Zakon kudamua ei roinnuh

Martti Penttonen

Nygözenny aijannu, konzu tiedo- da kul'tuuruperindö enimyölleh siirdyy
kirjutetun sanan kauti, pidäy maltua kirjuttua ellendettävästi. Ku
sidä maltuo ei olle, kieli rubieu jiämäh syrjäh. Kohtinazes paginas,
kuulijan paikal olles, sanailii voi sellittiä tarkoituksii tarbehen
mugah, a kirjutetun kielen pidäs tavoittua yhtel kerdua suuri joukko
lugijua jogahizele erikseh sellittämättäh, sih pidäy kirjukieli.
Paginkieligi ei säily, ku kielel ei olle roulii jogapäiväzes
argielokses. Kielel pidäy olla poliittizen vallan hyväksyndy, ku sidä
vois käyttiä yhteiskunnas. Nygöi oigevus käyttiä muamankieldy on
kirjutettu kanzoinvälizih normoih. Oigevusvaldivo kunnivoiččou
kanzoinvälizii normoi, siädäy zakonat sen mugah da eläy zakonoin
mugah.

Nevvostoliiton hajottuu da poliittizien ololoin vällendyttyy
karjalazetgi ruvettih kyzymäh oigevuksii omale kielele. Vuozituhanden
vaihtumizen mollembin puolin Karjalas käydih suuri pagin karjalan
kielen stuatusas, sit, voibigo karjalan kielen nostua Tazavallan
virallizekse kielekse. Yksin Oma Mua lehtes oli enämbi sadua
kirjutustu zakonprojektas. Opin ellendiä da sellittiä, kui se pagin
meni da mindäh muga. Pagin eihäi tyhjäs alganuh, eigo sih loppunuh.
Sendäh pidäy kačahtua histourieh, kuspäi tulimmo täh kielitilandeheh,
da kunnepäi jatkua tämän jälgeh. Karjalazet eletäh kahtel puolel rajua
da suomi on karjalan sugukieli, sendäh suomelazil oli suuri vaikutus
kielipoliitiekkah da sendäh pidäy vähäzen sellittiä Suomengi
tapahtumii.


Vuozisuan allun kiänälmykset Suomes da Karjalas

Väitetäh, ku Karjal on suannuh nimen Korelas, kudai oli nygözen
Priozerskan, endizen Käkisalmen ammuine nimi. Tovengi sie elettih
karjalazet, kuduat paistih karjalakse sissah, kuni Ruočči valloitti
linnan 1500-luvul. Vuozituhanden algupuolel Ruočči oli jo valloittanuh
Kannaksen da suomelastanuh sie elännyöt karjalazet. Korelan valloitus
ajoi pagoh karjalazii Tverissäh da rubei suomelastamah Luadogan
päivänaskupuolel elännyzii karjazii. Suomen Pohjas-Karjalua da
Raja-Karjaluagi ruvettih suomelastamah. Enzimäzeh muailmanvoinah
mennes Jänisjärven päivänlaskupuoli jo oli suomelastunnuttu. Suomen
iččenästyttyy Suomi rubei ielleh kehittämäh da suomelastamah
Raja-Karjalua. Moizih paikkoih kui Läskeläh, Pitkährandah, Loimolah,
Suojärven Suvilahteh perustettih fuabriekkoi da niilöih muutti äijäl
suomelastu rahvastu.  Pienembihgi kylih nostettih suomenkielizet
školat, da Raja-Karjal vähin vähäzin rubei suomelastumah.

Suomen iččenästymizen v. 1917 jälgeh Suomen da Nevvosto-Ven'an
suhtehet oldih segavas tilas. Suomes oli vie Ven'an vallan aiguzii
sodajoukkoloi, kudamis ei tietty, kenen puolel net ollah. Kaksi kuudu
iččenästymizen jälgeh ruskiet jullistettih sotsialistine vallankumovus
da nostettih toine halličus. Ga se ei pyzynnyh vallas ku kolme kuudu.
Enimät johtajis pajettih Piiterih. Edvard Gylling, kuopiolazen
inženieran poigu, statistiekan douhturi, ruskien halličuksen
talohusministru, peittelihes Helsingis sissah, kuni kezäl 1918 pagei
Stokholmah. Valgiet voittajat libo ammuttih ruskieloi gvardietsoi libo
pandih heidy tyrmäh.

