Europpalaine Vähembistökielien Peruskirju

Johtando

Oza I. Ylehizet ehtot

Artiklu 1. Miäritelmät.
Täs Peruskirjas

1. "alovehellizet libo vähembistökielet" tarkoittau kielii,
   1. kudamii perindehellizesti käytetäh mintah valdivon alovehel sen valdivon kanzalazet, kudamien lugu on pienembi migu sen valdivon muun rahvahan lugu, da
   2. kuduat erotah sen valdivon virrallizes libo virrallizis kielis; nengomannu ei pietä valdivon virrallizen kielen libo kielien murdehii, eigo muahmuuttajien kielii;
2. "vähembistökielialoveh" tarkoittau muantiijollistu alovehtu, kudamal on muga suuri mainitun kielen pagizijoin joukko ku se on perusteh täs Peruskirjas ezitettylöin erilazien suojelu- da tugitoimien käyttöh;
3. "ei-alovehelline kieli" tarkoittau valdivon kanzalazien käytettyy kieldy, kudai eruou valdivon muun rahvahan kieles libo kielis, a kudai ei rajoitu miltah tietyle alovehele.

Artiklu 2. Sidovumus

1. Jogahine sobijupuoli sidovuu soveldamah Ozan II miärävölöi kaikkih omal alovehel paistuloih Artiklan 1 miäritelmän mugazih alovehellizih libo vähembistökielih.
2. Koskijen jogahistu kieldy, kudai miäritelläh ratifiiruičendan libo hyväksyndän aigah Artiklan 3 mugah, jogahine sobijupuoli sidovuu soveldamah ei vähembi 35 kohtua libo alakohtua Peruskirjan Ozan III miärävölöis, nämien joukos kolme Artiklois 8 da 12 päi da yksi jogahizes Artiklas 9, 10, 11 da 13 päi.

Artiklu 3. Käytändön järjestelyt

1. Jogahine sobijupuoli miärittelöy omas ratifiiruičendu- libo hyväksyndykirjas net alovehellizet libo vähembistökielet da kogo alovehel libo ozas vähembi käytetyt virrallizet kielet, kudamih Artiklan 2 kohtas 2 vallittuloi kohtii soveldetah.
2. Jogahine sobijupuoli voi konzutah ilmoittua piäsekretarile ku se hyväksyy toiziigi Peruskirjan vellallizuksii kui midä jo ratifiiruičendu- libo hyväksyndykirjas uskaldettih, libo kohtan 1 mugahistu sobimuksen alua levendetäh toizih alovehellizih libo vähembistökielih libo toizih vähembi käytettylöih virrallizih kielih.
3. Iellizen kohtan sidovumukset kačotah ozakse ratifiiruičendua libo hyväksyndiä da niilöil on sama vaikutus ilmoituspäiväs algajen.

Artiklu 4. Olemasolijat suojelumiärävöt

1. Nimidä täh Peruskirjah kirjutettuu ei pie ellendiä rajoituksekse libo huononduksekse Europan ristikanzanoigevuksien sobimukseh näh.
2. Peruskirjan miärävölöin ei pie huonondua alovehellizien libo vähembistökielien stuatussua libo vähembistölöih kuulujien ristikanzoin stuatussua verraten väisolijoih myödymielizembih miärävölöih, libo kahtenvälizih libo kanzoinvälizih sobimuksih.

Artiklu 5. Olemasolijat vellallizuot Nimidä tämän Peruskirjan miärävysty ei sua ellendiä luvakse toimie vastoi Yhtistynnyzien Kanzukundien Peruskirjan printsipoi libo toizien kanzoinvälizen oigevuksen vellallizuksii, mugahlugijen valdivoloin suverenitietan da alovehellizen koskemattomuon printsipat.

Artiklu 6. Tiijoitus Sobijupuolet ottavutah informiiruiččemah haldivuo, organizatsieloi da ristikanzoi tämän sobimuksen myö tulluzis oigevuksis da vellallizuksis.

