Midä iče rahvas duumaijah

Martti Penttonen (Oma Mua 2009/33)

Jälgiaijal on puaksuh kyzytty, ezim. Oma Mua 2009/06 da 2009/30, "midä iče rahvas duumaijah" kielikyzymyksis. "Tahtotahgo karjalazet karjalan kieldy? Tahtotahgo kielipezii libo karjalan kielen opastustu školas? Pidäygo karjalazile yksi kirjukieli?" i m.i. Tiettäväine, demokruatiedu kannatammo, ga ei ole muga kebjei sellittiä kui rahvas ajatellah da midä tahtotah. Opin šeikuija, mindäh muga ruttoh kyzymäl ei sua sellittiä rahvahan syvembii mielii, da mindäh moine "referendumdemokruatii" ei vältämättäh ole putillistu demokruatiedu.

Mindäh germuaniilazet demokruattizel valličendal vallittih Hitleran johtajakse? Nygöi tiijämmö, mittuine johtai oli. Ga pidäy sanuo, ku nygöigi erähät igävöijäh mostu suurdu tuattua, kudaman aigah kai oli parembi eigo iče tarvinnuh eigo ni suannuh ajatella poliitiekallizii kyzymyksii. Sengi tiijämmö, ku kožinos kazvatettu tigru ei tahto lähtie "turvallizes" kožinospäi, hos omin silmin näjemmö, ku hänel ollah hambahat da junot viidakos mečästämizeh niškoi, ei kožinos maguandah niškoi. Moizet tigrat ved' olemmo karjalazetgi.

Mindäh tahtommo "viärii" azieloi, emmogo tahto "oigieloi" azieloi, kudamii meijän pidäs lougillizesti tahtuo? Mindäh rahvas andau iččiedäh muanittua? Hyvin tahtomizeh pidäy olla vällys, pidäy suaja tahtuo, pidäy olla tovellizii vaihtoehtoloi da mahto vallita niilöin välil. Sitgi ristikanzu oppiu arbata, midä toizet, korgiembi valdu, hänespäi vuotetah da tahtougi sen mugah kui suuri johtai sanou, hos ihan tovelleh ei muga tahtosgi. Tahtomizeh sežo pidäy olla ellendys, voigo tahto roita tovekse da midä merkiččöy ku se roinnou tovekse libo jiännöy todevumattah. Midä se merkiččöy nygöi da midä tulijas aijas? Ilmai ellendysty vaihtoehtoloin merkičykses da vaikutukses vastavuksetgi ollah sattumanvarazet. Vie pahembi on se, ku piättäjät voijah käyttiä moizii kyzelylöi omih tarkoituksih suurinnu demokruattoinnu.

Voi väittiä, ku referendumas rahvahan tahto kaikkii šuorembah tulou nägyvih, ga se ei ole probliematoi. Rippuu siidy, konzu, kui da midä kyzytäh, ellendäygo rahvas kyzymyksen da sen merkičyksen. Referenduman jälgeh on vie toine dielo, kui valdu tulkiččou vastavuksen libo jättäygo sen bokkah. Referendum on rahvahale kui ostua počči huavos ilmai vaihto-oigevuttu. Referendumua tärgiembi on yhteiskunnaline pagin, kudamas nämmä kyzymykset perinpohjin šeikuijah.

On tyhjy dielo kyzyö kielikyzymyksen jyttyzii suurii kyzymyksii muus elokses erillizinny kyzymyksinny. Ku kyzynnet vahnembil "Tahtottogo ku teijän lapsi menöy karjalankielizeh školah da jiäy ruavottomakse toizen luokan rahvakse?" tiijät, kui vastatah. A ku et maininne ruavottumuttu, sitgi voijah vastata yhtenjyttyöh, ku yhtelläh muga ajatellah. Rahvahale on opastettu, ku karjalan kielel ei ole virgua nygözes elaijas. Jälgimäi karjalaine rahvas toinah ollah ičegi ruvettu muga uskomah. Ga hos ei muga uskotagi, tiijetäh ku heijän pidäs muga uskuo. Ga eihäi viga ole kieles, hos sen kunnivoičus ongi muga alah painettu. Kyzymys kieles ei ole erilline, sidä pidäy šeikuija leviembäs yhtevykses. On luba tahtuo mollembii yhtelaigua, pidiä oma kieli da olla enziluokan rahvas ruavonke. Kanzoinvälizis ristikanzan oigevuksien normois se on selgieh sanottu. Karjalazien pidäy suaja mahto nostua oma kieli himoittavakse "korgien prestiižan" kielekse. Tiettäväine, prestiižan kohendumine ei tule ičekseh, sen edeh pidäy äijän ruadua.

Kuibo sit pidäs kyzyö kirjukieles? Mittuine zakonalline da yhteiskunnalline stuatussu on kielel? Pädöygo se yhteiskundah? Voitgo kävvä školan täl kielel? Voitgo suaja yhteiskunnallizii palveluloi täl kielel? Ku hantoil ollou viizi kirjukieldy, se ongo hyvä ezimerki karjalazile vai ongo se kielen hävittämizen strategii? Voigo nämmil viijel kielel suorittua yliopistotutkindon? Konzu Suomes suurel toral luajittih kirjukieldy 1800-luvul, ei segi ihan kebjei protsessu olluh. Lounais-suomelazien pagin on vägi erilastu kui savolazien, eigo liidehsuomelazien ole ihan kebjei ellendiä pohjalazii. Foneetiekallizet erot ollah suuret, kieliopillistu eruo on äijän da sanasto da sanoin merkičys vaihtellahes. Yhtelläh hyö piätettih 1863 yhtehizes kirjukieles ruvettih perustamah suomenkielizii školii. Kaikin voijah kudakui ellendiä yhtehizii suomenkielizii opastundukniigoi. Ilmai kirjukieldy olisgo suomenkielisty opastustu yliopistossah? Toinah pidäsgi kyzyö: "Tahtotgo, ku karjalazil on kolme kirjukieldy da vie suomen kieli ga ilmai školaopastustu nämmil kielil?" Libo "Tahtotgo, ku karjalazil on yksi kirjukieli da opastus täl kielel yliopistotutkindossah?" Kyzymykses rippujen samal ristikanzalpäi voit suaja mittuzentah vastavuksen. A toinah turbu veres kirjukieles toratesgi vie tärgiembi olis kyzyö: "Kui ruadua nygöi ku bunukat vie paistas mittumaltahto karjalakse tunnustettaval kielel?"

Tämän kirjutuksen tarkoituksennu ei olluh andua vastavuksii, a azettua kyzymine kyzymyksen alazekse. Yhtelläh rubriekan kyzymykseh vastuan: Ei rahvahan tovellizii mielii voi muga ruttoh sellittiä yhtel kyzymyksel da vastavuksel. Demokruatieh ei tävvy vaiku rahvahan mielen kyzymine, täydyy tieduo vaihtoehtoloin merkičykses da vaikutukses pitkäl aijal, täydyy paginua vaihtoehtoloin hyvis da huonois puolis da vie tovelline valličendan vällys. Täydyy poliitiekalline valdu, kudai tahtou kunnivoija rahvahan oigevuksii da mielii. Rahvahan ellendys ei tule tyhjäs, azieloih pidäy ottavuo. Rahvahan pidäy opastuo nämmih azieloih da tutkijoin pidäy eččie tieduo da kehitellä vaihtoehtoloi kudamis vallita. Segi pidäy mustua, ku vaigieloin kyzymyksien bokkah työndämine da valliččemattomusgi ollah yksi vaihtoehto, huono vaihtoehto.