Sananpolvi nevvou: Igä elä, igä opastu. Lapsennu en ellendänyh, mintäh pidi školah mendyy huijustella omua paginua. Uskondourokoin aijakse pidi lähtie omas kluasas toizeh pertih, kunne kerävyi näppine samah tabah pagizijoi lapsii da gost'u. En voinnuh ellendiä, a pidi tirpua. Sanottih, olemmo evakot. Kois paistes ei tarvinnuh huijustella. Konzu buabo da diedoi tuldih käymäh, paginat kiännyttih Karjalah, viego konzu piäzemmö kodirannale? Ga arren ruado pidi karjalazen rahvahan tolkus, kiini elaijas. Täs kirjutukses opin sellittiä, hos ičele, mintäh dielot oldih nenga. Ruavahannu, ruadoeloksen jälgeh tuli aigua nämien kyzymyksien šeikuiččemizeh.
Minun roinduaigah karjalazien evakkoloin azettumine Suomeh oli vie kesken, sentäh kai oli vie väliaigastu, sissah meidy oli työnnelty paikas toizeh. Vahnembat vellet mendih jo školah "suomelastumah" a perehes pagin meni karjalakse. Opastuin pagizemah kui vahnembat, diedoit da buabat da ezivahnembat aigoin allus, kyzelemättäh mil kielel pagizemmo. Nenga vikse ainos on olluh – oma kieli ei tarviče nimie. Toizet ollah "pagizemattomat", "ruočit", "nemčat" libo "barbarat". A školas pidi huijustella omua paginua da meidy käskiettih pagizemah oigiel suomen kielel.
Moine deklaracii muailman valdivot annettih toizen muailmanvoinan riähkien tunnos, kuukauzi minun roindan jälgeh.
Kanuadaspäi minul oli kaksi kerdua mahto matkustua autobusal Mehikos, enzimäzel kerral kuivikkomualoin läbi San Diegos Baja California niemen nenäh La Paz linnah, laival Californien lahten yli manderele Mazatlan linnah da mannerdu myö järilleh. Sen jälgeh ellendän, mintäh tädä čurua nimitetäh "palajakse päčikse" - nengomaksego meijän pohjainegi on muuttumas? Toizel kerral ajelin Mehikon linnas Jukatanan niemele, Palenqueh, Oahakah da järilleh Mehikoh. Käyndy Teotihuakanin, Čitčen Itčan, Palenquen da Monte Alb'anan piramidoil da opastundu niilöin julmah histourieh avai silmii. Čitčen Itčan huipule kangetes diivuičin, mintäh nenga jyrkät pordahat. Sentäh, ku tuhanzien žerstvannu tapettuloin susiedulinnoin saldatoin rungat, veren valatandan jälgeh, nenga viertih piramidan huipulpäi muassah. Ihalmoijut Amerikan kandurahvahat! Kandurahvahien alallizen toruandan täh europpalazien "conquistadorien" oli helpo löydiä liittolazii da alistua Amerikku. Tiettäväine oružat da epidemietgi autettih sit projektas. Kolonizacien jälgeh nämien mualoin kandurahvahat jiädih diktuattoroin da heijän "Valgei Käzi" paramilituarizien joukkoloin mielivallan ual. Konzu kentahto nouzi puolistamah muanruadajii da heijän peldotilkuzii, moine rohkei mužikku peitoči tapettih.
Nengomien opastundumatkoin jälgeh nouzi mieleh kyzymys: Olemmogo myö, pohjazen Euraazien uralilazet kanzat, Euraazien indianat? Mintäh Karjal kolonializoidih da karjalaine kandurahvas puuttui ulgomualazikse omal kodirannal? Mintäh Suomi ei tunnustannuh evakkoh tuoduloi karjalazii samanarvozekse sizärkanzakse, kudamal on oma kul'tuuru da kieli?
Meijän eländyaijannu ellendys endizes on äijän muuttunuh. Kirjutettuu tieduo paikas rippujen on vaiku sadoin libo tuhanzien vuozien aijal. Arheologistu tieduo ristikanzan ruadolois voi olla – paikas rippujen – tuhanzien, kymmenien tuhanzien da savoingi tuhanzien vuozien aijal, da geolougistu tieduo vie pitkembäl aijal. Arheolougine tutkimus andau tieduo fiizillizes eländäs enne kirjutusmaltuo. Geneettine tutkimus on sellittänyh kanzoin vuorovaikutukses da siirdymizis paikois toizih, muanozisgi toizih, savoin tuhanzien vuozien aijal..
Kartal meijän ezivahnembien kolmen tuhanden vuvven tagaine eländyaloveh löydyy Sordavalas kaččojen nellän Luadogan piduhuon tagua Sordavalas liideheh. Toizin sanojen Kartal Sordavala Suomen "käzivarren" da Volga-Okan puolivälis. Matku Riianlahten da Lounais-Suomen kauti Karjalah on kaksi kerdua pitkembi migu linnuntiedy. Nenga siirryndyvauhti oli keskimiärin kilometri vuvves.
