Tutkimuksen algu Suomes. Kielennäyttehet

• Arvid Genetz: Kertomus Suojärven pitäjäästä ja matkustuksistani siellä v. 1867. (3.6 MB) Suomi II:8 201-275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1870. Kielioppi da kielennäyttehii Hukkalas, Warbakyläs, Moiseinvoaras, Hantšakanniemes, Kaibahien da Hauduvuaran kylis.
• Arvid Genetz: Wepsän pohjoiset etujoukot I-II. (2.6 MB) Oza I, kielioppi, Kieletär 4(1872): 3-32, Oza II, kielennäytteet, Kieletär 5(1873): 3-26. Lyhyt lyydin kielioppi.
• Arvid Genetz: Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. (8.1 MB) Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. 254 s. SKS, 1880. Tämän kniigan kielennäyttehet, 60 sivuu, ollah Vienan Karjalas, Rebolas da Puadenes pohjazehpäi. Sanakniigas on 5000 sanua da kieliopis 80 sivuu.
• Arvid Genetz: Tutkimus Aunuksen kielestä. (6.0 MB) Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. 194 s. SKS, 1884. Kielennäyttehet, 30 sivuu, ollah Siämärves, Vieljärves da Tulemjärves. Sanastuo on 5000 sanua da kieliopis on 70 sivuu.
• Heikki Ojansuu: Karjalan kielen opas. (5.4 MB) Kielennäytteitä, sanakirja ja äänneopillisia esimerkkejä. 129 s. SKS, 1907. Iännehoppi, 40 sivuu, verdua karjalan murdehii suomen kieleh. Kielennäyttehii Vienas Anukseh da Ižoras Tverissah on 60 sivuu. Sanaston 1500 sanua liitytäh näyttehih. Kielioppii 20 sivuu.
• Heikki Ojansuu: Karjala-Aunuksen äännehistoria. (6.5 MB) Kielennäytteitä, sanakirja ja äänneopillisia esimerkkejä. 15+184 s. SKS, 1918. Aiga yksityiskohtaine opastundukirju fonetiekas äijien ezimerkilöinke.
• Joh. Kujola: Karjalan kielen opas. (2.5 MB), 96 s. Kielennäytteitä ja sanasto. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1922. Kielennäyttehii Vienas Anukseh da Ižoras Novgorodah da Tverissah. Sanastos nenga 1200 sanua. Pohjannu Ojansuun Karjalan kielen ops.
• I. Härkönen: Laululoi aunukselazil. Laulettavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi Aunuksen kielel. (3.4 MB), 75 s. Karjalan kansalaisliiton Itä-Karjalan Komitea, 1921. Iivo Härközen "kiännettylöi da sobevutelduloi" suomelazii muakunnallizii da izänmuallizii pajoloi da runoloi.
• E.V. Ahtia: Rahvahan kandeleh. Karjalan lauluo, virttä, suarnoa da tieduo. (1.1 MB), 141 s. 1922. Pajuo, runuo, suarnua, arbaitustu, sananpolvie. Samuagi kui Genetzan da Leskizen kniigois, a täs net ollah Ahtian toimitetus muvvos da kirjutettu tavallizil latinalazil kirjaimil.
• E.V. Ahtia Vieron virret (7.2 MB), 229 s. 1923. Ahtian suomespäi karjalakse kiännettylöi virzii da malittuloi. Kniigaine tovestau sidä, kui Ahtia oppi luadie karjalan kirjukieldy suvikarjalua da livvii yhtistellen.
• E.V. Ahtia Karjalan kielioppi (2.8 MB), 144 s. 1937. Ahtian kielioppi livvin da vienan välimurdehele.
• Eino Leskinen: Karjalan kielen näytteitä I (9.6 MB), 165 s. SKS 1932. Nämis Leskizen toimitettulois kniigois kirjutus on foneetiekallistu. Enzimäzes ozas Tverin da Novgorodan karjalan näyttehii.
