Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

kuulitgo uudizen, tulijoi tapahtumii, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai mp »

Päivännouzu-Suomen yliopistol Jovensuus zualas Ag102 13:15 algajen on kaksi ezitelmiä karjalan kielen tutkimukses. Pekka Zaikov pagizou Genetzas, da Matti Jeskanen Virtarannas. Kaikin ollah tervehtulluot.

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Yliopiston paginoi en kuulluh vai ezmäisarrennu Jeskanen saneli meile suistamolaizil karjalastu kieliaziedu.
Minun mieleh jäi piälimäine viesti:Vienan,Livvin da Karjalan kielet ollah kai omaluaduzet da pättävät kirjukielikse erize.
Karjalan kielekse häi lugou ammuisanotun varzinkarjalan suvimurdehen,mih pättävimbäkse rungakse häi kaccou Tverin murdehen.
Minun mieles täs eule tolkuu. :shock: Moine printsippu on ruattu muga kui Moskovan tilavukses! ("Karjalakse pagisijat ollah vaiku eräs tuhat Suomes eläjiä emigranttie ket lähtiettih Ven'alpäi jöngöi 70 vuottu tagaperin,meile ven'alazil sidä ei pie!")
Suojärven pidäjäseural on kieliprojektu,min arbuan varustetun tämän pritsiipan mugah,ollengo oigies?
En tiijä,peigalon suuh panen.... :?

Gagarin

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Gagarin »

Neušto muga!

Varzinkarjalan suvimurreh on hyvä vallinda kirjakielen alužimeks.
Neče on ligel tverinkarjalua, a hod nygöin eule enie äijän pagizijua ga suvimurreh käy putílleh sildaseks vienankarjalan da livvin ragoh.

Nenga suamma kai karjalan kielen pagizijat yhen levon ual.
Mugahai i 30-luvul opittih Ven´an mual luadie kirjakieldä a neče jäi voinan jalgoih.

Varzinkarjalan suvimurreh on paras vallinda i livvi, muga kui nygöi paissah, on toizekse paras.
Livvi hod kaigis murdehis enämbi eriluaduini on ga tänpiän neče on kaigis murdehis elävin.
Neniien kahen printsiipan välil pidäü piättie.

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Pekoi »

[quote="Gagarin"
Varzinkarjalan suvimurreh on hyvä vallinda kirjakielen alužimeks.

Nenga suamma kai karjalan kielen pagizijat yhen levon ual.

Neniien kahen printsiipan välil pidäü piättie.[/quote]

Minä ellendin tävvelleh toizeh luaduh!
1.Eule muudu karjalan kieldy ku suvivarzinkarjal.(=Karjalan kieli)Livvi da viena ollah toizet kielet.
2.Nenga luajimmo kai omat taloit,tahnuot da ziivatatki kaikil erize!Olgah Viena da Anus Moskovan käis,myö forssimmo vai tiä Suomes!
3.Täs on jo piätetty:yhtehisty kirjukieldy ei pie,myö luajimmo oman,luadikkaheze toizet gu tahtotanneh! :x

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai mp »

Olen oppinuh ellendiä, mindäh karjalazet ollah jagavuttu nenga jyrkäh erimielizih gruupoih kieleh näh, da midä se merkiččöy karjalan kielen tuliele libo tulemattomale aijale.

Suurin vuitti karjalazien jälgeläzis onnuako ollah välinpidämättömät, kuduat enämbi kyzelemättäh omaksuttih polittizen vallan kielipoliitiekku. Rajakarjalazien jälgeläzet duumaijah ku tuatot paistih pahal suomen murdehel da enämbi huijustellah migu leyhketäh omal roinduperäl. Nuorimmat sugupolvet jo ollah kudakui hyvin "kodovuttu" suomelazikse, Ven'al ven'alazikse.