Oza II. Artiklan 2 kohtan 1 tavoittehet da printsipat

Artiklu 7. Tavoittehet da printsipat

1. Sobijupuolien poliitiekan, zakonanluajindan da käytändön, ottajen huomivoh alovehen vähembistökielien tilandehen, pidäy perustuo alolijoih tavoittehih da printsipoih:
   1. vähembistökielet tunnustetah kul'tuuran rikkahuokse;
   2. vähembistökielen muantiijollistu alovehtu kunnivoijah eigo hallindollizil javoil luajita haittua vähembistökielen eistämizele;
   3. vähembistökielen turvuamizekse niilöi pidäy miärytiedozesti tugie;
   4. pidäy andua mahto da kuhkuttua käyttämäh vähembistökielii paginas da kirjutukses, julgizes da yksityzes elaijas.
   5. tugie da kehittiä vähembistörahvahien gruuppien yhtevyksii toizien samua libo samantabazii kielii käyttäjien ker samas valdivos, da kehittiä kul'tuurusuhtehii toizien eri kielii pagizijoin gruuppien ker;
   6. vähembistökielien opastamine da opastumine kaikil soveldujil tazoloil pidäy organizuija pättäväl taval
   7. vähembistökieldy pagizijal alovehel pidäy tarita vähembistökieldy maltamattomilegi mahto sen kielen opastumizeh da tutkimukseh, ku tahtotanneh;
   8. vähembistökielen opastundua da tutkimustu yliopistolois pidäy tugie;
   9. vähembistökielii libo samantabazii kielii käyttäjil Peruskirjah kuulujil aloil kannatetah mualoin välizii vaihtoloi.
2. Sobijupuolet sidovutah loppemah, ku nenga jo ei luajittu, kaiken perustattoman vähembistökielien eroittelun, syrjähjättämizen, rajoittamizen, puolovehellizuon da kai moizet toimet, kudamien tarkoituksennu on painua libo panna varavonalazekse sen kehitys. Vähembistökielien tugemizekse tarkoitettuloi toimii, kudamien tavoittehennu on eistiä nämien kielien käyttäjien da muun rahvahan taza-arvuo, ei pie pidiä diskriminatsiennu enämbi paistuloi kielii vastah.
3. Sobijupuolet sidovutah eistämäh pättävil keinoil muan kieligruupoin yhteisellendysty, semmite ottua vähembistökielien kunnivoičus, ellendys da tolerantsii opastuksen da kazvatuksen tavoittehekse da kuhkuttua joukkoviestimii samoih tavoittehih.
4. Vähembistökielipoliitiekkua suunnitelles sobijupuolien pidäy ottua huomivoh kieldy käyttäjien gruupoin ilmoitetut tarbehet da toivomukset. Heidy pidäy rohkata luadimah orguanoi, ku ilmai ei roinne, nevvomah haldivuo vähembistökielih liittyjis azielois.
5. Sobijupuolet sidovutah soveldamah, konzu soveldutah, kohtien 1-4 printsippoi ei-alovehellizihgi kielih. Niilöin kohtal Peruskirjan todevuttamizeh tiähtiäjät toimet pidäy miäritellä vällästi ottajen huomivoh nämien gruupoin tarbehet da toivomukset, kunnivoijen heijän perindehii da ominaispiirdehii.

Oza III. Vähembistökielien julgizes elaijas käytön eistämizeh tiähtiäjät, Artiklan 2 kohtan 2 sidovumuksien mugahizet toimenpivot