• Eino Leskinen: Karjalan kielen näytteitä II (6.3 MB), 145 s. SKS 1934. Toizes ozas Anuksen da Raja-Karjalan kielen näyttehii.
• Eino Leskinen: Karjalan kielen näytteitä III (4.0 MB), 202 s. SKS 1936 Kolmandes ozas Vienan karjalan näyttehii.
• Karjalaisuuden ystävä (12 MB), 150 s. Karjalaisuuden ystäväin liiton julkaisu. Nurmes, Joensuu, Sortavala, 1938-1939.

Opastundukniigat painettu Moskovas, Tveris da Piiteris 1930-luvul

• A.A. Beljakov, P.G. Gribkov, V.S. Smirnov, K.F. Smirnova Ruamma urhakaldi (6.4 MB), 286 s. Mosoblispolkoma, Lihoslavl, 1932. "Luvenda kniiga toizella opaššunda vuvvella varoin". Täs aiga sangies kniigas kolmas vuitti on yhteiskunduoppii, kolmas vuitti luonnontieduo, da kolmas vuitti ruadoelokseh tuttavundua.
• A.A. Miloradova Bukvari (2.1 MB), 64 s. Tveris luajittu bukvari (aberi). UCPEDGIZ, Mosku, 1933. Kirjutettu latinalazel kirjaimikol.
• A.A. Miloradova, P.P. Smirnov Karielan kielen ucebnikka alguškolalla varoin (1.4 MB), 52 s. Grammatikka i oigie kirjutanda. UCPEDGIZ, Mosku, 1933. Enzimäzii Nevvostoliiton aiguzii karjalan kielen opastundukniigoi, kirjutettu latinalazel kirjaimikol.
• A. Beljakov, D.V. Bubrih: Karielan kielen ucebnikka alguškolalla varoin. Gramatikka i oigiehkirjutanda (4.2 MB), 71 s. 1934. Toine latinalazil kirjaimil kirjutettu karjalan kielen opastundukniiga, ičen Bubrihanke luajittu. Täs kniigazes opastetah kieliopin perusazieloi da hyviä sanastuogi tiä on. Žiäli, ku koupii oli ylen huono - löydynöygo kus parembua?
• D.Erde Pistyh nouzendah (2.0 MB), 63 s. Čentrizdata, Mosku, 1932. Stalinan aigaine propagandukniigaine.
• V.I Junus Ižoran keelen grammatikka. (6.8 MB), 140 s. Uxpedgiz, Leningrad, 1936. Väinö Junuksen luajittu Ižoran kielioppi. Junus ammuttih vuonnu 1937.

Opastundukniigat painettu Petroskois 1937 algajen

• Д.В. Бубрих: Граматика карельского языка (4.3 MB), 79 s. 1937. Bubrihan luajittu karjalan kielioppi. Tämä ven'ankieline kielioppi oli ylen tärgei karjalan kielen opastundukniigoin luadijoile 30-luvun Nevvosto-Karjalas. Bubrih oppi luadie yhty karjalan kirjukieldy.
• А.В. Шестаков (ред.) СССР:н историэн лухут курса (15 MB), kuvat da kartat (9 MB), 248 s. Petrozavodsk, 1937. Nevvostoliiton histourien lyhyt kursu. Vuvves 1937 algajen karjalan kieldy ruvettih kirjuttamah kirillizel kirjaimikol. Putilline opastundukniigu Ven'an da Nevvostoliiton histouries. Karjalua da karjalazii tekstas ei mainita. Histourien opastundukniigoin tabah se on aiga (ven'alas)natsionalistine valdivon perustandua da levendämisty sellittäjes, a rakkahal luvettelou orjien da muarahvahien vastahnouzendat. Jälgipuoli kerdou, jevangelien tabah da pyhienkuvienke, kui bol'ševikat otettih vallan.
