Martti Penttonen:
Meile pidäy kirjukieli
(Ilmestyi Taival 2013 almanakas)
Kuulužan ispaanielazen kino-ohjuajan Luis Buñuelan elokuvas "El angel
exterminador" joukko Mehikon herralistoh kuulujua ristikanzua operan
jälgeh kerävyy ildazele erähäh usad'bah. Silkeskie rahvas huomatah,
ku hyö nikui ei voija piästä zualaspäi, hos uksi silminnägeviä on avvoi.
Aijan aloh olot zualas roitah kestämättömät, ilmai vetty, higijenua,
kaikkie, midä pidäy. Dai ičenviendän siännöt ruvetah unohtumah. Monen
päivän jälgeh ihan vuottamattah kui allus, hyö huomatah, ku piästähgi
lähtemäh. Hyvä kino panou duumaiččemah. Tahtoigo Luis Buñuel sanuo
midätahto Ispaanien libo Mehikon poliittizes tilandehes vai mistahto muus.
Minun mieles häi erinomazesti kuvuau karjalazien suhtehtu omah kieleh,
kieliruadoh. Kaikin voiveroitetah kielen ozua, uksi on avvoi ruveta
nostamah omua kieldy, ga ei voija astuo avvonazes ukses da tartuo ruadoh.
Kielioigevuksien perustehet
Kai rahvas ollah taza-arvozet kieleh kaččomattah. Nenga on kirjutettu
Yhtistynnyzien Rahvaskundien ristikanzanoigevuksien deklaratsieh.
Tarkembah oigevuksis on kirjutettu toizih sobimuksih. Europan
Nevvoston vähembistökielien peruskirju (sobimus 148) hyvin sellittäy,
mittumil kielil kusgi pidäy olla mittuine suoju. Vähembistölöin
oigevuksii leviembäldi käzittelöy Europan Nevvoston ramkusobimus
kanzallizis vähembistölöis (sobimus 157). Kolmas tärgei sobimus on
Kanzoinvälizen Ruado-Organizatsien sobimus 169, kudai koskou kandu-
da heimorahvahii. Voibi sanuo, ku vaste sit valdivon poliitiekku
kandurahvahih näh on hyväs kunnos, konzu kandurahvas iče suas piättiä
tahtotahgo hyö olla iččenäzet libo kuuluo suurembah valdivoh da mih
valdivoh, da yhtelläh tahtotah pyzyö valdivos. Muite valdivon da
kandurahvahan välil on jännitysty, kudai kuluttau vägilöi da huonondau
mollembien elaigua.
Kielioigevuksien printsippu on, ku jogahizel ristikanzal pidäy olla
oigevus täydeh yhteiskunnan jäzenyöh omal kielel omal kodirannal,
mitahto olgahgi valdivollizen vallan kieli. Nygöi, tiettäväine, kielii
pidäy maltua, kuulukkah ristikanzu enimistöh libo vähembistöh. Ga se
on yksilön piätettävy dielo: opastuugo häi oman kielen ližäkse
poliittizen vallan kieleh, estounieh, anglieh libo kitaih. A
poliittizel vallal vältämättäh pidäs ellendiä rahvahan kieldy.
Kielioigevukset ei olla selläskannettavat, net pätäh kodirannal.
Ku ajanen Afrikkah, en kerras voi prižmie ku toizet minunke paistas
karjalakse. Eigo kaikin vie tietä, ku karjal Karjalas on kodirannal,
ku karjal on Karjalas roinnuh kieli, kudamua tiä paistih enne, ku
enzimäzet ven'alazet libo ruočinkielizet tänne tuldih? Meijän joukos
viegi eläy karjalastu, kudamien vahnembat paistih Karjalas karjalua
enimistön kielenny. Yhtelläh vaiku kodvazen aigua enne voinua karjal
tunnustettih virallizekse kielekse da karjalazil oli yhtehine kirjukieli.
Sen jälgeh rahvasjoukkoloin siirdoloin periä karjalazet puututtih
vähembistökse da valdu on äijän ruadanuh karjalan kielen bokkah
siirdämizekse (Taival 2012).
