Europpalaine Vähembistökielien Peruskirju
Johtando
Europan Nevvoston jäzenmuat, kuduat ollah allekirjutettu tämä
Peruskirju da
Kačotah ku Europan Nevvoston pidäy oppie kingiembi liittiä yhteh
jäzenvaldivoloi, sikse ku parembi turvata da todevuttua yhtehizen
perindön printsipat;
Kačotah ku Europan histouriellizien alovehellizien libo vähembistökielien,
kudamis erähät ollah varavos hävitä, suojelemine avvuttau Europan
kul'tuurallizen rikkahuon da perindölöin ylläpidämisty da
kehittämisty;
Kačotah ku oigevus käyttiä alovehellistu libo vähembistökieldy
yksityzes da julgizes elaijas on eroittamatoi oigevus, kudai on
yhtenmugaine Yhtistynnyzien Kanzukundien Kanzoinvälizen Kanzalais-
da Poliittizien Oigevuksien sobimuksen printsipoin ker, da
Europan Nevvoston Ristikanzanoigevuksien da Perusvällyksien sobimuksen
printsipoin ker;
Kaččojen Europan Turvallizus- da Yhteisruadokomissien (CSCE) ruadoh
da Helsinkin 1975 sobimukseh da Kopenhagan 1990 kerähmön
dokumentah;
Aktsentiiruijen kul'tuuroinvälizytty da monikielizytty da
kaččojen ku alovehellizien da vähembistökielien suojelemizen da
kannattamizen ei pie haitata virrallizii kielii da niilöin opastundua;
Ellendäjen ku alovehellizien da vähembistökielien suojelemine da
kannattamine Europan mualois da alovehil ielleh eistäy luadimah
Europpua, kudaman pohjannu on demokruatii da kul'tuuran monimuodozus,
kunnivoijen kanzallistu iččenäzytty da alovehellistu koskemattomuttu;
Ottajen huomivoh eri alovehien da Europan valdivoloin omaluaduzet
ominazuot da histouriellizet perindehet,
Ollah sovittu nengomua:
Oza I. Ylehizet ehtot
Artiklu 1. Miäritelmät.
Täs Peruskirjas
-
"alovehellizet libo vähembistökielet" tarkoittau kielii,
-
kudamii perindehellizesti käytetäh mintah valdivon alovehel sen
valdivon kanzalazet, kudamien lugu on pienembi migu sen valdivon muun
rahvahan lugu, da
-
kuduat erotah sen valdivon virrallizes libo virrallizis kielis;
nengomannu ei pietä valdivon virrallizen kielen libo kielien murdehii,
eigo muahmuuttajien kielii;
-
"vähembistökielialoveh" tarkoittau muantiijollistu alovehtu,
kudamal on muga suuri mainitun kielen pagizijoin joukko ku se on perusteh
täs Peruskirjas ezitettylöin erilazien suojelu- da tugitoimien käyttöh;
-
"ei-alovehelline kieli" tarkoittau valdivon kanzalazien käytettyy
kieldy, kudai eruou valdivon muun rahvahan kieles libo kielis, a
kudai ei rajoitu miltah tietyle alovehele.
Artiklu 2. Sidovumus
-
Jogahine sobijupuoli sidovuu soveldamah Ozan II miärävölöi kaikkih
omal alovehel paistuloih Artiklan 1 miäritelmän mugazih alovehellizih
libo vähembistökielih.
-
Koskijen jogahistu kieldy, kudai miäritelläh ratifiiruičendan libo
hyväksyndän aigah Artiklan 3 mugah, jogahine sobijupuoli sidovuu soveldamah
ei vähembi 35 kohtua libo alakohtua Peruskirjan Ozan III miärävölöis,
nämien joukos kolme Artiklois 8 da 12 päi da yksi jogahizes Artiklas
9, 10, 11 da 13 päi.
Artiklu 3. Käytändön järjestelyt
-
Jogahine sobijupuoli miärittelöy omas ratifiiruičendu- libo
hyväksyndykirjas net alovehellizet libo
vähembistökielet da kogo
alovehel libo ozas vähembi käytetyt virrallizet kielet, kudamih
Artiklan 2 kohtas 2 vallittuloi kohtii soveldetah.
-
Jogahine sobijupuoli voi konzutah ilmoittua piäsekretarile
ku se hyväksyy toiziigi Peruskirjan vellallizuksii kui midä jo
ratifiiruičendu- libo hyväksyndykirjas uskaldettih,
libo kohtan 1 mugahistu
sobimuksen alua levendetäh toizih alovehellizih libo vähembistökielih
libo toizih vähembi käytettylöih virrallizih kielih.
