Karjalan kielen da murdehien roindu

Taival almanakku 2020

Konzu meijän ezivahnembat Afrikas nostih kahtele jallale kävelemäh, hyö ei vie paistu karjalakse. Konzubo ruvettih karjalazikse? Lopullistu tottu toinah nikonzu ei lövvy, a tottu voi eččie kielihistouries, arheolougies da genetiekasgi. Opimmo sellittiä, midä karjalazien pitkäs histouries da kielen kehitykses tietäh.

Baltiekkumerensuomelazien kielien algu

Bubrihan 1947 ilmahpiässyh kirju "Karjalan kanzan alguperäs" tariččou mieldykiinnittäjän johtandon karjalan kielen kehitykseh. Hos se jo ei täyzin vastanne nygösty tiedämysty, ga se on elävy kerdomus ammuzien arhiivoin tiedolois da kirjutuksen aigazes tutkimustiijos. Tämän kirjutuksen sugupuutiedo (Kuva sugupuu) on suurel vuitil kerätty suomelazien tutkijoin Pekka Sammallahten da Petri Kallion kirjutuksis.


Karjalan sugukielet

Duumaijah, ku baltiekkumerensuomelazet periyvytäh päivänlasku-uralilazes suomelas-saamelas-mordvalazes kandukieles, kudamua paistih Volgan-Okan alovehel nellituhattu vuottu tagaperin (Kuva matku.png) Täh joukkoh onnuako kuuluttih vie čuudit, merjalazet, muromalazet da mešerät, kudamat toinah myöhembigi vaikutettih karjalan kielen roindah, kui saamelazetgi, a kudamat jo sulettih syväinven'alazih rahvahih. Kandusuomelaine joukko tuli Väinäjoven ladvoile nenga 1200 eaa da nygözien baltiekkumualoin alovehele nenga 1000 eaa. Siepäi heidy siirdyi monen vuozisuan aijannu Suomenlahten yli Lounas-Suomeh, kunne rodih baltiekkumerensuomelaine eländykohtu. Siepäi rahvas levii koillizeh nenga, ku vuozih 300 mennes Häme sai baltiekkumerensuomelazet eläjät. Vuodeh 700 mennes, nenga uskotah, baltiekkumerensuomelastu rahvastu azetui Luadogan luodehrannale. Sih aigah, mondu tuhattu vuottu mannerjiän väistymizen jälgeh, sie varmah jo oli midätahto eläjiä, toinah saamelastu, kudai substruatannu jätti jällen kieleh.


Matku Volgalpäi Karjalah

Luadogulaine kandukieli

Luadogan luodehrannale tulendua pietäh luadogulazen kandukielen algunnu. No ei kai sinne jiädy, oza rahvahas jatkoi matkua da azetui vastakkazele puolele Luadogua, liidehrannale Olhavanjoven da Syvärin välih. Sie toinah jo eli muudu uralilastu rahvastu, oligo čuudii, merjalastu, muromalastu libo mešeriä, kudamat jätettih substruatan luadogulazeh kandukieleh. Substruattueroloin erilazien kielikosketuksien periä kielet vastakkazil rannoil ruvettih eruomah. Luodehrannale kehityi muinaskarjal, liidehrannale muinasvepsä. Muinaskarjalas irdoi ižoru. Ielleh, muinaskarjalas lähtiettih savo da kannaksenkarjal, kuduat lähivuozisavoinnu suomelastuttih. Luadogan lounasrannale nouzi vilkas keskus, Kägöisalmi, kudai sežo tundietah Korelannu, myöhembi Ruočin vallan al segi suomelastui. Luodehrannan muinaskarjalas kehityi aijoin aloh varzinkarjal, a rahvas levii sežo Luadogan koillisranduagi myö, heis roittihes liygiläzet. Samah aigah Luadogan liidehpuolen muinasvepsäläinegi kielimuodo rubei jagavumah. Päivännouzun da suven suunnal kehittyi vepsy. Oza rahvahas lähti Oniegan kannaksele, yhtet Oniegan randua myö pohjazeh - lyydiläzet, da toizet Luadogan koillisrandua myö, kus hyö kohtattih luodehrannaspäi tulluot muinaskarjalazet. Petri Kallion sanoin mugah "muinasliygi on muinaskarjalua vepsäläzel superstruatal da muinaslyydi on muinasvepsiä muinaskarjalazel superstruatal".

