a vallankumovus piästi heijät‭ välläle da nygöi hyö voijah opastuo kirjah da kaikkih ammattiloih‭ omal kielel.‭ ‬Mieldykiinnittäi on tämän‭ "‬Ruamma urhakaldi‭" ‬kirjan lugu‭ "‬Karielan Respublikas‭"‬.‭ ‬Sen mugah‭ "‬karielat‭" ‬opastutah‭ "‬finnoin‭" kielel‭ "‬sendäh gu se on heil kebjiembi migu hormiloin kieli‭"‬.‭ ‬Kirjan kirjuttai vikse ei tahto pahoittua‭ "‬ruskieloin fennomanoin‭" ‬mieldy,‭ ‬kuduat opittih kazvattua karjalazii putin suomelazikse.‭ ‬No‭ ‬puolenkymmendy vuottu myöhembi suomen kieli puutui‭ "‬fašistoin kielekse‭" ‬da‭ ‬heitettih toppuvakkah da‭ Karjalan tazavallas pidi ottua karjal rahvahan kielekse.‭ Ga sillozes Karjalan tazavallas‭ (‬kui i nygöi‭) ‬oli probliemu:‭ ei olluh karjalan kirjukieldy‭ ‬-‭ ‬oli vaiku karjalan murdehii.‭ Ei tahtottu ottua Tveris käytettyy‭ ‬Bubrihan enzimästy kirjukieldy,‭ pidi luadie uuzi‭ ‬versii‭ kirjukieles.‭ ‬Stahanovalazet‭‬ kielen‭ udarniekat kolmes vuvves luajittih uvven kirjukielen da uvvet opastundukirjat.‭ ‬Oligo se suvaičukses omah kieleh libo Stalinan varavos,‭ ‬ga yksikai luajittih da se oli ylen kunnivoittavu ruado.

>
Stahanov. Kuva "SSSR:n istorijan lyhyt kursa" kirjaspäi.

Kolmekymmenluvun lopun opastundukirjois virralline stiil'u‭‬ on optimizmu:‭ ‬Elaigu kohenduu suurin harpavuksin. Rinnakkai ollah kerdomukset‭ ‬tsuarinaiguzes nälläs da revus,‭ da kerdomukset ozakkahas nygözes sähköl vallatus elaijas,‭ konzu traktorat da kombainat ajellah kolhozan peldoloil da‭ illal muga ruadajat kui i lapset‭ ‬kerävytäh‭‬ kluubah‭ pläššimäh‭ ‬ libo kinuo kaččomah.‭ ‬Yhtelläh rivilöin välit‭ ‬lugijen nämien‭ kirjoin muailmu ozutahes aiga hirvikse.‭ ‬Kolhozois yhtet ruadajat ylitetäh normat monikerdazesti,‭ ‬toizet ollah laškat,‭ ‬ei täytetä normua,‭ ‬kolmandet‭‬ peitoči luajitah pillua.‭ ‬Konzu kus jiävinöy‭ ‬ tundematoi ristikanzu,‭ ‬ga špionu,‭ ‬ilmoita zastuavah libo štuabah‭.‭ ‬Ku‭ ‬tuhjoižikos‭ ‬krabissou,‭ ‬ammu.

