Ahtia da Bubrih: karjalan kielen kehittäjät

[mp]

Ahtian roindan 150v päivänny, Ahtian da Bubrihan kielioppiloin 80v päivän tapahtumu.



Edvard Ahtia da Dmitri Bubrih: karjalan kielen kehittäjät

Seminuaru piätenčän 10.11. 2017 12.15-15.45 čuasul
Päivännouzu-Suomen yliopisto, Joensuun Kampus, Agora taloi, zualu AT 100

12.15 Lea Siilin: Seminuaran avuandu
12.25–12.45 Martti Penttonen: Ahtia - karjalažuon ystävy
12.50–13.10 Irina Novak: Dmitri Bubrih da karjalan kirjukieli
13.15–13.45 Koufeipauzu (ičenmaksettu koufei Agora-taloin kafeteries)
13.45–14.05 Esa Anttikoski: Karjalan kielen kirjaimikot da ortografii Nevvostoliitos 1930-luvul
14.10-14.30 Aleksi Ruuskanen: Bubrihan kirjukieldy käytändös
14.35-14.55 Lea Siilin: "Verdailii karjalan kielioppi" -projektan ezittely
15.00-15.40 Paginua päivän teemois
15.40 Vesa Koivisto: Loppusanat

Seminuaru on avvoi kaikile kedä se kiinnostau.
Seminuarua organizuijah Päivännouzu-Suomen karjalan kielen da kul'tuuran oppiaineh da Kone Fondan rahoitettu "Verdailii karjalan kielioppi" projektu.
Prezentatsieloin kielet: karjal da suomi

Tervetuloa! Tervehtulemua!

[Pekoi]

Kalendarih merkit panimmo!!

[mp]

Ohjelmu on päivitetty karjalankielizekse - sil kielelhäi enimät prezentatsiet onnuako pietähgi. Pluanois olis kerätä paginat da muudu niilöih liittyjiä dokumentua kniigazekse kudai piäzis ilmah erähien kuuloin peräs KKS:n kauti.

[Pekoi]

Hyvä oli seminuaru!Täh projektah tulgua vai kaikin.

[mp]

Kyzyin ezitelmien pidäjii kirjuttamah ezitelmät bumuagale ku net voidas jullata kniigazennu. Vastattih gu terväh ei kerritä. Omas puoles uskaldan kirjuttua ga en ihan hedi. Johäi edukädeh riputin "kieličuppuh" riputin palan dialogua, midä Ahtial oli aigalazienke. A pidäs vie eččie toizien ozapuolien paginat ku se čieppi olis ellendettävy. Moizien kui Onttoni Miihkali, Lauri Kettunen, Eino Leskinen.

[Yougi]

Ližän sidä tänne - voi olla ken-liene vie ei tiedä tämän tekstan näh

Kun toveri Stalin luki Antikaisen lähettämästä "Virittäjästä" Ahtian kirjoituksen (*), hän heti honasi, että vot siinäpä hyvä ase, - mutta mihin? A tietenkin karjalaisuuden tuhoamiseksi! Annettuaan erään kummituslentäjän tehtäväksi luovuttaa Ahtialle Voroshilovin tarkka-ampujain ordenin palkkioksi hänen naulankantaan osuneesta aatteestaan georgialainen käski akateemikko Bubrichin puheilleen:

- Koiran poika, tunnetko tshuhna Ahtian, kolleegasi?

- Kyllä velli toveri! Meikäläisiä on, mutta ylen pikkumainen sielu. Liian tarkkaa työtä tekee. Karjalan kieliopin (**) laatii yhtä monimutkaisen kuin on kielikin. Viisivuotissuunnitelmaasi ei muuta mahtuisikaan kuin tämä kielioppi. Pelkään, etteivät meikäläiset opettajatkaan siitä selvää saisi, kun eivät saa kaikki Suomessakaan. Kävisi kuin suomen oman kieliopin, joka on niin vaikea - täsmälleen yhtä vaikea kuin kielikin -, että nelonen on yleisin numero siitä kouluissa, eivätkä ylioppilastutkinnossakaan kaikki tshuhnat vielä osaa omaa kieltään, vaan reputtavat. Poikkeuksia tietenkin on, nimittäin vienalaiset pakolaiset...

- Älä lörpöttele, vaan tee minulle karjalan kieli huomiseksi. Jos ei huomenna valmis, likvidoin..!

Bubrich, ovela saksmanni, vielä samana päivänä tilasi radioteitse Riipuskalan GPU:n museosta tukun erään turmeltuneen eteläaunukselaisen murteen päätteitä, liimasi ne yön seutuna vastaavien ryssän sanojen häntään ja vei aamulla Kremliin.

- Vot tässä literaturnoi karelijan kieli!

- Mutta tämähän muistuttaa omaa rodnoita kieltämme, tätä Leninin ja minun kieltäni!

- Aivan, velli Joosif Vissarionovitsh, karjala, nimittäin tämä minun karjalani onkin venäjän sukukieli.

- Nu laatna! Se välttää tarkoitukseensa. Olkoon se tästä päivästä lukien KASSR:n virallisena kielenä ja riidelkööt kirotut korelokit sillä ja siitä kunnes syövät toisensa! Ja ystävällemme tshuhna Ahtialle toimita seuraavan kummituslentäjän mukana määräys, että perustaa kiireesti KYL-nimisen järjestön (***) ja valmistaa sen konstikkaan kielioppinsa iskurivauhdilla Siten piisaa riitaa sielläkin taholla.

Ja vot, tapahtui site

(*) AHTIA, E.V. 1920: Suuntaviivoja karjalan kirjakielen asiassa. - Virittäjä, s. 60-68.

(**) AHTIA, E.V. 1938: Karjalan kielioppi: äänne- ja sanaoppi. Karjalan kansalaisseura, Suojärvi.

(***) Karjalaisuuden ystäväin liitto

Teskstan luadija on eräs Vorna-haugunimen peitetty mužikka.
Lainattu endizes Esa Anttikosken web sivuspäi.

[mp]

Ičegi luvin sen tekstan mainitus seminuaras. Se jullattih "Karjalaisuuden ystävä" nimizes lehtes enne voinua. Ahtia iče oli aktiivine sen lehten toimittai, ga oli hänel äijy vastustajii, kudamien mieles karjalazien kielenny pidäy olla suomi.