Valgieloin puolel oli niidy, kuduat tahtottih "auttua heimovellilöi".
Hyö työnnettih omatahtozii, peitoči kannatettuloi, partizuanujoukkoloi
"vällendämäh" rajan tagan eläjii karjalazii, da liittämäh Karjal
Suomeh. Anukselaine rahvas ei olluh ylen myödymieline "vällendäjile".
Vienas oli enämbi niidy, kuduat tahtottih liittoh suomelazien ker, da
niidygi, kuduat tahtottih iččenästy Karjalua, sodatilandehengi mugah.
Voinan hätkestyjes valgei Suomi rubei irdavumah Karjalan
operatsielois. Jälgimäzen iskun huavehile iččenäzes Karjalas andoi
Trotski työndämäl 1921 vuvven lopul Ve'alpäi 20 tuhattu (libo 30
tuhattugi?) ruskien armien saldattua äijiä pienembii da pahoi
varustettuloi Karjalan väliaigazen halličuksen joukkoloi vastah.
Uhtuan halličuksel ei olluh nimittustu mahtuo pyzyö jalloillah. Enämbi
kymmendy tuhattu Vienan karjalastu pagei Suomeh.

Vuvven 1920 allus Gylling kirjutti Stokholmaspäi Leninale, eigo
suomelazet ruskiet voidas tulla johtamah Ven'an Karjalua. Pluanu
pädigi Leninale. Häi kučui Gyllingan johtamah Karjalan Ruadorahvahan
Kommuunua. Petroskoih Gylling tuli tuhukuus 1920. Toinah Karjalaspäi
voisgi luadie suuren ruskien Suomen da iellehgi levittiä
vallankumovustu Skandinaavieh?

Ven'an bol'ševikkuhallindol oli zobottua joga puolel da sendäh heilegi
pädi luadie rauhansobimus Suomen ker. Se allekirjutettih Tartus
14.10.1920. Rauhansobimukses karjalazet mainitah 10 artiklas, kudaman
mugah "Suomi vedäy nellänkymmenen päivän aloh rauhansobimuksen
vägehtulendas sodajoukot Rebolan da Porajärven kunnispäi, kudamat
liitetäh Ven'an valdukundah, Arhangelan da Anuksen gobernijan
karjalazen rahvahan luajittuh kanzallistu ičemiäriämisoigevuttu
käyttäjäh Päivännouzu-Karjalan autonomizeh aloveheh". Sobimustekstas
mainitah vaiku ičemiäriämisoigevus, ei kieldy, a sobimukseh liitetys
ven'ankielizes dokluadas sellitetäh, ku "paikalline kieli on
hallindon, zakonoinhyväksyndän da rahvahan sivistyksen kielenny". Sie
muitegi tarkembah sellitetäh, mittustu ičemiäriämisoigevuttu
sobimukses tarkoitetah. Karjalazien deleguattoi Tartus ei olluh -
sobimustu luajittih vaiku suomelazet da ven'alazet.


Suomelaine hallindo Karjalas

Vuvven 1920 rahvahanluvun mugah Karjalan Ruadorahvahan Kommuunan 143
tuhandes eläjäs 61 protsentua oldih karjalazet, 34 protsentua 
ven'alazet, suomelastu heijän joukos ei olluh ni protsentua. Yhtelläh
Leninan ker sovitun mugah johtoh nostettih suomelazet. Puuttumattah
muite ruskieloin suomelazien hallindoh, ga kielipoliitiekas hyö ei
pietty karjalan kieldy pädevänny kielenny a pandih suomen kieli
karjalazien kielekse.

Enzimäine yleiskarjalaine nevvostoloin kerähmö 1921 piätti, ku suomi
on viralline kieli ven'an rinnal. Vuonnu 1923 annetus Karjalan
Ruadorahvahan Kommuunan azetukses "suomelas-karjalaine kieli" (t.s.
suomen kieli) da ven'an kieli ollah samanarvozet. Enzimäine karjalaine
alovehelline puolovehkonferensii v. 1922 jullisti karjalan kirjukielen
luadimizen "šovinistizekse da reaktsionnoikse, viäräkse da
vahingollizekse tavoittehekse, kudai pyrritti muanittua pimiedy
massua". Školis karjalazii ruvettih opastamah suomen kielel, no
algukluasoil karjalan kieldygi sai käyttiä. Tveris 1932 jullatus
karjalankielizes (!) "Ruamma urhakaldi" opastundukniigas kirjutetah
"Karielan Respublikas" nenga: "Kaikki karielazet opaššutah finnoin
kielellä, kumbane on heiläh maltavembi hormin kieldä". 

