Školan histourien opastukses tiettäväine ei jiäy aigua karjalazien jyttyzen vähäzen rahvahan histourien šeikuiččemizeh, ku pidäy sellittiä valdivonjohtajien intressoi, izänmuallizii voinii Japounien da Turčien frontal. Sendäh opin täs mustoittua mieleh erähii karjalazien histourien piäkohtii.
Jiäkaudizen evakon jälgeh suomelas-ugrilazet rahvahat ruvettih nouzemah mannerjiän peräs pohjazehpäi, kus oli meččyelättii da kalavetty. Loitombi pohjazeh Baltiekkumeren da Valgienmeren välih noussuot saamelazet oldih vähembi kosketuksis indojeuroppalazienke, perästulluzien kieles enämbi nägyy susiedoin vaikutus. Luadogan liidehpuolel vepsien, hämäläzien da virolazien välis kehittyi karjalan kieli nenga kaksituhattu vuottu tagaperin.
Puolentuhattu vuottu myöhembi slaavit - slovenit da krivitsat - ruvettih nouzemah alovehile, kus silloi elettih karjalazet. Kazvoi paine jatkua matkua pohjazehpäi. Pidi lähtie Luadogua kierdämäh hurači libo oigieči. Ruočit sežo lähtiettih Suomie valloittamah. Kui ruočit, mugai ven'alazet ruvettih valdivuo perustamah. Suomelazet puututtih Ruočin kazakoikse, karjalazet ven'alazien kazakoikse. Enzimäine suuri vahingo karjalazile rodih vuvvennu 1323, konzu Orehovetskoin rauhas Ruočin da Ven'an raja viettih Karjalan läbi.
Valdivollizen javonke yhtelaigua eistyi uskondolline jago. Ruočin valdah jiännyöt ristittih Rooman uskoh, Ven'an valdah jiännyöt Bisantan uskoh. Kumbazengi protsessan tagan oli valdivolline projektu da net toimehpandih ei ilmai vägivaldua. En malta sanuo, tuligo heis parembua ristikanzua, ga vähä vähäl hyö puututtih valdivon da kirikön kingiembäh kontrollah. Niilöis aijois lähtijen päivännouzupuolen karjalazet suadih kirikös- da valdivospäi alallizesti kuulta, ku heijän pidäy ruveta kielengi puoles ven'alazikse. Ruoččilazien hallindo oli tehokkahembi - Kannaksel kieli rubei terväh vaihtumah suomekse da linnois hallindo ruočikse.
Orehovetskoin rauhan jälgeh joga vuozisadua Ruočči da Ven'a opittih ottua ičelleh rajan tuakse jiännytty "omua" muadu da raja siirdelehti konzu päivännouzuh, konzu päivänlaskuhpäi. Voinuhistourielois ainos čotaijah, kumbaine voitti, kumbaine hävii. Karjalazile tämä azii on selgei: Ei ole syydy šovinizmah, Karjal hävii joga kerdua. Net torat käydih karjalazien eländysijoil da karjalazii tarvittih rajan toizel puolel eläjii karjalazii tappamah. Tsiviilirahvahan pidi pajeta konzugo päivännouzuhpäi, konzugo päivänlaskuhpäi. Kaikkii pahimbat voinat oldih allus mainitut 1600-luvun da 1900-luvun voinat.
Uvven Suomen valdivon da Nevvosto-Ven'an välil vuvvennu 1920 solmittu Tarton rauhansobimus enimäkseh sellittäy rajaliiniedy, rajanylitysty da rajah liittyjii talovvellizii kyzymyksii, a sen kymmenes artiklu on karjalazile mieldykiinniittäi. Se mainiččou kui siiričimennen Päivännouzu-Karjalan autonomizen alovehen, kudamal karjalazel rahvahal on ičenmiäriändyoigevus, hos i iče karjalazet ei oldu paikal sobimustu luadimas. Jälgehpäi tiettäväine tädä kohtua jogahine ozapuoli sellittäy omah mielen mugah. Vähästy enne rauhansobimustu perustetun Karjalan Ruadorahvahan Kommuunan "ruskielois" suomelazis kerätty johto nouzi tärgieh roulih sobimuksen sellitykses. Hyö ruvettih karjalazii suomelastamah yhtenjyttyöh kui "valgiet" suomelazet rajan tagan Raja-Karjalas. Jälgehpäi voi sanuo, ku muailmansodien väline aigu oli karjalazile menetettylöin mahtoloin aigu. Talvivoinan allettuu rajakarjalazien pidi pajeta Suomeh suomelastumah da voinan jälgeh Nevvosto-Karjalan karjalazet jiädih omale muale ven'alastumah.
Histourien opastuksen suurin probliemu ei ole se, ollahgo opastetut tozišeikat tottu libo ei - niidy voi ainos ebäillä. Tärgiembi on, kenen kerdomustu sie sanellah. Selvy on se, ku nämis histourielois karjalazet ollah vai kui hienuo rahua, kudamua voi siirrellä tarbehen mugah. Ga iče karjalazen pidäs omas histouries tiediä vähästy enämbi migu školakniigas on sanottu, ku ei ruvettas iče iččiedäh vastah pagizemah. Konzu Ven'an karjalaine sanou Suomen karjalazes ku tämä muutti Salmispäi Suomeh 40-luvul, se on tottu ga vai puolikse. Yhtenjyttyöh vois sanuo, ku Auschwitzas kuoli 40-luvun allus puolitostu miljonua jeyreidy. Yhtelläh, guazugorničas ei ole hyvä surmu, da pagolazekse lähtemisty nikelle ei sua toivuo. Konzu karjalaine toimittai sellittäy kui Suojärvi vällendettih fašistois, ketbo oldih hänen fašistat? Oldihgo hyö net karjalazet akkazet, kuduat lehmän da lapsiartelinke lähtiettih pagoh igäzil eländysijoilpäi, konzu rahvahien "vällendäjän" lendokonehet allettih puotella bombiloi omah pihah?
Ainos sanon, ku parembi on kaččuo tulijah aigah migu jiäjä loputtamasti märehtimäh endisty aigua. Yhtelläh hyvä olis tiediä sen verdu histouries, ku maltazimmo hos olla vaikkani oigieh aigah emmogo iče rubies omis nimis tovennu sanelemah toizien "tozii".