Artiklu 8. Kazvatus

1. Kazvatukseh nähte sobijupuolet sidovutah vähembistökielien alovehel nämien kielien tilandeh huomivohottajen, haittuamattah valdivon virrallizen kielen libo kielien opastustu:
   1. 1. tariččemah eziškolaopastustu nengomal vähembistökielel, libo
      2. tariččemah huomattavu oza eziškolaopastustu nengomal vähembistökielel, libo
      3. soveldamah kohtii (i) libo (ii) niilöin perehien lapsih, kuduat sidä tahtotah da konzu lugumiäriä pietäh riittävänny, libo
      4. ku vallanpidäjil ei olle toimivaldua eziškolaopastukses, kannattua libo kuhkuttua soveldamah kohtii (i)-(iii) sih;
   2. 1. tariččemah perusškolaopastustu nengomal vähembistökielel, libo
      2. tariččemah huomattavu oza perusškolaopastusta nengomal vähembistökielel, libo
      3. tariččemah perusškolaopastusta nengomal vähembistökielel kiindienny ozannu opastusohjelmua, libo
      4. soveldamah kohtii (i)-(iii) niilöin perehien lapsih, kuduat sidä tahtotah da kudamien lugumiäriä pietäh riittävänny;
   3. 1. tariččemah keskitazon opastustu nengomal vähembistökielel, libo
      2. tariččemah huomattavan vuitin keskitazon opastukses nengomal vähembistökielel, libo
      3. tariččemah keskitazon opastusta nengomal vähembistökielel kiindienny ozannu opastusohjelmua, libo
      4. soveldamah kohtii (i)-(iii) niilöin perehien lapsih, kuduat sidä tahtotah da kudamien lugumiäriä pietäh riittävänny;
   4. 1. tariččemah tehnillisty da ammattiopastustu vähembistökielel, libo
      2. tariččemah huomattavan vuitin tehnillizes da ammattiopastukses vähembistökielel, libo
      3. tariččemah tehnillisty da ammattiopastusta nengomal vähembistökielel kiindienny ozannu opastusohjelmua, libo
      4. soveldamah kohtii (i)-(iii) niilöin perehien lapsih, kuduat sidä tahtotah da kudamien lugumiäriä pietäh riittävänny;
   5. 1. tariččemah yliopisto- da muudu korgiedu opastustu vähembistökielel, libo
      2. tariččemah mahtuo opastuo nämii kielii yliopistos da korgies opastundas, libo
      3. ku valdivon suhteh yliopistoloih da korgeiškolih ollou moine, ku kohtii (i) da (ii) ei voi soveldua, rohkata libo andua luba tarita yliopisto- libo muudu korgieškolaopastustu vähembistökielil, libo opastuo vähembistökielii oppiainehinnu.
   6. 1. tariččemah ruavahien da tävvendysopastuskursoi, kudamii opastetah enimyölleh libo kogonah vähembistökielil; libo
      2. tariččemah nämii kielii oppiainehinnu ruavahien libo tävvendysopastukses, libo
      3. ku valdivol ei olle mahtuo ruavahien opastukseh, rohkata tariččemah nengomii kielii oppiainehennu ruavahien da tävvendysopastukses.
   7. varmistamah, ku vähembistökielien tagan olijua histouriedu da kul'tuurua opastetah;
   8. tariččemah perus- da jatko-opastustu opastajile, kudamii tarvitah todevuttamah net kohtis a-g, kudamat sobijupuoli on hyväksynyh:
   9. azettamah ohjuanduorguanan libo -orguanat, kudamat kačotah toimii da eistymisty vähembistökielien opastuksen todevuttamizes da kehittämizes, da luajitah miäryaijoin jullattavii julgizii raportoi huomivolois.
2. Sobijupuolet sidovutah hyväksymäh, rohkuamah libo todevuttamah vähembistökielien opastuksen kaikil opastuksen tazoloil toizilgi ku nämien kielien perindehellizil alovehil, konzu nämien kielien käyttäjii on tarbehekse.