Opastundukirjois suuri vuitti on aberiloi da muudu kielenopastundukirjua.‭ ‬Hyvän opastajanke kielen opastundah net oldas viegi ihan pättävät.‭ ‬Oli i kieliopit:‭ ‬Anisimovan‭ luajittu enzimäine oza‭ ‬muodo-opis da Rigojevan luajittu toine‭ oza virkehopis.‭ ‬Net on kirjutettu aiga jygieh luaduh da ollah vaigiesti ellendettävät,‭ ‬ga moine‭ ‬perindöhäi‭ viegi jatkuu kieliopin kirjutukses. Aiga kummallistu on se‭ ‬-‭ ‬vikse Moskovan mielikse‭? ‬-‭ ‬ku‭ karjalan kielioppii on opittu luadie ven'an kieliopin jyttyzekse:‭ ‬Sijoi kaikkiedah on yheksä,‭ ‬paikkusijua vaiku kolme:‭ ‬mestnoi‭ (‬školas‭)‬,‭ ‬vhodnoi‭ (‬školah‭) ‬da datel'noi (školal)‏.‎ ‏Sendäh‭ "‬mužikku astuu järvel‭" ‬voi tarkoittua järvele,‭ ‬järven piäl (jiäl),‭ ‬libo järvelpäi muale astundua‭ ‬-‭ ‬kuulijan pidäy tiediä,‭ ‬kudamas‭ on kyzymys.‭ ‬Kielenopastuksen avukse on luajittu pättävät luvendukniigat kaikenigäzile da vie vägitukku kaunehliteratuurua.‭ ‬Nygöi se nagratuttau,‭ ‬ku‭ lapsien opastundukirjas on ezimerkitekstannu rinnakkai‭ elättisuarnua da Ždanovan kirjutustu‭ "‬Agituatoran bloknotaspäi‭"‬.

>
Fortunatovan Luvendakniiga I

Kolmekymmenluvun opastuspoliitiekas minuu miellyttäy usko‭ ‬vallenduksen idejah:‭ ‬opastumal ristikanzu voi kohendua omua elaigua.‭ ‬Ga tiettäväine tädägi käytettih oman‭ propagandan lujuandah.‭ "‬Ruamma urhakaldi‭" ‬kirjas kirjutetah:‭ "Mužikkua opastua,‎ ‏kui kondieta čiepistä laskie,‭ ‬paistih bajarit.‭ ‬Sentäh oli meijän mua kirjatoi da pimie, nälgähine i revukas‭"‬.‭ ‬Nämmien kirjoin vuoh‭ ‬tahtottih kazvattua karjalazis lapsis karjalan kielel täyzivaldastu‭ ‬‬kanzalastu‭ nygyaigazeh yhteiskundah.‭ ‬Luonnontiijon,‭ ‬muantiijon da matemaatiekan opastuntukniigat hyvin opastetah ellendämäh muailmua,‭ ‬kus elämmö da net kirjat pättäs vie nygöigi‭ lugiettavakse‭ ‬-‭ ‬nygöihäi ristikanzu kuulou da‭ ‬duumaiččou‭ kaikenjyttymiä,‭ ‬a harvu ken azettuu šeikuiččemah kui net dielot‭ toven ollah.‭ ‬Školniekale nevvotah savimiäčyn vuoh elledämäh, mindäh on yö da päivy,‭ ‬kezä da talvi,‭ ‬kui i ellendämäh vihmat da tuulet,‭ ‬tavvit da ravvan luajindu.‭ ‬Nareko voibigi sanuo:‭ ‬ei‭ ole karjalazis oman kielen pidäjikse,‭ ‬ku ei maltetanne toizen astien yhtälyö‭ ‬(uravnenijua) karjalakse reššie.

>
Barkovan "Fizičeskoj geografija"

>
Kuva kirjaspäi "Estestvoznanija"

>
Kuva kirjaspäi "Estestvoznanija"

>
Kiselevan "Algebra"