Valdivoloin himottomus kunnivoija kandurahvahien oigevuksii äijäl
perustuu resursuinteressoih. Valdukeskus bohattuu periferijan
resursoil. Kandurahvahien alovehet da rahvahat muailmal on otettu
valdah enämbi libo vähembi vägivaldazesti luonnonresursoin täh. Ku
valdivo ei voi luottua kandururahvahien myödymieližyöh, se oppiu
hävittiä vähembistöt rahvahiensiirdoloil da assimil’atsiel. Nengomien
ilmivölöin piettelemizekse on solmittu kanzoinvälizii sobimuksii.
Sobimuksil tahtotah turvata rikkahan kul'tuuruperindön, diversitietan
siirdymine tulieh aigah, ku rahvahien vastavundas ei ainos voittas
se, kel on enämbän tuhovägie.
Valdivon vellalližus on kunnivoija vähembistön kieldy, a vähembistön
vellalližus on pidiä da kehittiä omua kieldy, ku se pädis dieloloih
valdivon kelgi. Vähembistöl pidäy olla putilline kirjukieli, ku se
pädis yhteiskunnas käytettäväkse. Ku rahvas ei täyttäne tädä omua
vellalližuttu, sit sil ni valdivospäi ei pie vuottua, ku valdivo
rubies täyttämäh omii vellalližuksii.
Kirjukielen vältämättömys
Kieli kandau kul'tuurua. Nygymuailmas kieli ei elä kirjukielettäh.
Ilmai opastussistiemua, yhteiskunnallizii palveluloi, ruaduo omal kielel,
oma kieli jiäy tarbehettomakse da rubieu häviemäh. Kielen kel häviey
vuozituhanzien aigah suittunuttu kul'tuuruperindyö. Kielen bokkah
puuttumine rippuu poliittizes vallas, ga vie enämbäl se rippuu ičes
rahvahas, kudai kehitti tämän kielen da kul'tuuran, kudai eläy senke
da sidä puolistau.
Suhteh omah kieleh on jogahizel da jogahine kaiken aigua luadii
piätöksii kieleh näh, sen hyväkse libo sidä vastah, jogahine omas
roulis da omah luaduh. Paistago karjalakse paginkanzan kel, kudai
sidä kudakui maltau? Siirdiägo kieli nouzijale sugupolvele? On suurii
kyzymyksii, kudamat pidäy kerran yhtes piättiä da sen piätöksen kel
eliä. Yksi suurimii moizii piätöksii on kirjukielen luajindu. Se
pidäy hyvin duumaija. On piettävy mieles, gu piättämättömysgi on
piätös, kudai ei ole hyväkse nikelle.
Nygyaigaine elaigu perustuu kirjutetun tiijon siirdämizeh da uvven
tiijon tuottamizeh, kommunikatsieh da vaihtoh muun muailman ker.
Oppinet heittiäkseh ulgopuolizekse, yhtelläh olet kiini
muailmantalohuos da sit olet vie dengatoi, avvutoi, armopalois eläi.
Et voi eliä reservatsies, kylätalohuos. Tahtonet säilyttiä oman
kul'tuuran da kielen, opi vai pyzyö omal kielel samal kul'tuuran tazol
toizien kel, kudamat pyöritetäh muailman sistiemua. Ku menetännet
prestiižan, omat joukotgi levitäh ket kunnegi, eččimäh parembua
elaigua.
Valdivo ei rubie tunnustamah tukkuu murdehii täyzivaldazekse
valdivonkielekse, ku ei olle murdehii yhtistäjiä kirjukieldy. Zakonoi
ei ruveta kirjuttamah kaikil murdehil. Opastundukniigoi korgieh
opastundah suate, literatuurua, meediedy ei voi kirjuttua kaikil
murdehil. Pienel joukol ei ole vägie prižmie oigevuksii kaikkeh täh,
eigo ole ruadajua kannattamah da kehittämäh kieldy. Murdehii pagizijoil
pidäs maltua yhtyö liittoh muga levien kirjukielen tuakse kui vai
voijah, ku se vie olis kaikile kudakui ellendettävy da pädis nygyaigazeh
elokseh. Liity yhteh libo kuole.
