Karjalazil očkil

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kirjutukset opastajat.net:as

Viesti Kirjuttai mp »

"Karjalazil očkil" kirjan syväindöluvettelo on vähäzel muuttunuh da nygöi kai net tekstat jo ollah karjalakse. Pikkarastu kohendettavua on pitkin matkua.Tavoittehennu olis andua se painettavakse tuhukuus ku suurembua vigua ei löydynne. KKS on uskaldannuh ottua kniigan omah julgavosarjah. Iče rubien myömäh kirjua KKK:n kannatuksekse Suomes da Karjalan tazavallas.

Olói

Re: Kirjutukset opastajat.net:as

Viesti Kirjuttai Olói »

Suuri da ylen tarbehelline ruado. Passibot!

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kirjutukset opastajat.net:as

Viesti Kirjuttai mp »

Syväindö nygöi on lopulline da käzikirjutus lebiäy nedälin enne painoh kannandua. Nengomat kannet:
Kuva

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kirjutukset opastajat.net:as

Viesti Kirjuttai mp »

Očkil nygöi on painos

Olói

Re: Karjalazil očkil

Viesti Kirjuttai Olói »

Rubein duumaiccemah, konzubo rodieu sen verran rohkevuttu ku suammo kogo kniigan suomen da ven´an kielele.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazil očkil

Viesti Kirjuttai mp »

Karjalan kieli tarviččou kul'turnoloin suomelazien da ven'alazien kannatuksen, heijän puolovehetoindu sanua uskotah. A tarviččou se karjalaziengi kannatuksen. Opin sidä sellittiä kirjan algusanois. Kopiruičen net täh:
Eččosana ``karjal'' internetan eččokonehel andau kymmenii tuhanzii linkilöi. Läs kai net ollah ulguopäi kirjutettuloi mielii Karjalas, karjalazis da karjalan kieles. Ulguopäi ezitettylöi mielii puaksuh piemmö objektiivizinnu, ga eihäi se vältämättäh muga ole. Valdivot sellitetäh muailmua da histouriedu oman agendan, omien interesoin mugah, valdurahvahan natsionalizman očkien läbi kaččojen. Kuibo karjalaine ellendäy oman tilan? Tämän kirjan tarkoituksennu on kaččuo muailmua karjalazil očkil.

Täh kirjah olen kerännyh omii kirjutuksii karjal-teemas, enimyölleh karjalan kieles, jälgimäzen kymmenen vuvven aijal. Olen tukunnuh kirjutuksii teeman mugah, erähii olen pikoi vähä edituinnuh da kirjutannuh vähäzen uuttugi tekstua teeman tävvendämizekse.

Kirjutukset pyöritäh nellän teeman ymbäril. Histouriellizii teemoi ollah pitky troppaine Afrikaspäi Karjalah, ``oblezjanas karjalazekse'', valdivoloin roindu da toruandu karjalan ymbäril. Kielipoliittizeh teemah kuulutah kirjutukset karjalan kielen ``löydämizes'' 1800-luvul hirvieh ``kulduaigah'' 1930-luvul da zakonallizen stuatusan kyzymyksih 2000-luvun allun ymbäril. Täh liittyy kanzoinvälizien ristikanzanoigevus- da kielioigevussobimuksien kačondugi. Kirjan piäteemu on karjalan kieli da sen rouli kul'tuuran kandajannu. Uvvessah da uvvessah piävyn kirjukielen vältämättömyöh da puolistamah yhtehisty kirjukieldy muga leviel pohjal kui vai voi. Vie yksi piäteemu on modernizatsien vältämättömys. Ku kul'tuuru kiinnitetänneh loittonijah mennyöh aigah, sil kul'tuural ei ole tuliedu aigua. Sana ``etnokul'tuuru'' minule merkiččöy samua kui ``kiža on hävitty''. Karjalan kieldy pidäy kehittiä tulieh aigah suundavujannu tävven palvelun kielenny. Ei ole pädeviä syydy, mindäh karjalazet ei voidas omal kielel kazvua uvvenaigazikse muailman kanzalazikse.