Bubrihan kielii monet sanotah karjalazile ellendämättömäkse tegokielekse.‭ ‬Karjalankieline opastus‭ ‬30-luvul oli poliittine projektu,‭ ‬mugai opastuksen da kielen vastustamizes on äijy poliitiekkua.‭ ‬Rippuu i syväindös midä voi ellendiä. Algukluasoin opastundukirjois on kaikile karjalazile ellendettäviä suarnua da paginua čomal karjalan kielel,‭ ‬a matemaatiekan terminolougiedu ei voi ellendiä ellendämättäh matemaatiekkua.‭ ‬Molotovan paginua korgevimas nevvostos 1939‎ ‏-‎ ‏moinegi kniigaine silloi jullattih karjalakse‭ ‬- voi ellendiä vaiku tiedämäl,‭ ‬midä net ven'an kielen sanat silloi Kremlis‭‬ tarkoitettih.‭ ‬Toinah tämä kirillizel kirjaimikol kirjutettu tekstu on kebjiembi ellendiä ven'alazele migu karjalazele, hos i sanoin loppulois on kummallizii karjalazii piättehii.‭ Erähičči kirjois käytetäh‭ ‬sudre‭ ‬ven'alazii sanoi,‭ ‬hos i olis olluh omiigi karjalazii sanoi,‭ ‬ezimerkikse ilmansuunnat. Jo aijembi kritikuičin kieliopin‭ ‬ven’avuttamistu‭‬.‭ ‬Dai‭ oigiehkirjutukses on tolkuttomuksii.‭ ‬Vikse poliittizis syylöis‭ pidi ruveta käyttämäh kirillisty kirjaimikkuo da sendäh‭ "jyvä‎" ‏da‭ "‬juvva‭" ‬kirjutetah ven'alazel‭ "‬ju‭" ‬kirjaimel,‭ "jalgu‎" ‏da‭ "‬jälgi‭" ‬kirjutetah‭ "‬ja‭" ‬kirjaimel.‭ ‬Kieliopin‭ luadijan mugah lugijal‭ ‬pidäy tiediä,‭ ‬konzugo sanas‭ ‬on ezi-‭ da konzu tagavokali.‭ ‬Sanaston,‭ ‬kieliopin da oigiehkirjutuksen kummallizuksih huolimattah‭ ‬mollembiegi ‬ Bubrihan karjalua voi ellendiä da harjavuttuu net tunnutah aiga luonnollizel.

Kolmekymmenlugu oli karjalazile‭ ‬hirvei aigu‭.‭ ‬Yhtelläh nämii kirjoi kačottuu voi sanuo ku se oli karjalan kielen kulduaigu.‭ ‬Kodvazen aigua karjalan kieli oli ihan‭ oigei kirju-‭ ‬da školakieli da karjalazet oldih‭ karjalankielizinny kehityskelbostu putin rahvastu. Karjalazil oli muga‭ ‬kui luba da mahto nosta nygyaigazekse‭ kul'turnoikse rahvahakse.‭ ‬Opastajat da kiändäjät kerrittih‭ kahtes kolmes vuvves luadimah uskomattoman miärän‭ kirjua kul'tuurutazon nostamizekse.‭ ‬Oli neruo,‭ ‬aigua da dengua.‭ Tämä on minun mieles kolmekymmenluvun karjalankielizien opastundukniigoin suuri viesti meile täs aijas eläjile.

Nygözenny aijannu‭ ‬kaikenmostu resursua‭ on enämbi,‭ ‬a karjalazet‭ ollah väzytty olemah karjalazinnu.‭ Karjalan kielen tiedäjät iče sanotah julgi‭, ku karjalan kieli ei rubie suamah virrallistu‭ stuatussua da ei pie karjalazile yhtehisty kirjukieldy. Kolmekymmenluvul kyläkarjalazile opastettih uuzii tehnolougizii keksindölöi karjalakse.‭ ‬Nygöi karjalan kieldy opastetah kui mennyön aijan ilmivönny – ‬ei nygyaigazii ruadoneroloi, a sidä kui ammui venehty luajittih libo pelvastu loukutettih.

Täs kirjutukses mainittuloi kirjoi voi kačella alguperäzes‭ muvvos‭ (‬djvu-formuatas‭) ‬Karjalan Kielen Seuran digikirjastos. Suurdu vuittii kirjois voi i lugie latinalazel kirjaimikol opastajat.net verkosivustol.

Martti Penttonen