Oigevuot da vellallizuot (OM 2011/03,05) Ainos konzu smietin karjalan kielen tilua, piävyn kahteh kyzymykseh: "Ongo karjalazil oigevus omah kieleh?" da "Maltetahgo karjalazet pidiä oman kielen?". Enzimäine kyzymys koskou sidä, midä on luba vuottua toizispäi, a jälgimäine sidä, mi rippuu meis ičes. Enzimäzeh kyzymykseh vastavus on "muga", jälgimäzeh en tiijä vastavustu. Kielioigevuksien pohjimaine perustu on taza-arvo - kunnivoijahgo toizet meidy samanarvozinnu libo kävellähgo meis piäliči. Oigevus omah kieleh on selgiesti kirjutettu Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzan oigevuksien jullistukseh. Konkriettizembi nämis oigevuksis kirjutetah halličuksien välizien organizatsieloin, ezim. Jeuropan Nevvoston, sobimuksis, kudamispäi niilöin pidäs valuo mualoin zakonoih da toimehehpanendah. Valdivoloin konstitutsiet voijah uskaldua kielioigevuksii, ga ezimerkikse Suomen konstitutsii ei ole kielii luvetelles lougilline da jättäy karjalan mainiččemattah. Käytändös konstitutsiedugi tärgiembät ollah zakonat, ukuazat da hallindollizet käytändöt da se, eletähgo muas zakonoin mugah. Kanzoinvälizet normat da sobimukset, hos net ei suorah vaikutetagi meijän elaigah, ollah sendäh tärgiet, ku valdivot ei ruohtita julginazesti nosta niidy vastah. Valdivoloin johtajat tahtotah ozuttuakseh kunnivoittuinnu valdivomiehinny, ei kanzoinvälizii normoi halveksijoinnu "bandiittuvaldivon" johtajinnu. A kui vediä normat zakonoih da käytändöh, se on jo eri dielo, eiga se tapahtu ičekseh ilmai rahvahan aktiivizuttu. Jeuropan rahvahile Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirju on fundamentu kielioigevuksien prizmindäs. Se sellittäy hyvin kielioigevuksien idejolougizen perustan da azettau käytändöllizet normat, midä valdivoloin pidäs tavoitella. Se i todevuttau protsessan, kudamas kačotah, ruvetahgo valdivos tovengi täydymäh kielioigevusnormat. Karjalazes nägökulmas voi kerras sanuo, ku tilandeh on ylen loitton sit, mittuine sen peruskirjan mugah pidäs olla. Taza-arvo da oigevuonmugazus ollah idejat, kudamii tavoitella a kuduat ei realimuailmas tävvelleh todevuta. Tuhanden pagizijan kielele ni kui ei voi kirjuttua muga äijiä kirjallizuttu migu milliardan pagizijan kielele. Opastus kaikil tazoloil on yksi JN:n vähembistökielien peruskirjan piätavoittehii. Karjalazien suuruole rahvahale se on ihan realistine da - pidäy sanuo, se on vältämätöigi kielen elävänny pidämizekse. Muidu peruskirjas mainittuloi oigevuksii kazvatuksen lizäkse ollah oman kielen käyttö suuvos, meedies, kul'tuuruozutuksis, ruavos - mahton mugah. Suomes saamen kieleh da čigankieleh sovelletah siändyö: ku vai mistahto školas nelli opastujua pakinnou muamankielen opastustu, se pidäy andua. Tämä siändö pidäs levendiä karjalan kieldy koskijakse. Hos i tämä kynnys ei ylity, sitgi pidäs tarita mittuinetahto taba opastuo karjalua. Kumbazehgi muah pidäs perustua hos yksi škola, kudamas kai ainehet opastetah karjalakse. Tämä škola vois andua loittonopastustu, kustahto sidä vai pyvvetäh. Yliopistolois, opastusalas rippumattah, karjalan kieli pidäs voija ottua ozakse tutkinduo. Midä maksau oman kielen pidämine? Äijän, ga yhtelläh vähembi migu sen menettämine - kielenke häviey i kul'tuuruperindö, muaperä, kudamal astummo. Kielioigevuot, hos kanzoinvälizet sobimukset niidy tuvetahgi, ei tulla prizmimättäh. Oigevuksien toimehehpanendu sežo on iče ruattavu. Ga se on ruaduo ičen hyväkse. Vähembistöh kuulujale oman kielen da kul'tuuran pidämine maksau enämbi migu enimistöh kuulujale, kudai vaiku ajelehtiu virran mugan. Vähembistön sisälgi voi automuattizesti pyzyö oman kul'tuuran