Kenel pidäy kaikkie luokitella, tädä kirjua voi pidiä tiedokirjannu libo pamfletannu. Iče sanozin, ku tämä kirju oppiu dokumentiiruija omua roinduperiä kunnivoijan muailmankanzalazen mielet oman rahvahan da kielen tilas. Ei ole strougoi vihjavuksil täytetty tiedokirju, ga yhtelläh oppiu ellendiä muailmua da pyzyö toves.

Luajinduprintsipas johtujen - kogomus lehtikirjutuksii - samat aziet toistutah. Yhtelläh joga kirjutuksel on oma teemu da foukussu. Toinah ei ni olis olluh vägie hajoittua kai palazikse da kirjuttua uvvessah yhtekse lougiellizekse kerdomuksekse. Muailmu ei tule valmehekse. Kirjutukset pidäy liittiä omah aigah, kudai nägyy julguanduvuvves. Muailman da kirjuttajangi muutokset tänny vajuan kymmenen vuvven aijannu onnuako nävytäh.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazil očkil

Viesti Kirjuttai mp »

Kirju on piässyh ilmah 200 palan painoksennu. Vien puolen painokses Jovensuuh KKS:le, kudai rubieu sidä myömäh 15 euron hindah. Toizen puolen annan KKK:le myödäväkse koin srojindan hyväkse. Nämii voi kyzyö minulgi, annan keral KKK:n tilin noumeran kunne kirjan voi maksua, suau maksua enämbigi migu KKS:n hindu.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazil očkil

Viesti Kirjuttai mp »

Minun KKK:le ostettulois suas "Karjalazil Očkil" kniigas nenga nellikymmendy on myödy libo myödävänny, nenga kymmene meni eriluaduzeh "virgukäyttöh", a puolensadua on vie minul kartonkoropkas. Ken pidänöy jarmankua libo muudu rahvahankerähmyö, voi kyzyö minulpäi kniigua myödäväkse. Kai hindu 15e -enämbigi suau maksua- menöy KKK:n srojindah. Toine puoli painokses on KKS:s myödävänny, a hyö ei olla vie kerritty panemah sidä verkolaukkah.

Karjalan Televideenien uudizis oli lyhyt kirjuttajan pagizuttelu da sama toimittai sežo kirjutti Omah Muah 2914/9. Pitkembi pagizuttelu oli tv:n Omin Silmin ohjelmas. Radivon "Kodirandaine" pagizutteluu en vie lövvä Internetas.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazil očkil

Viesti Kirjuttai mp »

Tänäpäi juohtui mieleh "Karjalazil očkil" kirjan kirjutus "Midä iče rahvah duumaijah" rahvahien mielien kyzelys. Konzu Hitler sodajoukkoloinke tuli Austrieh da kyzyi referendumal 10.4.1938, tahtougo Austrii liittyö Germuanieh, 99.7% vastattih ku tahtou. Jälgehpäi häi sanoi:
Erähät ulgomuan lehtet sanotah ku myö otimmo Austriel julmal taval. Voin vai sanuo: Kielastandua hyö ei loppieta ni kuolduu. Minun poliittizen bojun aigua olen suannuh äijän suvaičustu minun rahvahalpäi, a konzu ylitin endizen rajan (Austrieh), sain nengoman virran suvaičustu, mittumua nikonzu en suannuh. Tiranoinnu emmo tulluh, tulimmo vällendäjinny.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazil očkil

Viesti Kirjuttai mp »

Sanotah ku voinas enzimäine pokoiniekku on praudu. Kedäbo uskuo? Forbes lehti 5.5.2014 tsitiiruiččou Putinan alazen ristikanzanoigevuskomitietan dokluadua kyzelytutkimukses. Sen mugah Kriman referendumas iänen andoi 30-50 protsentua eläjis (paiči Sevastopolas 50-80%), da heijän joukos 50-60% kannatettih Vena'h liittymisty. Nämmä ollah vägi äijän pienembät migu iänenando 83.1% da liittymizen kannatus 96.77%.

BUTTON_POST_REPLY