-
Iellizen kohtan sidovumukset kačotah ozakse ratifiiruičendua
libo hyväksyndiä da niilöil on sama vaikutus ilmoituspäiväs
algajen.
Artiklu 4. Olemasolijat suojelumiärävöt
-
Nimidä täh Peruskirjah kirjutettuu ei pie ellendiä rajoituksekse
libo huononduksekse Europan ristikanzanoigevuksien sobimukseh näh.
-
Peruskirjan miärävölöin ei pie huonondua alovehellizien libo
vähembistökielien stuatussua libo vähembistölöih kuulujien
ristikanzoin stuatussua verraten väisolijoih myödymielizembih
miärävölöih, libo kahtenvälizih libo kanzoinvälizih sobimuksih.
Artiklu 5. Olemasolijat vellallizuot
Nimidä tämän Peruskirjan miärävysty ei sua ellendiä luvakse
toimie vastoi Yhtistynnyzien Kanzukundien Peruskirjan printsipoi
libo toizien kanzoinvälizen oigevuksen vellallizuksii, mugahlugijen
valdivoloin suverenitietan da alovehellizen koskemattomuon
printsipat.
Artiklu 6. Tiijoitus
Sobijupuolet ottavutah informiiruiččemah haldivuo, organizatsieloi
da ristikanzoi tämän sobimuksen myö tulluzis oigevuksis da
vellallizuksis.
Oza II. Artiklan 2 kohtan 1 tavoittehet da printsipat
Artiklu 7. Tavoittehet da printsipat
-
Sobijupuolien poliitiekan, zakonanluajindan da käytändön,
ottajen huomivoh alovehen vähembistökielien tilandehen, pidäy
perustuo alolijoih tavoittehih da printsipoih:
-
vähembistökielet tunnustetah kul'tuuran rikkahuokse;
-
vähembistökielen muantiijollistu alovehtu kunnivoijah eigo
hallindollizil javoil luajita haittua vähembistökielen eistämizele;
-
vähembistökielen turvuamizekse niilöi pidäy miärytiedozesti tugie;
-
pidäy andua mahto da kuhkuttua käyttämäh vähembistökielii paginas da
kirjutukses, julgizes da yksityzes elaijas.
-
tugie da kehittiä vähembistörahvahien gruuppien yhtevyksii toizien
samua libo samantabazii kielii käyttäjien ker samas valdivos, da
kehittiä kul'tuurusuhtehii toizien eri kielii pagizijoin gruuppien
ker;
-
vähembistökielien opastamine da opastumine kaikil soveldujil
tazoloil pidäy organizuija pättäväl taval
-
vähembistökieldy pagizijal alovehel pidäy tarita vähembistökieldy
maltamattomilegi mahto sen kielen opastumizeh da tutkimukseh, ku
tahtotanneh;
-
vähembistökielen opastundua da tutkimustu yliopistolois pidäy tugie;
-
vähembistökielii libo samantabazii kielii käyttäjil Peruskirjah
kuulujil aloil kannatetah mualoin välizii vaihtoloi.
-
Sobijupuolet sidovutah loppemah, ku nenga jo ei luajittu,
kaiken perustattoman vähembistökielien eroittelun, syrjähjättämizen,
rajoittamizen, puolovehellizuon da kai moizet toimet, kudamien
tarkoituksennu on painua libo panna varavonalazekse sen kehitys.
Vähembistökielien tugemizekse tarkoitettuloi toimii, kudamien
tavoittehennu on eistiä nämien kielien käyttäjien da muun
rahvahan taza-arvuo, ei pie pidiä diskriminatsiennu enämbi
paistuloi kielii vastah.
-
Sobijupuolet sidovutah eistämäh pättävil keinoil muan kieligruupoin
yhteisellendysty, semmite ottua vähembistökielien kunnivoičus,
ellendys da tolerantsii opastuksen da kazvatuksen tavoittehekse
da kuhkuttua joukkoviestimii samoih tavoittehih.
-
Vähembistökielipoliitiekkua suunnitelles sobijupuolien pidäy
ottua huomivoh kieldy käyttäjien gruupoin ilmoitetut tarbehet
da toivomukset. Heidy pidäy rohkata luadimah orguanoi, ku ilmai
ei roinne, nevvomah haldivuo vähembistökielih liittyjis
azielois.
