Karjalazien VIII kerähmö - jälgimagu

kuulitgo uudizen, tulijoi tapahtumii, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2105
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Karjalazien VIII kerähmö - jälgimagu

Viesti Kirjuttai mp »

Kuva
Kuvas Nina Barmina pidäy paginua, stolan tagan Viktor Bogdanov, Tatjana Klejerova da Natalja Antonova.

Voibi sanuo, ku kerähmö meni endizeh tabah, endizil paginoil, suuremmittah yllätyksittäh, ga opin sellittiä, mittuzen jälgimavun se jätti.

Ezmäzikse, tavan mugah, rahvas nostatetah seizomah, kuundelemah koval iänel soitettu Suuri da Mahtava Nevvostoliitto. Hos minul ongi hrounine etno- da natsionalizmuallergii, sen peräh soitettu "Karjalan kumbuzil" tuli ylen pehmienny korvah. Sit tuldih piämiehen da korgieloin virguniekoin paginat, sit vähitellen gostien da karjalazien deleguatoin paginat. Tavanomastu segi ku vallan tyveh piässyzien virguniekoin paginoin mugah karjalazien stuatussu vuozi vuvvel vaiku paranou, a rahvahan paginois vuozi vuvvel pahenou. Jälgimäzet ollah uskottavammat. Iellizen kerähmön jälgeh karjalan kielen opastustu äijän heikendi mugasanottu opastusohjelman "optimizoindu", kudai työndi karjalan kielen opastuksen pakollizen opastuksen jälgeh libo suovatakse - se jyrkäh vähendi karjalan kielen opastustu.

Äijis paginois prizmittih virrallistu stuatusua karjalan kielele. Midä se tarkoittau, onhäi kuolluon kielen stuatussugi stuatussu? Kerähmön rezolutsieh kirjutettih ku Ven'an Federatsien pidäs ratifiiruija Europan Nevvoston vähembistö- da alovehellizien kielien peruskirju - nenga kirjutettih jo aijembiengi kerähmölöin rezolutsieloih, ga kuni tuuli ei kiänny Moskovas, sidä ei tapahtu, eigo ole merkii tuulen kiännyndäs.

Kaksi dieluo nostatettih pettymyksen tundehii niilöin keskes ket enimmän zobotoijah karjalan kielen tilua. Tänä vuon Lahtes piettäväh Suomelas-Ugrilazeh muailmankongressah vallittih vaiku viizi deleguattua (karjalazil on oigevus työndiä 20 deleguattua) "talohuollizen kriizisan däh", kui azien ezittelijät sanottih, "ei ole dengua". Konzu kerähmön deputuatat ehtotettih ku voihäi sinne mennä omal libo sponsoran kustannuksel, ga sebo ei käynnyh, mindäh? Sendäh ku talohuollizeh kriizisah vihjuamine oli kielastus. Tovelline syy on Ven'an Federatsien kul'tuuruministru Vladimir Medinski, kudai vouse ei suvaiče sidä kongressii. Toine pettymys oli ku vallittuloin nevvosto ei uvvistunuh. Täs minul ei ole tarkua tieduo, äijängo oli vallittuloin keski-igä kolme vuottu tagaperin Priäžäs, da äijängo se oli tänä vuon.

Onhäi yksi hyvä syy kävvä kerähmös - vastavuo karjalazienke. Iče en toizennu päivänny vouse istunuh zualas kuudelemas virrallizii paginoi, kuduat suurel vuitil mendih ven'akse, a istuin vieres olijas kirjaston pertis da kuhkutin rahvastu "Oma Mua testah". Äijät ei ruohtittu tulla, no kuuzi hengie piäzi läbi "egzuamenas" da sai palkindot. Minun mieles se pikkaraine testu hyvin ozuttau kielenmalton tilua. Ven'an puolel kieldy hyvin maltajilgi luvendu on vaigiedu eri kirjaimikon däh. Suomen puolel onnuako ellendämine on vaigiembi dielo.

Gagarin

Re: Karjalazien VIII kerähmö - jälgimagu

Viesti Kirjuttai Gagarin »

"Äijät ei ruohtittu tulla, no kuuzi hengie piäzi läbi "egzuamenas""

A äijägö heidä tuli "egzuamenah"? (Kuuzi kui läbi piäzi ga ...)

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2105
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazien VIII kerähmö - jälgimagu

Viesti Kirjuttai mp »

Erähät kyzelijät ei ruohtittu tulla testah, heile annoin kodiruavokse kirjaimikkotauluo. Net ket tuldih testah, piästih läbi, hos erähil luvendu eistyi hil'l'akkazeh da erähien kul'tuurusanoin tiedämizes oli vaigevuttu. Pyrgihes testah eräs endine ministrugi ga en ottanuh.