Luadogalpäi piäzi toiziigi jogiloi myöte Bizantieh. Syvärin kauti piäzi Valgeijärvele da siepäi ielleh. Toine reitti Volgale lähti Ojattijogie myöte vepsäläzien kylien kauti. Volgua myöte hyö purjehtittih ielleh Kaspien mereh libo Mustah mereh.
Matkoin motivacii vikingoil onnuako oli šeikkailu, ryöstely, torguičendu, orjukauppugi.
Allukse hristianskoi viero oli keyhien viero, kudai opasti suvaičustu da hyvin eländiä. Kirikös keyhytty edustettih manuahat, a hierarhien korgiemmil tazoloil kirikönmiehet ruvettih himoiččemah valdua da kullan kiilduogi. Kniäžät da kuningahat ruvettih keriämäh sodajoukkoloi. Ruadopuarakse hyö otettih jepiskopat da manuahat, kudamat blahoslovittih hyökkävykset "vierottomii" vastah. Nenga Jumalas luajittih saldattu, kudai on voittajan puolel. Mintähbo voittajan pidäs vuottua bariššua kuolendassah, voihäi sodasualehen jagua edumaksunnu. Nenga valdua da hristianskoidu vieruo levitettih miekan da biblienke.
Vuvvennu 1054 rahvastu hämmästytti taivahal rehähtännyh uuzi tiähti, kudai monen nedälin aijan nägyi päivälgi – se oli supernova. Toine räjähtys vuvvennu 1054 oli hristianskoin kirikön jagavundu kahteh vihamielizeh palah. Pahakse ozakse Karjal puuttui nämien välih. Nouzii Ruočin valdivo valličči ruadopuarakse Rooman katolizen kirikön. Ven'an viikingukniäžät vallittih uvven Rooman, Bizantien (piälinnu Konstantinopol' libo Car'grad), greciikatolizen libo ortodoksizen, pravoslavnoin kirikön, kudamas kiriköllizet menot oldih "cuarillizembat".
Tämä ei olluh enzimäine eigo jälgimäine konfliktu Ruočin da Novgorodan/Ven'an, hämäläzien da karjalazien välil. Torii motiviiruittih vierotorannu, a tovelližuos kyzymys oli jo valdivoloin vägilöin proubuičendas – ken haldivoiččou muadu da rahvastu. Se jo ei olluh viikingoin šeikkailuu, se oli valdivoloin valloitusvoinua.
Ven'an hrouniekois Karjalua mainitah enzi kerran vuvvennu 1149. Sit Novgorod rubei karjalaziigi verottamah da 1278 Kannaksen da Luadogan Karjal liitettih Novgorodah. Kägöisalmes (Korela) tuli Karjalan hallindolline keskus. Yhtelläh karjalazii ei sivottu Novgorodah nenga lujah migu Suomenlahten suvipuolizii rahvahii. Karjalazet oldih Novgorodan liittolazet Ruočinke käydävis voinis. Novgorod varai Karjalan puutundua Ruočile. Laurentius hrouniekan mugah Vladimir-Suzdalin kniäžy Jaroslav (1191-1246), Aleksandr Nevskoin (1219-1263) tuatto) käski ristie kai karjalazet (tiettäväine miekanke). Kezäl 2023 Ven'an turvalližusnevvoston sekretari Nikolai Patrušev kävyi Petroskois varaittamas karjalazii separatizmas da yhtevyksis Suomeh. Tazavallan piämies Artur Parfenčikov vastai hänele, ku v. 2027 Karjalas on suuri pruažniekku – tulou 800 vuottu karjalazien ristindäs. Sit edehpäi nämä muat ollah meijän, sanoi piämies. Kuibo nenga? Yhtenjyttyöh, eigo nämil kritieroil Karjal puuttunuh Ruočin omakse Stolbovan rauhas. Hyöhäi tuodih sinne luterilazii pappiloi ristimäh karjalazii luterilazikse. A ku karjalazil kyzyttäs, ved' Karjal ongi karjalazien oma jo 1300 vuottu sen periä, ku hyö silloi azetuttih elämäh Karjalas.
Yhtenjyttyine histourii on ven'alazen manuahan Trifon Petsamolazen (1495-1583) saldatoinke toimehpandu kolttasaamelazien valatandu da Kuolan ottamine Novgorodan "omakse". Trifon oli novgorodilazen papin poigu, kudai opastui vojennoikse inženierakse, a sit rubei manuahakse. Trifon sežo sroji Petsamon manasterin, kudaman Ruočči hävitti v. 1589.
Toizen vuozituhanden enzimäzil vuozisavoil äijän vojuidih Suomes, Karjalas da Suomenlahten suvirannal, kus eli toizii Baltiekkumeren suomelazii kanzoi. Suomenlahten suvipuolizien sugukanzoin oza onnuako oli vie kovembi migu suomelazien da karjalazien. Eri aijoinnu vojuiččemah tuldih Daanii, Ruočči, Novgorod/Ven'a, Nemčan ricarit, Litva da Pol'ša. Vuozisavoin aloh monet sugukanzat kogonah hävittih libo ollah häviemäzilleh.