Ulgopuoline vois kummeksie sidä, kui näppine suomelazii voi nostua
suomen kielen virallizekse kielekse, a enimistörahvahan kieldy ei ni
tunnustettu kielekse, da vie kiellettih kehittämäs sidä kirjukielekse.
Suomi da karjal ollah sugukielet. Suomes tulluzil immigrantoil, hos
oldih ruskiet, oli luja suomelaine ičentundo, a karjalazet ei selgieh
iččiedäh tunnustettu eigo oldu allettu kieliruaduo. Poliittine
konjunktuuru toinah sellittäy, mindäh hyö voidih nenga luadie.
Suomelazet Karjalan johtos oldih välineh Suomen liittämizekse
nevvostoimperiumah suomelas-karjalazennu tazavaldannu. Nimittämäl
suomen kieldy suomelas-karjalazekse kielekse Tartun rauhansobimuksen
dokluadan uskalmo paikallizen kielen käytös muga kui täydyi.


Voinan aigu

Poliittizet konjunktuurat ei olla muuttumattomat. Kolmekymmenluvul
Stalin algoi natsionalizman vastazen kampuanien, t.s. rubei nostamah
ven'alasnatsionalizmua da painamah pienembien rahvahien
natsionalizmua. Suomelasmielisty hallinduo Karjalas ruvettih pidämäh
varavonnu. Johtajat likvidiiruittih da heijän ker suuri vuitti
suomelazis immigrantois. Karjalastugi rahvastu tapettih, lugumiäräs
enämbi migu suomelazii. Täs tilandehes karjalan kieli nostettih Tartun
rauhansobimukses mainitukse paikallizekse kielekse. Vuvves 1937 vuodeh
1939 karjalan kieldy luajittih kirjukielekse "stahanovilazel" kiirehel
da väill. A vuonnu 1939 Nevvostoliitto sobi Germuanien ker Europan
edupiirijavos da sen mugah lähti Suomie ottamah, algoi talvivoinu.
Sendäh pidigi luadie suomelazile halličus da suomen kieli myös nouzi
kunnivoh, a samal karjalan kieli joudi työndiä bokkah. Suomen
karjalazet evakuittih ymbäri Suomie, heijän joukos karjalankielizet
rajakarjalazet. Muailmanvoinan jatkujes ystävät Germuanii da
Nevvostoliitto kiännyttih vihaniekoikse. Vuonnu 1941 Suomi lähti
Germuanien rinnal ottamah järilleh menetettyy Karjalua, ga ei vai
sidä, himoitti levendiä Suomen valdivuo Päivännouzu-Karjalah.
Suomelazien vallattuloil alovehil myös allettih opastua školis suomen
kielel. Jälgimäi Suomen sodajoukkoloin pidi ruveta myöstymäh da
karjalazien pidi toizen kerran pajeta Suomeh uuttu kodii nostamah,
rajakarjalazien suomen kieldygi opastumah. 

Parembi ei olluh nevvostokarjalazien oza. Äijät perehet menetettih
tuatan jo ennevoinallizes repressies. Toizih perehih tuatto tuli
frontalpäi niistienny libo vouse ei tulluh. Muu pereh tuli järilleh
Arhangelas libo Uralalpäi. A ket oldih jiädy suomelazen miehittäjän
al, ebäluotettavat. Odva vai karjalazii ei siiretty iäre kodirannalpäi
kui erähii toizii rahvahii. Karjalah tuodih äijy ruadajua Ukrainas,
Valgo-Ven'al da Ven'alpäi. Karjalazien pidi hyllätä vahnat pienet
kylät da siirdyö suurembih kylih sevoittumah muijalpäi tuoduloin
rahvahien ker nevvostorahvahakse.


Kieliolot Nevvostoliitos

Omas Muas 1996/51 (lyh. om9651) painetus erinomazes kirjutukses "Kieli
da valdu" Georgii Kert sellittäy nevvostoliittolastu kielipoliitiekkua
vallankumovukses lähtijen da omakohtazii kogemuksii voinas lähtijen.
Häi sellittäy, midä muamankieles da kielioigevuksis on sanottu
konstitutsies eri aijoinnu da midä se tarkoitti käytändös. Konzu
konstitutsies kirjutettih "Valdivo avvuttau hävittiä erot rahvahien
välil, linnan da kylän välil, mieli- da runguruavon välil",
pieniluguzile rahvahile se tarkoitti assimilatsiedu, ven'ankielizekse
nevvostoristikanzakse muuttamistu. Yhtelläh assimilatsiekse sidä ei
suannuh sanuo. Konzu Tundiettu sanakniigan luadii Grigorii Makarov
ehtotti karjalan kirjukielen luadimistu, händy kerras työttih
tiedoakadeemien tiedosekretarin virras muuh ruadoh.

