Kirjuttajat tietäh Karjalan histouriesta, tulennasta Luadogan rannoilla enzimäzen vuozituhannen loppupuolella da siidä edehpäi. Vuozituhanden vaihtundasta edehpäi karielazien eländykohtah tuli toizii reviiran levendäjii, švedat (ruoččilazet) da hormat (venäläzet). Cituattoja kirjasta:
Vuodena 1931 Tverin karielazilla karielautandua vedämäh kučuttih piiteriläine lingvista Dmitrii Bubrih. Puolessakymmenessä vuuvessa äijän opastunda da muuda kirjua kerrittihgi painua da muitegi kielen stuatusua nostua, kui Ruamma urhakaldi kirja ozuttau.
Karielan respublikassa aziet mendih toizeh rukah. Lenin kuččui respublikan vedäjiksi suomilazii, kumbazet ei pietty karjalan kieldä oigiena kielenä. Ruamma urhakaldi kirjassa kirjutetah: Kaikki karielazet opaššutah finnoin kielellä, kumbane on heiläh maltavembi hormin kieldä. Oligo tässä vähäine irounieda? Sen jälgeh ku 1935 suomilaine vluasti oli erotettu da (myöhembi) kaznittu, Bubrih kučuttih 1937 Karielan respublikkah karielan kirjakieldä kehittämäh da kariela hyväksyttihgi virrallizeksi kieleksi. Vuodena 1938 Bubrihua pandih tyrmäh – passibot hyväs ruavos. A vuodena 1940 toizen muailman voinan allettuu karielan kieli menetti virrallizen kielen stuatusan da vanhembii kiellettih pagizomasta karielaksi. Kielipolitiekka järelläh siirdyi cuarin aigah. Ruvettih luadimah veniänkielistä neuvostoristikanzua.
Ruamma urhakaldi kirjassa on kolme ozua: Obšestvovedenija (yhteiskundatiedo), Jestestvoznanija (luonnontiedo) i Truda (ruado). Enzimäine oza on poliittista propagandua da revol'utsiivoinan histouriedu. Toine oza on tervehystieduo da luonnontieduo sen aigazien tiedoloin mugah ga vielägi pädijiä. Kolmas oza opastau monih ruadoloih da ruadoelokseh, školan jälgehizeh elaigah. Tämä kohta muheloituttau: Jogo školalla pidäy vodie krolikkua. Bol'ševikoin partiin čentral'noi kormitetta i rahvahan komissuaroin sovietta piädäkautti annettih postanovlenijan krolikoin vodindah näh. Täššä postanovlenijašša on käškietty školalla zavedie krolikkua. Mikromanageroindua. Sekcielöin lopus puaksuh on lozungoi, ezimerkikse: Meilä ni yhtä vuakšua vierašta muada ei pie, no i omua muada ni kellä ni yhtä verškua emmä anna.
Kirjan kielen modelina on olluh Tolmačun murreh. Školakieliopin
enzimäine oza valmistui vuotta myöhembi. Kirjaimikko, hot' latinalaine,
eroi nygöi 2000-luvulla käytetystä nämis kohtis:
Čökkehetön j on pehmendysmerki, sanoissa avttua, ruadav
kirjain v pidäy muuttua u:kse. Erähiči oli vaigei piättiä,
ongo veniän ja, jo, ju-kirjaimista tulluh j
pehmennysmerki vai j. ss' pidäy kirjuttua s's'.
Nenga anduassja muuttuu muodoh anduas's'a.
Kaikkiedah oigiehkirjutuksen muuttamine on tuonnuh puolikymmendy
muutostu joga rivillä. Hairavuo varmah on jiännyh.
Olgah tämä kniiga kuhkutus tuttavoiduo 1930-luvun kielipolitiekkah, školakirjoih da muuh kirjalližuoh. Olen edituinnuh kolme 1930-luvun kirjua 2000-luvun lugijoilla:
Tämän kniigazen tarkoituksena on ezitellä, mittune oli Dmitrii Bubrihan (1890-1949) vuodena1937 luajittu kielioppi ozuttua sillä kielellä kirjutettuloja tekstoja da verdailla tädä normitettuo kieldä karjalan kielen murdehih. Opimma tože sijoittua kieliruavon histouriellizeh kontekstah.