Valdivot tullah Karjalah

Vuozituhanden vaihtoksen aigoih karjalazil meni hyvin. Biznessu menestyi, ulgosuhtehet kehityttih da karjalazet ičegi opiteltih kolonialistan roulii kiškondupohodoil pohjazeh. Ga ymbäril vauhti oli vie kovembi. Vikingoin kaupputie Bizantah meni Luadogan da Olhavanjoven kauti, da nouziju Ruočin valdivo rubei himoiččeman Karjalan liittämisty Ruoččih. Suvespäi ruvettih sluavat nouzemah pohjazehpäi. Allukse karjalazet oldih liitos Novgorodanke, a vuonnu 1278 jo puututtih alamazikse. Vuvven 1323 Orehovetsoin rauhal Ruočči da Novgorod opittih loppie kiškondupohodat toizen alovehele. Rauhan raja sovittih Redusuares (nygöine Kronstadt, lähäl Piiterii) da Siestarjoves Pohjanlahten laskijah Pyhäjogeh libo Pattijogeh (lähäl Raahen linnua). Yhtelläh torat yli rajan jatkuttih. Suuri melliččy kahten jauhinkivenke rubei karjalazie jauhomah. (Kuva kartat6.png)

Muinaskarjalas karjalakse

Vuozituhanden algupuolel 1600-luvun loppussah Ruočil ozavui työndiä rajua päivännouzuhpäi. Täyssinän rauhan 1595 jälgeh raja meni suves kui 1323 rauhan raja, a keskel Suomie se kiändyi pohjazeh kohti Jiämerdy. Stolbovan rauhu 1617 merkičči karjalazile radikualistu muutostu. Kägöisalmen gubernii liitettih Ruoččih. Nenga raja meni Siestarjoven suus poikki Luadogan Rajakonduh da Suojärven, Suistamon, Korbisellän, Ilomantsin da Pielisjärven kauti endizeh rajah. Suomen Pohjas-Karjal da Luadogan päivänlaskurandu ruvettih suomelastumah. Karjalazet pajettih, ket pohjazeh, ket päivännouzuh, ket Tverissah. Ruptuuruvoinu 1656-1658 ližäi muuttuo Karjalas Syväin-Ven'ah. Raja-Karjal enimyölleh pyzyi karjalazennu. Nämä muutokset oldih nenga suuret, ku Stolbovan rauhua pietäh rajannu muinaskarjalan da karjalan kielimuodoloin välil. Net migratsiet ollah nygözen murrehjavon perustannu. Vuvven 1721 Uvvenlinnan rauhas Ven'a otti järilleh Kägöisalmen gubernien Kymijogeh suate. Karjalazien eländyalovehtu se ei muuttanuh, a Raja-Karjal tuli järilleh Ven'an Karjalan yhtevykseh. Suomen liittämine Ven'an vallan 1809 al ei muuttanuh karjalazien kieliololoi. Nenga kahtensuan vuvven aijan karjalazet elettih yhtes valdivos azetunnuttu aigua.