Vuvves 1985 algajen nevvostoliittolaine yhteiskundu rubei muuttumah da
karjalazet ruvettih uskomah, ku karjalan kielel on tulii aigu. Vuonnu
1989 Anukses piettih tiijollis-praktilline konferensii "Karjalazet:
rahvas, kieli, kul'tuuru da ekonoumiekku", kudamas tutkijat piätettih,
ku pidäy luadie karjalan kirjukieli. Vuonnu 1991 enzimäine Karjalazien
Kerähmö Anukses piätti prizmie karjalan kieldy valdivonkielekse. Sih
niškoi pidi ruveta kehittämäh kaikkii karjalan murdehii. Yhtelläh,
Kert oli huoles, kui karjalan kieli rubieu kehittymäh: "Kirjutuskielen
kehittymine kahtel murdehel voibi luadie pahua karjalazen rahvahan
etnokul'tuurizele, kehityksele, azettau karjalazien yhtymizen". Häi
oli huoles "voidanehgo tiedomiehet piästä yhtehizeh mieleh da kuunella
toine toizen mieldy". Da ielleh, "voinnougo rahvas ellendiä, gu nygöi
ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäy
duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua".


Tora kielizakonas

Vuvven 1989 konferensies da 1991 kerähmös pandih alguh karjalan kielen
elvytystoimehet. Ruvettih luadimah aberiloi, perustettih Oma Mua
lehti, perustettih karjalan da vepsän laitos yliopistoh da äijy muudu.
Ruvettihgi kehittämäh zakonprojektua, kudai nostas karjalan kielen
ven'an rinnale valdivonkielekse. Zakonprojektu jullattih sygyzyl 1996,
kiännös karjalakse Omas Muas 1996/49, a tiedo projektas nostatti
kielitoran jo vuonnu 1995.

Zakonprojektan enzimäine stat't'u sanou, ku valdivonkielet ollah ven'a
da karjal, rinnakkai. Sanotah segi, ku "valdivonkielen" stuatussu ei
pienendä toizien rahvahien oigevuttu käyttiä da kehittiä omua
muamankieldy. Kielizakonan sellitykses sanotah, ku zakonan kaikkii
stat't'oi ei kerras oteta käyttöh, a sen mugah, ku karjal rubieu
kehittymäh kirjukielekse. Zakonas mainitah i "vähäluguzen rahvahan
vepsäläzien" da "rehabiliiruitun rahvahan suomelazien" oigevus käyttiä
da kaita omua kul'tuurua da kieldy. Zakontekstas ei olluh minun mieles
muudu vigua ku se, ku se nikonzu ei piässyh vägeh.

Kiistan karjalan kielen stuatusan kohendamizes räjähytti alguh Ortjo
Stepanov, rahvahankirjuttai, aitokarjalaine, kui häi alleviivua.
Suomenkielizes kirjutukses "Ei ole varaa eikä aihetta" (om9533-34 da
om9624) häi paheksiu karjalan kielen nostamistu valdivonkielekse. Häi
pidäy karjalua suomen murdehennu. Uhtuan da Vuokkiniemen murdehet
ollah lähembä suomen kirjukieldy migu enimät suomen murdehet, häi
sanou. Ielleh, šuutkannu häi sanou, ku suomelazet "varrastettih" kieli
Vienaspäi. Häi luvettelou vienalazii kirjuttajii, kuduat kirjutettih
suomekse. Häi mainiččou liygiläzen runoilijan Brendojevan ga liziäy:
"eihäi yksi piäsköi keziä luaji". Stepanov on ylen jyrkäh sidä vastah
ku "jullistua olematoi karjalan kieli valdivonkielekse". Kirjukielen
luadimizen pohjaskarjalazien murdehien mugah häi kaččou
"vahingollizekse da tarbehettomakse". Ku pidänöy nimittiä
valdivonkielet, net ollah ven'a da suomi. Livvi pidäy zakonallizesti
tunnustua, ku se piässöy kirjukielen tazole.

