Eksperimentualine murdehien da kielioppiloin verdailu

Nämis eksperimentois opin verdailla karjalan kielen da lähisugukielien (toinah lähiaijal suomengi?) kielioppiloi dokumentoittuloih paginnäyttehin libo kielioppiloi keskenäh. Verdailukritierannu ollah, kui kieliopit libo paginat vastatah Bubrihan et al murrehatlasan kyzymyksih. Nengomua datua olen kerännyh Bubrihan, Ahtian, Junuksen, Markianovan, Zaikovan da Jeskazen kielioppilois. Myöhembi ližiän vie Novakan tverinkarjalan da Grünthalan vepsän kieliopin – täs versies nämii paginluaduloi edustetah vaiku erähien paikoin tiijot.

Metodu

Verdailumetodannu käytän "klusteroindua", kudamii jo käytimmö Karjalan kieli kieloppilois kirjas. Sidä on sellitetty täl sivustolgi täs pdf-linkis. Se on yksinkerdaine a pättävy algoritmi juuri täh tarkoitukseh. Algoritman ydin on (mitahto) lähimmän susiedan algoritmu. Verkon jogahizele solmule ečitäh (kieliopillizih eroloih nähte) lähin susiedu da susiedu yhtistetäh linkil täh solmuh. Nenga solmuloin joukko jagavuu klusteroikse, kudamis solmus toizeh piäzöy linkilöi myöte. Ku klusteroi ollou enämbi yhty, jogahizele klusterile ečitäh lähin klusterisusiedu. Klusterin ero toizes klusteris miärätäh verduamal eroloi toizen klusterin solmus tämän klusterin solmuh da valliččemal nämis erolois pienin. Nenga -solmuhizen klusterin da n-solmuhizen klusterin eroh tarvitah m×n verdailuu. Nengomii klusteroindukierroksii jatketah, kuni klusteriloi on vaiku yksi.

Klusteroindas jogahine paikku (olgah "kylä", "paikalline murreh", "murreh" i m.i.) liittyy suurembah klusterih. Algutilandehes jogahine paikku on yksin omas klusteris. Algoritmu azettuu, konzu kai alguperäzet paikat ollah kerävytty yhteh klusterih. Mielenkiindozet tazot ollah enzimäzen da jälgimäzen välis.

Kolme eksperimentua

Enzimäzes eksperimentas kačommo, kui kieliopit kerävytäh klusteriloikse. Ku kielioppiloi on vaiku kuuzi: Bubrih, Ahtia, Junus, Zaikov, Markianova da Jeskanen, tävvendämmö joukkuo keskivepsäläzel Järvilöin murdehel da tverinkarjalazel Tolmačun murdehel. Toinah lähiaijal nämien sijah tullah Grünthalan da Novakan kieliopit. Enzimäzen da toizen tazon klusterit ollah "peigalonkynzien" tagah. Klusterikartoi voi livaimel suurendua 1285×1880 rezolucieh.

Enzimäzes kartas Zaikovan, Junuksen, Jeskazen, Bubrihan kieliopit da Tolmačun murreh kuulutah yhteh klusterih, Markianova da Ahtia toizeh da D'ogensuu da Järved kolmandeh klusterih. Toizel tazol kai jo liitytäh yhteh.
Toizes eksperimentas kačommo, kui murrehpaikat klusteroijutah. Verdailuh otemmo Ven'an Karjalan da Tverin Karjalan paikat (Bubrihan Atlasas), Raja-Karjalan kuuzi paikkua (E. Leskinen da FINKA projektu), nelli vepsälästy da kaksi suarekehkarjalastu paikkua (tiijot suadu I. Novakalpäi):

Kuvat ollah toizen, kolmanden da nelländen tazon klusterois. Keskimäzes kuvas eroitutah selgiesti Vienan-Tverin, keskikarjalazen Mändysellän, lyydiläs-vepsäläine da liygiläs-rajakarjalaine klusteri. Nelländen tazon kaksi klusterii ollah vienalazien, keskikarjalazien da tveriläzien klusteri da rajakarjalazien, liygiläzien, lyydiläzien da vepsäläzien klusteri.
Kolmandes eksperimentah klusteroindah otammo kai murrehtiijot da kieliopit:

Tämä klusteroindu ei äijäl eruo iellizes, a vuottamattah toizel tazol liygiläzet jagavutah kahteh klusterih – päivänlaskupuolizeh Videlen – Korgienmäin – Vieljärven klusterih da päivännouzupuolizeh Siämärven – Torasjärven - Anuksen klusterih. Rajakarjalazet kuulutah täh päivännouzupuolizeh klusterih. Arbuan, ku tämä kummu tulou Ahtian kieliopin vaikutukses – häi vikse äijän käveli Suojärven, Siämärven da Anuksen čural.

Midä täs voi opastuo da voibigo nämih tuloksih uskuo?

Pidäy mustua, ku nämä luokittelut perustutah enimyölleh 1900-luvun algupuolen tilandeheh. Sen jälgeh karjalazii on myllytetty da työnneldy sinne-tänne. Piäjago varzinkarjalazih da anuksenkarjalazih lyydiläzien da vepsäläzienke nägyy, ga ei se ole muga selgei ku annetah ellendiä. Ezimerkikse rajakarjalazet puaksuh ollah "viäräl" puolel rajua. Verdailemal Bubrihan kielioppii Atlasan tiedoloih, erähiči čotaičin, ku Bubrihankarjal sijoittus lähäl Lubasalmie, t.s. lähäl Suomen nygösty päivännouzučökehty Ilomancis. Sentähbo händy čakattih da suudittih suomimielizekse da normah pidi ližätä anukselazii piirdehii. Da sit vie järilleh. Da Bubrihua tyrmäh. A misbo perustuu piäjago varzinkarjalazih da anuksenkarjalazih? Lähtiettihgo yhtet ezivahnembat Luadogan rannale tulduu kierdämäh sidä vastupäiväh, toizet myödypäiväh?

Kui luotettavua klusterikartoin tiedo on? Tämän päivän tieduo se ei ole. Kui luotettavii murrehtiedoloin keriäjät oldih? Luokittelingo oigein kielioppiloin piirdehet? Ruadaugo klusteroinduohjelmu oigein da midä klusterois vois piätellä. Pien tuloksii aiga luotettavinnu. Datua on äijy eigo hairavot äijiä sevoiteta tuloksii. Eigo tiedokoneh vie kodihpäi, kui ristikanzu herkäh tiedämättähgi vedäy. Da nostatetah murrehtorii.