-
Sobijupuolet sidovutah soveldamah, konzu soveldutah, kohtien 1-4
printsippoi ei-alovehellizihgi kielih. Niilöin kohtal Peruskirjan
todevuttamizeh tiähtiäjät toimet pidäy miäritellä vällästi
ottajen huomivoh nämien gruupoin tarbehet da toivomukset, kunnivoijen
heijän perindehii da ominaispiirdehii.
Oza III. Vähembistökielien julgizes elaijas käytön
eistämizeh tiähtiäjät, Artiklan 2 kohtan 2 sidovumuksien mugahizet
toimenpivot
Artiklu 8. Kazvatus
-
Kazvatukseh nähte sobijupuolet sidovutah vähembistökielien alovehel
nämien kielien tilandeh huomivohottajen, haittuamattah valdivon
virrallizen kielen libo kielien opastustu:
-
-
tariččemah eziškolaopastustu nengomal vähembistökielel, libo
-
tariččemah huomattavu oza eziškolaopastustu nengomal vähembistökielel, libo
-
soveldamah kohtii (i) libo (ii) niilöin perehien lapsih, kuduat
sidä tahtotah da konzu lugumiäriä pietäh riittävänny, libo
- ku vallanpidäjil ei olle toimivaldua eziškolaopastukses,
kannattua libo kuhkuttua soveldamah kohtii (i)-(iii) sih;
-
-
tariččemah perusškolaopastustu nengomal vähembistökielel, libo
-
tariččemah huomattavu oza perusškolaopastusta nengomal
vähembistökielel, libo
-
tariččemah perusškolaopastusta nengomal vähembistökielel
kiindienny ozannu opastusohjelmua, libo
-
soveldamah kohtii (i)-(iii) niilöin perehien lapsih, kuduat
sidä tahtotah da kudamien lugumiäriä pietäh riittävänny;
-
-
tariččemah keskitazon opastustu nengomal vähembistökielel, libo
-
tariččemah huomattavan vuitin keskitazon opastukses nengomal
vähembistökielel, libo
-
tariččemah keskitazon opastusta nengomal vähembistökielel
kiindienny ozannu opastusohjelmua, libo
-
soveldamah kohtii (i)-(iii) niilöin perehien lapsih, kuduat
sidä tahtotah da kudamien lugumiäriä pietäh riittävänny;
-
-
tariččemah tehnillisty da ammattiopastustu vähembistökielel, libo
-
tariččemah huomattavan vuitin tehnillizes da ammattiopastukses
vähembistökielel, libo
-
tariččemah tehnillisty da ammattiopastusta nengomal vähembistökielel
kiindienny ozannu opastusohjelmua, libo
-
soveldamah kohtii (i)-(iii) niilöin perehien lapsih, kuduat
sidä tahtotah da kudamien lugumiäriä pietäh riittävänny;
-
-
tariččemah yliopisto- da muudu korgiedu opastustu vähembistökielel, libo
-
tariččemah mahtuo opastuo nämii kielii yliopistos da korgies
opastundas, libo
-
ku valdivon suhteh yliopistoloih da korgeiškolih ollou moine, ku
kohtii (i) da (ii) ei voi soveldua, rohkata libo andua luba
tarita yliopisto- libo muudu korgieškolaopastustu vähembistökielil,
libo opastuo vähembistökielii oppiainehinnu.
-
-
tariččemah ruavahien da tävvendysopastuskursoi, kudamii opastetah
enimyölleh libo kogonah vähembistökielil; libo
-
tariččemah nämii kielii oppiainehinnu ruavahien libo
tävvendysopastukses, libo
-
ku valdivol ei olle mahtuo ruavahien opastukseh, rohkata
tariččemah nengomii kielii oppiainehennu ruavahien da
tävvendysopastukses.
-
varmistamah, ku vähembistökielien tagan olijua
histouriedu da kul'tuurua opastetah;
-
tariččemah perus- da jatko-opastustu opastajile, kudamii tarvitah
todevuttamah net kohtis a-g, kudamat sobijupuoli on hyväksynyh:
-
azettamah ohjuanduorguanan libo -orguanat, kudamat kačotah
toimii da eistymisty vähembistökielien opastuksen todevuttamizes
da kehittämizes, da luajitah miäryaijoin jullattavii julgizii
raportoi huomivolois.
-
Sobijupuolet sidovutah hyväksymäh, rohkuamah libo todevuttamah
vähembistökielien opastuksen kaikil opastuksen tazoloil toizilgi
ku nämien kielien perindehellizil alovehil, konzu nämien kielien
käyttäjii on tarbehekse.