• В.П. Фокин, А.П. Баранцева, Ф.И. Юдина, В.И. Никитин, Н.А. Демина, Т.И. Вознесенская: Кариелан киелен учебникка. (2.0 MB), 94 s. 1938. Innostunnuon opastujan käzittelys tämän kniigan algusivut 1..21 ollah hävitty. Opastundukniigas vuorotellah kielioppi da tekstat, kudamis harjoitellah kielioppii da opastutah sanastuo - da poliitiekkua. Yllätyksettömien ezimerkilöin "meri on sinine, kaivo on syvä" välil opastui sua kirrahtua "Eläkkäh Stalinskoi Konstitutsija!" Kielioppiazielois enimbän šeikuijah sijamuodoloi, ga terväzeh verbilöigi taivutetah. "Myö stroimma zavodassa avtomobileida i traktoroida. Männöv-go häi krasnoih ugolkah? Kirjuttanov-go hän mivlla kirjazen? Mie tulizin klubah, kuin tiedäzin, čto lienöv spektakl'a. Kuin sie tulizit izba-čital'n'ah, niin kuvndelizit sielä radiuo. Kačo, hyvin-go mie rešin zaduačan? Sie luve Puškinan stihotvorenija "Talvi". Vanja, tuo mivlla bibliotekasta Nekrasovan kirjuttama kniiga."
• Н.А. Анисимов: Карельскоин киелен грамматика. (3.3 MB), 157s. 1939. Aiga tävvelline da selgei kielioppi, hos nygöigi käytettäväkse.
• А.Киселев: Алгебра. (2.5 MB), 130s. Петрозавоск 1939. Algebran opastundukniigu 6-8 kluasoile. Tämä "Bubrih II" kielel kirjutettu kirju sellittäy monomiloin da polinomiloin algebrua, nellikönjuuren laskendua da enzimäzen da toizen astien yhtälölöin reššindiä. Ihan tavalline matemaatiekan opastundukirju.
• А.С. Барков, А.А. Половинкин: Физической география (11.7 MB), Петрозаводск, 1939, 150 s. Tämä luonnonmuantiijon opastundukirju on täytty aziedu da viegi pädöy opastundukniigakse. A pidäy maltua kirillizet kirjaimet da ven'ankielizii terminöigi. Ezimerkikse ilmansuundien nimet ollah ven'alazet. Ga poliitiekkua täs kniigas ei ole ni vouse - tämä on puhtas luonnontiijon opastundukniigu. Ku tahtonet ellendiä, mindäh meil ollah vuvvenaijat libo mindäh meil enimyölleh tuulou päivänlaskuspäi, luve tämä kniigu.
• Г.И. Иванов: Муан чуастилоин география (14.9 MB), Петрозавоск 1939, 228 s. Tämä opastundukirju ezittelöy muanozat da muat. Kirju on piässyh ilmah vuvvennu 1939 da kirjutettu kirillizil kirjaimil, "Bubrih II" kielel, kui silloi kirjutettih. "Finl'andijan južnois puoles on Finskoi lahti i severnois puoles Barentsovan meri; vostokas sen granitsa on pitkäl (enämbi 1200 km) SSSR:n ke, a zapadas omivaičeh Botničeskoil lahtel i graniččiu Švetsijan i Norvegijan ke. Finl'andija sostavl'aiččou Fenno-Skandinavskoin massivan čuastin."
• Д.В. Бубрих: Происхождение карельского народа (1.1 MB), 53 s. 1947. Karjalazen rahvahan alguperä. Kniigaine sellittäy karjalazien, suomelazien, vepsäläzien ja toiziengi kandurahvahien alguperiä. Nägöjäh se andau aiga hyvän da oigien kuvan karjalazien da sugurahvahien eländysijois mennyön vuozituhannen aijannu. Tiettäväine Engels pidäy mainita enzimäzel sivul.
• В.А. Тетюрев Эстествознания. Ензимане чуасти. (2.4 MB), 84 s. Karel'skoj Gosudarstvennoj Izdatel'stva, Petrozavodsk 1939.
