VAHNAT KIRJAT OPASTETAH
Martti Penttonen
Brendojevan festivuali, Anus 6.9.2010
Olen lugenuh tukun (20-30) 1900-luvun algupuolel painettuloi kirjoi,
semmite 1930-luvul painettuloi opastundukirjoi. Midä net opastetah?
1) opastundukirjat opastetah matemaatiekkua, geografiedu, histouriedu,
...
2) kirjat kerrotah sit aijas da ajattelutavas sego kohtinazesti
sego rivilöin välis
3) luajittih kirjukieli, kirjutettih kirjat
Suomelaine E.V. Ahtia ruadoi suuren ruavon keriämäl karjalastu
sanastuo. Kuuziozazen "Karjalan Kielen Sanakirjan" sanastos puolet
ollah Ahtian kerättylöi - yksi mužikku keräi nelländes miljounu
sanalippustu! Häi sežo julgai Karjalan kieliopin vuvvennu 1938.
Ahtian kirjukieli oli lähäl sillostu Suojärven murrehtu, livvin
da vienan välis.
Täs paginas keskityn enämbi kieliruadoh Nevvostoliitos 1930-luvul.
Oli kaksi paikkua, kaksi aigua, kaksi kielipoliitiekkua da kaksi
versiedy kirjukieles.
Hos i Stalin jo oli vallas, voibi sanuo, ku Tveris 1930-luvun
allus novvatettih leninilästy kanzallis- da kielipoliitiekkua,
kudai oli myödymieline rahvahallizile vähembistölöile. Rahvahallistu
kirjukieldy kehitettih, školua nostettih i m.i. Mugai Tveris.
Se nägyy ylen hyvin ezim. 1932 ilmahpiässyös "Ruamma urhakaldi"
luvendukniigas. Silloi jullattih vägi tukku opastundukirjoi Bubrihan
normittamal kirjukielel, kudamua kirjutettih latinalazil kirjaimil.
On aiga irounistu, kui samas "Ruamma urhakaldi" kirjas kirjutetah
nenga Karielan Respublikas: "Kaikki karielazet opaššutah
finnoin kielellä, kumbane on heiläh maltavembi hormin kieldä".
Vuozikymmenen loppuu kohti rubei lujenemah stalinilaine
kanzallizus- da kielipoliitiekku. Natsionalizmoin vastaine
(kohti sanojen vähembistölöin vastaine) kampuanii nosti kodvazekse
karjalan kielen kunnivoh Karjalan tazavallas - ku tazavallan suomelaine
johto oli likvidiiruittu da suomen kieli oli nimitetty fašistizekse
kielekse, pidi nostua karjalan kieli sen sijah rahvahallizekse
kielekse. Bubrih sai ruavokse kehittiä uuzi verzii karjalan
kirjukieles, kudamua kirjutettih kirillizel kirjaimikol. Ylen
terväh, kahten vuvven aloh, kirjutettih školakirjat täl kielel
da vägi tukku muudugi kirjua da kiännösty. (Kaikkiedah kaksisadua
julgavuo?) Ga poliitiekan kiännälmyksis tämä karjalan kielen kulduaigu
Karjan tazavallas katkei kui veičel leikaten 1940.
Midä kirjat opastetah? Ku ollou vai tahtuo (omua libo poliitikkoloin),
löydyy vägie da resursua tervähgi kehittiä kirjukieli da sil kielel
jullata kirjua opastundukirjua da muudu kirjua. Aijanke mitah nämis
kielis olis hivovunuh putillizekse kirjukielekse da meil vois olla
levei oma da kiännöskirjallizus. Kuibo nygöi, olemmogo täh ruadoh
vähävägizemmät da keyhemmät migu 30-lugulazet?
Tekstunäyttehii:
==================================================================
Bubrih I kieli
Kuin Tverin luoh popadittih karielat.
Enämbi kolmie šadua vuotta karielazet elettih Oniegan i Luadogan
järvilöin luona. Hiän randa oli bohatta kalalla, zvierillä, ravvalla i
muvlla.
Švedat i hormat rigeneh vojuidih toine toizenke karielan mualoista.
Jogohine staraicci kuin voit enämmän kerätä karieloista veduo.
Karielan eländä oli ylen paha.
Kuda kumbazet karielat uijittih elämäh švedoin muakundah, stobi piäššä
näistä voinista.
Suvri paikka Karielan mualoida oli otettu hormin muakunnalla. Švedat
napadaidih karielazih, gruabittih hiän taloloida i tapettih kaikkie
kylän eläjie. Ei annettu potackua i hormat. Rigeneh karielazet novštih
hormilla vastah.
