Litetatuurupalkindo Natalia Sinitskajale

[Pedrunnybly]

Hyvittelyt Natalia Sinitskajale! http://www.youtube.com/watch?v=bePWBxFr ... e=youtu.be

[Sinilind]

Hyvittelyt kiändäjäle! Oigieh ozutteheh työttih palkindo. =) Muumit ainos ollah oldu minule ylen tärgiet, a karjalakse kniigat ollah vikse viegi rakkahembat. Pidäy sanuo, ku Nataljan muumiloittah onnuako en maltais karjalakse ni yhty sanua. Suuret hyvittelyt i passibot, Natalja!

[Pedrunnybly]

* literatuurupalkindo, tiettäväine. Ruavos olles ei pie oppie kirjuttua karjalakse...

[Sinilind]

Ei pie oppie kirjuttua; vaiku kirjuttua pidäy! Ainos midätahto rua libo älä rua, nikonzu älä opi. Tämän viizahuon minule opasti pikkaraine da vihandu rupikas starikku, kudamal oli ylen pitkät korvazet. (Nygöi en pagize omih školaopastajih näh, hos monet oltihgi rupikkahat da onnuako vähäzel vihandat.)

Uudizes sanottih, ku viijes muumikniigu uskaldetah piästiä ilmah tämän vuvven (kuulingo pahoi?) lopus. Mibo kirju lienöy? Tiedoitalvi, Muumitata da meri, Muuminotkon kylmykuu libo Nägymätöi lapsi?

[Pedrunnybly]

Ga, mugahäi pidäis duumaija, ičegi omii opastujii aivei čakkuan oppimizes. "Ruakkua kui opastan, älgiä kuin iče ruan".

[Sinilind]

Opis duumaija, ongo sinulgi vihandat da pitkät korvazet?

[mp]

"Kumman talvi"

[Sinilind]

Passibo suuri tiijos, mp!

Se kirju ongi ylen hyvä da... hmm, kuibo sanotah karjalakse, "ek-sis-ten-tia-lis-ti-ne"? Hirvei jygei sana. Muumipeigoihäi havaččuu keskel talvie da kai muut vie muatah talviunes. A midäbo ruat pienenny muumilapsennu, konzu muamo ei ni havaču, hos kyzyt?

Kniigas on myös eräs minun lembikohtu, konzu Muumipeigoi nägöy kuolluon oravan da on ylen pahas mieles. Tuutikki sanou, ku "oravu roih muakse, muaspäi kazvau uuzi puu, kudamas uvvet oravat hypitäh... ongo se muga paha?" Nämii sanoi duumaičin, konzu mennyt kezän näin dorogan reunas kuolluon oravazen. Ga onnuako häi sitgi vaiku otti höröuniloi heinikös ruadopäivän jälgeh... menetiijä, oravat ollah moizet, ga nikonzu et heijän mielii tiijä.

[mp]

Nygöi jiähine inehmine astui kylbypertis siiriči. Voibi olla, häi kačahtihes sydämeh ikkunas, sendäh ku jiähine ilmuvirdu lendi läbi pertis da valpasti raudahizen päčin. Sit häi matkai siiriči. Nägymättömät hiiret hypättih huijustuksis iäres pienen Myyn yskäs, da kaikin kiirehtettih ikkunah kaččomah. Jiähine inehmine seizoi kažlikon reunas sellin heihpäi. Häi kumardui lumikivokses piäliči.
- Sie on oravu, häi ei mustanuh minun sanoi, ku pidäy pyzyö kois, sanoi Tuu-tikki.
Jiähine inehmine kačahtihes oravahpäi da hajamielizesti kubaitti sidä korvan tagan. Oravu kačoi häneh lumovunnuh, kohti hänen kylmih, sinizih silmih. Jiähine naine muhahtih da jatkoi omua matkua. Ga hänen askelien jällil virui jämpistynnyh da kylmänyh oravu pienet käbälät yläh.
- Pahat dielot, sanoi Tuu-tikki kipakosti da vedi hatun korvile. Häi avai uksen, da kylbypertih virdai valgiedu huurua. Kodvazen mendyy häi pujoittihes uksen ragozes järilleh sydämeh da heitti oravan stolale.
Nägymättömät hiiret ryntättih edeh da tuodih hiilavua vetty da kabaloittih oravan lämmäh käzipaikkah. Ga sen jämpistynnyöt pienet käbälät törhötettih ilmas moizinnu jämpistynnyzinny da igävinny, eigo ni yksi ussu lekahtannuhes.
- Häi on ihan kuolluh, sanoi pieni Myy vagavah.
- Enne kuolendua häi sai nähtä erähän ylen kaunehen, kirgai Muumipeigoi särizijäl iänel.
- Ga muga, sanoi pieni Myy. - Olgah kui oli, ga häi on unohtannuh kaiken. Da minä tahton luadie hänen hännäs pienen čomazen muftan.
- Sidä sinä et luaji, sanoi Muumipeigoi tabavuksis. - Hänel muah pannes pidäy olla händy keral. Oravuhäi pannah muah, eigo muga. Tuu-tikki?
- Hm, sanoi Tuu-tikki. - Sidä ei sua tiediä, ongo hännäs midä hyviä mieldy, konzu olet kuolluh.
- Hyvä ystävy, kyzyi Muumipeigoi. - Älä sano joga kerdua, ku häi on kuolluh. Se on moine hirvei.
- Ku on kuolluh, ga sit on kuolluh, sanoi Tuu-tikki ystävällizesti. - Tämä oravu muuttuu vähitellen muakse. Da myöhembä hänes kazvau puu, kuduas uvvet oravat hypitäh. Ongo se muga igävy?
Ku lugii rubei itkemäh, kaččokkah terväzeh sivuu 122! Kirjuttajan huom.
- Ga ei vikse, sanoi Muumipeigoi da pyhki nenän. Ga hos kui, se pannah muah huomei hännän kel. Da luajimmo ylen čoma da kunnolline muahpanendu.

[Sinilind]

Vot, juuri nečen kohtan nähte pagizin! Ylen on hyvä kohtu – a igävy. Oravu rukku... :'c (Hedi sivuu 122 kaččuo pidäy, ku ei rodies liijan paha mieli.) Kuspäibo tekstan sait? Luvetgo kirjat enne ilmahpiäständiä, vai peitoči kävyit Nataljan tiedokonehel kaččelemas?

Minun mieldy muitegi äijän kiinnittäy, mittuine on muumikniigoin redaktiiruičenduprosessu. Ongo äijän ezilugijua i m.i. Sen vaiku olen kuslienne lugenuh, ku Natalja kiändäjes suomelastu da ven’alastu kiännösty kaččou, ruočikse ei ni malta.

(Pidäy sanuo, ku kiännökses vähäzel diivuičen, mindäh Muumipeigoi "kirgai" särizijäl iänel – eigo "šupahutti", muga kui suomelazes... da ezmäi oravu ainos on "häi", a sit Muumipeigoi sanougi, kui "se" eigo "häi" pannah muah? Mindäh nenga?)

Passibo suuri vie uvven kirjan "teaseras", mp! Se äijiä enämbäl oli minule mieldy myö, migu uvven Tiähtilöin voinan teaseru, kudai tänäpiän piästettih ilmah. Toivon, ku terväzeh piäzen uuttu kirjua lugemah! ^—^