Täs edehpäi keskitymmö voinih Karjalas. Toizen vuozituhanden aloh karjalastu kanzua on moneh kerdah hallattu rajal da karjalaine on pandu vojuiččemah karjalastu vastah.
Toizen vuozituhanden kolme enzimästy vuozisadua oldih rauhattomat. Uuzil valdivoloil ei vie olluh perindöllizii rajoi. Sentäh net proubuittih, kunne suate voi työndyö. Turkiksil (miehoil) oli kyzyndiä, net oldih kui dengua. Sen täh erämualoisgi maksoi torata da kauppupaikat oldih tärgiet. Konzu 1200-luvun lopul mongolivaldu levii Novgorodassah, Suomenlahten da Luadogan rannoil ei kodvazeh olluh nenga äijiä varattavua sil suunnal.
Orehoveckois (Pähkinäsuaren) rauhas 1323 enzimäzen kerran piirrettih raja Ruočin da Novgorodan välil – da hallattih Karjal rajal. Se lähti Siestarjoves lähäl Nevanlinnua, nygösty Piiterii da piädyi Pyhäjoven suuh. Liidehpiäs raja oli kudakui tarkah miäritelty, a Syväin-Suomes ei ole varmuttu, kus raja meni.
1500-luvun loppupuolel suomelaine Pekka Vesaine toizien muanruadajienke kävyi mondu kerdua hävitys- da ryöstökampuaniiloil Vienan Karjalah. Hrouniekan mugah hyö poltettih Kantalahten linnu da tapettih 450 eläjiä. Samanmoine kuulužu karjalaine oli Kiril Rogozin, kudai johti monii hävityskampuaniiloi Karjalaspäi Oulun čurale. Patriotoi, partisuanoi vai terroristoi? Ven'alaine propagandu nygöi oppiu nostua Rogozinua kanzallizekse idolakse.
Täyssinän rauhan 1595 raja iellehgi lähti Siestarjoves, a Savos se kiändyi pohjazeh, Petsamoh. Nygöine Suomen Pohjas-Karjal iellehgi jäi Karjalan puolele. A tämä rauhu ei olluh pitkyigäine.
1600-lugu oli ruoččilazen imperializman aigua. Ruočči levii joga suundah. Stolbovan rauhan 1617 jälgeh kai Suomenlahten rannat oldih Ruočin vallan ual. Luadogu paiči liidehrandua kuului Ruoččih. Ven'al ei olluh piäzyy Suomenlahtele. Koillizehpäi raja ei siirdynyh. "Ruptuuruvoinas" 1656-1658 Ven'a oppi avata kaupputien Suomenlahtele, a hävii sen. Karjalazien perspektiivas kaččojen Ruočin Karjalah työndymine oli uuzi ristupohodu. Enämbi puolii karjalazis pagei kodirannalpäi meččih, päivännouzuh, enimät Tverissah, kus oli eloitilua kulgutaudiloin da voinien jälgeh.
Ruočči igävöičči vie imperiumuaigua. Kuningas Karl XII algoi "Suuren Pohjan Voinan" (1700-1721) Europan mualoi vastah, a vihaniekat ymbäril oldih vägevöitytty. Ven'al loppih viikingukniäžilöin aigukauzi Iivana IV:h da algoi Romanovoin suvun aigukauzi. Ven'an uvvistajakse nouzi Pedri I "Suuri" (1672-1725). Voittamatoi häigi ei olluh a hänel oli suuri rouli Ruočin imperiuman kuandas. V. 1703 häi otti Ruočil ižoroin eländykohtan, Neva-joven suun da perusti Peterburgan linnan. V. 1709 häi löi Ruočin armien Ukrainan Poltavas. Uvvenlinnan rauhas Ruočči menetti Liivinmuan, Viron, Ingermanlandin da Liideh-Suomen. Ven'alazien miehitysaigua 1713-1721 suomelazet mustetah "Suuren Vihan" aijannu.
Hävityn Suuren Pohjan voinan jälgeh Ruočči oppi ottua revanšan Ven'as nenga nimitetys "Hattuloin voinas" 1741-1743, ga hävii sengi, da Turun rauhas Ven'ale pidi andua vie Kymi-joven päivännouzupuoline Karjal. Tädä miehitysaigua nimitetäh "Pienekse Vihakse".
Suomes oli realizmua, ku eliä pidäy, hos vierahan vallan ual. Slouganakse nouzi virkeh "Ruoččilazet emmo ole, ven'alazikse emmo rubie, olguammo suomelazet!" Suomen yläluokku, kudai tässah oli olluh ruočinkieline, rubei kiändymäh suomenkielizikse "fennomuanoikse", hos suomen kieldy vie 1700-luvul oli pietty kuolijannu kielenny. Opastunnuzil suomilazil filolougoil da etnolougoil avavui mahto kävellä Karjalah da loittozembiengi suomelas-ugrilazien kanzoin eländysijoile. Fennomuanoile karjalazien suulline kanzanperindö pädi ozuttamah suomelazen kul'tuuran ainavoluadužuttu.