Stepanovan jyttyöh Gyllingan aigua igävöidih, da vikse viegi
igävöijäh, suomekse kirjuttajat lehtimiehet da erähät vienalazet.
Heijän kirjutuksis puaksuh mainitah Rugojevan mallii (ezim. om9604):
Suomi kirjukielenny, viena kodikielenny, liygiläzil oigevus kehittiä
omua kieldy. Yhtehine karjalan kirjukieli hiilavoitti tundehii.
Rubriekan (om9621) mugah "kirjailijat ollah vastah". Nygöi,
puolentostu vuozikymmendy myöhembi, kusbo ollah suomekse kirjuttajat?
"Mimmoni svätškytys tulis tuosta karjalan 'esperantosta'?" (om9621).
Kirjuttajat kyzytäh retourizesti, kumbazen murdehen pohjal kirjukieli
luajitah, vienan vai livvin, vai luajitahgo "esperantuo". Täs
esperantuo käytetäh niäritysnimenny viitaten Bubrihan kehitettyh
kirjukieleh, kudai oli "onneton yritys" (om9619). Yhten murdehen
valliččemizes kirjukielekse kaikin tietäh ku toizet nostah vastah.
Segi tietäh, ku mondu murrehtu ei voi nostua valdivokielekse.
Vastustajien mieles on vie probliemu, ku "keneltäs meijän kysyö
tarvittavat sanat, niitähän pitäis vähintäh kaksi-kolme tuhatta?"
(om9621). No sen jälgeh vikse enämbi kymmendy tuhattu uuttu sanua on
luajittu sanastokomissies. Aiga kummu minun mieles on se, ku "Oman
Muan", karjalan kielen iänenkannattajan, piätoimittai kirjutukses
"Evähät taijettaneh käyvä vähäksi" ebäilöy karjalan kielen pädevytty
da häigi tariččou kirjukielekse suomen kieldy (om9604 da om9619).
Jälgimäi häi tuskevuu kielizakonkirjutteluh: "Tämä kielijassakka ...
alkau mennä jo yli kaikkien rajojen" (om9717). Yhtelläh, passibo
hänele, häi julgai muga zakonprojektan vastustajien kui kannattajiengi
kirjutuksii. 

Kielizakonan kannattajii oldih, tiettäväine, net tiedomiehet, ket
luajittih zakonprojektan (ezim. Birinan kirjutus om9649), opastujat,
nuoret Oman Muan toimittajat da muu karjalaine rahvas. Zakonan
kannattajien joukos enämbi oli livvikkölöin kirjutustu, ga oli
vienalastugi. Jygevin argumentu oli puaksuh sanottu: olemmo
karjalazet, elämmö Karjalas, pagizemmo karjalakse, sendäh meile pidäy
kirjukielekse karjalan kieli. Ezimerkikse: "Minun mieles ihan oigei
dielo on karjalan kielen valdivokielekse luadindu. Tämä on tärgein
šeikku karjalan kielen kehittämizes: Kieldy ruvetah käyttämäh, se
elavuu da nouzou korkiembale tazole". Da "Olen vienankarjalaini ta
koissa mie pakajan kaunehella kotikyläni Jyvyälahen murtehella.
Ajatellessa karjalan kielen tulevaisuuvesta olen sitä mieltä, jotta
karjalaisilla pitäy olla yhtehini kirjakieli" (om9621). Sanottih hyö
mielet suomen kielehgi näh. Ylen hyvin net sanou Zinaida Dubinina
(om9708):

  "A suomen kieldy kehittäy se rahvas, kenen se kieli on. Se on jo
  luajittu meittäh. Eläkkäh se Karjalasgi tiä eläjien suomelažien
  keskes. Meilgi, karjalažil ei rodei jygie tiediä se kieli, no
  omakse se ei rodei. Karjalažen suus ei lähtenyh ni yksi
  pajoine, ni yksi runoine suomen kielel, a karjalakse nygöi oppiu
  luadie pajuo joga toine. Se on meijän oma kieli."

Kyzymykseh, pagizougo häi karjalakse, tazavallan piämies Viktor 
Stepanov vastuau, ku häi pagizou karjalakse kodikyläh kävves 
(om9709). Häi sežo uskaldau kannattua oigevustu karjalan kielen
kaiččemizeh da kehittymizeh. A piätändän aigah yhtelläh ozutihes, ku
häi ei puolistannuh omua kieldy ihan yhtenjyttyöh kui emäkondii
puolistau omua poigastu.

Konzu tuli aigu andua zakon hyväksyttäväkse, zakonprojektan ruadajat
kučuttih kerähmö, kudamas hyö sellitettih zakontekstua deputuatoile.
Moni kielikyzymysty enne tiedämätöi kiändyi kannattajakse. A
puaksuhhäi on muga, ku net ket ollah vastah, ei ni tahtota tiediä.
Konzu zakon tuli piätettäväkse, se hyllättih iänin 10-12. Olis vie
yksi kiändynyh zakonan puolele, tulos olis olluh ihan toine, 11-11.
Eräs kommunistudeputuattu buite oli sanonuh Aleksandr Volkovale
(om9807): "Minä olen Karjalan rahvahan dai hänen kielen puoles, ga
iänestämäh rubien kielizakonua vastah, sidä periä, ku erähät karjalan
kielen tiedäjät sanotah bol'ševikkoi šovinistakse da imperskoin
poliitiekan pidäjäkse". Mittustu lougiekkua? Häihäi olis voinnuh
kumata väittehen iänestämäl zakonan puoles, a häi tovestigi sen
iänestämäl vastah. Dai tiedomiehen, hos tottu pagizigi, pidigo moizes
tilandehes moizii tozii sanuo? Konzu hebuo myöt, älä rubie ostajan
sobii da rod'nii moittimah. Moiti toizel kerdua, konzu niilöis
dielolois on pagin. 