Hämmästytti lugie tiedomiehen Tverin kerähmös ezitetty mieli (Karjalan
Heimo 2011/1-2 da 5-6), ku karjalazil on sudre kehittiä yhtehisty
kirjukieldy, kuni Ven'an valdivo ei tunnusta karjalua
valdivonkielekse. Konzubo da kus yksikielisty kanzallisvaldivuo
kannattai valdu on tarinnuh virallizen kielen oigevuksii alistetule
vähembistöle? Vähembistöl ičen pidäy ozuttua oma tahto da malto. A ku
ruvennemmo prižmimäh oigevuksii viijele karjalan kielele (sanommo,
livvile, lyydile, tverile, suvikarjalale da vienale), meidy nagretah.
Uskottavus menöy ─ valdu virguniekoineh ellendäy, ku täs rahvahas ei
ole kielen pidäjiä.
Vuvvennu 2008 tveriläine Anatolii Golovkin kirjutti Karjalan sillozele
piämiehele Katanandovale (Oma Mua 2009/30), ku hyö Tveris ollah liijan
heikot yksin puolistamah karjalan kielen stuatussua, da kyzyi
Petroskois abuu yhtehizen kirjukielen luajindah. Kuibo vastattih
Petroskoin karjalazet tiedäjät? Yksi on jyrkäh sidä vastah da sanou:
"Pideli enzimäi rahvahal kyzyö, pidäygo se heile". Toine sanou, ku
"yhtehine kieli pidäy vaiku silloi, konzu rahvas ollah omua
valdivollistu iččenäžytty luomas". Kolmas sanou, ku "yhtehizen
kirjukielen hommuamine on ihan tyhjänpäivästy, kenbo sidä rubieu
käyttämäh".
Suomelas-ugrilazien rahvahien muailman kongresas 2013 kuulimmo viestin
lyydiläzispäi: "Meidy on kolmesadua lyydin pagizijua, tahtommo
kongresan kielekse". Lyydiläzet iče piätettähes, midä ruatah
lyydinke, ga duumaičen, gu yksi deklaratsii loitos ei kanna, äijän
muudugi pidäy ruadua. Ku karjalazet sadakerdazen piäluvunke ruvetanneh
vedämäh yhteh suundah yhtehisty kieliregie, kielen stuatussu voibi
koheta, kieli voibi säilyö da kehittyö da kirjukielen tuvel
murdehetgi.
Tiedäjän valdu da vellalližuot
Kui suau tiijustua rahvahan mielen? Suammo lugie statistiekkoi vuozi
vuvvel pienenijäs karjalazien rahvasluvus. Tiettäväine, statistiekat
ollah tarbehellizet, ihan vältämättömät. Net ei tulla tyhjäs,
midätahto net miärätäh. A kui niilöi sellittiä, se on jo toine dielo.
Kui kyzyttih? Kui vastattih? Mindäh nenga vastattih? Äijängo löydys
karjalastu, ku ilmoitettas ku Karjalan alovehen kalastusoigevuot,
mečät, minerualuvarat da industrien omistus juattas niilöile, kudamil
hos yksi died'oi libo buaboi on karjalaine, da uskaldettas vie
karjalankieline opastus kaikil aloil yliopistotutkindoh suate da
hyväpalkaine ruado. Libo äijygo on karjalastu, ku kieli ei päi nimih,
da sen kielen lapsile siirrändäs vaiku čakatah vahnembii
vastuottomuos, juohatukses pahale dorogale.
Valdu kuhkuttau meidy ellendämäh muailmua heijän omien interesoin
ajatustavan mugah. Hyö kauhistutah, min verran dengua menöy
vähembistölöin kazvatukseh da palveluloih ─ niidy ei lövvy. A
enimistökieline kazvatus, se ongo ilmaine? Lapsien perspektiivattomuos
da denganmenos varaittamine tarkoitetah vaiku oman natsionalistizen
interesan azettamistu toizen rahvahan interesoin iele.