Artiklu 9. Oigevushaldivo
-
Sobijupuolet sidovutah niilöis suudopiirilöis, kudamis
vähembistökieldy käyttäjien eläjien lugu on tarbehekse suuri
almainittuloih toimenpidoloih, konzu sud'd'an mieles
net ei haitata oigevuon todevundua:
-
kriminualuoigevuksellizes protsesas:
-
miäriämäh suvvot käyttämäh ozapuolien kyzyjes vähembistökieldy, libo
-
garantiiruimah viäritetyle oigevus käyttiä omua vähembistökieldy; libo
-
miäriämäh, ku kirjallizii libo suullizii tovestuksii, libo
vuadimuksii ei suau jättiä tutkimattah sendäh, ku net ezitetäh
vähembistökielel, libo
-
andua kyzyndän periä protsesan dokumentat vähembistökielel,
tarbehen mugah suullizen libo kirjallizen kiändäjän avvul, ilmai
lizämaksuloi kyzyjäle:
-
tsivilioigevuksellizes protsesas:
-
miäriämäh suvvot käyttämäh ozapuolien kyzyjes vähembistökieldy; libo
-
andua ozapuolen käyttiä omua vähembistökieldy suvvos, konzu hänen
pidäy olla paikal, ilmai lizämaksuloi, libo
-
andua luadie dokumentat da tovestukset vähembistökielel, tarbehen
mugah kiändäjän avvul;
-
hallindo-oigevuksellizes protsesas:
-
miäriämäh suvvot käyttämäh ozapuolien kyzyjes vähembistökieldy, libo
-
andua ozapuolien käyttiä omua vähembistökieldy suvvos, konzu hänen
pidäy olla paikal, ilmai lizämaksuloi, libo
-
andua luadie dokumentat da tovestukset vähembistökielel, tarbehen
mugah kiändäjän avvul;
-
tartumah toimeh sen varmistamizekse ku kohtien b) da c) alakohtis (i)
da (ii) kiännöksis ei roi ylimiäräzii maksuloi ozapuolile.
-
Sobijupuolet sidovutah sih, ku net
-
ei kielletä täs valdivos luajittuloin oigevuksellizien dokumentoin
pädevytty sendäh, ku net on luajittu vähembistökielel; libo
-
ei kielletä täs valdivos luajittuloin oigevuksellizien dokumentoin
pädevytty sendäh ku net on luajittu vähembistökielel, da miärätäh, ku
nengomii dokumentoi voi käyttiä kolmanzii ozapuolii vastah, hos nämmä
ei käytetä sidä kieldy, sil ehtol ku nämih dokumentoih tugevui ozapuoli
andau tiijon syväindös kolmanzile ozapuolile; libo
-
ei kielletä täs valdivos luajittuloin oigevuksellizien dokumentoin
pädevytty ozapuolien välizis suhtehis sendäh, ku net on luajittu
vähembistökielel.
-
Sobijupuolet sidovutah tariččemah vähembistökielel tärgevimät
zakontekstat, semmite tekstat kuduat koskietah nämien kielien
käyttäjii, ku niilöi ei olle muite suadavil.
Artiklu 10. Hallindo da julgizet palvelut
-
Hallindopiirilöis, kudamis on tarbehekse vähembistökielisty
rahvastu almainittuloih toimenpidoloih niškoi, sobijupuolet sidovutah
varmistamah, ottajen huomivoh kielen tilandeh da sigäli kui se on
mahtolline miäräntundijen, sen ku
-
-
haldivo käyttäy vähembistökieldy; libo
-
haldivo käyttäy vähembistökieldy yhtevyksis kanzalazien ker,
kudamat otetah heih yhtevytty nengomal kielel; libo
-
kanzalazet, kudamat käytetäh vähembistökieldy, voijah jättiä
suullizii libo kirjallizii pakičuksii haldivole da suaha vastavuksii
nämil kielil;
-
kanzalazet, kudamat käytetäh vähembistökieldy, voijah jättiä
suullizii libo kirjallizii pakičuksii haldivole nämil kielil;
-
kanzalazet, kudamat käytetäh vähembistökieldy, voijah pädevästi
jättiä dokumentoi nämil kielil;
-
luadie levieldi käytetyt hallindollizet tekstat da ankietat
vähembistökielil libo kaksikielizinny;
-
andua haldivon virguniekoin luadie dokumentoi vähembistökielil.
