Kai kielet ei olla yhten suuruot. Kymmendy eniten paistuu kieldy paistah puolet muailman eläjis. Meijän uralilazii kielii paistah vaiku kolmassuas vuitti kaikis rahvahis. Yhtelläh voi sanuo, ku ungari, suomi da eesti ollah suuret da vahvat, "tävven palvelun" kielet, hos niidygi on moneh kerdah kuolijoikse suudittu. Äijät toizetgi uralilazet kielet ollah rahvahanluvun mugah vägi suuret, ga suundu vai on huonohpäi. Karjalgi on kudakui kolmensuan eniten paistun kielen joukos. Sen mugah vois duumaija ku karjal ei olis häviendyvaravon alaine, a mindähbo on?
Ristikanzat roitah da kuollah, mugai kielet, hos i kielen roindu da kuolendu ollah äijiä pitkembät protsesat. Jogahizen ristikanzan kuolendas häviey ainavoluadustu tieduo da perindyö, mugai kielen kuolendas. Uuttu murrehtu da kieldy roih, konzu mintah kielen pagizijat puututah uudeh ekolougizeh libo tehnolougizeh ymbäristöh libo uuzien susiedoilluo da alletah eliä uudeh luaduh. A ku oma kieli ei mugavunne ymbäristön muutoksih, se algau kuolta da roih hyllätykse. Kielen kuolendu voi olla luonnolline tapahtumu kui ristikanzangi kuolendu, libo toizien "avvutettu". Ristikanzan "avvutettuu" kuolendua emmo hyväksy, mugai ei pie hyväksyö kielen tappamistu.
Valdivoloi muailmas nygöi on läs kaksipuolenke sadua. Sendäh valdivuo kohti on läs kolmiekymmendy kieldy. Valdivoloin johtajil on paha taba oppie suurendua valdivon alua da vallata resursoi. Valdivon suurendajal ainos on zobottua vallan pyzymizes, juokse vai lebiämättäh vardoiččiikoiran jyttyöh muan yhtes čupus toizeh kaččomah, viego rahvahat pyzytäh omas vallas. Sendäh valdivoloin johtajil on himo yhtenästiä rahvas, pakoittua pagizemah da duumaiččemah yhtenjyttyöh kui piälinnas. Yhtelläh hyögi nygöi huijustetah ihan suorah sanuo nämmii pyrgimyksii, sendäh sanotah: "Teijän kieli da kul'tuuru ollah moizet jälgehjiännyöt, ruvekkua elämäh da pagizemah meijän jyttyöh, sit myö annammo teile paremban eloksen."
Kommunikatsiin da vuorovaikutuksen muailmas ei sua jiäjä toizis tiedämättömäkse. Kitain rahvahangi, hos heidy ongi yksi kuvves vuitti muamiäčän eläjis, pidäy opastuo anglien kieldy tehnolougizen tiijon däh da toiziigi kielii kaupankäyndän däh. Anglien kielen pagizijale nygöi olis kaikis kebjein jiäjä yksikielizekse, ga toizii kielii da kul'tuuroi ellendämätöi öntästelöy joga kohtas. Ku et ellendänne toizii kul'tuuroi, sit varua vihaniekkua joga kulman tagan. Vierahal mual pidäy ellendiä midä tarkoittau veriäh kirjutettu "Avua työndämäl" eiga avata sidä vedämäl. Pieniluguzet rahvahat nähtäh muailmu kirjavembannu da ei muga vägeh opita tostu muuttua iččeh jyttyökse. Ellendetäh, ku pidäy opastuo toizih kielih da kehittiä omua kieldy muga ku se pädis kul'tuuranvaihtoh toizienke. Pienien rahvahien on kebjiembi, da pidäygi, eliä sobuh toizienke muailmas.
Kielien alahpainandu on puaksuh mennyh saman mallin mugah, ga samah tabah niidy voi elavuttuagi. Havaiji on hyvä ezimerki siidy kui kandurahvahien poliittine da kielelline repressii läs hävitti kielen da kui sidä nygöi on ruvettu elavuttamah. Konzu jeuroppalazet lövvettih Havaijin suaret 1778, sie eli kolmesadua tuhattu havaijinkielisty kirjatoindu rahvastu. Missionerat tuodih kirjaimikon da senke kandurahvahat 1800-luvul ruvettih julguamah kniigoi da lehtilöi. Yhtelläh suas vuvves tulolazien tuovut tavvit puolendettih rahvasluguu viidehkymmeneh tuhandeh. Vuvvennu 1893 Yhtysvallat valloitti suaret. Havaijin kielen käyttö školis kiellettih. 1900-luvun lopul kandurahvahan kieldy pagizi vähembi kahtutuhattu hengie, heijän joukos vai erähii kymmenii nuorii. Vuozisuan lopul rahvahat ruvettih puolistamah kandurahvahien oigevuksii. 1978 havaijin kieli nostettih virallizekse kielekse. Kieldy ruvettih opastamah ezmäi yliopistos, sit školisgi. Tiedokonehen kodimuas opastukses on ylen äijäl käytetty tiedokonehtu, ei yksin sižäldyö kirjuttajes, a Mac operuattorusistiemuagi on havaijilastettu.
