Karjalan kielen kovan ozan juurisyyt da elbymine

Martti Penttonen

2026-08-18

Algujah oli tarkoitus vaiku tävvendiä kahtu Helsingin Sanomis ilmahpiässytty kirjutusta, Kati Kallio: Karjalan kielen olemassaolo on Suomen harteilla (Vieraskynä 28.7.2026) da Ari Burtsov: Karjalan kielen säilyminen ei ole vain puhujien vastuulla (Mielipide 31.7.2026). Ga tämä kazvoi liijan sangiekse Helsingin Sanomien ramkoih. Sit moto piäzi käzis, kiännin karjalakse da jatkoin levendämisty.

Enzimäzen vuozituhanden lopus da toizen allus, varjagoin (libo Vikingoin) aigah, karjalazil onnuako oli hyvät biznessusuhtehet päivänlaskuh Ruočinke da suveh sluavilazen Rusinke. Karjalaine Ingrii Suomenlahten peräčupus sai nimen ruoččilazel princesal Ingegerdal, kudai sai sen alovehen v.1017 svuad'bulahjannu sulhazelpäi, Rusin kniäžäl Jaroslav "Viizahal". Tämän tuatto Volodimir "Suuri" kiändyi hristianskoih vieroh v. 988 da 1000-luvun" alguvuozinnu "valatti kaiken Rusin".

Ristupohodoin aigu

Ga toine vuozituhat ozuttihes karjalazile pahakse. Karjalazien ozan miäräi hristianskoin kirikön skizmu vuvvennu 1054. Se jagoi Europan kahteh blokkah da torih päivänlaskun da päivännouzun välil. Karjal puutui toratanderehekse Ruočin/Hämien/Suomen da Novgorodan/Ven'an välih, kui muansäräitysvyöhykkehekse kahten manderen välih. Torat allettih ristupohodan flagun ual a kehityttih torakse valdivollizes vallas da kielesgi. Torat Karjalas allettih 1100-luvul. 1200-luvul jo äijän kahakoidih Ruočin/Hämien da Novgorodan/Karjalan välil. Esimerkiksi talvel 1226-1227 Vladimirin ruhtinas Jaroslav hyökkäi Hämieh, ei muga lykykkähästi, a Laurentiuksen hroniekan (v.1377!) mugah Jaroslav käski “valattua kai karjalaiset”. Tozi libo ei, a meijän aigah Ven'an prezidentan ukuazal, vuvvennuu 2027 Ven'an Karjalas pruaznuijah kaheksua vuozisadua karjalazien kiännändiä pravoslavnoih vieroh, assimiloidua ven'alazikse.

Heikon Ven'an da vägevän Ruočin aigu, pago Tverih

1300-luvule tulduu toruandu vähäzel hilleni da vuvvennu Orehovečkois rauhas 1323 piirrettih raja Ruočin da Novgorodan välil, hallaten Karjal.

1200-luvun algupuolel 1400-luvun lopule (1224-1480) kai Ven'a, paiči Novgorodua, oli mongoloin vallan ual. A Moskovu oli välilöis mongoloinke, bohatui, vägevöidyi da alisti Novgorodan v.1478. Sit loppih Mongoli-imperiuman valdugi. A Ven'an kniäzät torattih keskenäh. 1600-luvule suate Ven'a heikkeni da Ruočči vägevöidyi. Stolbovan rauhas v.1617 Ingrii Suomenlahden peräl liitettih Ruoččih da siepäi raja jatkui Luadogah, Suojärveh da Jiämereh.

Ruočin valdu eri vieron da suurien veroloinke oli paha karjalazile. Pohjas-Karjal da Luadogan Karjal Luadogan päivänlaskupuolel lähes tyhjettih – karjalaine rahvas pagei Syväin-Ven'ale, Tverin čurale suate, lähäl Volga jogie. Heijän endisille eländysijoile Karjalah muutti suomelaizii, enimyölleh Savospäi.

Cuariloin valdu

1700-luvule tulduu Ven'al jo oli toivuttu mongoloin vallas da torattu keskinäzet torat. Opastunduvuozien jälgeh uuzi cuari Piiteri "Suuri" aloitti oman imperialistizen projektan. Häin otti Ruočil Liideh-Suomen, da suuren vuitin Karjalua. Ingrieh häi perusti Ven'an piälinnan, da Karjalah, loitombi Ruočis, Petroskoin. Nenga Karjal loittoni Ruočis da liittyi kingiembi Ven'an imperiumah.