Artiklu 9. Oigevushaldivo

1. Sobijupuolet sidovutah niilöis suudopiirilöis, kudamis vähembistökieldy käyttäjien eläjien lugu on tarbehekse suuri almainittuloih toimenpidoloih, konzu sud'd'an mieles net ei haitata oigevuon todevundua:
   1. kriminualuoigevuksellizes protsesas:
      1. miäriämäh suvvot käyttämäh ozapuolien kyzyjes vähembistökieldy, libo
      2. garantiiruimah viäritetyle oigevus käyttiä omua vähembistökieldy; libo
      3. miäriämäh, ku kirjallizii libo suullizii tovestuksii, libo vuadimuksii ei suau jättiä tutkimattah sendäh, ku net ezitetäh vähembistökielel, libo
      4. andua kyzyndän periä protsesan dokumentat vähembistökielel, tarbehen mugah suullizen libo kirjallizen kiändäjän avvul, ilmai lizämaksuloi kyzyjäle:
   2. tsivilioigevuksellizes protsesas:
      1. miäriämäh suvvot käyttämäh ozapuolien kyzyjes vähembistökieldy; libo
      2. andua ozapuolen käyttiä omua vähembistökieldy suvvos, konzu hänen pidäy olla paikal, ilmai lizämaksuloi, libo
      3. andua luadie dokumentat da tovestukset vähembistökielel, tarbehen mugah kiändäjän avvul;
   3. hallindo-oigevuksellizes protsesas:
      1. miäriämäh suvvot käyttämäh ozapuolien kyzyjes vähembistökieldy, libo
      2. andua ozapuolien käyttiä omua vähembistökieldy suvvos, konzu hänen pidäy olla paikal, ilmai lizämaksuloi, libo
      3. andua luadie dokumentat da tovestukset vähembistökielel, tarbehen mugah kiändäjän avvul;
   4. tartumah toimeh sen varmistamizekse ku kohtien b) da c) alakohtis (i) da (ii) kiännöksis ei roi ylimiäräzii maksuloi ozapuolile.
2. Sobijupuolet sidovutah sih, ku net
   1. ei kielletä täs valdivos luajittuloin oigevuksellizien dokumentoin pädevytty sendäh, ku net on luajittu vähembistökielel; libo
   2. ei kielletä täs valdivos luajittuloin oigevuksellizien dokumentoin pädevytty sendäh ku net on luajittu vähembistökielel, da miärätäh, ku nengomii dokumentoi voi käyttiä kolmanzii ozapuolii vastah, hos nämmä ei käytetä sidä kieldy, sil ehtol ku nämih dokumentoih tugevui ozapuoli andau tiijon syväindös kolmanzile ozapuolile; libo
   3. ei kielletä täs valdivos luajittuloin oigevuksellizien dokumentoin pädevytty ozapuolien välizis suhtehis sendäh, ku net on luajittu vähembistökielel.
3. Sobijupuolet sidovutah tariččemah vähembistökielel tärgevimät zakontekstat, semmite tekstat kuduat koskietah nämien kielien käyttäjii, ku niilöi ei olle muite suadavil.

Artiklu 10. Hallindo da julgizet palvelut

1. Hallindopiirilöis, kudamis on tarbehekse vähembistökielisty rahvastu almainittuloih toimenpidoloih niškoi, sobijupuolet sidovutah varmistamah, ottajen huomivoh kielen tilandeh da sigäli kui se on mahtolline miäräntundijen, sen ku
   1. 1. haldivo käyttäy vähembistökieldy; libo
      2. haldivo käyttäy vähembistökieldy yhtevyksis kanzalazien ker, kudamat otetah heih yhtevytty nengomal kielel; libo
      3. kanzalazet, kudamat käytetäh vähembistökieldy, voijah jättiä suullizii libo kirjallizii pakičuksii haldivole da suaha vastavuksii nämil kielil;
      4. kanzalazet, kudamat käytetäh vähembistökieldy, voijah jättiä suullizii libo kirjallizii pakičuksii haldivole nämil kielil;
      5. kanzalazet, kudamat käytetäh vähembistökieldy, voijah pädevästi jättiä dokumentoi nämil kielil;
   2. luadie levieldi käytetyt hallindollizet tekstat da ankietat vähembistökielil libo kaksikielizinny;
   3. andua haldivon virguniekoin luadie dokumentoi vähembistökielil.
2. Hallindopiirilöis, kudamis on tarbehekse vähembistökielisty rahvastu almainittuloih toimenpidoloih niškoi, sobijupuolet sidovutah hyväksymäh libo rohkuamah:
   1. vähembistökielen käyttöh piiri- da paikallizes haldivos;
   2. vähembistökielien käyttäjile mahton käyttiä nämmii kielii suullizis da kirjallizis pakičuksis;
   3. piirihaldivon virrallizien dokumentoin julguandan vähembistökielil;
   4. paikallizen haldivon virrallizien dokumentoin julguandan vähembistökielil;
   5. piirihaldivon virguniekoile vähembistökielien käytön kerähmölöis, yhtelläh estämättäh valdivon virrallizen kielen libo kielien käyttyö;
   6. paikallizen haldivon virguniekoile vähembistökielien käytön kerähmölöis, yhtelläh estämättäh valdivon virrallizen kielen libo kielien käyttyö;
   7. ottua käyttöh perindehellizet oigiet paikannimet, ku se ollou vältämätöi, yhtes virrallizen libo virrallizien kielien ker.
3. Sobimuspuolet sidovutah varmistamah, ku haldivo libo sen tuači ruadajat vähembistökielen alovehel, konzu se on tolkullizesti mahtollistu,
   1. käytetäh vähembistökieldy palveluloin taričendas; libo
   2. annetah vähembistökielien pagizijoin ezittiä pakičuksii da suaha vastavuksii vähembistökielel; libo
   3. annetah vähembistökielien pagizijoin ezittiä pakičuksii vähembistökielil.
4. Kohtien 1, 2 da 3 miärävyksien vägeh panemizekse sobijupuolet sidovutah todevuttamah ei vähembi yhty almainittulois toimis:
   1. kiändiä tarbehen mugah;
   2. palkata, da konzu pidäy, opastua virguniekkoi da muidu ruadajii;
   3. konzu se on mahtollistu da virguniekku iče sidä kyzyy, siirdiä vähembistökieldy maltai ruadai alovehel, kus sidä kieldy käytetäh.
5. Sobijupuolet sidovutah hyväksymäh vähembistökielizien sugunimien käyttö, konzu sidä kyzytäh.