Karjalaine rahvas oli pettynyh. Volkov kirjutti: "Myö tyhjiä vuotimmo
kodvan" (om9807). Yhtelläh zakonua vikse ei hyllätty ihan petties,
äijäl oli vastustajua da tiedämättömytty. Projektu hyllättih vie
toizengi kerran vuonnu 2000. Hylgiändän jälgeh Tazavallan
konstitutsiedu muutettih nengozekse, ku ven'an rinnalle voi nostua
muun kielen valdivonkielekse vaiku referenduman kauti. Tazavallan uuzi
piämies Sergei Katanandov oli tädä konstitutsien muutostu vastah
sendäh, ku "se pygäl oli vasturiijas konstitutsien toizien normiloi
ker" (om0003). Häi sežo sanoi, ku karjalas ei kerras tule
valdivonkieldy, pidäy eistyö askel askelel, ezmäi luadie zakon
regionualizis kielis. Referendumehto otettih iäre konstitutsies. 

Erähät deputuatat vikse jo allettih vähä huijustella sidä, ku
nimenandajal rahvahal ei olluh kielioigevuksii. Ga oli moiziigi
deputuattoi, kuduat "tiettih" ku karjalazet tuldih Karjalah vastevai
kolme sadua vuottu tagaperin, konzu ven'alazet jo tiä elettih
(om0147). Yhtet varattih sidä, ku kielizakonan hyväksyttyy
virgumiehien pidäs opastuo karjalan kieli. Täh Ven'an Federatsien
ministru Zorin sanoi, ku Uzbekistanas ruadajes "häi kerras rubei
opastumah sih kieleh" (om0327).

Hylgiändän jälgeh zakonprojektua ruvettih kohendelemah, gu se vai
menis läbi parluamentas. Erähäs kohtas sanottih, ku käzil on jo versii
13. Jälgimäi 17.3.2004 parluamentu hyväksyi alovehellizen
kielizakonan. Karjalan kieles ei roinnuh valdivonkieldy ven'an
rinnale, a alovehelline kieli. Uuzi zakon ei uskalda oigevuksii 
käyttiä karjalan kieldy da tulla ellendetykse karjalan kielel, a sen
mugah karjalan, suomen da vepsän kielii voibi libo pidäygi opastua da
käyttiä kohtis, kudamis eläy nengomua rahvastu. Toizin sanojen ei ole
kielletty opastamas da käyttämäs karjalan kieldy, ku alovehellizet
piättäjät sidä kannatetanneh.

Uvves zakonas karjazet sanotah, ku se "ei sellitä piäprobliemua, no
andau oigevuksen livuttua omua kieldy" (om0416).  Zakon juohattau
mieleh europpalazen vähembistökielinorman, Europan Nevvoston
vähembistökielien peruskirjan. Ven'a sen peruskirjan allekirjutti
2001, no nikonzu ei sidä ratifitsiiruinnuh. Ku Ven'a olis peruskirjan
hyväksynnyh, kielizakonalgi olis vägie eigo se jiäs kuolliekse
kirjaimekse.

Toizin kui alguperäzes zakonprojektas, hyväksytys zakonas karjal,
suomi da vepsä ollah rinnakkai. A kielet eihäi hävitä libo säilytä
sugulazuon mugah. Karjalan Tazavallas Suomen kielen lougiellizesti
pidäs olla ukrainan da valgoven'an rinnal - net ollah yhtenjyttyöh 
suomen ker immigrantoin kielet, kudamil on kodi muijal. Tiettäväine 
nämien vähembistölöin, kui toiziengi, oigevuksii pidäy kaita.
Karjalazien da vepsäläzien kodi on Karjalas, hos karjalazii eläygi 
Suomes da vepsäläzii Leningradan alovehel. Sendäh Karjalan Tazavaldu
on vastuolline juuri nämien kahten kielen säilymizes.


Suomelazet da karjalazet

Mindäh zakonprojektas nouzi konfliktu suomen kielen kannattajien da
karjalan kielen kannattajien välil? Ollahhäi suomelazet da karjalazet,
kui sanotah, "heimovellet". Kielet ruvettih ergavumah kaksi tuhattu
vuottu tagaperin. Hos i vellet toine tostu tävvelleh ei ellendetä,
toizen pagin tulou tuttavale. Sendäh voibi sanuo, ku karjalaine da
suomelaine luonnostah toine tostu vähäzen ellendetäh da pietäh omannu.
Ga se ei tarkoita, ku suhteh olis probliematoi. Kui šuutittih
Varšuavan liittolazet, "ystävii voit vaihtua, a vellilöis et voi
erota". Karjalazien da suomelazien suhteh ei ole taza-arvoine,
simmetrine.