Ozannu suurdu europpalastu voinua, Suomen Voinas (1808-1809) kogo Suomi liitettih Ven'ah. Sada vuottu kai karjalaiset elettih yhtes valdivos. Yhtelläh, sih aigah rahvahan elaigu oli paikallistu, eigo Ruočin karjalazet da Ven'an karjalaiset kerritty kazvamah yhteh omii eduloi puolistamah. Lingvistat yhtelläh jo tundiettih karjalan kieli. Arvid Genetz luadi kieliopit kahtele karjalan kielen piämurdehele.

Nevvostoliiton roindu

Cuarin Venan sordumine oli suuri kiännälmys karjalaziengi elaijas. Nevvosto-Ven'a myöndyi Suomen irduomizeh Ven'as. Yhtelläh rajois pidi sobie. Karjalazii ei otettu nevvotteluh, hos rajua tuaste oldih vedämäs läbi Karjalas. Suomen nevvottelijat himoittih Päivännouzu-Karjalan luonnonvaroi da karjalastu rahvastu ruadajikse – suomelazinnu tiettäväine. Nengomas azies Venan nevvottelijat ei tahtottu paista – samah aigah Ven'a oli perustanuh Päivännouzu-Karjalah Karjalan ruadokommuunan da kuččunuh sen johtajakse sordunuon ruskien Suomen ministran Edvard Gyllingan dovarišoinke. Gyllingan halličuksen "ruskiet fennomanat" ei pietty karjalua oigiennu kielenny, a tahtottih školie karjalazet suomenkielizikse. Yhtenjyttyöh Suomigi piätti školie Suomele jiäjän Karjalan karjalazet suomenkielizikse. Muga kui karjalan kieldy ei ni ollus olemas.

Karjalan kirjukielen roindu

Konzu Gyllingan halličus 1930-luvun allus tahtoi perustua suomenkielizii školii Tverin Karjalahgi, karjalaine rahvas sie nouzi nengomua pluanua vastah. Moskovasgi nengomua pluanua ei suvaittu. Azientundijakse Tverin karjalazet suadih tundietun fennougristan, Dmitrii Bubrihan, kudai muitegi oli aloittamas suurdu projektua karjalan murdehis. Bubrih luadi tverinkarjalan kieliopin da opastajat allettih luadie školakirjoi. Enzimäine sangei opastundukirju Ruamma urhakaldi piäzi ilmah v. 1932. Sidä voidihgi käyttiä monen škola-ainehen opastandas.

Virralline karjalan kieli

Vuozikymmenen puolivälis lähestyttih Stalinan suuren terroran aigua. Gyllingan halličus eroitettih da Gylling dovarišoinke 1938 kuaznittih. Kezäl 1937 karjala kieli hyväksyttih Nevvosto-Karjalan virrallisekse kielekse da Bubrih kučuttiin Petroskoih luadimah kaikile karjalaizile yhtenäne kirjukieli. Bubrihan luajittu kielioppi piäzi ilmah jo enne vuvven loppuu. Toizin kuin Tveris, "rahvahan (=Stalin) pakičuksien periä" Karjalas pidi ottua käyttöh kirilline kirjaimikko. Školakirjoi ruvettih luadimah "iskurivauhtil". Vuottamattah vuvven 1938 allus Bubrih arestuidih da suudittih surmah "suomilazien simpuatieloin täh". Kerras ei kuaznittu a tyrmäs pidi vuottua kuaznindua kaksi vuottu, sit huomattih ku suudo oli viäry. Häi sai vie jatkua professoran ruaduo, a poliittizien intrigoin täh häi voimatui da kuoli enneaigazesti kesken luvenduo vuonnu 1949.

Kielletty karjalan kieli

Talvivoinan jälgeh Nevvosto-Karjalas karjalan kieli menetti virrallisen kielen stuatusan da sai de-facto kielletyn kielen stuatusan. "Fašistine" suomen kieli kui peitoči nostettih järilleh virrallizekse kielekse ja karjalazii vahnembii varoitettih pagizemas lapsile karjakase, nenga luajitah pillu lapsile. Virrallizes Suomes karjalan kieldy piettih suomen murdehennu eigo ni karjalan kielen olemasolendua tunnustettu. Poliitikot vararattih "karjal" sanuagi, ku Nevvostoliitto ei viärittäs "revanšizmas". Nenga karjalazien kodirannal, kahtes muas, karjal oli kuolijakse suudittu kieli. Muailmanvoinien välis karjalan kielen pagizijua oli läs puoli miljonua, kolmanden vuozituhanden alguh mennes pagizijoin lugu kučistui kymmenendeh vuittih.