Tverin luona oli šuvri läzimine, rahvaš kuoldih šavoin. Šualla
viršalla tyhjettih paikat. Hormin praviteljstva tällä tyhjällä
paikalla työndi karieloida elämäh.
Kakši vigodua täštä oli hormin praviteljstvalla. Parahilla karielan
paikoilla ruvettih elämäh hormat. Tiälä Tverin luona karielazet
ruvettih tyhijildä paikoilda veduo makšamah. Spokoinommakši ozuttuaci
eländä karielazilla uvvella kohalla.
Enämmät puolie karieloida tuldih elämäh Tverin gubernjah.
No, spokoinoimma oli vain ylen kodvazen. Väliän kaikin hyö puvtuttih
bajaršinan da udielan nevoljah.
----------------------------------------
Varattava azie
Varaji cuarin vluasti, što trudieccijat lietäh kirjamiehet i kekšitäh
kaiken hiän motuksen. Ei šillon liene vägie täh rukah eksploatiruija
trudieccijoida. Varattih trudieccijoin maltevundua. Varattih, što
trudieccijat luvvah hiät omilda niššoilda i proijitah hiän hyvät
päivät. Muzikkua opaštua, kuin kondieda ciepistä laškie, paistih
bajarit. Žentän on miän mua kirjattoma i pimie, nälgähine i redukaš.
----------------------------------------
Karielan respublikka
Karieloin respublikka on vilušša randua Oniegan i Luadogan järvilöin
kesšeššä.
Karielan respublikalla ollah suvret voitot sočializman srojinnašša.
Karielan mua on bohatta mecällä, ravda i vaški rudalla, kalalla i
kaiken muozella zvierillä. Nämä bohatukšet nyt männäh trudiecijoin
poljzah.
Karielan respublikassa on srojittu äijä mecän pilindä zavodua. Kemin,
Sorokan, Iljinskoin i toizet meccä pilindä zavodat äijän varuššetah
lavdua i toista meccä materjalua, kumbazie myvväh rajan taguah.
Petrovskoissa on šuvri zavoda, kumbane luadiv kylän talohuš oradjoida
i mašinoida dorogoida kohenduassja varoin.
Kohendettih dorogat. Jogo raionašta Petrovskoih kävelläh avtobusat.
Nyt ei pie nedelilöin šuoloida i gorie myötj jalgaziin kävellä linnah
šuat.
Srojitah elektricestva stancoida.
Bohatemma i kuljturnoimma ruvettih elämäh karielat.
Sovietta avai äijän školua. Edähizillä lapšilla varoin školissa ollah
srojittu obšcezitjat.
Kaikki karielazet opaššutah finnoin kielellä, kumbane on heiläh
maltavembi hormin kieldä.
Karielan respublikašša iellä oli ylen vähä kirjamiestä. Nyt on ylen
vähä ken ei malta kirjah.
----------------------------------------
Varuštuacetah karielazet kadrat
Meilä karielazilla pidäv äijä ruadajua: uciiteljua, agronomua,
traktoristua, šcotovodua, dohtarie i toizie ruadajie.
Iellä näidä ruadajie karielazista ei varuššettu.
Kyt on avattu äijä školua missä karielazista varuššetah ruadajie.
Kolhoznoi universitetta Lihoslavljassa varuštav: agronomua,
šcotovodua, brigadirua, izbaccuo, lapšin šaduh rukovoditeljničua i
toizie. Agronomua varuštav i Ruameškan tehnikuma.
Peditehnikuma kaikin enzimäzen stupenien školilla varuštav opaštajua.
Kalininan medičinskoissa tehnikumašša on avattu karielazin otdelenja
missä karielazet opaššutah feljdšerakši.
Varustuacetah i ruadajat enämmäldi opaštunnuot. Kalininan
pedinstitutašša on karielazin otdelenja. Moskušša i Piiterissä läššä
kymmenen mieštä opaššutah opaštajikši instituttah. Konza
Lihoslavljašša avavduv karielazin institutta, šilloin lietäh omat
karielazet opaštajat.
Sovietta avai ovet karieloin opaššundah.
(Beljakov & al. "Ruamma urhakaldi". Lihoslavl' 1932
==================================================================
Bubrih II kieli (täs latinalazele kirjamikole kiännetty)
1936 konstitutsii
...
