Irina Novak, Martti Penttonen, 
Aleksi Ruuskanen, Lea Siilin
KARJALAN KIELI KIELIOPPILOIS
foneetiekan da morfolougien verdailu
kiändäi: Martti Penttonen
Kone-fondu, Karjalan Kielen Kodi 2020, 408 s. (A4)

Syväindö da algusanat kuvinnu:

Kirjua voi kyzellä Karjalan Kielen Kois sit, konzu sinne rubieu piäzemäh pandemien jälgeh.

Matkuohjelmas ezmäi oli käyndy Nikolai Turičevan paginal Tverin kul'tuuruautonoumies. Toizennu päivänny ajoimmo busal Tolmaččuh. Kirjaston johtai saneli Tolmačun histouries da meil oli mahto pagizuttua kyläläzii. Sen jälgeh kävyimmö murginal karjalazis perehis, heidygi pagizuttamas. Illakse ajoimmo Zaluazinan kyläh perehih, kus saimmo kävvä kylys, syvvä ildazen, pagizuttua izändiä/emändiä da yöbyö. Kolmandennu päivänny ajoimmo Lihoslavlan muzieh. Muzien ezittelyn jälgeh joimmo čuajut syömizienke da rubeimmo pagizuttamah paikale kučuttuloi rahvahii. Nellänpiän ajoimmo Maksuatihah, ezmäi hallindon paginale da kuulimmo heijän pluanoi etnoturizman kehittämizes. Ga terväh ajoimmo Kl'učevoin kyläh. Sie käyndäs voi sanuo ku se oli karjalazen rahmannostin "apoteosis". Jo busas saimmo kuulla kylän histouries da elaijas. Sen jälgeh kul'tuurutalois muuzikkuezityksii da čuajut syömizienke. Sit voimmo pagizuttua paikale kučuttuloi kyläläzii. Kyläkierroksel näimmö čomii kodiloi, hyllättylöigi, da vuottamattah tuaste meidy syötettih. Kylän dorugua myö kävelles buabat tuldih doroguvardeh paginale. Žiäli ku jo oli vähä aigua heijän pagizutandah. Kodimatkal azetuimmo Maksuatihah tilatule murginale. Kaiken syöndän jälgeh se oli jo liigua. Jälgimäzen päivän ohjelmas oli seminuaru yliopistol, kudaman allukse Tverin yliopiston rektoru da Päivännouzu-Suomen yliopiston professorat allekirjutettih yhteisruadosobimus.

Suuret passibot L'udmila Gromovale matkan organizuičendas. Kai meni pluanoin mugah. Meijän projektan nägökulmas ylen tärgei oli nähtä ku Tverin karjalazii vie on da kuulta heijän paginua. Pagizijua vie on, ga hyö ollah suarroksis ainos vai ahtahambal. Ylen vähä hyö tietäh Suomen libo Karjalan Tazavallan karjalazis. Niyhty nuordu pagizijua emmo tavannuh. Tolmačus da Lihoslavlas kuulimmo ku hyö keskenäh pietäh karjalan kielen kerhuo. Moiziigi mielii kuulimmo ku karjalua pidäs kirjuttua kirillizil kirjaimil. Mieldykiinittäjiä oli kävvä alovehen arhiivas. Lyhyös aijas kergeimmö vaiku nähtä sen, ku sinne pidäy piästä toiči. Se matku jiäy mustoh.

Matkan kuva-al'bom löydyy täs linkis. Kuvat on jälletetty aijan mugah: vuozi, kuu, päivy, jälletysnoumer. Kuvien alguperäine rezol'utsii on 5472x3648 on al'bomas škualattu kogoh 1200x800.