Pidäy huomata, ku Bubrihan kielioppi oli ruadopluana, kuin luadie kirjakieli, ei valmis kielioppi. Se oli tarkoitettu ohjeheksi kieliruadajille da kirjuttajille, ei školakieliopiksi. Samana vuodena Bubrih pani alguh suuren murrehatlasprojektan \cite{bubprg}, kudaman tarkoituksena oli dokumentiiruija, kuin karjalua paistah eri puolilla.
Näytehtekstat ollah julgavoloista 1930-luvun lopulta: kielen opastunda- da luvendakirja, luonnontiijon kirja, da yksi poliittine teksta. Tekstanäyttehet ei olla täyzin Bubrihan norman mugahizet a riputah kontekstasta da aijasta. Karjalan kielen opastunda- da luvendakirjan tekstapalat ollah helpuo karjalua. Luonnontiijon opastundakirjan teksta on vähäzen vaigiembua, ku siinä tarvitah uuzie tiijollizie käzittehie, kudamie karjalazien argikielessä ei ollut. Net on otettu veniän kielestä. Ylen vaigieda on ``moskovankarjalaksi'' kirjutettu teksta, kudamassa kiändäjä lad'd'uau peräkkäh veniän sanoja, ku kiännös olis yhtenmugane alguperäzen veniänkielizen tekstan kera.
Murrehatlasluvussa teemana on toine Bubrihan suuri kieliruado – karjalan murrehatlas. Murrehatlasassa ezitelläh rinnakkah karjalan murdehien muodoloja. Ozutamma, kuin atlasua voi käyttiä murdehien verdailuh.
Loppusanoissa diivuičemma kielipolitiikan kiännälmyksie da karjalan kielen ozua näissä kiännälmyksissä: Kymmenessä vuuvessa luajittih yhtenäine karjalan kieli, nostettih se virrallizeksi kieleksi da sit hyllättih. Mintäh se meni nenga? Histouriellizissa kiännälmyksissä rutotgi muutokset ollah mahtollizet. Kodvan aigua karjala oli yhteiskundah pädijä virralline valdivolline kieli, sen jälgeh nimidä.
Konferencija piätti, što karjalan kirjakieldä Karjalan autonomizessa socialistizessa neuvostotazavallassa ei pie luadie yhten karjalan kielen murdehen* a kogo karjalazen rahvahan paginan pohjalla. Kirjakieleh pidäy ottua sanat da rakendehet, kumbazie käytetäh enimissä murdehissa da heittiä pois moizet piirdehet, kumbazie löydyy vain harvoissa murdehissa. Täh tabah luajittu kirjakieli ei äijäldi eruo kirjakielestä, kumbane on ollut Kalininan alovehen karjalazien käytössä vuuvesta 1931 algajen.
Sentäh kuin vielä ei ole ohjehie oigiehkirjutannasta,
tämän kieliopin paragrafat 11, 13 da 40 ollah ehoituksie.
*) Karjalan kielen murdehie on viizi. Net ollah
(1) liygi (Suvi-Karjalassa) da (2)lyydi (myös Suvi-Karjalassa, kaijalla
lentazella livvin murdehen alovehelda päivännouzuh).
Toine murrehjoukko on:
(3) keskikarjala, (4) pohjoiskarjala, da (5) kalininankarjala.
Tämän joukon murdehissa keskikarjala da kalininankarjala ollah
lähellä toine toista.
Yksi syy uuvestah piästiä ilmah tämä kirja on ozuttua, ku vuodena 1937 oli mahtuo da tahtuo andua školaopastus karjalan kielellä. Sinä vuodena piäzi ilmah Dmitrii Bubrihan ven'ankieline karjalan kielen kielioppi da vägi tukku karjalankielizie opastundukirjoi, kudamat kirjutettih tällä Bubrihan yhtenäzellä karjalan kielellä.
Toine syy kirjan painandah on, ku se on karjalan kieldä maltajalle lugijalle hyvä juohatus Ven'an historieh.
Kirja algau lyhyöllä kuvavuksella ammuzien aigoin eländästä da valdurakendehien muutoksista. Jälgimäzen vuozituhannen historien piäliinielöi ollah: Kievan da Novgorodan kn'ažestvat, Kuldaine Orda, Moskovan nouzenda da Ivan Groznoi, Pol'šan da Švedan intervenciet da krestjuanoin vosstaniet, Petr I da imperiuman levendämine, Rossija Europan žandarmana, revol'ucijat da bol'ševikoin valdah nouzenda.
