Minun mieles se on kai täs: muamo on lapsele muamo, lapsi on muamale lapsi, on da pyzyy. Tämä liitto roih maksamattah, etgo voi sidä murendua. Hos opitgi kieldiä, olemattomakse sidä et sua. Muamale lapsi on ainos oma lapsi dai lapsi voi luottua, ku muamo pyzyy muamannu. Vahnembale äijän maksau lapsen kazvattamine, ga midäbo et rua lapsen hyväkse. Se on luonnon zakon: ližene da kazvata uuzi sugupolvi. Ristikanzan lapsi ei voi kazvua muamattah. Ga lapsi kazvau aiguzekse. Kondiiemägi vuvven opastau poigua da sit eroittau hänet kazvamah tävveksi kondiekse. Yhtelläh eravuspoigu emäle on oma poigu. Hos häi poijan iäreh ajaugi mollembien hyövykse, ga emä ei omua poigua syö.
Muamua hullai viizitostu vuottu tagaperin da jälgivuozinnu dementii rubei
vähäzel sevoittamah tovellizuontajuu. Kačoin händy yhten yön nedälis -
vahnembi velli kačoi muun aijan. Puaksuh yöl muamo nouzetteli kravatispäi.
Menen kyzymäh:
- "Mibo hädä?"
- "Lähtemmö kodih."
- "A koishäi olemmo kaiken aigua, täs elämmö jo kuuzikymmen vuottu."
- "Ga Hovinahoh, Karjalah."
- "Emmo voi lähtie Hovinahoh, sie jo ei ole nimidä, ei ni yhty kodii,
kai on riičitty."
- "Ga mammalluo."
- "Sinul eihäi jo ole mammua, mamma sinun kuoli jo nellikymmen vuottu
tagaperin."
Sit on vaikkani, buite ei voi uskuo.
- "On yö, nygöi nikunne emmo voi lähtie, anna sinut hyvin katan, huondeksel
sit kačommo."
Rubieu maguamah.
Muamo eli 94-vuodehizekse. Tuatanke kazvatti kuuzi lastu. Elaigu oli jygei, ga ei ilotoi.