Artiklu 11. Meedii

1. Sobijupuolet sidovutah alovehil, kudamil vähembistökielii käytetäh, ottajen huomivoh jogahizen kielen tilandeh da se min verran haldivol on valdua libo mahtuo vaikuttua täs dielos, da kunnivoijen meedien iččenäzyön da autonoumien printsippua:
   1. konzu raadivol da televideeniel on julgizen palvelun missii:
      1. varmistamah ku hos yksi raadivo- da yksi televideeniikanualu ruadau vähembistökielil; libo
      2. rohkuamah libo helpottamah hos yhten vähembistökielel ruadajan raadivo- da yhten televideeniikanualan perustamizeh; libo
      3. pidämäh huoldu sit, ku raadivo da televideenii taritah ohjelmii vähembistökielil;
   2. 1. rohkuamah libo helpottamah, ku on hos yksi vähembistökielil lähettäi raadivoazemu; libo
      2. rohkuamah libo helpottamah, ku vähembistökielil lähetetäh raadivo-ohjelmii siännöllizesti;
   3. 1. rohkuamah libo helpottamah, ku on hos yksi vähembistökielil lähettäi televideeniikanualu; libo
      2. rohkuamah libo helpottamah, ku vähembistökielil lähetetäh televideeniiohjelmii siännöllizesti;
   4. rohkuamah libo helpottamah audio- libo audiovizualizien tevoksien tuottamistu da levittämisty vähembistökielil;
   5. 1. rohkuamah libo helpottamah hos yhten vähembistökielizen lehten perustamistu libo ylläpidämisty; libo
      2. rohkuamah libo helpottamah sanomalehtikirjutuksien siännöllisty julguamistu vähembistökielil;
   6. 1. kattamah meedien lizäkulut vähembistökielil julguandas, konzu lain mugah meediele voi andua denguabuu; libo
      2. soveldua olemasolijoi denguabusistiemoi vähembistökielizeh audiovizualizeh tuotandohgi;
   7. tugie vähembistökielizien toimittajien da toizien meediiruadajien opastustu.
2. Sobijupuolet sidovutah garantiiruiččemah vällyön vastahottua raadivo- da televideeniiohjelmii susiedumualoispäi, ku net oldaneh tuotettu samal libo samantabazel kielel kui vähembistökieli, da ei estiä moizien lähetyksien iellehlähettämisty. Lizäkse sobijupuolet sidovutah garantiiruiččemah, ku lehtistön ilmazuon vällytty da tiijon välitysty vähembistökielel libo samantabazel kielel ei rajoiteta. Sendäh ku piälmainittuloin vällyksien käyttöh liittyy vellallizuksii da vastuollizuksii, niilöih voi liittyö siändölöi, ehtoloi, rajoituksii libo nakazaanieloi, kudamii on kirjutettu zakonoih da kudamat ollah vältämättömät demokruattizes yhteiskunnas kanzallizen turvallizuon, alovehellizen koskemattomuon libo yleizen turvallizuon däh, por'atkan däh da rikoksien estämizekse, tervehyön da morualan däh, toizien mainehen da oigevuksien säilyttämizekse, luottamuksellizien tiedoloin levittämizen estämizekse, libo suudon arvovallan da puolovehettomuon säilyttämizekse.
3. Sobijupuolet sidovutah varmistamah, ku vähembistökieldy käyttäjien interesat ollah evustetut libo otetah huomivoh nengomis orguanois, kudamii zakonan mugah voijah perustua valvomah meedien vällytty da tazapuolizuttu.