Sadavuodizen rauhan aijan karjalazet elettih yhtes muas. Karjalaine rahvas liženi da kylis eli karjalan kieli. Ven'an valdu autonomizes Suomes 1800-luvun algupuolel andoi eliä endizeh tabah. A vuozisuan lopul cuari Nikolai II:n (1868-1918) aijannu allettih sordovuvvet. Suomen assimilaciedu ven'alazekse todevuttamah vuvvennu 1898 pandih generalgubernuator Nikolai Bobrikov. Hänet tapettih v. 1904. Aktiivistu assimilacii oli Karjalas. Ven'alaine Suomen pravoslavnoi arhijepiskoppu Sergei (vv. 1905–1917) da Suomeh 1905 tulluh manuahu Kyprianos, Sordavalan jepiskoppu (vv. 1913–1914), piettih Karjalua ozannu pyhiä Ven'ua. Hyö vastustettih suomilazien tulendua da luterilazien kirikkölöin srojindua Karjalah da nostatettih ven'alastamisškolii Karjalah. Enzimäine muailmanvoinu loppi nämä pluanat.
Vuvvennu 2024 Kreml'as čakatah Leninua, ku häi piästi Suomen, palan pyhiä Ven'an muadu, irduomah Ven'as. Vuvvennu 1917 Ven'an bol'ševikkuhallindol oli zobottua joga puolel. Leninan mieles vikse oli hoidua Suomen dielo myöhembi parembal aijal, ezimerkikse luadimal suuri Suomi Karjalanke.
Pakkaskuus 1918 Suomes algavui kanzalasvoinu, kudai kesti nelli kuudu. Kanzalaisvoinan piätyttyy Suomes joukko ruskieloi pagei Ven'an puolele. Ruskien Suomen talohusministru Edvard Gylling pagei Ruoččih, Stockholmah.
Valgieloin puolel joukko suomelazii "heimosaldatoi" lähti keviäl 1918 Vienan Karjalah "väl'l'endämäh" karjalazii. Heile se vikse tarkoitti Vienan liitändiä Suomeh. Vastahotto oli ei-innokas. Jälgimäi iče karjalazet, enimyölleh vienankarjalazet, ruvettih hommuamah iččenästy Karjalua. Onnuako liijan myöhäh da liijan vähävägizinny miehittäjih verraten. Ei todevunnuh karjalazien oman talvikuus 1920 perustetun Karjalan keskushalličuksen Kanzoinliitole työnnetty avun pakičus. Voinan jälgeh 15 tuhanden vienankarjalazen pidi pajeta Suomeh.
Karjal oli tuaste hallattu rajal: Siestarjoves Salmih, Rebol'an da Nurmeksen välis Sallan Alakurttih, Raja-Joosepis Petsamoh. Raja-Karjalas algoi kaksikymmenvuodehine ravien talohuollizen kehityksen aigu. Raja-Karjalah muutti äijän ruadajua Suomespäi, luterilazet kiriköt srojittih suomelazile muahmuuttajile. Ven'alastamisškolien sijah tuldih suomelastamisškolat, Hallindole karjalan kieldy ei olluh. Endizen autonomizen Suomen rajan sijah nouzi rauduzuavessi da rajakarjalazien yhtevykset rajan tagazih rodnih katkettih.
Iel kirjutettu Paasikiven virkeh ozuttau, mittuine käzitys Suomen valdiomiehel oli karjalazis: Nygyaigazes elaijas jälgeh jiännyh Suomen heimo, kudai pagizou vaigiesti ellendettäviä, ven'al kontaminoittuu murrehtu. Ga heis vois kazvattua nygyaigazii suomelazii. Voibi sanuo: ylistettih da alistettih. Moizes tarkoitukses Raja-Karjalah nostettih suomelastamisškolat, perustettih industriedu käyttämäh karjalazii luonnonvaroi da ruadovägie, työnnettih ruadajii Suomespäi da nostettih heile da karjalazile luterilazii kirikkölöi. Materiualizes hyvinvoindas da yhteiskunnallizes infrastruktuuras harpavus oli huomattavu.
Oli Suomes erähii "dissidentoigi" kuduat puolistettih karjalastu kul'tuurua da ruattih sen hyväkse. Huomattavu ezimerki oli suomenruoččilaine Edvard Ahtia. Häi julgai kirjoi karjalan kielel, ezim. Rahwahan kandeleh da Vieron virzie, Karjalan kielioppi I-III da keräi nellännesmiljonan karjalan kielen sanalippuu suureh Karjalan kielen sanakirjah. Yhtelläh, konzu Suomen nacionalistine poliittine atmosfieru radikalizoidui, erähät fašizmassah, moine suuri kieliruadai puuttui niärityksen, ei kunnivoičuksen kohtehekse.
