Jättiä hyvä jälgi muale

Oma Mua 2020/??

Nenga kuhkuttau vuonnu 1999 ilmahpiässyön R'agojevan toimitetun Brendojevan kirjutuskogomuksen nimi. Oligo se Brendojevan ičen keksitty vai toimittajan annettu nimi, ga ajatus varmah oli Brendojevan, nenga häi ajatteli.

Jälgie jiäy

Siberin kanzat vuozituhanzii elettih jättämättäh jälgii ymbäristöh. Kul'tuurujälgii, perindyö jätettih, a nygöi onnuako netgi ollah häviemäs. Pahakse ozakse geologat lövvettih neftii heijän jalgoin ual da allettih industrien kudai jättäy pahat jället pohjazen herkäh luondoh da kul'tuurah. Globualizesti suurekse zobotakse on nossuh atmosfierah suittunuh hiilidioksidu, kudai muuttau ilmastuo - se on rahvaskunnan kazvannuh hiilijallanjälgi. Nenga luonnovaroin da ymbäristön čälliändy nostattau kuvvettu suurdu sugupuuttoalduo. Aijembii sugupuuttoloi nostatettih manderien siirdymizet, asteroidat libo vulkanoin nostatetut ilmastonmuutokset. Nygöi sidä luadiu ristikanzu. Eigo pidäs tarkembi kaččuo, mittustu jälgie meis jiäy?

Meijän jället

Minun vahnembien sugupolvi eli nuorusvuvvet vie ilmai konehvägie. Evakkoh puututtuo hyö suadih peldotilkuine perehen hengispiendäh niškoi. Brihaččuväil suurendimmo pelduo puudu kuadamal, kanduo viändämäl, ojua kaivamal da kuokkimal. Se elätti kaheksua hengie, nälläs emmo olluh. Nygöi nengoine peldo peitto-ojineh ei elätä ni yhty, a viljely kuluttau uuzivumattomii luonnonvaroi. Suuren perehen pidi levitä, lähtie eččimäh muudu eloikeinuo.
Konzu lähtin opastumah da omua elaigua elämäh, pidi duumaija ei vaiku omua toimehtulendua, a sežo omua sijua muailmas. Opastundas suundavuin luonnontiedoh da egzaktah, teoriettizeh tiedoh. Nämä ollah abstraktat, da ebäpoliittizet alat, yhtelläh globualizes muailmas kai rippuu kaikes, kai on poliittistu. Yhteiskunnallizeh elaigah nähte piäs ruvettih selgenemäh kolme printsippua kuduat ollah pyzytty elaijan suunnanandajinnu tässah.

Kaikentuhuojan voinan varavo

Opastunduvuozien aigah suurien valdivoloin välil rubei virittymäh kylmy voinu da net ruvettih kilbailemah, kui moneh kerdah hyö voidas omil atombomboil hävittiä kai rahvaskundu muan piäl. Ku se ei ollus heijän tavoiteh, sit mintähbo käytettih nenga äijän resursoi bomboin luajindah? Nouzi rauhanliikkehii voinua vastustamah da "rauhanliikkehii", kuduat vastustettih vaiku vastupuolen bomboi. Nygöi uvvessah suurien mualoin poliitiekku kehittyy samah tabah. Minun oma "kontributsii" sodua vastah oli armies kieldävyndy. Onnuako segi piätös ei ole probliematoi. Toinah armieh da valdivon piäkse ei pidäs piästiä nengomua ristikanzua, ken tahtou valdua da "eloitilua". Heijän sijas pidäs vallita valdua himoiččemattomii ristikanzoi, kel ei ole nengomua höryö piäs, kuduat sidä ruaduo ruattas vaiku vastuolližuon tunnos.

Ekolougine diversitiettu

Ainos on olluh luonduo suvaiččijua da suojelijua ristikanzua, a 1960-luvul suuren rahvahan huomavuo nostatti Rachel Carsonan kirju "Iänetöi kevät", kudai ozutti, mittustu vahinguo luadiu kazvinsuojelumyrkylöin huolematoi levittämine luondoh. Se tuhuou luonnon monimuodozuttu, biodiversitiettua, da sevoittau ekolougizen sistieman. Samal vuozikymmenel perustettih Roman kluubu, kudai ozutti rajattoman materjualizen kazvun mahtottomuon. Neftimualoin hindutora ozutti neftin lopundan varavon. Moizet raportat annettih šokki, varaitus, mittuzeh tupikkah luonnon resursoin čälliändy viey, yhtelläh pyzyjiä muutostu net ei luajittu. Toinah nygöine ilmastonmuutos suau piättäjätgi ellendämäh, ku pidäy kiinittiä huomavuo ekolougizeh jallanjälgeh, eiga rodieu suuri pillu. Pidäy sobevuttua talovus materjualan kierdoh da energien suandu sih, midä tulou päiväzespäi suorah libo luonnollizen kierron kauti. Täs tavoiteh uvvelele tehnolougiele.


