KARJALAN KIELEN KODI – YHTISTYS
RUADOKERDOMUS 2016

Vuonnu 2016 Karjalan kielen kodi – yhtistyksen ruado jatkui Ustuavan mugah, kudamah on kirjutettu kaksi piäruaduo: karjalan kielen kehitändy da Vieljärven eläjien elaijan luavun kohendandu da Karjalan kielen koin nostandu.

Koin piendy da srojindu

Karjalan kielen kodi pyzyy pystyi rahvahan vuoh, Vieljärven rahvas da muijalpäi tulluot pietäh Kodie puhtahannu, lämmitetäh päččilöi, kabrastetah pihua da hallatah halgoloi. Maria Kähäri perehen kel tänä kezän azui karjalankielizii tekstoi Kodih. Valeri Ivanov on hallannuh halgoloi, abuniekoinnu oldih Vieljärven da Oulun nuoret, Martti Penttonen, Vladimir Nikitin dai toizet. Kerholois kävijät pestih kezäl kai poloviekat da puaksuh kabrastettih Kodie kaiken vuvven aijan. Kois on äijy kukkii, niilöi tuodih Zasekovan sizärekset – Nadežda, Klavdija da Zoja dai toizet naizet. Ezmäzen etuazan sähköruavot on azuttu putilleh (koordinuattorannu Ivanov Valeri), mua tazoitettu kielipezän čupul (Ivanov Valeri da abuniekat, mašinabuu on andanuh Ivanov Aleksandr). Mauri Kekkonen azui toizen tualetan da pani linoleuman senčois, plotniekat azuttih Sovetskaja-pihan puolen pordahat da pandih latelavvat toizel etuažal.


Fotokuvas Vieljärven rahvas sygyzysubotniekan jälles

Den´goin keriändy

Yhtistys on jatkanuh den´goin keriändiä, on otettu vastah toizien den´guabuu. Aktiivizeh tabah ruattih Vieljärven rahvas Karjalan kielen kois: otettih vastah gostát, gostitettih čuajul, syötettih (primieräkse enämbi 100 gostii Koin roindupäivän aigah), ozutettih Kodie, piettih seminuaroi da kaikenmozii pidoloi (vuogrumaksut). Kois ruadau čöndžöibazari da käziruadolois 15 % menöy Koin hyväkse. Kois voi ostua kniigoi, kai den´gat mennäh Koin hyväkse. Teatrugruupan spektaklis on kerätty den´goi.


Fotokuvas on Oma mua – lehten seminuaru

Projekturuavot

Vuvven aigah argiruavon rinnal on ruattu projekturadoloigi. Koin emändän palkkah saimmo den´guabuu. Olemmo azunuh karjalankielizii fiskul´tuuruvideoloi da nygyaigazii pajoloi karjalan kielel. Saimmo Ven´an Penzielolijoin Liitos 350 000 rublúa kerholoin vedäjien palkkah da fiskul´tuurubrujien, tiedokonehen da värillizen printeran ostandah. On pietty yhtehine Karjalan kieldy tihieh - projektu Mel´ničču-fondan da Nuori Karjalan kel, kudaman aigah on Vieljärvel, Nuožarvel, Matrosan kyläs, Priäžäs suadu enämbi karjalan kieldy nägyvih.

Talvikuus on algavunuh vuvven kestäi uuzi projektu Perspektiva-fondan avul, kudaman hantuzis saimmo den´goi toizen etuažan lämböizolátsieh da kerholoin vedäjien palkkoih (900 000 rubl´ua).


Karjalan kieldy tihieh – projektan hantuzis karjalan kieldy rubei nägymäh Priäžäs, Matrossien kyläs, Nuožärvel da Vieljärvel – pihoil, laukois da bibliotiekas

Den´gutilandeh

Vuvves Koin piendäh da yhtistyksen välttämättömih menoloih menöy 125 850 rubl´ua (n 2000 €) – muan vuogru, bankucotan piendy, kirjanpidäjän palkku, wi-fi, sähköt. Vuonnu 2016 kaikkiedah Koin piendäh da srojindah, kolmen vuvven sähköcotan maksandah meni 781368 rubl´ua (12602 €). Nämmis den´gois 483350 rublúa (7795 €) Kodi on kerännyh omal ruavol, dostalit tuldih den´guabunnu.

Kielen opastundu

Karjalan kielen opastai Nina Barmina on pidänyh läs 200 čuassuu karjalan kielen urokkoi. Karjalan kieleh opastutah eri-igähizet lapset da ruavas rahvas. Kielen malttajat opastutah lugemah omal kielel da suahah tiediä uuzii sanoi Oma mua –lehtie lugijen. Školan kel on äijy yhtesruaduo. Školan karjalan kielen opastai Julia Ponomaróva pidäy erähii urokkoi Karjalan kielen kois. Kieliopastundua on Kois läs joga päiviä.

Teatruruado

Ruavahan teatran vedäjänny jatkau Vera Ivanova. Vuvven aigah on azuttu kaksi spektaklie. Teatru ozutti omii spetaklii 21 kerdua 15 kyläs/linnas Karjalas da Suomes. Teatran artistoin kirjahmaltandunero on kohendunuh. Artistat opastuttih lugemah, kirjuttamah da kiändämäh tekstoi. Lasten teatran vedäjänny on ruadanuh Zinaida Jefremova, teatrugruuppu on vuvves azunuh kaksi spektaklie da ozuttanuh niilöi Karjalan kielen kois, Vieljärven školas da päivykois.


Lapsien teatru ozuttamas Vieljärven školas

Käziruadoloin kerhot

Käziruadoloin kerholoin vedäjänny on ruadanuh Aleksandra Nikolajeva. Aleksandra malttau kai perindöllizet karjalazet käziruavot – yhtel nieglal nieglondangi. Nedälis Aleksandra pidäy 4-5 urokkua. Käziruadoloin perttih on pandu kolmet kangaspuut, löydyy ombelendumašin. Vieljärven naizet voijah tuvva myödäväkse omii käziruadoloi Karjalan kielen kodih.


Čepčien ombelendukursat


Ferezin ombelendukursat


Kursoil opastutah kaikenmoizih käziruadoloih: nieglondu, nieglondu yhtel nieglal, kuvondu i m.i.

Paginkanzu

Vuonnu 2016 Karjalan kielen kois on pietty 16 Paginkanzu-piduo. Kluuban vastavundis mustelimmo endizis kyläizis, kuduot oldih järven ymbäri, rahvahis, karjalaizien elaijas, pruazniekois.


Paginkanzu-kluuban rahvas azui Kibran kylän pluanan. Kyliä jo ammui ei ole, nygöi vaiku kartas voi kaččuo ken on kudamas talois elänyh da kus koit seizottih


Varloin kylän rahvas kerävyi Paginkanzu – kluubah

Muut ruavot

Karjalan kielen kois on ainos kudamidä toimindua. Ruadau sobienpezendymašingi. Vuonnu 2016 Kodih on olluh läs 5000 käyndiä, enimyölleh Vieljärven rahvas. Talvel, sygyzyl da keviäl Kois ruatah kerhot. Kezän aigah Karjalan kielen kois pietäh joga vuozi Iivanan päiviä da Karjalan kielen koin roindupäiviä. Tänä vuon roindupäiväl gostinnu oldih Arhiepiskopu Leo, Anuksen muuzikkufestivualin pajattajat da soittajat da Kinnermäen ystävät. Karjalan kielen kodi pyzyy pystyi rahvahan vuoh da kerholoin vedäjien väil, kudamat ottavuttih omah ruadoh da suahah rahvas käymäh Karjalan kielen kodih.