Enne suomelazien ruskieloin pagolazien tulendua Päivännouzu-Karjalah suomelazien vuitti oli lähes olematoi da Karjalan työkanzan kommuunan perustandan jälgehgi heidy ei olluh ni procentua. Karjalazii oli monikymmendy kerdua enämbi. Yhtelläh Työkanzan kommuunan johtajien mugah karjalazien kirjukielekse pidi ottua suomen kieli sentäh, ku karjaine pagin ei päi kirjukielekse eigo sit voi ni luadimal luadie kirjukieldy. Sih aigah Tveris oli enämbi karjalazii migu Karjalan työkanzan kommuunas. Sen täh "Ruskiet fennomanat" tahtottih suomelastua tverinkarjalazetgi, ga eibo tverinkarjalazet heidy kannatettu.
Syyt karjalan kielen stuatussan ruttoh nouzuh da vielä rutombah hylgiändäh Nevvosto-Ven'al oldih kieli-, kanzallizus- da valdupoliittizet. 1920-luvun allus ei olluh varmuttu, kenen käzih valdu Ven'al jiäy. Cuarin valdu sordi vähembistölöi. Sentäh bol'ševikat opittih suaha vähembistölöin da intelligencijan kannatus. Sih niškoi allettih suuret kirjahmaltokampuaniet, kudamis kymmenet kanzat suadih oma kirjukieli da omakielizet školat.
Piiteriläine lingvistu Dmitrii Bubrih sai v. 1931 ruavokse luadie kirjukieli Kalininan (Tverin) karjalazile. Luajittih opastundukirjat da allettih opastus tverinkarjalakse. Se vai ei kerrinnyh putilleh juurduo enne kui kielipolitiekku tuas muuttui.
1930-luvun loppupuolel Stalin ei enämbi luottanuh Karjalan Autonomizen Socialistizen Nevvostotazavallan suomelazih johtajih da eroitti da myöhembi tapatti heijät da suomen kieli menetti virrallizen kielen stuatusan. Vuvvennu 1937 Bubrih sai ruavokse luadie kaikille karjalazille yhtenäne kirjakieli. Toizin kui Tveris, karjalua pidi ruveta kirjuttamah kirillizel kirjaimikol. Bubrih luadigi kieliopin da "iškuri"-vauhtil valmistuttih školakirjat da muudugi kirjalližuttu yhtenäzel karjalan kielel. Kolme vuottu karjal oli virralline kirjukieli. Sit muga ruttoh karjal menetti virrallizen stuatusan da suomi nostettih uvvelleh virrallizekse kielekse. Toinah Stalinal iellehgi oli huaveh liittiä Suomi Nevvostoliittoh. Vuvvennu 1940 karjalan kielele algoi pitky pimei aigu. Kui Tveris, Bubrihan opastukset ei kerritty juurduo enne gu net työnnettih syrjäh.
Ven'ale hävityn voinan periä Raja-Karjalas elänyöt karjalazet (kui i suomenkielizet luadogan- da kannaksenkarjalazet) puututtih pagolazikse Suomeh. Alguh heidy sijoitettih yksih paikkoih karjalazen kodipaikan mugah, a terväh hyö levittih leivän peräs "homeopuattizesti" ymbäri Suomie. Suomen karjalazet jäimmö hengih, a menetimmö kodirannan da kielen.
Karjalan kielen ruado ei jatkunuh samas kohtas, kunne se jäi muailmanvoinien jälgeh. Karjalazil oli aiguikkun ozuttua mielet omah kieleh nähte da prižmie kielioigevuksii. Toinah ei ihan yllätyksenny, nostih uvvet torat karjalan kieles: ongo se ven'a, suomi vai mitahto karjalan murdehis. Bubrihan yhtenästy kirjakieldy ei Ven'al hyväksytty karjalan kieleksi sentäh, ku se oli "esperantuo", kudai ei perustu ni yhteh karjalan murdeheh. G eigo virrallizen kirjukielen piegi olla "esperantuo", kudai on kaikile kudakui ellendettävy, a kudai ei ole niyhten joukon yksitysty omažuttu? Eigo yhteiskunnas käytettävän kielen piätarkoitus ole kommunikacii – yhtistämine, ei pilkovundu identitietoin tuakse. Vahnu viizas Georgii Kert, endine Bubrihan ruadodovariššu, puolisti Oma Mua lehtes kieliruavon jatkandua Bubrihan yhtenäzen karjalan kielen pohjal: "Voinnougo rahvas ellendiä, gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäy duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua". Ei ellendänyh. Kirjukielikyzymys tuodih parluamentan piätettäväkse kaksigi kerdua, a virrallizen kielen stuatussu jäi suamattah. Passibo toruandan, duumaičen. Tundiettu kirjuttai Aleksandr Volkov sanoi: "Myö tyhjiä vuotimmo kodvan".
