Iroi neičoi, Hiitolas kosičendu

Iroi neičoi, imbi neičoi
kaunikkaine oli kazvindoile.
Sugi piädü šuaraitteli,
sugaine vedeh šurahteli.
Piäzi kolme tukkastu piäs.
Panizin tuleh, ga riähkü tulou,
panizin vedeh, ga vie riähkembi,
panen omal kielel, oigieh šokkah.
Rubei vačču kazvamahe.
Engo süönnüh särrinrokkua,
engo süönnüh kudukalua.
Lähti mual tundemattomal
paikoile papittomile,
sai sinne kolme poigua.
Kudai vahnin sünnündöile,
se nimen otti Väinämöine.
Kudai keskin sünnündöine
se nimen otti Ilmoilline.
Kudai nuorin sünnündöine
se on nuorin Jougamoine.
Sanou seppü Ilmoilline:
Hoi muamoine kandajoine,
magien maijon andajoine,
lämmitä külü lämmäizekse.
Peze piä ku pelvas pivoizekse,
muu rungu - muukse hüväkse,
minä lähten sulhaizikse.
Hoi vanhin Väinämöine,
val'l'astele virzoi-varzoi,
kiinnitele kirjoih-korjoih.
Razvu rahkehis valukkah
tina rinnuksis tippukkah.
Ei voinnuh rinnustu vediä
muga jäi vedämättäh.
Hoi jo nuorin Jougomoine,
val'l'astele virzoi-varzoi
kiinnitele kirjoih-korjoih.
Razvu rahkehis valukkah,
tina rinnuksis tippukkah.
Ei voinuh rinnusta vediä,
muga jäi vedämättäh.
Lähten minä iče, seppü,
val'l'astelen virzoin-varzoin.
Val'l'asteli virzoi-varzoi,
kiinnitele kirjoih-korjoih.
Razvu rahkehis valukkah,
tina rinnuksis tippukkah,
čagarisormel rinnuksen vedi.
Ajoi meren, ajoi toizen,
ajoi kohti kolmattu.
Kaččou - mustat puolalaizet soutah.
Kunne ajat seppü Ilmoilline?
Ajan kauneheh Katerinah sulhaizekse.
Kunnebo tüö sovvatto mustoi puolalaizet?
Mustoi puolalaizet lauletah 
sepäl kablahut poikki.
Seppü vastah mustoi puolalaizil
laulau airot poikki.
Seppü laulau merel suaren,
suarel lämmüčün koivun,
siit panou kablahat.
Ajau meren, ajau toizen,
ajau kohti kolmanden.
Mustoi puolalaizet soutah,
kaksi kerdua lauletah vie
sepäl kablahat poikki.
Seppü laulau heil airot poikki,
laulau merel suaren
suarel lämmüčün koivun
siit panou kablahat.
Menöü seppü sulhaizikse.
Hiijen akku, Hiijen ukko,
jogo annat ainavoizen,
jogo tüönät tüttären?
Engo anna ainavosta,
engo tüönä tüttärüttü.
Voinet tulizen külün külbie,
siit vasta annan ainavoizen,
siit vasta tüönän tüttärüözen.
Terväh tulizen külün külböü
tulizel vastal seppü.
Tuli opat' Hiijen akkah..
jogo annat ainavoizen,
jogo tüönät tüttären?
Engo anna ainavosta,
engo tüönä tüttärüttü.
Voinet tuvva Ukon Undamoizes
tuvva minul kird'oikannen
äsken annan ainavoizen
äsken tüönnän tüttärüözen.
Mänöü Ukkoh Undamoizeh
piä on ukses, d'allat ukses,
keski kohtal tuli palau.
Hoi Ukko, Undamoine,
anna tänne kirdoikanzi
kaunehele Katerinal.
Ku voinet minul kielel pläššie
äske annan kird'oikannen.
Ku pläššimäh da karguamah
rubieu seppü Ilmoilline,
Ukko Undamoine lainuou
seppiä Ilmoillistu vaččah.
Hoi seppü Ilmoilline,
kuspä'i tu1it, siepäi lähte.
Eule seppü moine hoikku,
kus se tulou, siel ei 1ähte,
Paijas luadiu palgehet,
kuadielois alužimen
Sormes luadiu skimn'oi veiččüön,
käes luadiu vazaraizen,
avuau Undamoize1 vačan.
Siit on kahtet külgiruvvat,
siit ne ottau kird'ukannen
vieü ne Hiijenakan luo.
Jogo annat ainavoizen,
jogo tüönät tüttären?
Engo anna ainavostu,
engo tüönä tüttärüttü.
Ku voinet meren pertih laskie
lohikalat loimamah,
pienet kalat priskamah.
Laski seppü meren pertih.
Lohikalat loimamah,
pienet kalat priskamah.
Jogo annat ainavoizen,
jogo tüönnät tüttären?
Nügöi annan ainavoizen,
nügöi tüönän tüttärözen.
Ota tütär mučoikse,
mene vai täs pertis iäreh.
Lähtietäh hüö ajamah,
ajettih meri, ajettih toine,
ajettih kohti kolmanden.
Siit tabai heidü üönaigu,
lauloi seppü merel suaren,
suareh lauloi koin.
Pani üheksän lukun tuakse,
kümmenes tagasalbo.
Nouzi seppü huondeksel, ga
eule kaunistu Katerinua.
Lugi taivahas tiähtet,
ka tiähtennübo oli:
Tule iäreh tiähtennü siel!
Lähtietäh hüö ajamah,
ajettih meri, ajettih toine,
ajettih kohti kolmanden.
Siit tabai heidü üönaigu,
lauloi seppü merel suaren
suareh lauloi koin.
Pani üheksän lukun tuakse,
kümmenes tagasalbo.
Nouzi seppü huondeksel, ga
eule kaunistu Katerinua.
Lugou taivahas tiähtet
ka ei tiähtennü.
Lugou meres čuurut -
ka čuurunnu.
Tule iäreh čuurunnu siel!
Lähtietäh hüö ajamah,
ajettih meri, ajettih toine,
ajettih kohti kolmanden.
Siit tabai heidü üönaigu,
lauloi seppü merel suaren,
suareh lauloi koin.
Pani üheksän lukin tuakse,
kümmenes tagasalbo.
Nouzi seppü huondeksel, ga
eule kaunistu Katerinua.
Lugou taivahas tiähtet,
ka ei tiähtennü.
Lugou meres čuurut,
ka ei čuurunnu.
Lugou meres kalat,
ka kalannu.
Siit sanou seppü Ilmoilline:
Hoi kaunis Katerin
tule sinä iäreh
ei rodei sinus naistu
minus sinul miestü.
Laulammo sinuu tiähtekse
joga pilvel piiskutettavakse.
Älä laula tiähtekse,
laula muukse mikse tahto.
Laulango meren čuurukse?
Älä laula meren čuurukse,
laula muukse mikse tahto.
Laulan meren kalakse,
joga virral vietäväkse?
Älä laula kalakse.
Laulan minä sinuu nügöi
kauneheksi kajailinduizekse,
vasturannal valvatikse.
Kattilatta kalat keittiä
nuotatta kalat suaha.
Lähtöü seppü kodih,
muamah hänel sanou:
Johai sinul sanoin minä,
eigo rodei sinus miestü,
eigo hänes naistu.
Siit häi ravvas naizen tagoi,
ga mütkübö se rodih.
Huavas vesti naizen seppü,
ga veretöibo rodih.
Dostalin iän häi muga eli.

Sepän Maša
Korza, 1934