Ruadaja rahvasta varte on avattu tuhanzie lebäyvyndä kodiloja i
sanatoriéloja. Joga vuodena kajkilla SSSR:n rabočolojlla i
služašolojlla annetah otpuska. Vajn SSSR:n ruadaja rahvahat vojjah
todeh opastuo i suaha obrazovanié. Kajkissa učebnolojssa
zavedeniélojssa opastus SSSR:ssa on maksotta, i äjié opastuié
gosudarstva obespeččiu opastunda ajgana. SSSR:ssa piétäh zabottua
jogahizesta ihmizestä hänen roinda päjvästä syväh vanhuudeh
sah. Lapsilla obespeččiuvutah jaslit, detskojt savut. Starikkoja i
vojmattomié obespečivajččou gosudarstva. Kajkilla SSSR:n graždanojlla
obespeččiuduu sanan, pečatin, sobraniélojn i uličnolojn
demonotratsiélojn svoboda.
...
(Šestakov. "SSSR:n istorien lyhyt kursa". Petrozavodsk 1937.)
-------------------------------------------------------
Enzimäne avtomobil'a Rugarvessa
Kolmanpiänä illalla, nellän čuasun ajgah, tuli avtomobil'a
Parandovasta päjn. Dorogua myöten hyrhetti. Kylässä jo vuotettih
mašinua. A kun rahvasta kerävdyj vastah, nin sanojlla sanuo ej
sua. Kajkki sinne kijrehtettih, štoby ehtie (kerritä) avtomobil'an
tulendaksi. Eliässeh pruazdniekkah emmä nijn ruttoh kerävdynyt, kujn
dijva mašinua kaččomah. Jo ruvettyh novzemah dorogalla pöly
pil'vet. Tuli kahahti, keski kylällä sejzattuj. Tävzi mašina oli
rahvasta, matkaniekkua.
Sijdä mitinga oli. Kajkki rahvas Sovetskojda vluastie kijtetäh, čto
luadi hyvän dorogan da laski mojzet mašinat ajamah.
(Fokin & al. "Karielan kielen učebnikka načal'nojlojlla školilla"
Petrozavodsk 1938)
-------------------------------------------------------
Priveditun kvadratnoin uravnenijan juurien formula.
Kvadratnoida uravnenijua, kudaman enzimäine koefitsienta on +1,
sanotah privedituksi uravnejijaksi. Moizeh vidah, kui myö vasta vai
näimmä primierois, uravnenijan voi tuuva siit slučais, konza enzimäine
koefitsienta ei ole 1; maksau vai uravnenijan kai členat jagua täl
koefitsiental. Obšois vidas privedittu uravnenija kirjutetah
obyknovenno nenga:
x²+px+q=0.
Rešimmä tämän bukvennoin uravnenijan, luadien sen ke net že
preobrazovanijat, kudamat oli ozutettu častnolois primierois.
Siirämmä svobodnoin členan oigieh puoleh:
x²+px=-q.
Sentäh kui px=2x(p/2), to, tahtoen hurah puoleh suaha täyven
kvadratan, liziämmä uravnenijan molembih puolih (p/2)²-in:
x²+px+(p/2)² = -q+(p/2)².
Nygöi uravnenijan voibi predstuavie nenga:
(x+p/2)² = (p/2)²-q,
kus päi lövvämmä:
x+p/2 = +-√((p/2)²-q), i
x = -p/2+-√((p/2)²-q).
Tämän formulan voibi sanuo nenga:
Priveditun kvadratnoin uravnenijan juuri on puolen toizen
koefitsientan suurus, otettu vastakkazen znuakan ke, pl'us-minus
kvadratnoi juuri tämän puoliskon kvadratas ilmai svobodnoidu členua.
Tämä formula pidäy muistua i bukvennois vyraženijas i sana
vyraženijas.
(Kiselev. "Algebra". Petrozavodsk 1939)
==================================================================
Ahtian kieli
Mielihoavoine
Oli ennen kaksi vel’l’estä, keyhä vel’l’i da bohatta vel’l’i. Kui
kävyv se keyhä vel’l’i bohatan luo kui monda kerdoa pakittšemah, häi
andav aivin siel. Erähän kerran menöv sid äijeäpäiveä vaste
pakittšemah äijänpäivän abuo. Sid sanov: "Ei sinul suittoa soa
andoa, mene eäres". Neveskäh varusti, vel’l’eh akka, senttšoih kuda,
midägi da lähties nygäi: "Ota net da mene eäres". Sid häi meni kodih,
ga matkates kuuli vel’l’eh riihes blukutesta. Meni sih kattšomah:
siid oli riihes puijat yöl. "Ket työ oletto puijat, kui puitto
vel’l’en riihtä?" - "Myö olemmo vel’l’en ozat, joga yödä myö roammo
vel’l’es toattši teäl." No häi kyzyv: "Kusbo minun oza on, kui
vel'l'en oza on täs riihes?"
...
(Ahtia. "Rahvahan kandeleh". Viiburi 1922.)
==================================================================
Kačokkua: http://opastajat.net