Rauduzuavesin avavuttuu Suomen karjalazet lähtiettih joukol endisty kodirandua kaččomah, eigo "Karjal" enämbi olluh kielletty sana. Murrehtorat karjalan kieles ei hedi allettu, a nostalgiimatkoin jälgeh kielitorat ruvettih Suomesgi nouzemah.
Erähičči yliopiston vararektoru enämbi sellittelemättäh kučui minuu ildaizele ruadopertin jälgeh. Enbo arvannuh, ku minuu hotellis ottamah tuli minibussu, kudaman kyvvis oli vararektoru, kaksi tuttavua professorua da tundematoi mužikku. Minibussu ajoi Oniegan randah, nouzimmo laivah, keskel järvie tarittih ildaine, "kui Jelcinale". Erähäs kohtas – en musta mis oli pagin – vararektoru sanoi nagronke: "Nenga ruammo myö karjalazet!" Olin vaikkani a duumaičin: Heile hyö ollah karjalazet, minä suomalaine, minule täs joukos iče olen ainavo karjalaine, hyö ollah ven'alazet. Laivumatkan tarkoituksen vararektoru sellitti jälgehpäi. Se tundemattoi mužikku oli yliopistole tärgei virguniekku da hänen poigu on pyrginyh magistruprogrammah Suomeh. "Teil on teijän taba vallita opastujat, a meijän yliopistole olis hyvä, ku se briha piäzis teile opastumah". Häi piäzi, ga ozakse valliččijat nimidä ei tietty täs episodas. Briha valmistuigi da opastundan aijannu häi opastui sengi, ku tutkindoh niškoi pidäy ruadua.
Jo enzimäzel matkal Petroskoih huomain kioskan ikkunas Oma Mua lehten da ečiin ruadopertin, kudamas nengomua lehtie luajittih. Nenga avavui ikkun ven'ankarjalazeh muailmah. Sain tuttavuo monih karjalan kielen tiedäjih: Oman Muan, radivon da tv:n toimittajih, školien da yliopiston karjalan kielen opastajih, kirjuttajih. Äijän kerdua vastavuin L'udmila Markianovanke yliopistol da kois, Jelena Bogdanovanke yliopistol da ministerstvas, P'otr Semjonovanke kois, Valentina Brendojevanke, Galina Fedulovanke, ...
2000-luvun enzimäzel vuozikymmenel kävyin nenga kymmenes školas liygiläzel alovehel pagizuttamas karjalan kielen opastajii da vähäzen opastamasgi tiedotehniekan käyttöh. Juohtuu mieleh paikale puuttunuon škol'niekan hämmästynyh kyzymys omale opastajale: "Voibigo tiedokonehel kirjuttua karjalaksegi?" Iče diivuičin sidä, ku joga školal minule eziteltih "karjalastu gorniččua", pikkarastu muziedu. Ellendin, ku ei petties. Karjalazel gorničal lapsile opastetah, ku karjalažus on mennytty aigua, a pruazniekois voi pajattua da plässie. Se oli kanzalližuspolitiekkua. Ei ozavunnuh minun ideju nostua karjalan kielen opastajat tiedotehniekan käytön edujoukokse. Hyö tahtottih olla jälgijoukos.
Karjalazien yhtehizet kielikursat kylis oldih mielužat – nähtä, ku karjalazii vie on da heijänke saimmo paistagi karjalakse. Ven'an karjalazet joga kohtas meidy hyvin vastattih. Sanongi, ku minun karjalan kielen intresois da hommailulois kolme vuittii ollah rajan päivännouzupuolel da kaksi vuittii päivänlaskupuolel. Kuibo nygöi? Pajon sanoin: "Hospodi tiedäy, viego konzu suannou, käit panna käzilöih da virret yhtes viäldiä".
Hos karjal on Suomes kodoperäine kieli, ylen vähä Suomen valdivo on sidä tugenuh. Stuatusan nostandannu puaksuh mainitah prezidentan ukuazu v. 2009, kudamal Peruskirjan sovellusalan miärittelys sanat "muut kielet" korvatah sanoil "karjal da muut kielet". Nenga karjalan zakonalline stuatussu tovellizuos vouse ei muuttunuh – karjalan kieli iellehgi kuuluu 7000 muun kielen joukkoh. Ukuazal oli julgižusarvuo, ga ei zakonallistu arvuo.
Huomattavu abu karjalan kielele jälgivuozinnu on olluh karjalan kielen professuuru Päivännouzu-Suomen yliopistos da vuozittaine denguabu karjalan kielen elvytysohjelmale. Školakazvatuksen da toizien yhteiskunnallizien palveluloin prižmindy kuaduu sih, ku karjalua ei mainita konstitucies eigo zakonois da valdivon d'engua ei jovva tarkoituksih, kudamii ei zakonois mainita. Karjalazien maksetut verot tuvetah suomenkielizii da ruočinkielizii, ei karjalankielizii.
