Kiännä da elvytä -seminuaru Jovensuus 27.3.2015

[Sinilind]

Kevätkuun lopul Jovensuus paistah vähembistökielien kiändämizeh da elvyttämizeh nähte:

Kiännä da elvytä! Kiändämine pienien kielien da kul’tuuroin vastavundas

Aigu: piätenčy 27.3.2015
Paikku: Päivännouzu-Suomen yliopisto, Gumanistine ozasto, Agora-rakendus, luvendozualu AG100 (Yliopistopiha 4, Jovensuu)

Programmu:
9.15–9.45 Seminuaran avavus: Kontu- da Kiännä-projektoin ezittelendy (Leena Kolehmainen da Helka Riionheimo, Päivännouzu-Suomen yliopisto)
9.45–10.45 Kaarina Pitkänen-Heikkilä (Helsingin yliopisto): Tiedokirjoin suomekse kiändäjät kirjukielen kehittäjinny
10.45–11.45 Karjalankieline huondesmuuzikkuezitys: Kiviveneh pajattau
11.45–12.45 Murginaigu (murgin oman ičen maksettavu)
12.45–13.45 Natalia Sinickaja (Oma Mua -lehten piätoimittai, Petroskoi) sanelou omis karjalankielizis kiännöksis (karjalankieline ezitelmy kiännetäh suomekse)
13.45–14.00 Riikka Iso-Ahola (Päivännouzu-Suomen yliopisto): Kiännetty kaunehkirjalližus karjalankielizes lehtistös
14.00–14.30 Koufei-aigu (koufei oman ičen maksettavu)
14.30–15.15 Hanna Lantto (Helsingin yliopisto & Päivännouzu-Suomen yliopisto): Baskin kielen elvytysprocessu: edehpäi eistämizen askelet da vaigevuot
15.15–15.30 Natalia Giloeva (Päivännouzu-Suomen yliopisto): Yle uudizet karjalakse
15.30–15.45 Ilja Mošnikov (Päivönnouzu-Suomen yliopisto): Karjalan kieli monikielizes socializes medies
15.45–16.00 Verdailii karjalan kielen kielioppi -projektan (Päivännouzu-Suomen yliopisto) ezittelendy
16.00–16.15 Yhtehisty paginua da seminuaran lopendu

Seminuaru on avvoi kaikile kiinnostunnuzile eigo ni pie sih registriiruijakseh eriže.

Tulgua terveh!

Seminuaru organizuijah Päivännouzu-Suomen yliopiston projektat Kielikontaktoin tutkimattomat kontekstat: kiändämine da tulkavus (Kontu) da Kiännä! Kiändämine, elvytys da varavonalaine karjalan kieli.

Tiijustelut: leena.kolehmainen@uef.fi & helka.riionheimo@uef.fi
Ližätieduo: https://kontublog.wordpress.com/ sekä http://kianna-hanke.blogspot.fi/

[mp]

Passibo ilmoituksen riputandas. Olihäi se minulgi tietois, ga tietois oli segi, ku karjalankielizien Yle uudizien pidi piästä julgizuoh vastevai kuun lopul. Verdailii karjalan kielioppi projektan ruado vie ei ole alganuh, sendäh kodisivugi karjalankieliopit.net on vie läs tyhjy.
P.S. Vanhannu hispanistannu suvaiččizin lugie paikku-rivil "Humanistine ozasto, Ahora-rakendus" (Ahora=nygöi).

[Sinilind]

Oh minuu, enhäi vai pahoi ruadanuh? En duumainnuh, ku olis peitočus...

Yleisruadivon karjalankielizii uudiziihäi on uskaldettu da vuotettu vuvves 2012 suate. Seminuaran programmua lugijes vie ei sua tiediä, ollahgo net yhtelläh algamas da oldanehgo ruadivo-, TV- libo Internet-uudizet. Ku ollou ruadivo- libo TV-uudizet kudamii lugou mužikku, uudizienlugijua tiettäväine pidäy suomekse kuččuo "Ylen äijä".

Ezmäi luvin, kirjutit "vahnannu hipsterinny" Ahora-rakendus olisgi hyvä. Nygöihäi Agora-rakendus on paha seminuaran pidopaikku keneltahto, kudai agorafobijas kärziy.

[mp]

Oh minuu, enhäi vai pahoi ruadanuh? En duumainnuh, ku olis peitočus...

"Vuvvon" jälgehhäi KKS:gi levitti ilmoitustu. "Nondisclosuren" tarkoitushäi on se, ku ruavon ruadai (sobimuksen nevvottelii) suas oman nimen nägyvih uudizes.

Yleisruadivon karjalankielizii uudiziihäi on uskaldettu da vuotettu vuvves 2012 suate.

Sendäh hukan tulendas ei tyhjändäh pidäs varaittua. Sit konzu hukku toven tulou, jo niken ei lähte harvinastu elättii kaččomah.