Kielet kielioppiloinneh da sanastoloinneh ollah roittu rahvahan
paginois kielentutkijoittah. Kieli on rahvahan omažus, no kielialan
tiedäjil on tieduo kieles da tiedo on valdua, kui sanoi filosoffu
Bacon. Pozitiivistu da negatiivistu valdua. Kielinormua kehittäjes on
hyvä tiediä kui midägi kusgi on sanottu da kui luadie lougiellizet
siännöt. Kielialan tiedäjil on tieduo, kui muijal on luajittu
kirjukieldy, kus se lykysti, kus ei da mindäh.
Tiedomiehen valdah kuuluu vastuolližus. Yhteiskundu opasti magistrat
da douhturit da andoi heile luvan toimie kielialan azientundijoinnu.
On valdivon da fondoin tutkimusdengua, kudamua vaiku nengoman
”autoritietanke” tutkijat voijah suaha. Myö ”tavallizet” kielen
omistajat vuotammo, ku sidä autoritiettua, tieduo da dengua käytettäs
meijän kielen hyväkse.
Yhtelläh, azientundii on azien tundii vaiku nengomas azies, kudaman
tundou. Pidäs selgieh eroittua tiijot da mielet. Konzu tiedomies, hos
mittuzen arvonimen kel, ezittäy omii mielii, kuduat ei perustuta
azientundemukseh, net ollah vaiku mielii, libo mielettömyksii.
ELDIA-tutkimukses saimmo kudakui selgiedy tieduo, kui rahvas vastai
tukkuh kyzymyksii da statistiekkoi. Äijygo oli "muga" libo "ei"
vastavuksii on kudakui kiistatoi, a midä net vastavukset da niilöis
luajitut statistiekat tarkoitetah, sih jo sevoittuu sellittäjän
mieli. Nygözenny aijannu tiedomiehen azientundemus, hos ollougi syvä,
on kaidu. Polgupyöräl ajandu ei luaji pädevytty ajua lendokonehtu.
Kieliruadoh
Muailmanvoinien väline aigu oli mahtoloin da menetyksien aigua
karjalan kielele. Ven'an Karjalas valdah piäzi suomelazien johtettu
halličus, kudai pani karjalazen enimistön kielekse suomen kielen.
Nenga muga kui täydyi Tartun rauhansobimuksen uskalmo omakielizes
hallindos karjalazile. Konzu suomelainen hallindo hävitettih, algoi
kolmevuodine karjalan kielen kulduaigu, hos se aigu muite oligi
jygiedy karjalazele rahvahale.
Minule pädis kirjukielekse Ahtian libo Bubrihan kehoitus yhtehizekse
kirjukielekse. Kohendettavua niilöis, tiettäväine, olis da nygöihäi
net ollah sanaston puoles vahnannuot. Yhtelläh ihastelen 30-luvul
luajittuloi karjalankielizii opastundukniigoi. Niilöis viegi on midä
opastuo, ken tahtou ellendiä luonnontieduo libo yhteiskunduagi.
Bubrihan kielen suuri hyvys oli se, ku kodvazen aigua karjalazil oli
yhtehine, ihan oigei, viralline kirjukieli, da piäpahus, ku valdivo ei
andanuh pidiä karjalua virallizennu kielenny, ei andanuh sil kazvua da
kehittyö. Äijän sidä on čakattu, tiedämättömytty da
ellendämättömytty. Sanon vie, en kiitä Bubrihan kieldy sendäh, ku se
perustus minule tuttavah murdeheh ─ minun muamanmurreh on
suvikarjala, ei livvi, lyydi, viena libo tver. A sendäh kiitän, ku se
oppi olla kaikile yhtehine da ellendettävy.
Hyvingo karjalan eri murdehil pagizijat ellendetäh toine tostu?
Ellendetäh, konzu tahtotah, ga on tilandehii, konzu tarvittas
neitrualistu kieldy. ELDIA-tutkimuksen kyzelyankiettu Suomes pidi
kiändiä livvikse, suvikarjalakse da vienakse ─ lyydi da tver Suomes
ei kuuluta kodoperäzih murdehih. Seminuarupaginan pidäjäl pidi
kompromisannu vallita kielekse suomi, ku ei liigua kumarduo ni yhten
murdehen puoleh.
