Oigevuot da vellallizuot
(OM 2011/03,05)

Ainos konzu smietin karjalan kielen tilua, piävyn kahteh
kyzymykseh: "Ongo karjalazil oigevus omah kieleh?" da "Maltetahgo
karjalazet pidiä oman kielen?". Enzimäine kyzymys koskou sidä, midä
on luba vuottua toizispäi, a jälgimäine sidä, mi rippuu meis ičes.
Enzimäzeh kyzymykseh vastavus on "muga", jälgimäzeh en tiijä
vastavustu.

Kielioigevuksien pohjimaine perustu on taza-arvo - kunnivoijahgo
toizet meidy samanarvozinnu libo kävellähgo meis piäliči. Oigevus
omah kieleh on selgiesti kirjutettu Yhtynnyzien Rahvaskundien
ristikanzan oigevuksien jullistukseh. Konkriettizembi nämis
oigevuksis kirjutetah halličuksien välizien organizatsieloin, ezim.
Jeuropan Nevvoston, sobimuksis, kudamispäi niilöin pidäs valuo
mualoin zakonoih da toimehehpanendah. Valdivoloin konstitutsiet
voijah uskaldua kielioigevuksii, ga ezimerkikse Suomen konstitutsii
ei ole kielii luvetelles lougilline da jättäy karjalan
mainiččemattah. Käytändös konstitutsiedugi tärgiembät ollah
zakonat, ukuazat da hallindollizet käytändöt da se, eletähgo muas
zakonoin mugah.

Kanzoinvälizet normat da sobimukset, hos net ei suorah vaikutetagi
meijän elaigah, ollah sendäh tärgiet, ku valdivot ei ruohtita
julginazesti nosta niidy vastah. Valdivoloin johtajat tahtotah
ozuttuakseh kunnivoittuinnu valdivomiehinny, ei kanzoinvälizii
normoi halveksijoinnu "bandiittuvaldivon" johtajinnu. A kui vediä
normat zakonoih da käytändöh, se on jo eri dielo, eiga se tapahtu
ičekseh ilmai rahvahan aktiivizuttu.
 
Jeuropan rahvahile Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirju
on fundamentu kielioigevuksien prizmindäs. Se sellittäy hyvin
kielioigevuksien idejolougizen perustan da azettau käytändöllizet
normat, midä valdivoloin pidäs tavoitella. Se i todevuttau
protsessan, kudamas kačotah, ruvetahgo valdivos tovengi täydymäh
kielioigevusnormat. Karjalazes nägökulmas voi kerras sanuo, ku
tilandeh on ylen loitton sit, mittuine sen peruskirjan mugah pidäs
olla.
 
Taza-arvo da oigevuonmugazus ollah idejat, kudamii tavoitella a
kuduat ei realimuailmas tävvelleh todevuta. Tuhanden pagizijan
kielele ni kui ei voi kirjuttua muga äijiä kirjallizuttu migu
milliardan pagizijan kielele. Opastus kaikil tazoloil on yksi JN:n
vähembistökielien peruskirjan piätavoittehii. Karjalazien suuruole
rahvahale se on ihan realistine da - pidäy sanuo, se on vältämätöigi
kielen elävänny pidämizekse. Muidu peruskirjas mainittuloi
oigevuksii kazvatuksen lizäkse ollah oman kielen käyttö suuvos,
meedies, kul'tuuruozutuksis, ruavos - mahton mugah.

Suomes saamen kieleh da čigankieleh sovelletah siändyö: ku vai
mistahto školas nelli opastujua pakinnou muamankielen opastustu, se
pidäy andua. Tämä siändö pidäs levendiä karjalan kieldy koskijakse.
Hos i tämä kynnys ei ylity, sitgi pidäs tarita mittuinetahto taba
opastuo karjalua. Kumbazehgi muah pidäs perustua hos yksi škola,
kudamas kai ainehet opastetah karjalakse. Tämä škola vois andua
loittonopastustu, kustahto sidä vai pyvvetäh. Yliopistolois,
opastusalas rippumattah, karjalan kieli pidäs voija ottua ozakse
tutkinduo.

Midä maksau oman kielen pidämine? Äijän, ga yhtelläh vähembi migu
sen menettämine - kielenke häviey i kul'tuuruperindö, muaperä,
kudamal astummo. Kielioigevuot, hos kanzoinvälizet sobimukset niidy
tuvetahgi, ei tulla prizmimättäh. Oigevuksien toimehehpanendu sežo
on iče ruattavu. Ga se on ruaduo ičen hyväkse. Vähembistöh
kuulujale oman kielen da kul'tuuran pidämine maksau enämbi migu
enimistöh kuulujale, kudai vaiku ajelehtiu virran mugan. Vähembistön
sisälgi voi automuattizesti pyzyö oman kul'tuuran kandajannu, a
vähembistön da enimistön rajapinnal eläjän pidäy tiediä oma arvo. Ga
nygöi karjalazet Ven'al da Suomes olemmo sevoittunuh suurembah
erikielizeh rahvasjoukkoh, kai olemmo rajapinnal da sidä šeikkua ei
ole kebjei muuttua. Paiči pienes mitas, perehes. Ku pereh paissou
karjalakse, sit lapsigi rubieu pagizemah sil kielel. Se on
kielipezängi printsippu.