[Sinilind]

Mieldykiinnittäi seminuaru. Passibo suuri pagizijoile da Kivivenehele! Žiäli, rahvastu ei olluh enämbi; vie oli zualas välliä paikkua. Minul pidi kiirehtiä avtobusah keskel kielioppipaginua engo nivouse kuulluh, mih nähte paistih jälles jälgimästy ezitysty. Kiännä-projektan blogas sanotah vai, kui käydih paginale da kui se ozutti, päivän aigua rodih monenmostu ajatustu da mieldy. Ga mittumat oldih net mielet, sih näh ei kirjutettu niyhty sanastu... maltatgo hos Maria kerduo?

Ylen mugavu oli nähtä omin silmin Natalja Sinitskaja da kuulta vie muumiloin kiännändäs, hos händy mp ylen hyvin Omas Muas pagizutitgi. Ga pidäy sanuo, yhty šeikkua äijän diivuičin. Natalja saneli, ei voinnuh kiändiä piparkakkuu sendäh ku karjalas ei ole sanua pipar da pidi panna sen sijah dročon. Ga mibo se on priädniekky, ku ei piparkakku? Kiändäi sellitti suomekse, dročon on buitegu pečen’n’y, kudai pastetah riehtiläl. A eigo dročon olegi pannukakku, da konzubo muumit priädniekköi pastetah? Vikse mustan libo kuulin libo ellendin pahoi, yhtelläh meni piä vähäzel segavuksih niilöin paginoin periä.

Olizin tahtonuh Nataljal kyzyö, mindäh Nuuskamuikkunen on ainos vai Muikkune, ga enhäi ruohtinuh nimidä sanuo. (I’l’an kyzymys tulieloih kiännösprojektoih näh oli parembi, hos häi oligi Nataljan mugah viijes ristikanzu, ken sinä piän sih näh kyzeli )

Nataljan paginas eräs mp (nygöi tiijän, tulou sanois Muilu Puzuri) sai äijy passibuo kiännösavus. Olihäi ylihemulin hengi vägevänny zualas, konzu Natalja oppi sellittiä terminbankan ruadajale, kui händytiähti on hänen keksitty sana da Martti sidä ei suvaiče, eigo pidäs tiijollises mieles käyttiä, ku komiettu ei ole tähti. Sežo kielioppiprojektah nähte paistes äijy kerdua inehmine mainittih – aijembi en tiennyh, häi oli buitegu projektan tuatto. Duumaičin, ozakse Martti ei ole kuulemas kiitändöi; raukkuhäi ruskonis kui ruakku puas. (Vagavah sanojen, olizin Martil tahtonuh luadie reveransua, andua kahtu kätty da passiboija opastajat.netas da kaikes suures ruavos karjalan nostandan hyväkse.)

[mp]

Ga mibo se on priädniekky, ku ei piparkakku? Kiändäi sellitti suomekse, dročon on buitegu pečen’n’y, kudai pastetah riehtiläl. A eigo dročon olegi pannukakku, da konzubo muumit priädniekköi pastetah?

Ruočinkielizes on mollembii, dročonoi da priädnieköi, en tiijä mindäh erähäs kohtas priändiekky muutui dročonakse. Onhäi priädniekky tundiettu, ezim. Douhturi Aikibies Vejätungii ylen suvaiččou priädniekkiä.

Natalja oppi sellittiä terminbankan ruadajale, kui händytiähti on hänen keksitty sana da Martti sidä ei suvaiče, eigo pidäs tiijollises mieles käyttiä, ku komiettu ei ole tähti

Nengomua "kiistua" meil oli äijy. Alguperäine kirju on "Kometen kommer". Jansson puaksuh kižua tarkan luonnontiijollizen tiijon da mielikuvituksen välil, "aiguzien" tekstan da "lapsien" tekstan välil. Minun oza oli mustoittua kiändäjiä ku ei pie sportie kirjuttajan tekstua kiändämäl vaiku lapsienkirjua kudamas se toine puoli on hävitetty. Hos i astronomat da hemulit ollah karikatuurat, ga yhtelläh muumidelegatsii kävyi oigiedu tieduo heil kyzymäs, mi se on da konzu tulou.

Passibo passibolois. Eihäi olis olluh mahtotoi tulla seminuarah, jälgimäi piätin ku minuu ei tarvita sie. Kaksi ezitelmiä sain lugie edukädeh. Lopuksi vie kielihemulin jyttyöh vihjuazin ku "inehmine" sanua tavallizesti käytetäh naizis.

[Sinilind]

Nu hyvä. Ielleh voin kuččuo priädniekkiä priädniekäkse da dročonua dročonakse.

Douhturi Aikibies Vejätungii ylen suvaiččou priädniekkiä.