1900-luvun kiännälmykset

1900-lugu oli karjalazile toivon da pettymyksien vuozisada. Enzimäine muailmanvoinu ajoi suuren vuitin omas valdivos huaveilluzis vienankarjalazis igäzeh evakkoh Suomeh, suomelastumah. Suomen valdivon iččenäžys eroitti rajakarjalazet Ven'an karjalazis da ven'alastamisškolien sijah nostih suomelastamisškolat. Ven'an puolel revol'utsien jälgeh Leninan hallindo lubai kielioigevuksii vähembistölöile. Kielii kehitettihgi da školaopastustugi ruvettih andamah vähembistökielil. 1930-luvun algupuolel Bubrih rubei Tveris kehittämäh karjalan kirjukieldy da vägitukku opastundukirjoigi luajittih latinalazel kirjaimikol. Tunduu irouniel, ku "Ruamma urhakaldi" -nimizes tverinkarjalazes luvendukirjas sanotah Karielan respublikas nenga: "Kaikki karielašet opaššutah finnoin kielellä, kumbane on heiläh maltavembi hormin kieldä". Tazavallan johtajinnu olluot "ruskiet fennomanat" ei suvaittu karjalan kieldy. Stalinan puhtastuksis 1930-luvun lopul suomelazet johtajat eliminiiruittih da Karjalas kiirehel ruvettih kehittämäh kandurahvahan kieldy karjalua kirjukielekse, enzimäi Bubrihan johtol, toizen kerran ilmai Bubrihua. Toizen muailmanvoinan tuloksennu rajakarjalazet pajettih Suomeh da sie levittih ymbäri muadu. Yhtelläh Suomen valdivo rubei tiedämäh kodoperäzen karjalan kielen olemasolendas vastevai vuonnu 2009 Europan Nevvoston vähembistö- da alovehellizien kielien sobimuksen ramkois. Nevvostoliitos toizen muailmanvoinan jälgehine kielipoliitiekku oli vastakkaine revol'utsien jälgehizele kielipoliitiekale. Hallindo omaksui ven'alasnatsionalistizen poliitiekan da rubei siirdelemäh da sevoittamah rahvahii da miäriämäh kielekse ven'an da kieldämäh karjalan kielen käytön školas da vahnembii siirdämäs karjalan kieldy lapsile, tavoittehennu tävvelline assimil'atsii ven'ah. Nevvostoliiton langiendan jälgeh karjalazet eläteltih huavehtu karjalan kielen nostandas valdivonkielekse, ga eibo olluh sih yksimieližytty da vägie. Nygözengi doktriinan mugah Ven'al ven'a on valdivuo luadii kieli, toizet kielet pätäh etnokul'tuurah. Ven'al da Suomes pagizijoin lugu jatkau kučistumistu. Ven'al estimuattu pagizijoin luvus on 15 000. Tveris pagizijoin lugu pakui suas vuvves 150 tuhandes kolmeh tuhandeh. Suomes karjalakse pagizijoin luvukse on duumaittu nenga kymmendy tuhattu. Mollembis mualois karjalazet ollah nenga levälläh, ku tovellizii miärii on vaigei arvata.


Rajamuutokset Karjalan piäl

Karjalan kielen tutkimus da kieliruado

Karjalan kieldy on tutkittu nenga sadaviizikymmen vuottu. Tänny aijannu on kirjutettu enämbi kahtukymmendy kielioppii, normatiivistu libo deskriptiivisty. 1900-luvun algupuolel Ahtia Suomes da Bubrih Nevvostoliitos, opittih luadie murdehile yhtehistä, valdivonkielekse pättäviä karjalan kirjukieldy. Bubrih ottavui kieliruadoh tävvel väil ruadamah kirjukielen luajindas vältämätöindy pohjuruaduo. Valdivonkielel pidäy olla levei kannatus, pidäy ottua huomavoh kai murdehet da luadie moine normu kudai kelbuas kaikile. 1930-luvul häi pani alguh nygözilgi kritieroil suuren projektan, kudamas tarkah suunnitellun pluanan mugah kyzeltih kieliopillizii kyzymyksii kogo Karjalan Nevvostotazavallas. Hänen kuolendan jälgeh toizet vie jatkettih kyzelendiä Tverin alovehel. Kyzelytiedoloin pohjal luajittih Murrehatlas, ga eibo sidä voidu Nevvostoliitos jullata. Ozakse se voidih piästiä ilmah Suomes vuonnu 1997. Atlasas on 206 kartua, kudamas ozutetah kui sen kartan kyzymykseh vastattih misgi 186 paikas. Murrehatlas ozuttihes ylen hyövyllizekse 2019 loppunuos "Verdailii karjalan kielioppi" projektas (Kuva gruuppu.jpg), kudamas opittih sellittiä, kui erilazet libo yhtenjyttymät karjalan murdehet ollah.


"Verdailii karjalan kielioppi" projektan ruadojoukko, tagan Aleksi Ruuskanen da Irina Nova, ies Martti Penttonen da Lea Siilin.

