Veräi räškähtih. Miehen kovat askelet kavottih pimieh vihmužah sygyzyildah. Naine jäi seizomah uksen pieles.
Mindäh muga on? Mindäh syväin on vaikkani? Vilustuingo? Käzi koskih sidä – ei, vähäzel kuuluu. Jähkähteleh vägehes rouno.
Mindäh et vastua, mindäh peityit lukkuzien tuakse? Piet händy mieles?
En.
Sinähäi vuotit ... Etgo andanuh hengele hoivua, etgo silmäle muate!?
Minä en.
Maltat olla. Igävöičetgo?
En...
Kačo, häi lähti... Kačo... Häi enämbiä ei tule. Žiälöičetgo?
En jo.
Sinä olet ku jiäpala, vaikastu. Olet ihan ravvas luajittu, nogehel kuajittu. Etgo ni sulanuh vie?
En.
Sinä vuotat minun kyynälii?
En minä.
Mindäh sit ajoit iäres? Iče vuotit tulendua, vaččua tuskait. Survoit minun rungan, levitit sen suakse tuhandekse palazekse, a
leviteksekse panit rougua da ruozmettu. Kui piästä, sano sit!?
En minä nareko...
Parembi olizit tagan motorannu, pyzyzit hyppelemättäh. Mielespiendy pidi – ga ota sit! Uppuo omih kyynälih!
Uppozin, ga kebjei olen. Hienokojaine da tyhjäine. Tugie ei ole.
Älä sidä virka. Minny minä olen? Gu vie muaničennet heikkovuttu, kiškon iäres. Pyzy yksin, vilu viluh ei tartu. Vahtikoiru!
Älä... Žiälöiče ...
Žiälöičitgo sinä?
En.
Oletgo hot’ tämän ilmallizen ristikanzan syväin?
Naizen syväin olen, sinun syväin.
... Prosti. Älä suutu. Pahelduitgo?
En jo.
Naine heitti käin syväimen piäle, silitäldi sen helläh. Syväin vastai kovembal iškul. Naizen piädy rubei pyörittämäh, rungu puistihes viluh. Inehmine pani lämmembän šušin piäle, lähti suurembah pertih da istuihes. Syväinkerä rubei alevumah, iäni sammui. Anna pyzyy rauhas, peitos. Sen kojat aijoinaloh kovetah da turvotah, hyvät tuet roijah. Vaikkaniolii mielespiendy jäi kaččomah naizehpäi igävil silmil...