  Luonnontiijon opastundukniigu: Muaperä, vezi, ilmu, elektriičestvu, kazvokset, tervehys.
• В.А. Тетюрев Эстествознания. Тойне чуасти. (3.5 MB), 120 s. Karel'skoj Gosudarstvennoj Izdatel'stva, Petrozavodsk 1939.
  Luonnontiijon opastundukniigu: Rastenijoin eländä, životnoloin eländä, ihmizen rungan stroenija.
• Н.А. Анисимов Буквари. (3.4 MB), 105 s. Kargosizdatta, Petrozavodska 1938.
  Aberi (Bukvari). Enzimäzet seiččiekymmendy sivuu opastetah kirjaimii da sanoi, kudamis on nämii kirjaimii. Jälgimäzel kolmelkymmenel sivul opastui tuttavuu suarnoih, kolhozah da muan johtajih: Lenin, Stalin, Kalinin, Molotov, Kaganovič, Vorošilov. Jälgimäi brihaččuine jo maltau kirjuttua: Oj armas Vorošilov, Mié kazvan bojkozeh, I vejkon tuačči lähten, Bojuh tulizeh.
• Е.Я. Фортунатова Лувенда книйга, ензимане оза. (3.8 MB), 104 s. Kargosizdatta, Petrozavodska 1937.
  Enzimäine luvendukniigu lapsile. Tiettäväine Leninah da Stalinah pidäy tuttavuo da tiediä, mindäh pidäy yhtyö kolhozah.
• Л.Г. Терехова, В.Г. Эрдели География. (9.6 MB), 146 s. Kargosizdatta, Petrozavodska 1938.
  "Učebnikka načal'nojlla školalla". Suurin vuitti kirjas pädis nyögigi käytettäväkse, viegi on mäit da järvet, vihmuu da päiväine čirittäy.
• Карельскойн АССР Наркомпроса Карельскойн киэлен программа. (1.7 MB), 36 s. Kargosizdat, Petrozavodsk 1939.
  Kui karjalan kieldy pidäy opastua školis.
• М.А. Смирнова Лувенда книйга, тойне чуасти. (5.5 MB), 105 s. Kargosizdatta, Petrozavodska 1938.
  Toine luvendukniigu lapsile. Tiettäväine joga kerdua pidäy Leninan da Stalinan ke tuttavuo, muga kui špionoi varata, da tiediä, mindäh pidäy yhtyö kolhozah. Ga on äijän suarnua lapsilegi.
• Е.И. Дудкиина Лувенда книйга, колмас чуасти. (4.9 MB), 104 s. Kargosizdatta, Petrozavodska 1938.
  Kolmas luvendukniigu lapsile.
• М.А. Смирнова Лувенда книйга, неллас чуасти. (5.7 MB), 154 s. Kargosizdatta, Petrozavodska 1938.
  Nelläs luvendukniigu lapsile. Tämä kirju on jo aiguzembi. Kirjas on karjalaine rahvahan virsi, kolme rahvahan suarnua, da kirjutuksii kaheksaltostu ven'alazel kirjuttajal, klassikkolois nevvostokirjailijoijh da vie yksi kirjutus Victor Hugolpäi.
• А.Е. Ригоев, М.Е. Сергеев Карельскойн киэлен грамматика, II. Чуасти. Синтаксис. (7.1 MB), 151 s. Kargosizdat, Petrozavodsk 1939.
  Karjalan kielioppi.
• Б.В. Всесвятский Ботаника. (5.9 MB), 185 s. Kargosizdat, Petrozavodsk 1939.
  Botaniekkua keskiškolan 5-6 kluasoile.

Uvvembua tiedokirjua

• В.Д. Рягоев Тихвинский говор карельского языка. (4.5 MB), 287 s. Izdatel'stvo Nauka, Leningrad, 1977.
  Tihvinän Karjalan kielioppii.