Algusivuloilla sellitetäh, mittuzis rahvahis on pagin, ket elettih enzimäzellä vuozituhannella koillizessa (= päivännouzu) Europassa Mustan meren, Kaspiiskoin meren da Pohjazen jiä okeanan välizellä tazangolla. Siellä elettih slavjanat, tatarskoit da volgalazet rahvahat. Slavjanoista roittih ukrainalazet, belorussat da ven'alazet. Steppilöillä elettih kočevnikat tatarit: pečenegit da polovcit (libo kumanit). Hazaroilla da bolgaroilla jo aijoi oldih gosudarstvat. Volgalazista rahvahista kirjassa mainitah äijän kerdua mordvat da mariicat, erähän kerran merjalazet, ga ei mešeröi da muromalazie, hot' hyögi elettih Volgan mutkassa, Vesitgi (vepsäläzet) mainitah ga ei karjalazii.
Kirjassa muailmua kačotah bol'sevikan ruskieloin očkien läbi. On kuin mustua juumorua se, kuin kivikaudizii raboi, toizen vuozituhannen krestjuanoi, krepostnoloi da ugnet'onnoloi rahvahii (vähemmistörahvahii) neuvotah 1900-luvulda käzin. Heidä kiitetäh vosstanieh nouzendas, a paheksitah sentäh, ku hyö vain tahtotah vaihtua paha cuari da pahat bojarit hyväksi cuariksi da hyviksi bojaroiksi. Yhtelläh, hot' groznoi, Ivan Groznoi oli hyvä cuari sentäh, ku hän levendi Ruskoin gosudarstvan äijänacional'noiksi imperiumaksi.
Ven'an valdivon tuhatvuodizessa historiessa valda ei vaihtunut rauhallizesti da demokruattizesti ilmain vägivaldua. Jälgimäine cuari Nikolai II tapettih vuodena 1918. Bol'ševikat kuovattih valda väliaigazelda halličukselda da kommunistizessa partijassa Stalin kuobai vallan tapattamalla toizet revol'ucien arhitektat: Trockii, Buharin, Zinovjev, Kamenev, Rikov, ...
Ezimerkiksi uuven cuarin cuaruičendasta pädöy Stanislav Kosioran oza. Hän rodiudui pol'šalazeh pereheh Ven'an imperiumah silloin kuulunuossa Pol'šassa. Nuorena hän liittyi bol'ševikkoih da terväh nouzi politbyroh suate. Hänen surmaksi rodih Ukrainan muatalohuon kollektivizoinda, kudamua vedämäh händä pandih. Hän ičegi sidä kannatti, a nägi holodomoran, kudama tappoi nälgäh millionii Ukrainan krestjuanoi. Avun kyzymine Moskovasta suututti Stalinan – liijan pehmei bol'sevikaksi. Händä viäritettih Pol'san špionaksi. A ku tunnustusta muokkavopertis ei ruvettu suamah, vikse ei ollut tunnustettavua, sinne tuodih hänen 16-vuodehine tytär Tamara da nasilovaidih tuaton silmien iessä. Sen jälgeh Kosior tunnusti da hänet ammuttih. Akka hänen ammuttih kontrrevol'ucioneran akkana da Tamara tappoi iččeh hyppiämällä junan edeh. Kirjan lopussa ezitelläh vuodena 1936 tovarišča Stalinin komissiella luajittu konstitucija, ``velikoi stalinskoi konstitucija''. Sen piäkohtii ollah:
Tartun rauhansobimuksessa 1920 oli sovittu, ku rahvahan kieli on virralline kieli Karjalassa. 1920-luvun allussa Lenin kuččui suomilazen Edvard Gyllingan perustamah Karjalan Ruadorahvahan Kommuna. Hänen kel Karjalan hallindoh tuli joukko suomilazie kommunistoja. Heijän mielestä karjalazien pagin ei pädenyt virrallizeksi kieleksi eigo siidä nengomua voinnut ni luadie. Hyö sanottih, ku suomi on karjalazien kirjakieli. 1930-luvun loppuu kohti muailmanpolitiekan atmosfiera kiristyi. Stalin kiändi Neuvostoliiton politiekan ven'anacionalistizeh suundah. Hän ei enämbi luottanut Karjalan suomilazeh johtoh. Gylling erotettih 1935 da ammuttih 1938.