-
Hallindopiirilöis, kudamis on tarbehekse vähembistökielisty
rahvastu almainittuloih toimenpidoloih niškoi, sobijupuolet sidovutah
hyväksymäh libo rohkuamah:
-
vähembistökielen käyttöh piiri- da paikallizes haldivos;
-
vähembistökielien käyttäjile mahton käyttiä nämmii kielii suullizis
da kirjallizis pakičuksis;
-
piirihaldivon virrallizien dokumentoin julguandan vähembistökielil;
-
paikallizen haldivon virrallizien dokumentoin julguandan vähembistökielil;
-
piirihaldivon virguniekoile vähembistökielien käytön kerähmölöis,
yhtelläh estämättäh valdivon virrallizen kielen libo kielien käyttyö;
-
paikallizen haldivon virguniekoile vähembistökielien käytön kerähmölöis,
yhtelläh estämättäh valdivon virrallizen kielen libo kielien käyttyö;
-
ottua käyttöh perindehellizet oigiet paikannimet, ku se ollou
vältämätöi, yhtes virrallizen libo virrallizien kielien ker.
-
Sobimuspuolet sidovutah varmistamah, ku haldivo libo sen tuači
ruadajat vähembistökielen alovehel, konzu se on tolkullizesti
mahtollistu,
-
käytetäh vähembistökieldy palveluloin taričendas; libo
-
annetah vähembistökielien pagizijoin ezittiä pakičuksii da suaha
vastavuksii vähembistökielel; libo
-
annetah vähembistökielien pagizijoin ezittiä pakičuksii
vähembistökielil.
-
Kohtien 1, 2 da 3 miärävyksien vägeh panemizekse sobijupuolet
sidovutah todevuttamah ei vähembi yhty almainittulois toimis:
-
kiändiä tarbehen mugah;
-
palkata, da konzu pidäy, opastua virguniekkoi da muidu ruadajii;
-
konzu se on mahtollistu da virguniekku iče sidä kyzyy, siirdiä
vähembistökieldy maltai ruadai alovehel, kus sidä kieldy käytetäh.
-
Sobijupuolet sidovutah hyväksymäh vähembistökielizien sugunimien
käyttö, konzu sidä kyzytäh.
Artiklu 11. Meedii
-
Sobijupuolet sidovutah alovehil, kudamil vähembistökielii
käytetäh, ottajen huomivoh jogahizen kielen tilandeh da se min
verran haldivol on valdua libo mahtuo vaikuttua täs dielos, da
kunnivoijen meedien iččenäzyön da autonoumien printsippua:
-
konzu raadivol da televideeniel on julgizen palvelun missii:
-
varmistamah ku hos yksi raadivo- da yksi televideeniikanualu
ruadau vähembistökielil; libo
-
rohkuamah libo helpottamah hos yhten vähembistökielel ruadajan
raadivo- da yhten televideeniikanualan perustamizeh; libo
-
pidämäh huoldu sit, ku raadivo da televideenii taritah ohjelmii
vähembistökielil;
-
-
rohkuamah libo helpottamah, ku on hos yksi vähembistökielil
lähettäi raadivoazemu; libo
-
rohkuamah libo helpottamah, ku vähembistökielil lähetetäh
raadivo-ohjelmii siännöllizesti;
-
-
rohkuamah libo helpottamah, ku on hos yksi vähembistökielil
lähettäi televideeniikanualu; libo
-
rohkuamah libo helpottamah, ku vähembistökielil lähetetäh
televideeniiohjelmii siännöllizesti;
-
rohkuamah libo helpottamah audio- libo audiovizualizien tevoksien
tuottamistu da levittämisty vähembistökielil;
-
-
rohkuamah libo helpottamah hos yhten vähembistökielizen lehten
perustamistu libo ylläpidämisty; libo
-
rohkuamah libo helpottamah sanomalehtikirjutuksien siännöllisty
julguamistu vähembistökielil;
-
-
kattamah meedien lizäkulut vähembistökielil julguandas,
konzu lain mugah meediele voi andua denguabuu; libo
-
soveldua olemasolijoi denguabusistiemoi vähembistökielizeh
audiovizualizeh tuotandohgi;
-
tugie vähembistökielizien toimittajien da toizien meediiruadajien
opastustu.