Suomelaine parluamentan deputuattu ei ellendä eruo Stolbovan rauhan jälgeh suomekielizikse assimiloittuloin karjalazien (suomen kielen) karjalan murdehen da Raja-Karjalas evakoittuloin da rajantagazien karjalazien karjalan kielen välil. Ellendysty ielleh sevoitetah karjazien kielitorat da huvennuon pagziijoukon pilkomine vijjekse karjalan "kielekse".
"Verdailii karjalan kielioppi" projektas opittih sellittiä, kui karjalan murdehet erotah libo ei erota toine toizes. Filolougat 1800-luvul lähtijen kerättih vägitukku karjan kielen sanoi da tekstoi da luajittih enämbi kahtukymmendy kielioppii. Dmitrii Bubrihan massiivizes projektas kerättih sistemuattizesti tieduo paikallizis murdehis puolestostu suas karjalazes kyläs. Piälmainitus projektas verrattih kielioppiloi da kielikorpusoi. Projektan anualiizan mugah on perindölline murdehien luokittelu piämurdehih on oigiesuundaine: Piäkluasat ollah varzinkarjal vienankarjalan, suvikarjalan da tverinkarjalanke, da liygi lyydinke. Ga jagoliiniet ei olla muga selgiet da jyrkät: Varzinkarjalazele on helpombi ellendiä lähäl eläjiä liygilästy migu loitton eläjiä varzinkarjalastu. Da ellendyksen ehto on, kui lähäl pagizijoin elämänkogemukset da tiedopohju ollah toine tostu. Projektu ei vihjannuh, ku olis viizi eri karjalan kieldy.
Projektan jälgianualiizannu čotaičin nareko, kunne sijoittus karjalan kielen keskičökeh Bubrihan atlasan tiedoloin da samah tabah ližätyn rajakarjalazen datan mugah. Keskičökeh löydyi Rebol'as, liittehen kartas R. Vie čotaičin, kunne sijoittus Bubrihan ehoitettu yhtenäne karjalan kieli. Se sijoittus Lubasalmeh, Ilomancis 60 km luodeheh, ei muga loitos Rebol'as. Liittehen kartas se on merkitty B-kirjaimel. Ga pidäy huomata ku verdailu koskou suan vuvven tagastu tilua.
Konzu kieli eläy hyvin, sen opastundua ei tarviče perustella. Minun vahnembat ei opastuttu karjalan kieldy. Hyö opastuttih pagizemah. Hyö ei toinah ni oldas maltettu vastata kyzymykseh, midä kieldy hyö paistah. Valdivospäi juurrutettih ajatustu, ku karjalankielizet karjalazet paistah suomekse, hos pahoi, da monet karjalazet rubeimmo ičegi nenga uskomah. Konzu kielen siirdymine algau puuttuo varavonalazekse, elvytys kyzyy idejolougistu selgendämisty mintäh elvyttiä.
The Green book of Language vitalization in practice kirjas
Leanne Hinton ezittäy kolme syydy elvytändäh, "why care?":
1. Lingvistat suahah materjualua lingvistizien teorieloin proubuičendah.
2. Kieli kandau kul'tuurua, suittunuh ekolougine da kul'tuuralline tiedo
pädöy nygöigi.
3. Kieli on ristikanzan oigevus, niken ei ole tostu huonombi libo
parembi kielen 5äh.
Panizin nämä kolme syydy tärgevysjälletykseh: 3 on tärgevin, sit 2 da sit 1. Lingvistoil on tieduo, mih kieldy tarvitah, mittuzii vuadimuksii nygyaigaine elos azettau kielele da mittuzii resursoi kielen murdehet taritah kielen kehittämizeh, ezim. aijan da moudan ozuttemizeh da uuzien sanoin luajindah. Lingvistoin ruado on analiziiruija da ehoittua, ei piättiä rahvahan puoles. Kielen funkcii on kul'tuuruperindön siirdämine aijas da paikas, arres da pruazniekas. Ku kielel ei olle muudu käyttyö, etnokul'tuurallizet pruazniekat ollah vaiku surman kebjendämisty. Ga kielen eländy on enne muudu rahvahalline ristikanzan oigevus. Ku oigevuttu ei olle libo rahvas on viluverelline omah kieleh nähte, kieli kuolou.
Tädä kirjuttajes ainavo karjalankieline kielipezä on Karjalan Kielen Kodi Vieljärves. Segi nygöi on pauzal, koin pidäjii valdivospäi pöllätetäh,eigo kielipezä nygöi rua. Vikse valdivon tazol piättäjät varatah varavonalazen kielen hävitändän puuttumistu varavonalazekse..
Kielipezä andau hyvän allun kielen opastundale, a pezän jälgeh pidäs löydiä muudu käyttyö kielele, kois, školas libo muijal. Eigo yksi piäsköi keziä luaji – ku pezäs "valmistunou" keskimiärin kaksi kielenmaltajua vuvves, yhten pezän vuitti rahvahanluvus olis sada pagizijua. Ku karjalakse pagizijou mygöi ollou 50000, tarviččizimmo 500 kielipeziä da školat jatko-opastundah.