Artiklu 12. Kul'tuurutoimindu da -palvelut

1. Kul'tuurutoimindas da palvelulois, enimäl kirjastolois, videokirjastolois, kul'tuurukeskučois, muzielois, arhiivois, teatrois, kinoteatrois, kui i kirjallizus- da kinotuotandos, popul'uarukul'tuuras, festivualois da kul'tuurutuotandos, unohtamattah uuzindu tehnolougiedu, sobimuspuolet sidovutah vaikuttamah täl alal, konzu vai haldivol on toiminduvaldua
   1. rohkuamal käyttämäh vähembistökielele ominastu ozutustabua da huolehtimal tuottehien suadavuos;
   2. huolehtimal ku vähembistökielil tuotettuloin tevoksien suadavuos eri tavoil avvuttamal da kehittämäl kiändämisty, jälgi-iänitysty, piälleiänitysty da tekstitysty;
   3. huolehtimal toizil kielil tuotettuloin tevoksien suadavuos avvuttamal da kehittämäl kiändämisty, jälgi-iänitysty, piälleiänitysty da tekstitysty;
   4. varmistamal, ku kul'tuurutoimindois vastuajat orguanat pättäväl taval otetah mugah vähembistökielen da kul'tuuran malton todevutettavih da tuvettavih projektoih;
   5. eistämäh toimenpidoloi, kudamil voi varmistua ku kul'tuurutoimindas vastuollizil orguanoil on ruadajii, kudamat maltetah vähembistökielen da muun rahvahan kielet;
   6. rohkuamah vähembistökielien käyttäjien evustajien ozallistumistu kul'tuurupalveluloin taričendan da kul'tuurutoimindan suunnitteluh;
   7. rohkuamah libo helpottamah nengoman orguanan libo orguanoin perustamistu, kudamien ruavonnu on kerätä da tallendua da ezitellä libo jullata vähembistökielil tuotettuloi tevoksii;
   8. perustamah libo eistämäh da rahoittamah, ku tarvinnou, kiännöksii da terminolougista tutkimuspalveluu, kudaman tarkoituksennu on hallindollizen, kaupallizen, talohuollizen, yhteiskunnallizen, tehnillizen da oigevuksellizen sanaston ylläpidämine da kehittämine vähembistökielil.
2. Ku alovehellistu libo vähembistökieldy käyttäjiä rahvastu on tarbehekse muijalgi kui perindehellizel pagizendualovehil, sobijupuolet sidovutah hyväksymäh, rohkuamah libo organizuimah siegi pättäviä kul'tuurutoimindua da -palveluloi iellizes kohtas ezitetyl taval.
3. Sobijupuolet sidovutah ulgomail harjoitetus kul'tuurupoliitiekas ~ kiinnittämäh huomivuo vähembistökielih da kul'tuuroih, kudamii net evustetah.