Suomelazien havaččumine natsionalizmah tapahtui 1800-luvul. Sih kuului
suomen kirjukielen kehittämine da rahvahallizen kul'tuuran tutkimus.
Sih aigah Suomi kuului Ven'an imperiumah, eigo Suomen da Karjalan
välil olluh rajua. Sendäh suomelazet kanzankul'tuuran tutkijat
"lövvettih" Karjal, suomelazien keskes rubei kehittymäh karelianizmu.
Suomelazet runonkeriäjät da taidoilijat allettih kävellä Karjalas.
Erähät tutkijat ičegi oldih Karjalas roinnuot, ezimerkikse karjalan
kielen tiijollizen tutkimuksen alguphanii Arvid Genetz oli roinnuhes
Imbilahtel.

Suomelazile karjalazet oldih, kui Rousseau olis sanonuh, "bon
sauvage", hyvät diikoit, opastumattomat meččyvellet, kudamis opastamal
vois luadie putin suomelazii. Karjalazet oldih kui muinaisjiänneh,
kudai mustoitti suomelaziengi endizis aijois. Heijän keskes
kerättylöis runolois Lönnrot luadi suomelazile kanzalliseepossan. A
suomelazet ei voidu ni duumaija karjalazii suomelazien rinnal olijannu
samanarvozennu kul'tuurukanzannu. 

Karjalaspäi ei suadu vaiku materjualua kanzalliseepossah. Karjalan
mečät da muut luonnonvarat allettih kiinnittiä nouzijan suomelazen
industrien huomivuo, yhtenjyttyöh kui ven'alazengi. Se oli
karelianizman da heimoidejan materialistine puoli, kudai sellittäy
Raja-Karjalangi ozua, heimovoinii da suuren Suomen huavehii. Annakkua
meile luonnonvarat, myö annammo teile kielen da kanzallizuon. Sendäh
mennyön vuozisuan aigua nelli kerdua luajittih suurdu Suomie, kaksi
kerdua valgiedu, kaksi kerdua ruskiedu. Sidä ei roinnuh, a joga kerdua
hinnan maksettih karjalazet.

Helsingin rannal olijan Sveaborgan veriän piäl on ruočin kielel
kirjutettu: "Jälgimuailmu, seizo täs omal pohjal, älä luota toizien
abuh". Se nevvo pädis karjalazilegi. Erakoidumine nimidä hyviä ei tuo,
a toizen ehtoloil suadu abu on kondien abuu: konzu kondii luapal
silitäldäy, piänahku irduo da luut katkeillah.


Kieliruaduo pidäy jatkua

Mennyöl 1900-luvul suomelaine hallindo, voinat da
ven'alastamistoimehet luajittih suuri vahingo karjalan kielele.
1930-luvun syngeinny loppuvuozinnu, samah aigah konzu äijän
karjalastugi mužikkua viettih ammuttavakse libo luagerih, oli lyhyt
karjalan kielen kulduaigu. Silloi karjal sai kodvazen olla viralline
kieli da karjalan kirjukieldy väil da kiirehel kehitettih. Tädä ruaduo
johti D. Bubrih. Suomen puolel samah aigah ruadoi E.V. Ahtia.

Bubrih luadi karjalan kirjukielen kahteh kerdah. Ezmäzen kerran Tveris
latinalazel kirjaimikol da toizen kerran Karjalas kirillizel
kirjaimikol. Enzimäine versii oli lähembi tverin karjalua libo
suvivarzinkarjalua, toine versii lähestyi livvii. Suomelazet saldatat
kudamien käzih Karjalan miehityksen aigah puutui "bubrihankarjalakse"
kirjutettuloi kniigoi, piettih sidä kui šuutkannu, sevoituksennu
suomie, karjalan murdehii da ven'ua, kudamua voidih ellendiä vaiku
net, ket maltettih ven'an kieldy. Piäl kuvatus kielizakonkiistas
karjalan kielen vastustajat nimitettih bubrihankarjalua esperantokse,
"keinotekosesti kyhätykse", kudamua ei sua ellendiä. Mugago on?

