Kuspäi tuldih karjalazet?

Jälgimäzet 100 000 vuottu

Martti Penttonen (Oma Mua 2007/04)

Kirjoitettuu tieduo karjalazis löydyy vai tuhanden kahtentuhanden vuvven aijal. Kielespäi voimmo piätellä kenenke olemmo olluh kosketuksis. Arheolougii andau tieduo, kui tehnolougizet innovatsiet ollah levitty, ts. kui on eletty, kui on hommattu syömizet da kenenke pietty kauppua. Kaikis tarkimbua tieduo rahvahien liikehis da sevoittumizis andau geneetiekku. Opin täs kirjutukses lyhykkäzesti sellittiä, midä voimmo tiediä geneetiekan vuoh. Tarkembua tieduo voi eččie ezimerkikse vastevai ilmahpiässyös Pauli Saukkozen kniigas "Suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten alkuperäongelma", da tartulazen Siiri Rootsin dissertatsies.

Uuzi geneetiekalline tiedo andau mahton jällittiä alguperiä tuattoliiniedy myö, tuattah, tuatan tuattah i m.i. Adamah suate, libo muamoliiniedy myö muamah, muaman muamah i m.i. Paraskevah suate. Segaliiniedy muga loitos ei sua sellittiä. Poigulapsen Y-hromosomu on yhtenjyttyine tuatan Y-hromosomanke, a tytön X-hromosomu voi tulla muamas- libo tuataspäi --- sentäh tyttäres tuattah ei piäze hromosomoin vuoh. Sidävastoi tytär perii muaman mitokondrien, a tuataspäi tieduo ei sua mitokondrien vuoh. Sendäh izäliiniet sellitetäh Y-DNA metodal, muamoliiniet mtDNA metodal.

Kuibo nämmis tiedolois voi sellittiä alguperiä? Hos i Y-hromosomat da mitokondriet normualizesti ollahgi muuttumattomat, kui petties netgi voijah vähä vähäl muuttuo. Sendäh emmo ole yhtenjyttymät Adamanke libo Paraskevanke, a roih muutoksien čieppi ičespäi Adamah libo Paraskevah suate. Ku vai tutkimmo Y-hromosomat da mitokondriet kaiken muailman rahvahis, da verduammo oman tuatto- da muamoliinien mutantoih, joi ellendämmö kudali tuldih tuatat da muamat.

Piirdin kartan, kus voi jällittiä tuattoliiniedy da kaččuo, mittumii troppazii karjalazet tänne tulimmo da konzu kus olimmo. Kartas voi nähtä ezimerkikse, ku N3 mutantu rodivui nygözen Kitain alovehel kaksitostu tuhattu vuottu tagaperin, R1a Ukrainan kohtal kaksikymmenviizi tuhattu vuottu tagaperin, da Afrikaspäi lähtimmö viizi- kuuzikymmen tuhattu vuottu tagaperin.

Kartan mugah baltiekkumerensuomelazet olemmo jeuroppalazet kui kettahto toizetgi jeuroppalazet, sevoitussuhtehet vai ollah vähäzen erilazet. Suomelazis kaksi kolmattu vuittii ollah N3 joukkuo, nelländes I1a joukkuo da kymmenesvuitti R1a joukkuo. Eestiläzis on enämbi R1a:du, saamelazis enämbi I:dy. Karjalazis da vie enämbi vepsäläzis löydyy N2:tugi. Ungarilazis löydyy I, R1a da R1b joukkuo, sidävastoi N3 libo N2 joukkuo ungarilazis ei lövvy. Vikse hyö meispäi erottih enne N3 joukon tulendua. R1a da N3 ollah ylehizet suomelaz-ugrilazis, I Skandinaavien da Balkanan eläjis, da R1b Päivänlasku-Jeuropan eläjis. Nelli viijetty vuittii jeuroppalazis kuulutah ielmainittuloih joukkoloih, hos i Suvi-Jeuropas on vähäzen E joukkuo da liidehes vie J, K da G joukkuo. A kuibo sellittiä se, ku R1a joukkuo ylen äijän on myös Indies da N3 joukkuo Päivännouzu-Siberis. Hyö väzyttihgo matkal, libo hoppuvuttihgo meijänke da meispäi erottih?

Yhtenjyttyine anualizu on luajittu mtDNA joukkolois. Ongo kummua, ku baltiekkumerensuomelazet naizet ollah yhtenjyttyine sevoitus mtDNA joukkoloi kui kettahto jeuroppalazet? Sellityksekse on sanottu, ku pyyndikul'tuurois miehet pietäh eländykohtu, kus ollah sualiselätit, a mučoidu voidih lähtie loitombigi eččimäh. Mučoit sit vaihtettih kieli. Sentäh, omua kieldy vikse pidäs sanuo tuatan-, ei muamankielekse?

Nämmä tiijot, hos voijahgi tävvendyö da tarkenduo, ollah kudakui luotettavua da tarkua luonnontiijollistu tieduo. Äijiä vaigiembi dielo on yhtistiä nämmä tiijot arheolougizen da kielitiijollizen tiijon kel yhtekse kerdomuksekse: Kui paistih? Kui ruattih? Nämis kyzymyksis on vie äijy šeikuittavua. Sen tiijämmö, ku jiäkavves lähtijen elämmö tiä koillizes Jeuropas da pagizemmo suomelas-ugrilastu kieldy. A konzu rubeimmo muga pagizemah? Afrikkalastu Adamua onnuako vie emmo pie karjalazennu.

reitit.jpg