Artiklu 13. Talohus da sotsiualuala

1. Talohus- da yhteiskunnallizes toimindas sobijupuolet sidovutah kogo muas:
   1. poistamah zakonois kai miärävöt, kuduat kielletäh libo rajoitetah ilmai perusteltuu syydy vähembistökielien käytön talovvellizis da yhteiskunnallizis dokumentois, semmite ruadosobimuksis da tehnillizis dokumentois, moizis kui laittehien käyttöohjehis;
   2. kieldämäh yričyksen syväinpuolizis siändölöis da miärävölöis vähembistökielien käytön rajoittamizen, vähimiten samua kieldy käyttäjien kesken;
   3. vastustamah toimindutaboi, kudamien tavoittehennu on vähembistökielien käytön rajoittaminen talohuollizes da yhteiskunnallizes elaijas;
   4. helpottamah libo rohkuamah vähembistökielien käyttyö muitegi ku piälmainittuloil keinoil.
2. Talohus- da yhteiskunnallizes toimindas sobijupuolet sidovutah vähembistökielialovehel, ku haldivol ollou toimivaldu, da ku sih ollou mahtuo:
   1. panemah finansu- da bankusiändölöih miärävöt, kudamat taritah mahto luadie maksumiärävölöi (čiekku, maksumiärävö i m.i.) da muidu finansudokumentoi vähembistökielil, da tarbehen mugah varmistua miärävölöin todevumine;
   2. organizuimah valdivon kontrolas olijoil talohuon da sotsiualualan sektoroil (julgizel sektoral) toimindoi, kuduat eistetäh vähembistökielien käyttyö;
   3. varmistamah ku sotsiualualan laitoksis, moizis kui bol'ničat, vahnoinkoit, sanatouriet, on mahto ottua hoidoh da hoidua vähembistökielel rahvastu, kudamat tarvitah hoiduo tavvin, korgien ijän libo muun syyn däh;
   4. varmistamah pättäväl taval, ku turvuohjehet on annettu vähembistökielelgi;
   5. huolehtimah, ku kuluttajansuojuvirguniekoin ohjehet annetah vähembistökielilgi.

Artiklu 14. Yhtevykset rajan yli
Sobijupuolet sidovutah:

1. soveldamah väisolijoi kahten- da monenvälizii sobimuksii niilöin valdivoloinke, kudamis käytetäh samua libo samantabastu kieldy, libo opitah luadimah moizii sobimuksii, tarkoituksel luadie yhtevyksii nämis valdivolois samua kieldy käyttäjien kesken kul'tuuran, kazvatuksen, tiijoituksen, ammattiopastuksen da tävvendysopastuksen aloil;
2. helpottamah da eistämäh, vähembistökielien hyväkse, yhteisruaduo rajoin yli semmite alovehellizen da paikallizen haldivon välil niilöil alovehis, kus käytetäh samua libo samantabastu kieldy.

Oza IV. Peruskirjan soveldamine

Artiklu 15. Miäryaigazet raportat

1. Sobijupuolet annetah miäryaijoin Europan Nevvoston piäsekretarile ministrukomitietan miärittelyn mugah luajitun raportan tämän Peruskirjan II ozua todevuttajas poliitiekas da toimis kudamat todevutetah III ozan miärävölöi, sen mugah ku sobijupuolet ollah hyväksytty. Enzimäine raportu pidäy ozuttua vuvven aloh Peruskirjan vägehtulos sobijumuas, sen jälgeh joga kolmas vuozi.
2. Sobijupuolet jullatah raportat.

Artiklu 16. Raportoin tutkindu

1. Artiklan 15 mugah luajitun Europan Nevvoston piäsekretarile jätetyn raportan tutkiu artiklan 17 mugah azetettu azientundiikomitiettu.
2. Sobijupuolen alovehen zakonoin mugah perustetut orguanat da yhtistykset voijah kiinittiä azientundiikomitietan huomivuo šeikkoih, kudamat liitytäh Peruskirjan Ozan III sidovumuksih. Nämmä orguanat libo yhtistykset myös voijah kirjuttua mielii sobijupuolen Ozua II koskijas poliitiekas.
3. Kohtas 1 mainitun raportan da kohtas 2 mainitun informatsien mugah azientundiikomitiettu luadiu raportan ministrukomitietale. Täh raportah liitetäh kai vastinehet, kudamii sobijupuolil on kyzytty; ministrukomitiettu voi jullata raportan.
4. Kohtas 3 kuvatus raportas pidäy olla azientundiikomitietan ehtotukset ministrukomitietale, kudamien mugah ministrukomitiettu voi luadie rekommendatsiet yhtele libo monele sobijupuolele, ku nengomii tarvitanneh.
5. Europan Nevvoston piäsekretari luadiu joga toine vuozi tarkan sellityksen Peruskirjan soveldamizes parluamentarizele asambleile.