Uuzi Zelandii jeuroppalazet lövvettih vuvvennu 1642 da Britannien imperiuman valdah se puutui 1840. Missioneroin vuoh kandurahvahat maorit opastuttih kirjuttamah da ruvettih julguamah lehtilöi da kniigoi, a konzu Jeuropaspäi tuli ližiä siirdolastu, vähä vähäl maorit menetettih tulolazile vallan omah muah. Toizen muailmanvoinan jälgeh maorit ruvettih joukol muuttamah linnoih da maorin kieli ravieh rubei häviemäh. Se herätti erähät maorit omua kieldy puolistamah. Nygöi voigi sanuo, ku maorin kielen elavuttamine pädöy ezimerkikse toizile kandurahvahile. Tärgiel sijal täs ruavos oldih kielipezät. Kielipezä on moine päivykodi, kudamas kai ruadajat paistah lapsele vaiku opastettaval kielel. Enzimäzet kielipezät perustettih 1981. Nygöi maorilazis kielipezis kävyy läs kymmene tuhattu alle viizivuodehistu lastu. Maorinkielizii školii on läs seiččiekymmendy da niilöis kuuzituhattu lastu. Ližäkse yli kaksikymmen tuhattu lastu opastuu kaksikielizis školis. Kuoleman kielis käynnyöl kielel nygöi onnuako on 160 tuhattu pagizijua.
On ruvettu kieldy elavuttamah mones toizesgi kohtas. Katalounien kielen elavuttamine on hyvin lykystynnyh jeuroppalaine kielen elavutus. Monii Pohjas-Amerikan da Suvi-Amerikan indianikieliigi on ruvettu elavuttamah. Kuibo pohjazen jeuraazien indianit, uralilazet? Inaris ruadau inarinsaamelaine kielipezä vuvves 1997 algajen da sen vuoh erähät suomelazetgi ollah ruvettu inarinsaamekse pagizemah. Helsinkin yliopiston jatko-opastui Annika Pasanen on kirjuttanuh sen toiminnas kui i Uhtual (Kalevala) vuvves 2000 algajen ruadajan vienankarjalazen kielipezän toimindas, kudamua häi ičegi on vedänyh da tutkinuh. Nämmä pezät nygöi hyvin ruatah da vuotammo, ku Karjalah rubies nouzemah enämbigi moizii pezii.
Annika Pasazen diplomuruavos on, paiči tieduo kielipezän toimindas, äijän mieldykiinnittäjiä sotsiolingvististy huomivuo karjalazien suhtehes omah kieleh. Läs kaikin, tiettäväine, puolistetah karjalan kieldy, ga on niidygi, kudamile muamankieli on tyhjänpäiväine dielo. Monet surrah oman kielen häviendiä, ga huijustetah omua alguperiä eiga opasteta muamankieldy omile lapsile. Toinah ollah jo ičegi unohtettu kui putilleh paista karjalakse. Karjalazien kerähmölöis pagizijat puaksuh ozutetah karjalazus algamal pagin sanal "terveh", min jälgeh muutetah paginan ven'akse. Školas karjalan kielen urokat tävvytäh kižuamizeh da pajattamizeh, sen ozuttamizeh, kui tiä kannatetah karjalastu kul'tuurua. Ga muga vähäzen opastuksenke ei tarviče varata sidä, ku lapset opastuttas karjalan kieldy da ruvettas karjalazikse --- škol'niekan suuspäi et kuule kahtu karjalastu sanua. Hos ken nuori libo aiguine maltaugi kieldy, hänel on piäs moine kielilukku, mi kieldäy pagizemas karjalakse alle viizikymmenvuodehizele.
Konzu kieli jo ei ičekseh siirry vahnembilpäi lapsile, sit kielipezä voi avvuttua, kui nämmä ulgomualazet ezimerkitgi ozutetah. Ga elavuttua voi vai niidy, ket tahtotah eliä. Ku vai vahnembat tahtotanneh työndiä lapsii moizih kielipezih, lapset kebjieh opastutahgi. Siännön mugah pezän ruadajat paistah lapsile vaiku karjalakse, sendähbo lapset terväh opastutahgi ellendämäh da hičoi hil'l'akkazeh ruvetah ičegi midäkuda sanelemah karjalakse. Sit toinah vahnembatgi ruohtitah ruveta pagizemah omien lapsienke karjalakse.
Yhtelläh kielipezii nostajes pidäy sidägi smiettie, kui pagizendu vois jatkuo kielipezän jälgehgi. Voibigo školah perustua moizen karjalazen kluasan, kudamas karjalan kieldy ihan vagavah opastutah? Kaikkii paras, toven paisten ainavo oigei taba, olis opastua karjalazile lapsile kai ainehet karjalakse. Tämä tiettäväine nostau uuzii kyzymyksii: kenbo kirjuttau kaikkien ainehien opastundukniigat da monelego murdehele net pidäy kirjuttua? Kuibo ven'an malto? Karjalas on äijän ven'akse pagizijua, sendäh se ei voi nosta probliemakse - ven'an opastus on tiä äijiä kebjiembi todevuttua migu ruočin kielen, Suomen toizen virallizen kielen, opastamine Päivännouzu-Suomes.
Karjalan kielen tilandeh minun mieles on vie parembi migu täs mainittuloin havaijin da maorin kielien tilandeh oli enne elavutustoimehii. Yhtelläh kielen uvvistamistu pidäy vie jatkua - ezimerkikse tiedokirjuttamizes tarbehelline käzittehelline sanasto on vie puuttehelline. Täh pidäy kielitiijon ekspertua, ga onhäi nenne käzittehet maltettu luadie lähisugukielis eestis da suomes samal pohjal lähtijen. Eričyssanastot terväh kehitytäh, ku vai eri ammattiloin ekspertat ruvetah kirjuttamah omis ruadolois. Kieli kazvau käyttäjen. Ga kaikis tärgevin on avata kielilukut omas piäs, ruveta pagizemah da vediä uvvet sugupolvetgi kieldy pagizemah.