Oman tilan ellendäy parembi, ku sua hos lugie, kui toizet ollah puututtu samah tilandeheh. Karjalazet emmo ole ainavot viärykielizet. Ečiin kolme fundamental'noidu "klassikkua" kielenelvytykses. Täl alal "suuri vahnu mies" on Joshua A. Fishman, kudaman 1991 ilmahpiässyöh kirjah "Kielenvaihton kiändämizes" ainos vihjatah. Häi sellittäy, mittuzien vaihehien kauti kielenvaihto menöy da händy suammo passiboija "idejolougizen selgendämizen käzittehes", kudamal on fundamental'noi rouli elvytyksen estehien sellittämizes. Toizennu klassikannu mainičen Leanne Hintonan da Ken Halen "Käytändöllizen kielenelvytyksen vihandan kirjan". Täs kirjas on Hintonan selgei johtando kielenelvytykseh. Sen allus häi sellittäy, mindäh maksau elvyttiä da ylläpidiä pieniigi kielii: Kielentutkijat tarvitah ezimerkikielii, ku voidas parembi ellendiä kielen toimindua. Tutkimus da tutkijat ei pellasteta kieldy, a tutkijoil on tieduo, midä on hyvä tiediä kieliruavos. Toine perusteh kielen ylläpiendäh on se, ku kieles on äijy tieduo eloksentavas da ymbäristös. Kieli kandau kul'tuurua da diversitiettu on turvu bedas. Kolmas syy kielien ylläpidoh on ristikanzanoigevukset. Pieni rahvas ei ole vähembiarvoine, piältallattavu migu valdukieldy pagizii rahvas. 450 suurel sivul on kaikkiedah 33 eri kirjuttajien kirjutustu elvytysprojektois da metodois, mugahlugijen kielipezä da muasteri-opastui metodoin sellitys. Kolmas kirju, Grenoblen da Haleyn kirju "Kielien pellastamizes", on nämis kirjois selgevin. 230 sivul hyö sistemuattizesti sellitetäh kielenelvytyksen kyzymyksii, probliemoi, metodoi da projektoi, da annetah käytändön nevvoloigi kui ottavuo sih ruadoh. Nämien kolmen kirjan kirjuttajil on käytändön kogemustu da tieduo mones kymmenes menestyksellizes da ei muga menestyksellizes kielenelvytysprojektas kaikis muanozis.
Ethnologue-julgavo pidäy luvetteluo muailman kielis, mahtotoi ruado. Heijän luvettelos on 7111 kieldy. Joga nelläs muailman 8 miljardas eläjäs pagizou yhty nelläs suurimas kieles da puolet paistah yhty 25 suurimas kieles. Yhtelläh karjal on luvettelon algupiäs, suuri vie pienembien joukos. Sie karjal on juattu kolmekse kielekse, "karjal, keskisuuri varavonalaine", "livvi, keskisuuri stabiilu", da "lyydi, pieni varavonalaine". Nämii tiedoloi" ei pie uskuo, a midätah net sanotah. Suuretgi kielet voijah puuttuo varavonalazikse: suviamerikkalazel kečuan kielel on 8 miljonua pagizijua, a se on jiämäs ispaanien kielen al; 7 miljonas irlandielazes nelländes ellendäy, vajuat sada tuhattu pagizougi irlandielastu gaelin kieldy. Anglielazen industrien tulo vaihtoi heijän kielen. Yhtelläh pienigi kieli voi olla eloivoimaine da uinuojiigi kielii ilmai ni yhty pagizijua on nostatettu eläjikse, da diasporas olluh jeyrein kieli on nostettu bohatan valdivon kielekse.
Muailman kielet Ethnologuen tiedoloin mugah. Kuvas karjalazien
lugumiäriä ozuttau j-kirjaimen čökkehen suurus
Mibo tappau kielii da mi pidäy net elävinny? Onnuako suurin tappai on kanzallisvaldivo, kudamas valdurahvas tahtou assimiliiruija toizien kielien pagizijat omah kieleh da nenga varmistua valdu valloitettuh rahvahah, heijän ruadovägeh da resursoih. Toine suuri assimiliiruiččii on globalizatsii talohuos da kul'tuuras. Rahvastu ei voi pidiä pimies tiedämättömänny muailman menos - se tahtou piästä ozakkahakse muailman hyväs da pahas. Kolmas syy on arbuamatoi ristikanzan mieli: Mintäh rahvas hylgiäy oman kielen? Libo kiändyy julginazesti sidä vastah, libo "kannattau" a vuottau ku toizet ruattas. Toinah tämä ongi suurin syy kielen häviendäh.
