On suadu tiediä, ku kaikil ristikanzoil on yhtehine ezibuabo, Afrikan Paraskeva, kudai eli 160-180 tuhattu vuottu tagaperin Päivännouzu-Afrikas. Solun mitokondrii perivyy muamal tyttärele ihan tarkah yhtenjyttyönny. A vuozituhanzien juoksus voibigi tapahtuo kopiruičenduvirhe, kymmenientuhanzien vuozien aijannu mondugi kerdua. Ku suuren rahvasjoukon mitokondrieloi verratah, niilöis voi havaita kehityslinjoi. Verduamal tädä tieduo arheolougizih tiedoloih, voi piätellä, konzu da kus nämmä muutokset tapahtuttih. Net, kudamil on (läs) yhtenjyttyine mitokondrii libo Y-hromozomu, kuulutah samah haploryhmäh. Tiijämmö, ku haploryhmy U4 kehityi Afrikan Paraskevas (haploryhmy L) kuvan mugazen čiepin kauti. Kuvas kv tarkoittau tuhattu vuottu. Miehen perindöllizyös solun Y-hromosomu perivyy normualizesti yhtenjyttyönny pojale, ga virhehien mugah roih sugupuu kui naizengi mitokondrieloin virhehis. Kuvas on ozutettu, kui R1a1 kehityi Afrikan Adamas Y.
Naizien haploryhmy U rodiihes Päivänlasku-Aaziis viizikymmenviizi tuhattu vuottu (55kv) tagaperin da sen alaryhmy U5 toinah jo 50 kv tagaperin kuslienne Aaziin da Jeuropan välis. U4 sai allun 20 kv tagaperin Mustanmeren pohjaspuolel. Karjalazis U4-ryhmiä on 8%, suomelazis vaiku 1%. Enämbi U4-rahvastu on komilois, hantilois da mansilois da Obin da Jenisein välis eläjis rahvahis. U5-joukkuo karjalazis on 18% da suomelazis 22%. Yhtelläh kaikkii enimbän karjalazis, kui toizisgi jeuroppalazis, on haploryhmiä H, 40%. H on 30 kv vahnu haploryhmy kudai jo ammui tuli Jeuroppah Gravette-kul'tuuranke. Mindäh lienne naizien sevoitus joga puolel Jeuroppua on samantabaine. Sidävastoi miehien sevoitus ylen äijän vaihteleh eri kohtis Jeuroppua.
Miehien puolel haploryhmy R1 rodivui toinah Aazies 30 kv tagaperin. R1a buite jiävih Jeuropas jiäkavven aigah. Tädä ryhmiä aliryhminneh on ylen äijän Keski-, Pohjas- da Päivännouzu-Jeuropas, ga on Persies da Indiesgi. On kiistua, oldihgo hyö algujah ezi-indojeuroppalazet libo ezi-suomelas-ugrilazet, ga se on varmu, ku heil on olluh tärgei oza suomelas-ugrilazien kanzoin kehitykses. R1a1 rodivui 20 kv tagaperin Mustanmeren pohjaspuolel. Kaikkii rigevimbäh R1a1 rahvastu nygöi on pol'šalazis, ukrainalazis, baltilois da ven'alazisgi. Suomelazis R1a-rahvastu on vaiku 8% a karjalazis 40%. Sidävastoi suomelazis on 60% Siberispäi tulluon haploryhmän N Jeuropas roinnuttu N3 alaryhmiä, ku karjalazis N3-rahvastu on 40%. Loput suomelazis da karjalazis ollah haploryhmiä I.
Geneetiekku andau luonnontiijollizesti tarkua tieduo rahvahien liikkehis. Arheolougii sežo andau konkriettizii da tapahtumuaijan puoles tarkoigi tiijon palazii argielokses, ga yhtelläh on vaigei arbata mittuzen suuren "astien" palazii net ollah. Ket oldih nämmä rahvas? Mittuine oli heijän yhteiskundu? Kui hyö paistih? Kogonazen kuvan piirdämine on kui suuren palakuvan kazuandua. Sit ruavos tutkijoilgi puaksuh mennäh ambitsiit da ideolougiet tiijon iele da tiijon palazet ollah gu poltoainehtu kaikenjyttymäle šovinizmale. Yhtelläh, hos varmua tieduo vie ei olegi, yhtet teoriet ollah toizii tovennägözembät eigo pie pidiä kiini teorielois, kuduat pahoi sovitah yhteh havaittuloin toziazieloinke. Uvven genetiekallizen da arheolougizen tiijon vallos perindehellizeh käzitykseh suomelas-ugrilazien kanzoin sugupuus jo ei sua uskuo. Hyvän johtandon uuzih hipoteezoih andau ezim. suomelazen professoran Pauli Saukkozen kniigaine "Suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten alkuperäongelma".