Puaksuh yhtehizen kirjukielen vastustajat vagaitetah sil, gu onhäi
erähil kielil moni kirjukieldy. Norveegies on kaksi virallizesti
hyväksyttyy kirjukieldy, yläluokkazembi bokmål ("kirjukieli") da
rahvahallizembi nynorsk ("uuzinorveegii"). Vuvven 1938 kyzelys nelli
viijes kannatettih niilöin yhtistämisty, yhtelläh nouzi suuri tora da
jäi kaksi kirjukieldy. Nygöi 92% käytetäh bokmålua. Nikelle en
tariččis Norveegien tiedy ezimerkikse. Min verran on vägie menetetty
tyhjäh toruandah, kudai toinah piädyy "darwinistizeh" yhten voittoh.
Kieliprojektah pidäs löydiä nuorii kielentiedäjii, kudamil olis luja
tahto säilyttiä karjalan kieli, ga ei liigua ambitsiedu nostua oma
murreh toizii parembakse. Murrehjoukkoloil pidäs maltua piättiä, mi on
parembi, kuolta puhtahannu libo eččie sobuu toizien karjalazien
ker. Darwinististu "myö säilymmö, toizet kuolkah" kandua pidäy
varata, liigua vägie nikel ei ole. Kielentiedäjien joukko vallikkah
parahii puolii eri murdehis: kuspäi ottua astevaihtelu, kenelpäi
tabaluokat, aigumuvvot, sijat, oigiehkirjutus. Ei tarviččis mennä
monimutkaziman mugah, a kaččuo, kui toizetgi kielet ollah kehitytty.
Loittoine ezimerki olgah anglien kieli: internettuaijan kaikes
muailmas paistu "lingua franca" anglii on yksinkerdastannuh
perindehellizen Anglien anglien rakendehii da oigiehkirjutustu.
Nerokkahat kielenkäyttäjät ainos lövvetäh keinot kui čomendua da
bohatuttua omua sanondua. Sanasto uvvistuu kaiken aigua.
Kieliprojektas pidäs duumaija, kui luadie uuttu sanua da sit panna eri
aloin tiedäjii ─ liägärilöi, inženieroi, sud'd'oi ─ luadimah oman alan
sanastuo da kirjuttamah rahvahale. Vahnua, käyttöh pädeviä
sananjuurdu löydyy, ezimerkikse, suures "Karjalan kielen sanakirjas"
─ sidägi Ahtia ruadoi.
Dengu ei ičekseh kävele kieliruadajan kormanih, ga uskon, ku se ei ole
probliemu. Karjalastu on vie äijy muailmas. Hos kieliruavon čakkuajua
da tyhjän burbettajua on äijy, ga on niilöigi, kuduat annettas dengua
moizeh yhtehizeh dieloh. Fondoisgi on karjalastu dengua, kudamua vois
suaha täh projektah da valdivoloingi tutkimusvaroi voibi andua
pättäväh tutkimukseh. Täh kieliruadoh ei päi tutkii, kudai eččiy vaiku
dengua da kunnivuo. Ga toven ruadai vois suaha suurdu kunnivuogi da
elaigazen ruavon.
Allukse kirjukieliprojektu olgah vuadimatoi tutkimusprojektu ilmai
suurii sanoi da tyhjiä toruandua, lougielline jatko Ahtian da Bubrihan
ruavole. Karjalazile se tovestau uskon omah kieleh da omah vägeh.
Valdivovallale se ozuttau, ku karjalazet maltetah pidiä kielen da
tahtotah vediä sidä tulieh aigah da nostua sen stuatussua.
Kohtinaine käytändölline hyödy kirjukieles oldas yhtehizel kielel
jullatut kirjutukset. Omas puoles uskaldan, ku kielinorman luadimine
ei liigua hätkestynne da ičel silloi vie vägie täydynöy, luadie
karjala-anglii-karjala sanakirju yhtehizel karjalan kielel.