Ottavuin iče lugemah da riputtamah niilöi tekstoi Karjalan Kielen
Seuran digikirjastoh. Viijen tuhanden sivun jälgeh voin omas puoles
vastata: Net ollah karjalan kieldy, ihan ellendettäviä, hos en iče
putilleh malta ven'an kieldy. (Enimät kirillizil kirjaimil kirjutetut
tekstat muutin enne luvendua latinalazele kirjaimikole - niidy voi
lugie opastajat.net:as.) Algukluasoin luvendukniigat ollah istin
karjalua, a Molotovan korgevimas nevvostos voinan al piettyy paginua
ei sua ellendiä ilmai ven'an sanakniigua da kremlolougan neruo.
Syväindön puoles enimät tekstat oldih vesseliä lugiettavua. Kogemuksen
jälgeh ebäilemättäh hyväksyzin Bubrihan kirjukielen karjalan
kirjukielekse, gu vai nenga suazimmo yhtehizen kirjukielen. Luvendan
jälgeh se toven algoi jo tunduo kirjukielel da kirjutusgi sen jälgeh
meinai lähtie sih luaduh.  Tiettäväine, ku se kieli piätettäs ottua
kirjukielekse, hedi tahtozin muuttua sen latinalazele kirjaimikole, ja
rubiezin eččimäh ven'alazile sanoile omii karjalazii vastinehii. 
Kieliopisgi olis kohendettavua, ezim. sijamuodolois.

Nevvostoliiton hajuondan jälgeh karjalan kielen tutkijat tartuttih
innol kieliruadoh. Kirjutettih aberii, sanakirjua, kielioppii.
Sanastokomissien ruado ozutti, ku kieldovuozien aigua roinnuon loukon
voi ummata. Hyvin ruattih, a sidägi ruaduo pidäs vie jatkua uuzile
aloile da kehittiä käzittehellisty sanastuo. A nygöi kaksi
vuozikymmendy myöhembi ozutahes ku karjalazih uvvessah on tartunuh
apaatii. Ongo se kielizakonan vastustuksen däh? Libo yhten
ruadaisugupolven väzyndän däh?

Kielizakonan tavoittehennu oli nostua karjalan kieli valdivonkielekse.
Zakonan tavoiteh oli yksi, yhtehine kirjukieli. Tukku murdehii eihäi
päi zakonan tarkoittamakse kirjukielekse. Projektan aigua moni kerdua
sanottih, ku ilmai yhtehisty kirjukieldy emmo pyzy pystys (ezim.
om0004). Ga eibo ole nägynyh merkii konzu pidäs algua se hommu,
hätkengo vie pidäy vuottua? Jogo liiviläzien da vatjalazien pidäs
tartuo omah kirjukielihommah? Kuibo merjalazien, muromalazien da
mešeräläzien? Vai ongo heile jo myöhä?

Yhtehizen kirjukieliruavon sijah karjalazet jagavuttih klaaniloikse,
yhtet kehitetäh livvii, toizet vienua kirjukielekse. A kunnebo
unohtuttih keskikarjalazet, suvivarzinkarjalazet, lyydiläzet, Tverin
karjalazet? Oma Muagi jagavui vienakielizekse da livvinkielizekse
lehtekse vuonnu 2000.  Eigo tämä ole sidä kehitysty, kudamas Kert
varaitti? Eigo vois ruveta vedämäh yhteh suundah, yhtistiä lehtetgi da
vie kuččuo lyydiläzet, da kai karjalazet, Tveris da Suomesgi, yhteh
lehteh kirjuttamah, hos eri sivuloil? Muga toizien pagin tulis
tuttavakse da olis kebjiembi hyväksyö yhtehine kieli.

Kielet ollah käyttäjih niškoi. Kirjukielen tavoiteh on
käytändölline: kehittiä normu, kudai avvuttau eri murdehil pagizijoi
vaihtua tiedoloi kudakui ellendettävästi. Kielet sanastoinneh da
kielioppineh ollah roittu kielitiedoilijoittah. Yhtelläh
kielitiedoilijoil on ammatillistu neruo avvuttua normoin ečindäs da
sanoin luajindas, ku kieli pyzys selgienny da ellendettävänny.
Kirjukieliruado yhtehizeh kirjukieleh niškoi pidäs järilleh suaha
alallizekse ruavokse, ilmai suurdu hälyy, midä teriämbi, sidä parembi.
Sen vois panna alguh kaččomal, kussah Ahtia da Bubrih piästih. Täs
olis ruaduo nouzijale karjalan kielen tutkijoin sugupolvele. On
joudavembuagi ruaduo muailmas.

Tämä kirjutus perustuu tukkuh monenkirjavii lähtehii, mainičen kahtu.
Ylen hyövylline ulgopuoline nägökulmu karjalan kielen kyzymyksih on
kanuadalazen Paul Austinan kniigaine "The Karelian Phoenix". Tärgevin
tiijon da inspiratsien lähteh minule tädä kirjuttajes oli Oma Mua
lehti. Ilmai sidä ei olis tädä kirjoitustu.