-
Sobijupuolet sidovutah garantiiruiččemah vällyön vastahottua
raadivo- da televideeniiohjelmii susiedumualoispäi, ku net oldaneh
tuotettu samal libo samantabazel kielel kui vähembistökieli, da
ei estiä moizien lähetyksien iellehlähettämisty. Lizäkse sobijupuolet
sidovutah garantiiruiččemah, ku lehtistön ilmazuon vällytty da
tiijon välitysty vähembistökielel libo samantabazel kielel ei
rajoiteta. Sendäh ku piälmainittuloin vällyksien käyttöh liittyy
vellallizuksii da vastuollizuksii, niilöih voi liittyö siändölöi,
ehtoloi, rajoituksii libo nakazaanieloi, kudamii on kirjutettu
zakonoih da kudamat ollah vältämättömät demokruattizes yhteiskunnas
kanzallizen turvallizuon, alovehellizen koskemattomuon libo yleizen
turvallizuon däh, por'atkan däh da rikoksien estämizekse, tervehyön da
morualan däh, toizien mainehen da oigevuksien säilyttämizekse,
luottamuksellizien tiedoloin levittämizen estämizekse, libo suudon
arvovallan da puolovehettomuon säilyttämizekse.
-
Sobijupuolet sidovutah varmistamah, ku vähembistökieldy käyttäjien
interesat ollah evustetut libo otetah huomivoh nengomis orguanois,
kudamii zakonan mugah voijah perustua valvomah meedien vällytty da
tazapuolizuttu.
Artiklu 12. Kul'tuurutoimindu da -palvelut
-
Kul'tuurutoimindas da palvelulois, enimäl kirjastolois,
videokirjastolois, kul'tuurukeskučois, muzielois, arhiivois, teatrois,
kinoteatrois, kui i kirjallizus- da kinotuotandos,
popul'uarukul'tuuras, festivualois da kul'tuurutuotandos,
unohtamattah
uuzindu tehnolougiedu, sobimuspuolet sidovutah vaikuttamah täl alal,
konzu vai haldivol on toiminduvaldua
-
rohkuamal käyttämäh vähembistökielele ominastu ozutustabua
da huolehtimal tuottehien suadavuos;
-
huolehtimal ku vähembistökielil tuotettuloin tevoksien suadavuos
eri tavoil avvuttamal da kehittämäl kiändämisty, jälgi-iänitysty,
piälleiänitysty da tekstitysty;
-
huolehtimal toizil kielil tuotettuloin tevoksien suadavuos
avvuttamal da kehittämäl kiändämisty, jälgi-iänitysty,
piälleiänitysty da tekstitysty;
-
varmistamal, ku kul'tuurutoimindois vastuajat orguanat pättäväl
taval otetah mugah vähembistökielen da kul'tuuran malton
todevutettavih da tuvettavih projektoih;
-
eistämäh toimenpidoloi, kudamil voi varmistua ku kul'tuurutoimindas
vastuollizil orguanoil on ruadajii, kudamat maltetah vähembistökielen
da muun rahvahan kielet;
-
rohkuamah vähembistökielien käyttäjien evustajien ozallistumistu
kul'tuurupalveluloin taričendan da kul'tuurutoimindan suunnitteluh;
-
rohkuamah libo helpottamah nengoman orguanan libo orguanoin
perustamistu, kudamien ruavonnu on kerätä da tallendua da ezitellä
libo jullata vähembistökielil tuotettuloi tevoksii;
-
perustamah libo eistämäh da rahoittamah, ku tarvinnou, kiännöksii da
terminolougista tutkimuspalveluu, kudaman tarkoituksennu on
hallindollizen, kaupallizen, talohuollizen, yhteiskunnallizen,
tehnillizen da oigevuksellizen sanaston ylläpidämine da kehittämine
vähembistökielil.
-
Ku alovehellistu libo vähembistökieldy käyttäjiä rahvastu on
tarbehekse muijalgi kui perindehellizel pagizendualovehil,
sobijupuolet sidovutah hyväksymäh, rohkuamah libo organizuimah
siegi pättäviä kul'tuurutoimindua da -palveluloi iellizes kohtas
ezitetyl taval.
-
Sobijupuolet sidovutah ulgomail harjoitetus kul'tuurupoliitiekas
~ kiinnittämäh huomivuo vähembistökielih da kul'tuuroih,
kudamii net evustetah.