Kul'tuuralline diversitiettu

Opastunduvuozien jälles ruavoin vuvven Kanuadas. Sie eli äijän muijalpäi tulluttu rahvastu. Kävyin kaksi kerdua Mehikos tuttavumas indianiloin elaigah ja histourieh enne da jälgeh europpalazien tulendua. Enne europpalazien tulendua aztekat piettih hirmuvaldua Keski-Amerikas, tapettih suurin miärin susieduheimoloi jumalile uhrattavakse. Amerikkah tulduu europpalazet alistettih kandurahvahat oružoil da taudiloil da sen jälgeh ollah pyzytty vallas. Siegi, kus enne jiäkauttu tulluttu kandurahvastu on äijy, kandurahvahan ekolougine kul'tuuru assimiloittuu europpalazeh kulutuskul'tuurah.
Suomeh järilleh tulduu rubein vedämäh Amnesty Internationalan Keski-Amerikku kampuaniedu. Nämis mualois Yhtysvallat kontroliiruičči poliittistu valdua da suurien muatiloin omistajien yksityzet armiet nakazimattah tapettih indianiloi, kuduat puolistettih omii muatilkuloi. Mainitun organizatsien toimindan fundamentannu on Yhtistynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsii. YK perustettih da deklaratsii annettih toizen muailmanvoinan riähkien tunnos. Deklaratsii uskaldau, ku kai rahvahat ollah taza-arvozet da kaikil ollah samat oigevukset rippumattah hibjanväris, kieles, uskondos i m.i. Ga nygöi erähät valdivonpiät jo hyllätäh taza-arvožus da sobimukset da sanotah, ku myö kačommo omua eduu da täs muas emmo rubie noudamah kanzoinvälizii sobimuksii, myö luajimmo omat zakonat, kuduat perustutah meijän traditsieloih.
Loittozien mualoin kanzalazien ozah tunnustumine andoi perspektiivua kaččuo oman rahvahangi ozah. Kuibo ollah karjalazien dielot? Kui olemmo puuttunuh täh tilah?

Midä Brendojev tarkoitti?

Kuvvendes suomelas-ugrilazien rahvahien muailmankongresas Estounien prezidentu Ilves sanoi, ku ristikanzan kul'tuuruperindöle kielelline diversitiettu on muga tärgei kui biodiversitiettu on luonnole. Kielen häviendänke häviey yhten rahvahan perindölline tiedo ymbäristöh sobevunnuos eloksentavas da sellitys muailmas, kudai vois olla arbuamattoman tärgei muailman muutoksis. Karjalazennu Brendojeval oli kahten risturiidazen lojal'nostin da patriotizman probliemu, kui vikse kaikil karjalazil. Ellendän, ku täs nouzi Brendojevan zobottu jällen jätändäs. Hänen runoloin painopiste on karjalazes luonnos, karjalazes ristikanzas da karjalan kieles. "Kadajikko" runokirjazen julguandu liittyi Germuanien liittovunnuzile valdivoloile vuonnu 1945 andavundan 40. vuozipäivän pruaznuičendah. Runos "Liitto" häi kiittelöy Pyhiä Ven'ua, kudai "keräi kanzat liittoh suureh yksikai kui juguot". Kanzat vihjua Nevvostoliiton kanzoih. Čoma metafora assimil'atsiele. Sih aigah ei voinnus piästä ilmah runo "Livvin kieli", kudamas häi kirjuttau: "On sinuu, armas pengottu, on hätken sudre syrjitty". Yhtelläh häi ližiäy optimistizesti: "Ei tyysty ozah nuorižo, ku kieli vaihtui vägizin". Saman toven häi kohtinazesti sanoi omal iänel runokasietal. Omin silmin en ole sidä lippustu nähnyh, ga olen lugenuh, ku hänen kuolduu stolal löydyi runo: "Oma mua a valdu vieras. Vieras linnas, vieras hierus. Vieras valdu, vieras kieli. Vieras kieli, vieras mieli."


Brendojevan runo "Livvin kieli"

Hyvä elaigu da hyvä jälgi

Kai ristikanzat, valgiet libo mustat, olemmo yhtenjyttymät, ga roimmokseh erilazih ololoih varakkahuoh da vällyksih nähte. Hyvä yhteiskundu tariččou kaikile mahton sotsiualizeh kierdoh da oman elaijan valličendoih. Ilmai sidä ei voi ni paista hyväs libo pahas elaijas. Brendojevan "hyvä jälgi" vikse vihjuau ristikanzan arvostukseh paikallizen libo globualizen kollektiivan silmis, vastukohtannu konformizmale poliittizen vallan silmis
. Omas mieles olen suannuh eliä hyvän elaijan. Olen piässyh sotsiualizeh kierdoh ga opin pidiä mieles roinduperän da keyhyön. Hos olen muailmuagi nähnyh, opin pidiä naiviuon, olla moine "country boy" kui Kanuadas sanottih. A tiijolline kazvatus on harjavutannuh ratsionualizuoh da kriittižyöh, ebäilemäh kaikkie. Konzu pidäy midätahto piättiä, keksin kaksi syydy, mindäh juuri nenga ei pidäs toimie. Hos ruavon täh olengi olluh "julgine elätti", sotsiualine en ole engo innostu movvakkahis ilmivölöis. Oma mieli pidäy sanuo, ongo sil vaikutustu libo ei. Opin jättiä hyvän jällen, a puaksuh pidäy tyydyö "parembah valličendah" oigien valličendan sijas. Hyviä elaigua on se, ku on hyvin duumainnuh elaijan arvot da oppiu eliä niilöin mugah ičenke sovus. Sen vikse Brendojev tahtoi sanuo?