Hos uinuojan kielen nostattamine tunduu mahtottomal ruavol, vie vaigiembi on kielen siirdämine sugupolvel toizele. Ku kieli ollou eländyaiganah hyvin dokumentiiruittu, kielentutkiju voi opastuo sidä pagizemah. A ičekseh se ei rubie siirdymäh. Kieli on roinnuh käytettäväkse da se on kiini aijas. Mennyön aijan kieli ei päi täh aigah da ilmai alallistu päivitysty se ei kelbua uuzile sugupolvile. Aberi yksin ei kieldy pellasta.
Pereh on olluh luonnolline yksikkö kielen siirrändäh sugupolvel toizele, onnuako kymmenii libo sadoi tuhanzii vuozii. A nygözenny aijannu ylen harvas ollah perehet, kuduat siirretäh karjalan kieldy lapsile. Ei ole aigua, toinah ei ni maltuo, da mieles on vallaspäi annettu varaitus: Opastamal nengomua kieldy luajitto pillan lapsile. Nygözes elaijas kielipežä voi ottua perehen roulin kielen siirdäjänny. Kielipezäspäi lapset voijah vediä kieldy kodihgi, toinah tartuttua "kieliepideemien" kogo kylähgi. Kielipezä vastuau suurdu perehty, sendäh niilöi tarvittas äijy. Da se vastuau vaiku eziškolaigägizien opastukses. Midä sen jälgeh?
Kielipezän lapsii opastajanke.
Toimehtulendu nygyaigazes yhteiskunnas vuadiu nuorusijän piduhizen kazvatuksen, a kazvatussistiemah pyörittämizeh tarvitah jo valdivon varat. Valdivot tunnustetah, ku kazvatuksen tariččemine on valdivon vellalližus, a dengat eibo tävvytä vähembistölöin kielil opastandah. Se on kielipolitiekkua, kudamas unohtetah vähembistölöin kontributsii valdivole. Da se on vastoi kanzoinvälizii deklaratsieloi da sobimuksii ristikanzan oigevuksis.
Universualizel tazol Yhtistynnyzien kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsii puolistau kielellisty taza-arvuo da oigevuttu omakielizeh kazvatukseh. Tarkembi kielen merkičysty kul'turale sellittäy PEN kluuban universualine kielioigevuksien deklaratsii. Europan Nevvoston sobimukseh Alovehellizis da vähembistökielis da Ramkusobimukseh kanzallizis vähembistölöis (sobimukset 148 da 157) liittyy tarkastuspraktiekku sobimuksien täytändäs. Se on prizminyh valdivoloi ottamah huomavoh rahvahien kielioigevukset da nenga se on olluh suuri abu pienile kielile da vähembistölöile. Ga sih niškoi rahvahan ičen pidäy niilöi oigevuksii prizmie.
En ole optimistu engo pessimistu muamankielen tulieh aigah nähte. Kaikenjyttymis vastuksis da viäryksis huolimattah uskon ku tärgevin šeikku, kudai vaikuttau oman kielen tulieh aigah libo häviendäh on oma mieli. On kebjiembi toimie migu olla toimimattah nengoman dielon puoles, min on ičele sellitännyh da midä pidäy oigiennu. Ilmai rahvahaspäi nouzijua aktiivizuttu ei ni piättäjät da zakonat ruatah. Kielenelvytys kyzyy rehelližytty, realizmua da pragmatizmua. Died'oloin da buaboloin kieli ei päi meijän aigah eigo meijän kieli vuozikymmenien jälgen, kieli eläy vaiku käytös. Mintahto kielen tarvičemmo. Ku kaimannemmo oman kielen, elaigu ei sihloppevu, a menetämmö oman histourien da oman kodirannan. A mindäh hyllätä oma kieli kudai on meijän omih tarbehih kehitetty? Tarvičemmo toiziigi kielii kommunikatsieh toizienke da toizih neroloih kudamii emmo iče kehitännyh. Kielen tarkoitus on yhtistämine. Karjalaine ellendäy eri murdehel pagizijua karjalastu, ku ollou yhtehisty pohjua ellendämizele. A sit, konzu rubiemmo prizmimäh kielioigevuksii da luadimah tiedokirjoi zakonoi, meediedy da kaikkie yhteiskunnas tarvittavua, nouzou tarbehellizekse yhtehizen norman kehittäminegi. Uskon ruadoh da tiedoh.