Artiklu 13. Talohus da sotsiualuala
-
Talohus- da yhteiskunnallizes toimindas sobijupuolet sidovutah kogo muas:
-
poistamah zakonois kai miärävöt, kuduat kielletäh libo rajoitetah
ilmai perusteltuu syydy vähembistökielien käytön talovvellizis da
yhteiskunnallizis dokumentois, semmite ruadosobimuksis da tehnillizis
dokumentois, moizis kui laittehien käyttöohjehis;
-
kieldämäh yričyksen syväinpuolizis siändölöis da miärävölöis
vähembistökielien käytön rajoittamizen, vähimiten samua kieldy
käyttäjien kesken;
-
vastustamah toimindutaboi, kudamien tavoittehennu on
vähembistökielien käytön rajoittaminen talohuollizes da
yhteiskunnallizes elaijas;
-
helpottamah libo rohkuamah vähembistökielien käyttyö muitegi ku
piälmainittuloil keinoil.
-
Talohus- da yhteiskunnallizes toimindas sobijupuolet sidovutah
vähembistökielialovehel, ku haldivol ollou toimivaldu, da ku sih
ollou mahtuo:
-
panemah finansu- da bankusiändölöih miärävöt, kudamat taritah
mahto luadie maksumiärävölöi (čiekku, maksumiärävö i m.i.) da muidu
finansudokumentoi vähembistökielil, da tarbehen mugah varmistua
miärävölöin todevumine;
-
organizuimah valdivon kontrolas olijoil talohuon da sotsiualualan
sektoroil (julgizel sektoral) toimindoi, kuduat eistetäh
vähembistökielien käyttyö;
-
varmistamah ku sotsiualualan laitoksis, moizis kui bol'ničat,
vahnoinkoit, sanatouriet, on mahto ottua hoidoh da hoidua
vähembistökielel rahvastu, kudamat tarvitah hoiduo tavvin,
korgien ijän libo muun syyn däh;
-
varmistamah pättäväl taval, ku turvuohjehet on annettu
vähembistökielelgi;
-
huolehtimah, ku kuluttajansuojuvirguniekoin ohjehet annetah
vähembistökielilgi.
Artiklu 14. Yhtevykset rajan yli
Sobijupuolet sidovutah:
-
soveldamah väisolijoi kahten- da monenvälizii sobimuksii
niilöin valdivoloinke, kudamis käytetäh samua libo samantabastu
kieldy, libo opitah luadimah moizii sobimuksii, tarkoituksel
luadie yhtevyksii nämis valdivolois samua kieldy käyttäjien kesken
kul'tuuran, kazvatuksen, tiijoituksen, ammattiopastuksen da
tävvendysopastuksen aloil;
-
helpottamah da eistämäh, vähembistökielien hyväkse, yhteisruaduo
rajoin yli semmite alovehellizen da paikallizen haldivon välil niilöil
alovehis, kus käytetäh samua libo samantabastu kieldy.
Oza IV. Peruskirjan soveldamine
Artiklu 15. Miäryaigazet raportat
-
Sobijupuolet annetah miäryaijoin Europan Nevvoston piäsekretarile
ministrukomitietan miärittelyn mugah luajitun raportan tämän Peruskirjan
II ozua todevuttajas poliitiekas da toimis kudamat todevutetah III ozan
miärävölöi, sen mugah ku sobijupuolet ollah hyväksytty. Enzimäine
raportu pidäy ozuttua vuvven aloh Peruskirjan vägehtulos sobijumuas,
sen jälgeh joga kolmas vuozi.
-
Sobijupuolet jullatah raportat.
Artiklu 16. Raportoin tutkindu
-
Artiklan 15 mugah luajitun Europan Nevvoston piäsekretarile jätetyn
raportan tutkiu artiklan 17 mugah azetettu azientundiikomitiettu.
-
Sobijupuolen alovehen zakonoin mugah perustetut orguanat da
yhtistykset voijah kiinittiä azientundiikomitietan huomivuo šeikkoih,
kudamat liitytäh Peruskirjan Ozan III sidovumuksih. Nämmä orguanat
libo yhtistykset myös voijah kirjuttua mielii sobijupuolen Ozua II
koskijas poliitiekas.
-
Kohtas 1 mainitun raportan da kohtas 2 mainitun informatsien mugah
azientundiikomitiettu luadiu raportan ministrukomitietale. Täh raportah
liitetäh kai vastinehet, kudamii sobijupuolil on kyzytty;
ministrukomitiettu voi jullata raportan.
-
Kohtas 3 kuvatus raportas pidäy olla azientundiikomitietan ehtotukset
ministrukomitietale, kudamien mugah ministrukomitiettu voi luadie
rekommendatsiet yhtele libo monele sobijupuolele, ku nengomii
tarvitanneh.