Passibo linkas, pidäy lugie ičelleh koikkusuarnakse. Douhturi Aikibie, ongo se kui ”Ai, kibie”?

Eihäi olis olluh mahtotoi tulla seminuarah, jälgimäi piätin ku minuu ei tarvita sie. Kaksi ezitelmiä sain lugie edukädeh.

Enimbät paginat toinah oldih sinul tutut jutut, ga olihäi seminuaru vähäzel kui karjalruavon supertiähtilöin kerähmöine. Muga äijy kieliruadajua yhten levon al – a eräs ozattomuokse ei olluh. Nu, vikse ihan hyvä, eiga kollektsii ollus täyzi. Tiijämmöhäi, mittuine vie hirviembi ozattomus moizes rodieu.

Lopuksi vie kielihemulin jyttyöh vihjuazin ku "inehmine" sanua tavallizesti käytetäh naizis.

Oh! Passibo vihjavukses. Ollougo ristikanzale midätahto sinoniimua, kudamua voibi käyttiä sego naizis, sego miehis? Nu nygöi parembah ellendän, mindäh oli Kumman talves ”jiähine inehmine”.

[mp]

Passibo linkas, pidäy lugie ičelleh koikkusuarnakse. Douhturi Aikibie, ongo se kui ”Ai, kibie”?

Kornej Čukovskij, douhturi, oli huomattavu kritikku da kirjuttai, tyrmähgi puutui. Kirjal oli ezikuva Hugh Loftingan "Doctor Dolittle". Vähäzen oli forumalgi paginua, kirjuta eččojuaššiekkah "Ajkibie". Jyrkäh rekomendiiruičen.

Enimbät paginat toinah oldih sinul tutut jutut, ga olihäi seminuaru vähäzel kui karjalruavon supertiähtilöin kerähmöine.

Hyvä syy jiähä kodih.

Ollougo ristikanzale midätahto sinoniimua, kudamua voibi käyttiä sego naizis, sego miehis?

En tiijä. On sidä inehmine sanua opittu levendiä mužikoihgi, ga naizekse se ellendetäh. Sit ollahgo islamilazet kuudamkanzua, da muut midä? Iče joga kerdua viegi vähäzen vastumielizesti kirjutan "ristikanzu" sanan, a vähäzen kebjiembäkse rodih, konzu opastuin sanan "ristikanzan čondžoi".

[Maria]

Ongo se olluh muga, ku ammui on inehmine sanua käytetty sego miehis sego naizis, ga sit kirikkölöin periä on roinnuh uuzi sana ristikanzu da hil'l'akkazin inehmine sana jiänyh "vaiku" naizen sinounimakse? Ga pidäy sanua, ristikanzu ei sanannu ole minule ylen äijiä mieldy myö. Se on andau moizen kaijan kuvan, se liijakse sanou rouno kaikin 'ristikanzat' oldas hristanskoih kirikköh kuulujua.

[Sinilind]

Hyvä syy jiähä kodih.

Vähäzen oli forumalgi paginua, kirjuta eččojuaššiekkah "Ajkibie". Jyrkäh rekomendiiruičen.

Passibo! Kirjutan mielii sih tiemah.

Ga pidäy sanua, ristikanzu ei sanannu ole minule ylen äijiä mieldy myö.

Minuugi ”ristikanzu” ihan ei miellytä. Ozuttahes, ku tämä minule aijembah tundematoi merkičys ’naine’ ei ole vaiku karjalas, ga sežo lyydis da vepsäs:

”Aga läänemeresoome keeltes tähendab sõna ‘inimene' kas ainult inimest või täpsema määratluse korral just vastupidi naist: karjala keeles imehnine, inehmine ‘inimene, naine’, lüüdi keeles inahmoi, inehmine ‘naine’, vepsa keeles inehmoi, inehmo, inehmei — sõimusõna inetu ja laisa naise kohta." (Lähte [pdf], sivu 91)

Lövvin Matti Vilppulan kirjutuksen Kielikellos 1/2008:

”[Karjalan kielessä] akka on tarkoittanut aviovaimoa. Se on ollut ensin aivan neutraali aviovaimon nimitys, mutta on vähitellen muuttunut sävyltään halventavaksi. On tarvittu uusi, neutraali nimitys tilalle. Sana nainen on ainakin osassa kielialuetta perinyt tuon tehtävän. Samalla on käynnistynyt ketjureaktio. Naista merkitsemään on tullut imehnine ’ihminen’. Ihmistä merkitsemään on tullut ristikansa, ristittyhenki tai ristitty.”

En tiijä, ongo ket’t’u hronolougine da kauzualine. Ku ollou, sen mugah imehnine ~ inehmine ezmäi puutui naizen merkičyksekse da jälles sidä tuli ristikanzu. Vikse keltahto kielihemulil olis tieduo.