Kielipezät, kandurahvahan kielen putilline opastamine da
školaopastus kandurahvanan kielel ei olla mieldy myö niilöile,
kuduat kannatetah yksikielisty kanzallisvaldivuo. Olemmohäi lugenuh:
"Monikanzallizes ymbäristös lapsen upottamine muamankielizeh
ymbäristöh pahoi vaigevuttau lapsen sotsialistumistu da murendau
myöhembän taza-arvon kazvatukses, ruavon suandan i m.i. Tämä on
etnisty segregatsiedu". Omas piäs kiännän nämmä virkehet selgiekse
karjalakse nenga: "Ei pie opastua lapsele kieldy, kudaman käyttöh
yhteiskunnas ruavahilgi ei ole oigevuttu. Olemmo äijän ruadanuh
karjalazien vieroittamizekse omas kieles, emmögo tahto ku tämä ruado
menis sudre. Ven'a on tämän valdivon kieli." On Suomesgi piättäjii
da virguniekoi, kuduat ajatellah samah tabah.

Kyzymykses "maltammogo pidiä oman kielen" on vie eräs vaigei
šeikku. Midä tarkoittau "oma", ičen da kogo rahvaskunnan välil?
Erähän kielen miäritelmän mugah samankielizyön miärittelöy
keskinäine ellendys. Tämägi ei ole ihan mustuvalgei miäritelmy -
minä voin vähäzen ellendiä Tulimuan kandurahvahan paginua, ga en
kogonah ellendä oman vellen paginua. Mih kohtah vediä raja? Ku
rajoittanemmo oman kielen ylen kabiesti, emmo lövvä tarbehekse
ruadajua kehittämäh kieldy ku se kelbuas nygyaigazeh yhteiskundah,
emmögo sua sua sille valdivollistu tunnustustu. 

Minun mieles oli haireh ruveta kehittämäh monii karjalan murdehii
kirjukielikse. Mih se johtau? Ezimerkikse, olen nähnyh ku erähäsgi
tutkimusprojektas kyzelyankietat pidi kiändiä monele karjalan
murdehele, ku se olis kaikile mieldy myö. Monehgo kerdah pidäs
kiändiä školakirjat? Ku valdivo tahtonnou midä tiijottua, monelgo
karjalan kielel? Karjalan Tazavallan halličuksel on tiijoitussivut
ven'akse, angliekse i suomekse, ei karjalakse. On hyvä, ku
jälgivuozikymmnien aijannu tulluzile suomenkielizile siirdolazile
tiijoitetah omal kielel, a mindäh ei mondu kerdua suurembale
karjalazele kandurahvahale karjalakse. Vikse sendäh ku karjalazet ei
olla lövvetty sobuu karjalan kieles. Viizi karjalan kieldy ei ole
viizi kerdua parembi migu yksi karjalan kieli, se on viizi kerdua
huonombi, se ei ole uskottavu virrallizekse kielekse.

Pien suures arvos Bubrihan da hänen dovarišoin ruaduo 30-luvul,
konzu hyö luajittih karjalazien yhtehine kirjukieli. En tävvelleh
ellendä tälle kielele kiännettyy Molotovan paginua sendäh, ku sih on
äijäl lad'd'attu ven'an sanua, ga sanastoruavol moizet šeikat vois
kohendua. Se oli tegokieli kui kirjukieli ainos on, a se oli yksi
karjalan kieli, kulle kiännettih pättävät školakirjat da äijän
muudugi kirjua. Vijjenkymmenen vuvven jälgehgi voinnus jatkua kielen
kehitysty sil pohjal. Tiettäväine, eihäi murdehien hyväksi ruattu
ruoadogi ole sudre mennyh, sen ruavon tuloksii voi käyttiä hyväkse
yhtehisty kirjukieldy luadijes, konzu sih rubiemmo. A ruveta pidäy
ku tahtonemmo kielen pidiä.

Ku minul kyzytänneh säilyygo karjalan kieli, en rubie vastuamah
"muga muga" libo "ei ei". Kielen säilymine rippuu meis, karjalazis.
Ku tahtonemmo pidiä kielen, suammo tugie kanzoinvälizis normois da
niijen vuoh valdivoloisgi päi, ga meidän ičen pidäy sidä tahtuo da
ičengi pidäy ruadua. Ku sih ruadoh emmö ottavunne, sit ei ni pie
itketellä oman kielen da kul'tuuran häviendiä.

Martti Penttonen