-
Europan Nevvoston piäsekretari luadiu joga toine vuozi tarkan
sellityksen Peruskirjan soveldamizes parluamentarizele asambleile.
Artiklu 17. Azientundiikomitiettu
-
Azientundiikomitietas on yksi jäzen jogahizes sobijupuoles; jäzenet
nimittäy ministrukomitiettu kandiduattuluvettelos, kudamah sobijupuolet
ollah nimitetty rahvastu, kudamal on korgei morualu da tunnustettu
pädevys Peruskirjan teemois.
-
Komitietan jäzenet nimitetäh kuvvekse vuvvekse kerrallah da heidy voi
uvvelleh nimittiä. Ku jäzen ei voinne toimie kavven loppuh, hänen
sijah vallitah toine kohtan 1 mugah, da uuzi jäzen ruadau toimikavven
loppussah.
-
Azientundiikomitiettu miärittelöy omat toimindutavat. Europan
Nevvoston piäsekretari varustau komitietan sekretaripalvelut.
Oza V. Loppumiärävöt
Artiklu 18.
Tämä Peruskirju on avvoi allekirjutettavakse Europan Nevvoston
jäzenvaldivoloile. Se pidäy ratifiiruija libo hyväksyö.
Ratifiiruičendu libo hyväksymisdokumentat tallendetah Europan
Nevvoston piäsekretarin hantuzih.
Artiklu 19.
-
Tämä Peruskirju tulou vägeh tulien kuun allus kolme kuudu sen jälgeh,
konzu viizi Europan Nevvoston jäzenvaldivuo on Artiklan 18 mugah
ilmoitannuh sidovundan Peruskirjah.
-
Ku sen jälgeh jäzenvaldivo ilmoittau yhtymizen Peruskirjah,
Peruskirju roih vägeh kolme kuudu sit päiväs edehpäi, konzu
ratifiiruičendu- libo hyväksyndykirju on tallendettu.
Artiklu 20.
-
Tämän Peruskirjan vägeh tulduu Europan Nevvoston ministrukomitiettu
voi kuččuo mintahto Europan Nevvostoh kuulumattoman muan liittymäh
täh Peruskirjah.
-
Liittyjyvaldivos Peruskirju roih vägeh algajan kuun enzimäzenny
päivänny kolme kuudu sen jälgeh ku liittymiskirju on tallendettu
Europan Nevvoston piäsekretarin hantuzih.
Artiklu 21.
-
Jogahine valdivo voi allekirjuttajes libo ratifiiruičendu- libo
hyväksymiskirjua tallendajes luadie yhten libo enämbi varavuksii
Peruskirjan Artiklan 7 kohtih 2-5. Toizih kohtih varavuksii ei sua
luadie.
-
Sobijupuoli, kudai luadi varavuksen iellizen kohtan mugah voi
kogonah libo ozittain myöstyö varavukses ilmoittamal Europan Nevvoston
piäsekretarile. Myöstyndy roih vägeh sinny päivänny, konzu piäsekretari
suau moizen ilmoituksen.
Artiklu 22.
-
Sobijupuoli voi konzutahto irdisanuo tämän Peruskirjan Europan
Nevvoston piäsekretarile työnnetyl ilmoituksel.
-
Irdisanomine roih vägeh kuuzi kuudu ilmoituksen piäsekretarile
annandan jälgeh tulien kuun enzimäzenny päivänny.
Artiklu 23.
Europan Nevvoston piäsekretari ilmoittau kaikile Europan Nevvoston
jäzenvaldivoile da peruskirjah yhtynnyzile valdivoile:
-
kaikis allekirjutuksis,
-
kaikkien ratifiiruičendu- da hyväksyndykirjoin tallendamizes,
-
kaikis Peruskirjan 19 da 20 Artiklan vägehtulopäivis,
-
kaikis 3 Artiklan 2 kohtan ilmoituksis,
-
kaikis toizisgi Peruskirjah liittyjis toimis da tiijonandolois.
Tämän tovestuksennu auktorizoijut allekirjuttajat ollah allekirjutettu
tämä Peruskirju.
Strasbourgas 5 kylmykuudu 1992 yhtenny anglien da frantsienkielizenny
palannu, kudamat ollah yhtenjyttyöh autentizet da kuduat tallendetah
Europan Nevvoston arhiivah. Europan Nevvoston piäsekretari työndäy
oigiekse tovendetut koupiet Europan Nevvoston jäzenvaldivoloile,
kuduat on kučuttu yhtymäh täh Peruskirjah.