• Palmeos P. Karjala Valdai murrak (6.0 MB), 226 s. Eesti NSV Teaduste Akadeemia, Tallinn 1962.
  Tutkimus Valdain murdehes.
• Баранцев А.П. Фонологические средства людиковской речи. (9.4 MB), 280 s. Petroskoi, 1975.
  Lyydin fonetiekku. Kielinäyttehii lyydikse.
• Zaikov P. Karjalan kielioppi. (2.8 MB), 207 s. Periodika, Petroskoi, 2002.
  Školakielioppi 5-9 kluasoile.

Muudu kirjua

• Perro (Charles Perrault): Šuarnat (1.1 MB), 29 s. 1937.
  Tämä kirja sizäldäy tundietut Charles Perrault'n (1628-1703) suarnat "Ruskie šuapkaine" (algukielel "Le Petit Chaperon rouge") da "Zoluška" (algukielel "Cendrillon"). Kirju on kirjutettu latinalazel kirjaimikol "Bubrih I" kielel.
• H.C. Andersen: Tuhmapäivälline utjane. (1.7 MB), 30 s. 1937.
  Kirjutettu latinalazel kirjaimikol "Bubrih I" kielel.
• A. Neverov: Pikkarazet raskuazat. (0.8 MB), 32 s. 1936.
  Kiännetty ven'an kieles, kirjutettu latinalazel kirjaimikol "Bubrih I" kielel.
• V. Disnej: Kolme poččista. (0.7 MB), 32 s. 1938.
  Anglien kieles kiännetty, kyrillizil kirjaimil kirjutettu.
• В. Гауфф: Пиккаране Мук. (0.7 MB), 28 s. 1938.
  Alguperäine tevon on Wilhelm Hauff: Der Kleine Muk. Ven'an kielespäi kiändi B. Makarov. Kirjutettu kyrillizil kirjaimil "Bubrih II" kielel.
• Jonathan Swift: Гулливер лиллипутойн луона (1.6 MB), 64 s. 1938.
  Jonathan Swiftan klassiekan ven'an kielespäi kiändi M. Kondrat'ev, "Bubrih II" kielele.
• К. Белова (toim.): Карелиян рахвахан суарнат (2.2 MB), 175 s. 1939.
  Karjalan rahvahan suarnat Bubrih II kielel.
• К. Чуковский: Доухтури Аикибие (5.9 MB), 136 s. 1938. Vuozinnu 1938-40 jullattih muudugi kniigua kui opastundukniigua. "Douhturi Ajkibie" on suguu amerikkalazele Hugh Loftingan Doctor Dolittlele, ga ei ihan suora kiännös. Lofting kirjutti runuo, Čukovskii prouzua da lizäi omiigi kerdomuksii. Karjalaine versii on kiännös ven'aspäi. Kerdomukset ollah ihastuttavat eiga ne vouse olla poliitiekallizet. Yhtelläh libo sentäh, Čukovskin kniigat kiellettih vuvvennu 1940.
• Лев Кассиль: Вилу Йиапала. (0.5 MB), 25 s. 1939.
  Lev Kassil' (1905-1970) kirjutti lapsile nevvostomielizii kerdomuksii lapsile. "Vilu jiäpala" kerdou Pol'arnoin jiämeren valloitukses kudai ozutihes hengihjiändyborčakse. Lapset samua borčua kižatah omal pihal. Kirju on kirjutettu kirillizil kirjaimil "Bubrih II" kielel.
• Д. Мамин-Сибиряк: Аленушкан суарнат. (0.8 MB), 39 s. 1939.
  Kazvattajii elättisuarnoi lapsile, kirjutettu kirillizel kirjaimikol "Bubrih II" kielel.
• Г. Рыклин: Храбнойх пограничникках Карацупах и ханен миелевах Индус коирах нах. (1.1 MB), 26 s. 1939.