Sinilind

Re: Karjalazien VIII kerähmö - jälgimagu

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Natalja Antonovan äijän kiiteltyy paginua suau Nuoren Karjalan sivuloilpäi kui karjalakse mugai ven’akse kiännetynny. Täs karjalakse pdf-muvvos: http://nuorikarjala.ru/ru/analytics.htm ... e&start=40

Erähii tärgielöi kohtii:
Natalja Antonova, Karjalazien VIII Kerähmö kirjutti: Myö jo ammui lujendimmo sihpäi, ku pidäu jo ruveta opastamah karjalua ei prostoinnu ainehennu, pidäs jo ruveta opastamah toizii ainehii, sanommo matematiikkua, luonnontieduo, liikundua, muuzikkua, piirustustu karjalan kielel.
Nenga pidäs. Oman kielen ei pie olla vaigu opastuksen objektu, a sen välineh. Opastetanneh karjalua buitegu vierahannu kielenny yksi libo kaksi čuassuu nedälis, ga sit kieli eihäi siirry tuliele polvele käyttökielekse. Semmite, ku virguniekat samah aigah opitah vaigevuttua opastundua – tarkoitan, optimiiruija opastusohjelmua. Kuva
Natalja Antonova, Karjalazien VIII Kerähmö kirjutti: Eigo olis korgei aigu panna ahkuu piänahkah da enämbäl syvendyö moizih programmoih, kudamien mugah suas siirdiä karjalan kieli kazvajale polvele? Moizet menetelmät ollah suurembas mieros tietois. Muite, ga on moine kuva: myö kazvatammo puudu juurettah, čomendammo sidä kaunehil lehtyzil da mualuammo eri mualiloih. Sit ihastelemmos, mittumakse čomakse puu kazvau. Silaigua yhtet da samat ristittyöt opitah panna tugie puus ymbäri, pyöritäh väzyksis, ponnistellahes, pietelläh puudu oman rungan vuoh, pokoroijah sidä seizomah libo lähtietäh kazvattamah omua uuttu vezastu. Uvvet vezaizet kazvetah, ga se suurembi puu onhäi čomembi rahvahal, sen ymbäri suau pidiä vesseliä kaččomata alahpäi.
Täh metaforah nähte maksau duumaija. Vie voi sanuo, ku gretsieläzen sananpolven mugah yhteiskundu rodieu suuri, konzu vahnat miehet istutetah puuloi tiedäjen, hyö nikonzu ei istuta niilöin kuvahazis. Rahvahan pidäy maltua kaččuo tulieh aigah, pitkembäle omua iččie. Tavan mugah vahnembi sugupolvi tahtou omile lapsile parembua, migu oli heil ičel. Mindäh ei täs dielos? Tiettäväine, on mendy viärähgi da duumaittu, buite vähembistös olendu ičes on paha da varattavu dielo. Ga ei pie duumaija, buite olis parembi, ku oma lapsi ei puuttus vähembistöh. Sen sijah pidäy kohendua vähembistön stuatussua da iče omal ezimerkil ozuttua, eihäi ole huigei sih kuuluo.

Hos paginois äijäl mainittih valdivollistu stuatussua, kui mp sanoi, ”kuolluon kielen stuatussugi on stuatussu”. Sežo puaksuh sanottih, ku Suomesgi karjalal on virralline stuatussu. Pidäy mustua, vaigu virralline libo valdivolline stuatussu ei tävvy, ga onnuako vie tärgiembi on kielen stuatussu iče rahvahan keskes kielenny, kudai pädöy kaikkeh elokseh, kaikkeh ruadoh, tävvekse ristikanzakse kazvandah; stuatussu ezimuamoloin kallehennu lahjannu, kudai maksau säilyttiä i jälgipolvile. No toiči minule ozuttihes, buitegu erähien mieles karjal ei päi ni oman heimovellen kel pagizendah.

Vie himottau tsitiiruija kielentutkijua Janos Pusztaydu Ven’an suomi-ugrilazien kanzoin IV Kerähmös vuvvennu 2009:
Janos Pusztay, Oma Mua 39/2009 kirjutti: – Nikui en voi hyväksyö sidä, ku allatto paginan omal kielel, kaksi-kolme sanua sanotto, dai kai. Sil tapatto omua iččie. Enzimäzekse se koskou niilöi, kenen omal kielel on valdivolline stuatussu. Tavallizet rahvas astutah poliitiekoin jälliči. Heih kačotah: paistahgo hyö, opastetahgo omii lapsii… intelligentsii sit on enzimäzekse vastuonalaine. Ku kieldy ei kuulu enämbiä perehes, sit voimmo uskuo vai školah. No gu sie opastetanneh vai yksi-kaksi kerdua nedälis, se ei auta. Tolkuu rodieu vai sit, kui oli 1920–30-luvul: kai opastusainehet omal kielel. Teijän ies on kaksi kyzymysty: tahtottogo työ da voibigo se ruadua da kui.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2105
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalazien VIII kerähmö - jälgimagu

Viesti Kirjuttai mp »

Minul piämotivatsii skanniruija da riputtua lugiettavakse 1930-luvun kniigoi oli ozuttua ku silloi oli aigua, dengua da neruo luadie kaikkien ainehien opastundukniigat ellendettäväl karjalan kielel. Sidä tarkoittau oigevus muamankieleh: kazvua tävvekse kanzalazekse omal kielel.
Jälgiaijal kyzymykseh "Ongo sinul juuret karjalas?" minul on olluh tavannu vastata: "Minul on ladvu karjalas"-

BUTTON_POST_REPLY