Täs kohtas vuodena 1937 karjalan kieli nostettih Karjalan virrallizeksi kieleksi. Bubrih kučuttih Petroskoih luadimah yhtenäne karjalan kieli. Hän luadi. Samana vuodena piäzi ilmah hänen luajittu kielioppi Грамматика карельского языка. Kui kerrittihgi, jo samana vuodena 1937 kiännettih Bubrihan yhtenäzelle karjalan kielelle tämä SSSR:n historija da äijä muuda školakirjua. Onnuako kiirehen da poliittizen tilandehen täh kiännöksih jäi äijä ven'an sanua. Yhtelläh vuodena 1938 Bubrihua viäritettih ``suomelazes nacionalizmas'' da suudittih surmah. Ei tapettu a pandih tyrmäh. Vuodena 1939 hän piäzi tyrmästä. Ga vuodena 1940 karjalan kieli menetti virrallizen kielen stuatusan da kielellä algavui pitkä jiäkauzi, voinnougo jiä vielä konzatahto sulua?
Se on kaikessa muailmassa kaikista suurembi mua. Sen pohjazessa ollah ilman igäzet jiät, a suvessa kezällä on sen moine räkki, čto kypsevytäh apel'sinat i limonat, kazvetah čuaju i hlopka.
Prirodnoloida bohacvoida myöte muailmassa kaikista bohatembi on miän mua. Kaikkie, midä vain pidäy eländäh näh, on miän muassa.
Vuozi-vuodeh meillä on enämbi leibiä i muuda tavarua. Vuozi-vuodeh meillä on enämbi fabrikkoja, zavodoja, školie, teatroja, kinoloida. Ylen terväh kazvetah vanhat linnat, stroiuvutah uuvet.
Aino parembi, zažitočnoimbi, vesselembi eletäh SSSR:n ruadajat. Ni yhtessä muailman muassa ei ole sen moista sobuo rahvahien keskessä, kuin SSSR:ssä. 11:ssa sojuznoloissa soveckoloissa respublikoissa eläy 50 erilaista rahvasta, 170 millionua hengie. Kaikki hyö yhtyyvyttih yhteh vellellizeh sojuzah – Soveckoloin Socialističeskoloin Respublikoin Sojuzah, ili, lyhyösti, SSSR. Kaikki SSSR:n rahvahat ruatah yhtehizeh pol'zah näh.
SSSR:ssa ei ole parazittoja – kapitalistoja i pomeščikkoja, kuin on toizissa mualoissa. SSSR:ssa ei ole ihmizen eksploatacieda toizen ihmizen puolella. Kaikki myö ruamma iččeh näh, a ei parazittoih näh.
Miän rodina jälellä jiänyöstä muasta tuli kaikista peredovoimmaksi i mogučoimmaksi.
Vot min periä myö niin suvaičemma SSSR:ua, niin gordoit olemma miän SSSR:n – socializman muasta.
Dorogan socializmah meillä ozutti velikoi kommunistoin-bol'ševikoin partija. Se rukovodi miän tuattoloin i muamoloin bor'bua, rabočoloin i krestjanoin bor'bua, konza hyö lykättih cuarin, pomeščikkojen i kapitalistojen vlastie. Kommunističeskoin partien rukovodstvan alla myö luaimma rabočo-krestjanskoin vlastin, myö postroimma socializman.
Midä opastau tämä kniiga. Se sanelou teillä, kuin ihmizet elettih enne vanhah, kuin SSSR-n rahvahat vejettih bor'bua omie ugnetatel'oja i vihollizie vastah, kuin hyö suadih se, čto miän rodina tuli socializman muaksi. Tästä kniigasta työ vielä tiijustatta, kuin eletäh i vejetäh bor'bua toizien mualoin rahvahat.
Kaikkie sidä i kučutah historieksi.
Myö suvaičemma miän rodinua i meillä hyvin pidäy tiediä sen zamečatel'noi historija. Ken tiedäy historien, se parembi ellendäy i nygy aigazen elännän, se parembi rubieu vojuiččemah miän muan vragojen kera i luittamah socializmua.