Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas (OM 2011/01) Suomen parluamentas deputuatat voijah ezittiä halličuksele kirjalline kyzymys halličuksen toimehis. Sen toimialan ministral on kolme nedälii aigua vastata kyzymykseh. Moizii kyzymyksii vuvves esitetäh nenga tuhat. Harvah ne kerras vaikutetah, a net lizätäh painehtu zakonanluajindah da soveldamizeh. Puaksuh ministru vaiku allekirjuttau ministerstvan virguniekoin kirjutetun vastavuksen. Ligakuus Jacob Söderman da seiččie muudu deputuattua ezitettih halličuksele kyzymys: "Ongo halličuksen tarkoituksennu tarkistua nygösty kielizakonua kanzallizien vähembistökielien stuatussan selgeittämizekse, semmite koskijen karjalan kieldy?" Kirjallizes kyzymykses ainos on sellitysoza, kudamas kyzymysty tarkembah šeikuijah. Suomen konstitutsies sanotah, ku Suomen kanzalliskielet ollah suomi da ruočči. Midä tämä terminy tarkoittau, sidä ei sellitetä, a suomel da ruočil ollah yhtenjyttymät, tävvet oigevuot. Konstitutsien mugah saamelazil kandurahvahannu, čiganoil da toizil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua. Saamelazien oigevuksis käyttiä omua kieldy virrastolois on oma zakon. Tämän virkehen voi ellendiä, ku karjalal on samat oigevuot gu saamel, libo samat oigevuot gu Austraalies paistul walmajarrin kielel. Yksielpäi virkeh andau ellendiä, ku kandurahvanannu olennal olis merkičysty, toizielpäi karjalastu kandurahvastu ei ni mainita. Enne vuottu 2009 karjalazii suomelazes zakonsistiemas vouse ei mainittu, heidy muga kui ei olluh olemas. Silloi annetus prezidentan ukuazas muutettih tekstua "Suomi soveldau peruskirjan kohtii ... čiganoin kieleh da toizih ei-alovehellizih kielih" muga ku nygöi sie lugou "...čiganoin kieleh, karjalan kieleh da toizih..." Juridizesti ved' ni mi ei muuttunuh, a karjalan kieli nygöi muga kui on olemas. Kirjallizen kyzymyksen perustehennu on, ku ukuazan andamizen jälgehgi eri ministerstvoin virguniekat - täs mainitah oigevusministerstvu, opastusministerstvu da sotsialu- da tervehysministerstvu - ellendetäh karjalan kielen stuatussua eri tavoil. Yksile karjal on samanarvoine konstitutsies mainitun saamen kel, toizile karjal on kui mi tah ei vähembi 120 muahmuuttajien kieles. Virguniekois vikse on vie niidygi, kudamien mieles karjal vouse ei ole kieli, hos i kielitiedoilijoin mugah karjal on suomenke yhtenjyttyine autoktonine (paikal roinnuh) kieli - suomen sizärkieli. Kielen stuatussas rippuu, mittustu valdivonabuu kielen da kul'tuuran kehittämizeh da käyttöh voi suaha. Sendäh ministrua kyzytäh selgeittämäh kielizakonua. Vastavukses oigevusministru ezmäi kiittelöy konstitutsiedu sit, ku suomen, ruočin, saamen da čiganoin kielien lizäkse tarkembi luvettelemattah on mainittu ku "toiziengi" kielien pagizijoil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua. (Tämä juohattau kirjuttajan mieleh vanhan šuutkan: "Hyvä konstitutsii on lyhyt da segavu") Sen jälgeh häi mainiččou, ku mugai hyö oigevusministerstvas kannatettih prezidentan ukuazua, ga hyö oldas tahtottu luvetella toizetgi kielet, kudamat mainitah Suomen raportas Jeuropan Nevvostole. Kielizakonan tarkendamizes ministru sanou, ku Suomen zakonois ei ole kattajua luvetteluo vähembistökielis, a pidäy kaččuo mit kanzoinvälizet sobimukset koskietah Suomie. Olis vaigei piättiä, mit kielet otetah luvetteloh da midä oigevuksii niilöile annetah. Sežo kunnile ei pidäs lad'd'ata liziä vellallizuksii da eigo ni lövvy kielii pagizijoi ruadajii. Oigevusministerstvu kannattau kielistrategieloin da toiminduohjelmien luadimistu. Omas puoles ministerstvu uskaldau jullata 2011 parlamentuvalličendoin tiijot karjalakse. Yhtehvedonnu voi sanuo, ku ministerstvan vastavus deputuattoin kyzymykseh oli "ei". Vaikutelmakse ministerstvan vastavukses roih, ku sie ei olla ajatuksenke lugiettu, midä tarkoittau Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirju, kudaman Suomi on hyväksynnyh. Sežo ei ole lougiellistu kandua, mit ollah Suomen kandurahvahien kielet da mindäh niidy pidäy kannattua. Borču konstitutsien da kielizakonan muuttamizekse jatkuu. Kirjallizen kyzymyksen "KK 860/2010" kogo tekstua da vastavuttu voi kačella parluamentan kodisivuloil. Martti Penttonen