  Tämän kirjan urhoi on rajanvaroiččii Nikita Karatsupa da hänen izänmualline koiru Indus. Yhtes hyö otetah kiini špionat, bandiitat da kontrabandistat kudamat tungietahes joga kohtas kuuzikymmen tuhattu kilometrii pitkäl rajal.
• А. Чехов: Каштанка (2.5 MB), 55 s. 1939.
  Kerdomuksen piähengilö on koiru Kaštanka, kudai kaimuau humalikko ižändän. Tundematoi hänet pellastau i häi tuttavuu kažin Fedor Timofeič, hanhen Ivan Ivaanič da počin Havronja Ivanovna ke. Mondu kuudu myöhembi oza viey hänet artistannu tsirkah, kus häi yhtyy endizen ižändänke. On hänel musteldavua.
• А. Афанасьев: Царевна лотто (0.4 MB), 13 s. 1938.
  Kirjuttajan nimen al on kirjutettu "Veniäläzin rahvahan suarnojn keriäjä", en tiijä ongo suarnu Afanasjevan kerätty libo kirjutettu. Tsuarin poijan andilahakse puuttuu löttö. Ongo kummu, ku häi lötön nahkan luoduo ozutahes printsesakse. Suarnan lopun vaihehet ollah aiga monimutkazet, engo ihan kaikkii ellendänyh ga tärgevin ku tsuarin sugu jatkuu.
• В. Маяковский: Кенена олла (0.2 MB), 14 s. 1939.
  Tundietun runoilijan, Vladimir Majakovskin (1893-1930) lapsile kirjutetut runot ammatin valličendas.
• М. Горкий: Макар Чудра (0.3 MB), 27 s. 1939.
  Maksim Gorkijn (1868-1936) enzimäine kerdomus vällyön, suvaičendan da vellallizuon probliemas.
• М. Горкий: Зазубрина (0.9 MB), 22 s. 1939.
  Kaksi Maksim Gorkijn (1868-1936) kerdomustu ristikanzan pahuos.
• Венялайзет рахвахан суарнат (1.7 MB), 119 s. Petroskoi 1939.
  Ven'alazien rahvahan suarnoin kogomus.
• Иван Тургенев Муму (1 MB), 33 s. Petroskoi 1939.
  Mumu on vägevy da atkal kerdomus koiras (Mumu), mužikas (Garasim, kuurnisnemoi, ruadau nellän mužikan tuačči), ystävyös, eriarvozuos da mielivallas. Turgenjev eli 1818-1883 da julgai Mumun vuvvennu 1854. Karjalakse painettu kirju oli "Обязтельно контрольный".
• Александр Пушкин Туху (0.6 MB), 24 s. Petroskoi 1940.
  Romantielline, yllätykselline anekdottu. "Обязтельно контрольный".
• Лев Толстой Расскуазат жийваттойх нах (1.4 MB), 45 s. Kargosizdatta, Petroskoi 1938.
  Lev Tolstojn "Kerdomukset žijvattojh näh" on kerdomuskogomus "nuoremmilla lapsilla". Enimät kerdomukset liitytäh meččuiččemizeh.
• Валентин Катаев Мие - руадаян рахван пойга (1.6 MB), 113 s. Kargosizdatta, Petroskoi 1939.
  Valentin Katajevan "Mie - ruadajan rahvahan pojga" on nevvostokirjuttajan nevvostokirju. Se kerdou muanruadajan da saldatan elaijas Ven'an da Ukrainan vallankumovuksen alguvuozinnu.
• Joel Harris Дядя Римусан суарнат (3.3 MB), 136 s. Kargosizdatta, Petroskoi 1939.
  Amerikkalazen Joel Harrisan elättisuarnat. Vahnu negru kerdou brihaččuzele. Kiännetty ven'aspäi.
• В.М. Молотов Советскойн Союзан внешнейх политикках нах (0.8 MB), 32 s. Kargosizdatta, Petroskoi 1939.
  Nevvostoliiton ulgoministran V.M. Molotovan korgeviman nevvostos kuukauzi enne talvivoinua pietty pagin.