kandajannu, a vähembistön da enimistön rajapinnal eläjän pidäy tiediä oma arvo. Ga nygöi karjalazet Ven'al da Suomes olemmo sevoittunuh suurembah erikielizeh rahvasjoukkoh, kai olemmo rajapinnal da sidä šeikkua ei ole kebjei muuttua. Paiči pienes mitas, perehes. Ku pereh paissou karjalakse, sit lapsigi rubieu pagizemah sil kielel. Se on kielipezängi printsippu. Kielipezät, kandurahvahan kielen putilline opastamine da školaopastus kandurahvanan kielel ei olla mieldy myö niilöile, kuduat kannatetah yksikielisty kanzallisvaldivuo. Olemmohäi lugenuh: "Monikanzallizes ymbäristös lapsen upottamine muamankielizeh ymbäristöh pahoi vaigevuttau lapsen sotsialistumistu da murendau myöhembän taza-arvon kazvatukses, ruavon suandan i m.i. Tämä on etnisty segregatsiedu". Omas piäs kiännän nämmä virkehet selgiekse karjalakse nenga: "Ei pie opastua lapsele kieldy, kudaman käyttöh yhteiskunnas ruavahilgi ei ole oigevuttu. Olemmo äijän ruadanuh karjalazien vieroittamizekse omas kieles, emmögo tahto ku tämä ruado menis sudre. Ven'a on tämän valdivon kieli." On Suomesgi piättäjii da virguniekoi, kuduat ajatellah samah tabah. Kyzymykses "maltammogo pidiä oman kielen" on vie eräs vaigei šeikku. Midä tarkoittau "oma", ičen da kogo rahvaskunnan välil? Erähän kielen miäritelmän mugah samankielizyön miärittelöy keskinäine ellendys. Tämägi ei ole ihan mustuvalgei miäritelmy - minä voin vähäzen ellendiä Tulimuan kandurahvahan paginua, ga en kogonah ellendä oman vellen paginua. Mih kohtah vediä raja? Ku rajoittanemmo oman kielen ylen kabiesti, emmo lövvä tarbehekse ruadajua kehittämäh kieldy ku se kelbuas nygyaigazeh yhteiskundah, emmögo sua sua sille valdivollistu tunnustustu. Minun mieles oli haireh ruveta kehittämäh monii karjalan murdehii kirjukielikse. Mih se johtau? Ezimerkikse, olen nähnyh ku erähäsgi tutkimusprojektas kyzelyankietat pidi kiändiä monele karjalan murdehele, ku se olis kaikile mieldy myö. Monehgo kerdah pidäs kiändiä školakirjat? Ku valdivo tahtonnou midä tiijottua, monelgo karjalan kielel? Karjalan Tazavallan halličuksel on tiijoitussivut ven'akse, angliekse i suomekse, ei karjalakse. On hyvä, ku jälgivuozikymmnien aijannu tulluzile suomenkielizile siirdolazile tiijoitetah omal kielel, a mindäh ei mondu kerdua suurembale karjalazele kandurahvahale karjalakse. Vikse sendäh ku karjalazet ei olla lövvetty sobuu karjalan kieles. Viizi karjalan kieldy ei ole viizi kerdua parembi migu yksi karjalan kieli, se on viizi kerdua huonombi, se ei ole uskottavu virrallizekse kielekse. Pien suures arvos Bubrihan da hänen dovarišoin ruaduo 30-luvul, konzu hyö luajittih karjalazien yhtehine kirjukieli. En tävvelleh ellendä tälle kielele kiännettyy Molotovan paginua sendäh, ku sih on äijäl lad'd'attu ven'an sanua, ga sanastoruavol moizet šeikat vois kohendua. Se oli tegokieli kui kirjukieli ainos on, a se oli yksi karjalan kieli, kulle kiännettih pättävät školakirjat da äijän muudugi kirjua. Vijjenkymmenen vuvven jälgehgi voinnus jatkua kielen kehitysty sil pohjal. Tiettäväine, eihäi murdehien hyväksi ruattu ruoadogi ole sudre mennyh, sen ruavon tuloksii voi käyttiä hyväkse yhtehisty kirjukieldy luadijes, konzu sih rubiemmo. A ruveta pidäy ku tahtonemmo kielen pidiä. Ku minul kyzytänneh säilyygo karjalan kieli, en rubie vastuamah "muga muga" libo "ei ei". Kielen säilymine rippuu meis, karjalazis. Ku tahtonemmo pidiä kielen, suammo tugie kanzoinvälizis normois da niijen vuoh valdivoloisgi päi, ga meidän ičen pidäy sidä tahtuo da ičengi pidäy ruadua. Ku sih ruadoh emmö ottavunne, sit ei ni pie itketellä oman kielen da kul'tuuran häviendiä. Martti Penttonen