Kielimuodoloin verdailuu

Projektas atlasan tiedoloi tävvendettih kuvven rajakarjalazen pidäjän tiedoloil. Projektukirjan 475 sivul on yksityskohtazesti sellitetty murdehien foneettizii da morfolougizii eroloi. Murreheroloi voi hyvin visualizoija klusterikartal. Klusterikartu luajitah liittämäl yhteh tukkuh "klusterikse" murdehet, kudamat ollah vähimän erilazet. Enzimäzen klusteroindan jälgeh ruvetah verduamah klusteriloi da luajitah toizen tazon klusteroindu. Nenga jatketah, kuni kai murdehet puututah yhteh klusterih. Mieldykiinittäi on jälgimäine klusteroindutazo, kus kai murdehet vie ei olla yhtes. Tämän tazon klusteriloi voi pidiä erähänluaduzinnu "piämurdehinnu". Kuva bubrih.png ozuttau, ku täl tazol rajakarjalan, livvin da lyydin murdehet puututah yhteh, da vienan da tverin murdehet puututah toizeh klusterih. Nämien klusteriloin välih jiäy pieni keskikarjalazien murdehien klusteri. Kuibo tämän sellittiä? Rajakarjalan, livvin da lyydin murdehet ollah eletty lähäl toine tostu jo kolmesadua vuottu. Tveriläzet eletäh ven'alazien keskes da vienalazil ei ole lähäzii susiedoi, sendäh niilöis on säilynnyh varzinkarjalažus alguperäzembänny.


Murrehatlasan verdailutuloksii klusterikartal

Lyydin roinduhistourii kuhkuttau kyzymäh, voibigo lyydii pidiä vepsän vepsän murdehennu kui Genetz aiganah väitti. Vepsäs ei ole luajittu karjalan murrehatlasan verdastu tiedokandua. Yhtelläh on olemas Tiedoakadeemies luajittu karjalan, vepsän da saamen sanaverdailu 1428 sanas. Tämän verdailun tiedoloin mugah luajittu klusteroindu (Kuva sos.png) ozuttau, ku lyydiläzien murdehien sanasto selgiesti enämbi mustoittau karjalan murdehien sanastuo migu vepsän sanastuo.


Karjalan da vepsän sanastoverdailuu klusterikartal

Ezivahnembien kieli?

Piälkirjutettu andau kielihistouriellizen "standartuvastavuksen" karjalan kielen roindas, nojaten lingvistizih zakonanalažuksih, kielien verdailuh da arheolougizih tiedoloihgi. A vastuaugo se kyzymykseh, konzu meijän ezivahnembat ruvettih karjalazikse? Arheolougii andau tieduo kul'tuuran da tehnolougien kehitykses da migratsielois. Ga se vältämättäh ole yhtenmugaine rahvahien migratsien kele. Rahvas voi pidiä kul'tuuran, hos muuttau, da voi vaihtua kielen da kul'tuuran prestiižan täh libo pakon ual muuttamattah. Rahvahien migratsies da suhtehis susiedoih andau tieduo genetiekku, kudai on suurin harpavuksin kehitynnyh ihan jälgivuozikymmeninny. Vuonnu 2006 Pauli Saukkonen julgai kirjan "Suomelas-ugrilazien rahvahien alguperäkyzymys", kudamas on taulukko europpalazien rahvahien geneettizis haplogruupois - karjalazien tiedoloi pidäy eččie muijal. Kirjan ilmahpiäzendäs on jo vuozii, a toinah sen tiijot ollah vie suundua-andajat. Sen mugah karjalazien lähimät biolougizet rod'nat ei olla suomelazet, a baltilazet, da heis enimän litvalazet. Karjalazis mužikois yleizin haplogruuppu on R1a, kudamua suomelazis on vähä. Suomen mužikois yleizin gruuppu on N3, kudamua karjalazis on puoldu vähembi. Ičegi olen R1a, tarkembi R1a1, kudamua enimän on päivännouzupuolizes Keski-Europas, Iranas da Indies. N-gruuppua on pohjazes Euraazies. Suomen mužikat ollahgi geneettizesti lähimänny saamelazii. Naizis erot ei olla nenga suuret, a samansuundazet. Geneettine jagavundu panou kyzymäh, eigo karjalan kielen tulendu Karjalah Turun kauti ole (kirjaimellizesti) liijan mutkikas. Tutkimus jatkukkah.