Vuozisual 1200 eaa onnuako ilmaston kylmenemine toi nälgiä da nälgy voinii da kanzoin siirdymizii parembua elaigua eččimäh. Vikse nengomien syylöin täh ezivahnembat lähtiettih Volgan da Okan rannoilpäi eččimäh parembua elaigua Baltiekkumeren suundah da pohjazeh.
Tulendas Luadogan rannoile nenga v. 700 algoi karjalan kanzan da luadogan kielen histourii. Sih aigah Ruočin viikingat sovveldih Bizantieh Luadogan kauti da karjalazet oldih biznessuvälilöis heijänke. Vuozisavoinnu enne da jälgeh vuottu 1000 karjalazet kazvettih kanzukunnakse.
Hristianskoin kirikön jagavundu vuvvennu 1054 kahteh toine toizele vihamielizeh palah oli fatal'noi Karjalale. Ruočis paikallizet kuningahat liitos roomalaskatolizen kirikönke ruvettih nostamah Ruočin valdivuo. Ven'al kniäzät, hos oldih viikingoin suguu, kiännyttih greciikatolizeh vieroh. Valdivoloin tavoiteh on kazvua nenga suurekse valdivokse, mih vägi täydyy. Ruočči tahtoi levitä päivännouzuh, Ven'al päivänlaskuh päi. Ruočin jepiskopat saldatoinke lähtiettih "pellastamah" karjalazet da liittämäh Ruoččih, Novgorodan/Ven'an manuahat saldatoinke pakoitettih karjalazii "oigieh uskoh" da Novgorodan/Ven'an valdah. Voinat päivänlaskun da päivännouzun välil jatkuttih da rajat siirryttih läbi toizen vuozituhanden, häviejänny ainos oli Karjal.
1800-vuozisuan Suomi da kogo Karjal oldih Ven'an vallan ual. Ruočis irroitettu Suomi ei tahtonuh ven'alastuo a rubei huaveilemah iččenäzes Suomes. Voinien heikendetty Karjal maltanuh ni tahtuo iččenäzekse kanzakse, a Suomi tahtoi assimiloija Karjalan suomelazekse. Ven'a tahtoi assimiloija Suomen, a Karjalua se pidi ozannu "pyhiä" Ven'an muadu.
Enzimäzes muailmanvoinan loppučotas Ven'a andoi Suomen irrota, a Karjal tuaste halgei da tora karjalazis jatkui. Suomi rubei tävvel väil assimiloimah Suomeh liitettyy Karjalua. Ven'ah jiännyh Karjal sai johtajikse "ruskiet fennomanat" da hyögi tahtottih assimiloija karjalazet suomenkielizikse. A Tverin alovehel ruvettih kehittämäh karjalan kieldy. Suomelazen režiman eliminoindan jälgeh karjalan kieldy ruvettih kehittämäh Karjalasgi a vaiku kolme vuottu. Toizen muailmanvoinan loppiettuu 1990-luvule jatkui karjalan kielen "jiäkauzi".
Nevvostoliiton langiendan jälgeh Ven'an karjalazet innostuttih, ku nygöi karjalan kieles rodieu virralline kieli. A rodih vaiku suuri tora. Suomen karjalazet käydih kaččomas menetetyt kodirannat da sit Suomesgi ruvettih toruamah kirjukieles. Pagizijoin lugu on kaiken aigua vähennyh, a nygöi karjalan "kielii" on viizi.
On pozitiiviziigi ilmivölöi: Yliopistolois vie opastetah da tutkitah karjalan kieldy Joensuus da Petroskois. 2000-luvul roinnuot jo ei yhtytä vahnoih torih da jagoliinielöih. Kielenelvytys ruadau, hos ebävarmal rahoituksel. Voisgo vie toivuo karjalan kielele myödymielisty kielizakonuagi da sistemuattistu valdivollistu tugie, mollembil puolil rajua?
Lopukse utoupii, puuttunengo tyrmäh tämän täh? Tuhatvuodizen rajatoran jälgeh eigo vois perustua autonomizen demilitarizoijun Karjalan Liittotazavallan, kudamah kuuluttas oza Suomen Pohjas-Karjalua da oza Ven'an Karjalan Tazavaldua, kus karjalazii vie eläy perindöllizel kodirannal. Suomenpuolizes tazavallas virrallizet kielet ollas karjal da suomi, Ven'anpuolizes karjal da ven'a. Suomenpuolizen Karjalan pasportal piäzis Suomeh da Ven'an Karjalah, Ven'anpuolizen Karjalan pasportal Ven'ah da Suomen Karjalah. Kumbazesgi puoliškos olis päivykoit da školat karjalakse da emämuan kielel, yliopisto olis yksi, kolmekieline.