YK da kodoperäzien vähembistökielien puolistamine

Toizen muailmanvoinan lopun jälgeh muailmu eli riähkien tunnos – "ei nikonzu enämbi voinua". Vuvvennu 1945 perustettih Yhtistynnyöt Kanzukunnat, YK. Vuvvennu 1948 YK andoi Universualizen ristikanzan oigevuksien deklaracien. Sen allus uskaldetah, ku kai rahvahat ollah samanarvozet, kaikil on oigevus kazvatukseh omal kielel. Suomi hyväksyi YK:n principat da piäzi YK:h vuvvennu 1955. Suomi liittyi v. 1989 Europan Nevvostoh (EN), kudai vardoiččou ristikanzanoigevuksii Europas. Vuvvennu 1992 Suomi hyväksyi vähembistölöin kielioigevuksien peruskirjan, kudaman foukusas on kodoperäzien kielien tugemine. Vuvvennu 2009 prezidentan ukuazal Suomi lubai raportiiruija karjalan kielen oigevuksis Europan nevvostole. Ga ylen vähä Suomi on tugenuh karjalan kielioigevuksii, ku niilöi ei ole zakonoih kirjutettu. Ven'agi allekirjutti vähembistökielien peruskirjan vuvvennu 2001, a ni konzu ei sidä lujannuh. Vuvvennu 2022 Ven'a eroitettih EN:s.

Pädöygo karjalan kieli?

Karjalazen kirjuttajan Zinaida Dubininan mugah, "karjal pädöy, ku iče pädemmö"
Rodivuin karjalazeh pereheh kuukauzi enne YK:n ristikanzanoigevuksien deklaraciedu. Karjalan kieli on minun muamankieli. Ga eibo karjalazien kielioigevukset olla YK:n da EN:n piätöksis huolimattah äijiä
Vuozikymmenien jälgeh, eläkkeheläzenny kyzyn ičel, voinnuzingo eliä yhtenjyttyzen ruadoeloksen karjalankielizenny ilmai pakoitettuu kielenvaihtuo, ku YK:n da EN:n luvatut oigevukset oldas todevuttu? Duumaičen, ku muga, kudakui yhtenjyttymän.

Kui elvyttiä?

A nygöi, midä ruadua, ku karjalan kieli elbys. Minule elbymine tarkoittau muudu kui etnonostalgiedu. Endisty aigua suau mustella da murdehii suau paista ilmai valdivon hyväksyndiä. A zakonoinluajindah, kazvatukseh, meedieh, yhteiskunnallizih palveluloi ym. tarvitah kirjukieldy, yhty yhtehisty kieldy – kielen piendähgi tarvitah vägie. Kai nämä oigevukset da resursat pidäy kirjuttua zakonoih. Zakonoittah net ei todevuta. Kieli tarviččou pagizijat, pagizijat kieliymbäristön, kodirannan, kudamal kieldy toven tuvetah samanarvozennu kui toizii kodoperäzii kielii omallah kodirannal. Kazvatus algau kois, kielipezäs, perusškolas, gimnuazas, yliopistos, ...

Suomen Pohjas-Karjal on hallatun Karjalan rajan päivänlaskupuolel. Vie 400 vuottu tagaperin enne paguo Syväin-Veniäle sie paistih karjalakse, a viegi sie kuulou tarkal korval jälgii karjalan kieles. Voisgo Pohjas-Karjal olla valdivollizil piätöksil tuvettu karjalan kielen kodirandu? Ku se ollou liigua kyzytty, voisgo hos Ilomancis luadie karjalan kielen mannekin, kus vois huijustelemattah opastuo karjalankielizekse da ruadua karjalakse. Kyzymys ei ole dendas, maksauhäi suomenkielizeksegi opastandu. Vai olisgo suomelazilegi huogiembi ruveta kitainkielizikse?

Hos muailmanpolitiekku nygöi ongi segasordozes tilas, pidäy nähtä sen rajoin da aigoin yli. Hos karjalazien kodirantua on hallottu tuhat vuottu, pidäy mustua, ku karjalazele toine karjalaine on lähin kielirodn'u.