Artiklu 17. Azientundiikomitiettu

1. Azientundiikomitietas on yksi jäzen jogahizes sobijupuoles; jäzenet nimittäy ministrukomitiettu kandiduattuluvettelos, kudamah sobijupuolet ollah nimitetty rahvastu, kudamal on korgei morualu da tunnustettu pädevys Peruskirjan teemois.
2. Komitietan jäzenet nimitetäh kuvvekse vuvvekse kerrallah da heidy voi uvvelleh nimittiä. Ku jäzen ei voinne toimie kavven loppuh, hänen sijah vallitah toine kohtan 1 mugah, da uuzi jäzen ruadau toimikavven loppussah.
3. Azientundiikomitiettu miärittelöy omat toimindutavat. Europan Nevvoston piäsekretari varustau komitietan sekretaripalvelut.

Oza V. Loppumiärävöt

Artiklu 18. Tämä Peruskirju on avvoi allekirjutettavakse Europan Nevvoston jäzenvaldivoloile. Se pidäy ratifiiruija libo hyväksyö. Ratifiiruičendu libo hyväksymisdokumentat tallendetah Europan Nevvoston piäsekretarin hantuzih.

Artiklu 19.

1. Tämä Peruskirju tulou vägeh tulien kuun allus kolme kuudu sen jälgeh, konzu viizi Europan Nevvoston jäzenvaldivuo on Artiklan 18 mugah ilmoitannuh sidovundan Peruskirjah.
2. Ku sen jälgeh jäzenvaldivo ilmoittau yhtymizen Peruskirjah, Peruskirju roih vägeh kolme kuudu sit päiväs edehpäi, konzu ratifiiruičendu- libo hyväksyndykirju on tallendettu.

Artiklu 20.

1. Tämän Peruskirjan vägeh tulduu Europan Nevvoston ministrukomitiettu voi kuččuo mintahto Europan Nevvostoh kuulumattoman muan liittymäh täh Peruskirjah.
2. Liittyjyvaldivos Peruskirju roih vägeh algajan kuun enzimäzenny päivänny kolme kuudu sen jälgeh ku liittymiskirju on tallendettu Europan Nevvoston piäsekretarin hantuzih.

Artiklu 21.

1. Jogahine valdivo voi allekirjuttajes libo ratifiiruičendu- libo hyväksymiskirjua tallendajes luadie yhten libo enämbi varavuksii Peruskirjan Artiklan 7 kohtih 2-5. Toizih kohtih varavuksii ei sua luadie.
2. Sobijupuoli, kudai luadi varavuksen iellizen kohtan mugah voi kogonah libo ozittain myöstyö varavukses ilmoittamal Europan Nevvoston piäsekretarile. Myöstyndy roih vägeh sinny päivänny, konzu piäsekretari suau moizen ilmoituksen.

Artiklu 22.

1. Sobijupuoli voi konzutahto irdisanuo tämän Peruskirjan Europan Nevvoston piäsekretarile työnnetyl ilmoituksel.
2. Irdisanomine roih vägeh kuuzi kuudu ilmoituksen piäsekretarile annandan jälgeh tulien kuun enzimäzenny päivänny.

Artiklu 23. Europan Nevvoston piäsekretari ilmoittau kaikile Europan Nevvoston jäzenvaldivoile da peruskirjah yhtynnyzile valdivoile:

1. kaikis allekirjutuksis,
2. kaikkien ratifiiruičendu- da hyväksyndykirjoin tallendamizes,
3. kaikis Peruskirjan 19 da 20 Artiklan vägehtulopäivis,
4. kaikis 3 Artiklan 2 kohtan ilmoituksis,
5. kaikis toizisgi Peruskirjah liittyjis toimis da tiijonandolois.