Haploryhmy R1a1 rodivui Mustanmeren pohjaspuolel, konzu pohjazet pedranmečästäjät oldih myöstytty mannerjiän iespäi suveh. Nämmä mečästäjät oldih nerokkahat - heil oli pättävät piššalit samah aigah ku muijal vie mečästettih keihähil. Kui hyö paistih, ei ole tieduo. Suurel vuitil suomelas-ugrilazii tuattoliiniet ollah R1a da myöhembi roinnuh N3. Yhtelläh ungarilazis ei ole haploryhmii N da N3. Täs voi piätellä, ku suomelas-ugrilazet suadih kieli R1a-rahvahispäi enne N:nke vastavundua. Sendäh voi arbata, ku Mustanmeren pagokohtas elännyöl R1a-joukol oli prestiižukielenny ezi-suomelas-ugrilaine kieli.
Konzu ilmaston lämmetes jiä rubei myöstymäh, mečästäjätgi siirryttih pohjazembah, kus oli enämbi pedrua. Erähät lähtiettih mannerjiädy kierdämäh päivänlaskun kauti jo viizitostu tuhattu vuottu tagaperin da yhtes Päivänlasku-Jeuropaspäi tulluzien rahvahinke hyö nostettih pohjazeh Lappih Komsan kul'tuuru yksitostu tuhattu vuottu tagaperin. Toizet lähtiettih kierdämäh jiädy päivännouzun kauti da tuldih Volgan, Kaman da Pečoran alovehile suate, toinah loitombigi. Ga ihan kohtale, nygözen Pol'šan alovehele algoi kehittyö pitkyaigaine Svidryn kul'tuuru jo enämbi kymmendy tuhattu vuottu tagaperin. Jiän sulajes se levii Baltieh Kundan kul'tuurakse da koillizehpäi Volgan ladvoile da kus Oka yhtyy Volgah. Täl kohtal kehityi pitkyaigaine Butovon-Jenovon kultuuru, merjalazien da muromalazien kodimua. Vie yksi kul'tuurukeskus, nygykielel "innovatsiikeskus", rubei kehittymäh Volgan mutkah. Tämän paikan merkičys kazvoi, konzu indojeuroppalaine, täh aigah da täs kohtas slaavilaine, expanzii rubei ottamah valdah Volgan-Okan alovehtu. Volgan mutkas R1a rahvahat kohtattih päivännouzuspäi tulluot N-rahvahat da tiä sai allun N3-haploryhmy toinah puolenkymmendy tuhattu vuottu tagaperin, konzu ungarilazet senaigazen ugrilazen kielenke jo oldih lähtietty päivänlaskuhpäi. Paistihgo N:t sugukieldy libo vaihtettihgo kieli suomelas-ugrilazekse, ei ole tieduo.
Suures palakuvas on vie tyhjii kohtii da erähät palat toinah ollah viäris kohtis, a kargien kuvan mugah suomelas- ugrilazet kielet da kul'tuurat kehityttih jälgimäzen kymmenen tuhanden vuvven aigannu vyöhykkehel, mi ulottui Dnepran da Veikselan jogiloilpäi Ylä-Volgan kauti Kamale da Pečorale. Suvisaamelazet da heijän jälgeläzet, suomelazet da karjalazet, oldih net ket loitombi mendih jiän peräs. Pidäy mustua, ku sih aigah meijän rannat oldih vie ihan eri nägözet, ga meijän tuatat da muamat jo ammui elettih Baltiekkumeren, Luadogan, Oniegan da Vienanmeren rannoil. Kirjutuksen rubrikku tavallah on viäry sendäh, ku karjalaine tänne tulles ei vie olluh karjalaine, a vaste tiä kehityi karjalazekse.
Täs suures kerdomukses ozakkahinnu oldih minungi U4-muamat da R1a1-tuatat. Nygözet karjalazet voimmogo täs histouries midä opastuo? Toinah tämän: Ku sinul ollou neruo keksie hyviä piššalii libo muudu sampuo, sit toizetgi rahvas tahtotah opastuo pagizemah sinun jyttyöh. Luajitgo hyvin kodiruavot?