Toine gruuppu ollah nostalgii- libo etnokul'tuurukarjalazet. Täs joukos kielen tarkoitus on omaluaduzuon ozuttamine. Se on omaksuttu muga fundamentualizesti, ku ei tävvy eroittuo vaiku suomelazis libo ven'alazis, a pidäy eroittauduo toizis karjalazisgi. Ku kielel on čomendelun, ei kommunikatsien funktsii, ei haittua hos pagizijua ollou vaiku sada libo tuhat. Parembi puhtahannu kuolta migu sevoittuo toizien karjalazienke. Karjalan tazavallan karjalazien johtajat, semmite vienalazet pietäh pyhänny kahten kielen mallii, vienan da livvin - lyydiläzii ei oteta luguh, eigo Suomen karjalazis tahtota tiediä. Tverin karjalazet toinah ei olla muga jyrkymielizet, ga omua kielivariantua hyögi on tahtottu kehittiä, sendähgi ku hyö ollah oldu loitton toizis, da 30-luvul sie kehitettih aktiivizesti kirjukieldy. Suomen suvikarjalazien uuzi indo kehittiä oma kieli onnuako sai virdua Ven'an karjalan kahten kirjukielen poliitiekas. Nenga nygöi menöy kolme, nelli, viizi kirjukielen kehitysprojektua rinnakkai, a pädöy kyzyö, äijängo nämien välih jiäy välihpakujua murrehtu kudamile ni yksi nämis ei ole oma. Sit, mibo nämis nenga viijes kieles parahite pädis yhtehizekse kirjukielekse? Pahoi azetettu kyzymys. Ket kehitetäh nämii kielii, hyöhäi tahtotah eroittuo, ei yhtyö. Da kaikkii vähimbän hyö tahtotah ottua kirjukielekse toizen čupun murreh. Nostalgiikarjalazienke samah tukkuh panizin akadeemizet ruadajat, kudamile karjalan kieli tariččou ruadokohtehen, olgah pagizijua libo ei. Tämägi hyvin pädöy valdukul'tuurale. Sidä sua pruaznuija da tutkie, gu vai se pietäh eros argielaijas. Sit se ičeväilleh rubieu häviemäh.

Kolmas gruuppu karjalazii ollah yhtehizen käyttökielen kannattajat. Kielen funktsii on yhtistiä, ei eroittua. Kirjukielen pidäs olla ei liijan oma nikelle, a perustuo yhtehizih piirdehih da yksinkerdazih rakendehih. Ku enimät karjalazet Karjalan tazavallas, Tveris da Suomes tuldas yhtehizen kirjukielen tuakse, sit toinah vois suaha sille käyttökielen stuatusan yhteiskunnas: kazvatukses, meedies, suvvos, kul'tuuras da argielokses. Ku karjalankielizenny vois olla yhteiskunnan jäzen. Oigevuolline perusteh on kielelline taza-arvo, a taza-arvo menettäy merkičyksen ku jogahizel ollou eri kieli, se ei päi kommunikatsieh. Pidäs olla suuri joukko kuduat tuldas kompromissukielen ymbärile, sit se kieli vois eliä. Paginua jogahine voi čomendella omal murdehel.

Ei ole vaigei arvata ku iče kannatan tädä kolmattu vaihtoehtuo. Voibigo se todevuo, rippuu rahvahan tahtos. Aijan merkit ei vihjata sih suundah. Opastunduaigah Turus saneltih suutkannu tädä rekluamuvirkehty: "Mindäh eliä sudre, Perttala panou muah huogiel." Nägymis rippumattah opin vie vähäzen omakse huvikse hommailla nämii kielihommii, ku vai maltazin, liigua čiihuomattah.
.

Gagarin

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Gagarin »

"Kolmas gruuppu karjalazii ollah yhtehizen käyttökielen kannattajat. Kielen funktsii on yhtistiä, ei eroittua"

Mugahai i mie duumaičen da sendäh arvelin kui varzinkarjalan suvimurreh on ylen hyvä valličenda.
Se ei merkiče ni midä kui äijä tänpiän sil murdehel pagizou a merkičüs on murdehen neutralitietti
karjalan kielen piämurdehih näh. Jogahizes murdeheshai onnuako pidäy kudamidä ottua kirjakieleh.

Toinah olen duumaičennuh kui ollou i LIVVI pragmuattizeh luaduh pädie kirjakieleks. Sehäi on jo
nygöin enämbäl käytetty murreh ermoizis julgavolois. Kirjakieli ei sua olla ylen loitol livvin paginluadus i
"valmis livvi" vai viralliseks kirjakieleks otettahes ga sid kogo ruado mänöy vesma n'äbieh.

Sinilind

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Vaste setämä päivy tagaperin sain tiijustua täs suvivarzinkarjalan verdailuprojektas Karjalan kieliruadajat -sivulpäi. Vähäzel sidä kummeksin kahten dielon periä: ezmäzekse, onhäi sežo Verdailii karjalan kielioppi -projektu. Toizekse, sivun mugah projektan tarkoitus on sellittiä, voijahgo Suomen suvivarzinkarjalan murdehile da tverile luadie yhtehine kielioppi. Minus se on kummu kyzymys. Tiettäväine voijah, tahtotanneh. Mindäh ei voidas? Eri dielo on, mittuine se kielioppi luajittas, da pidäygo se. Minun ellendyksen mugah Tverin murdehet da sanommo Suojärven murreh ei olla ylen lähäl toine tostu, hos niilöi sanotahgi varzinkarjalan suvimurdehikse. Suojärvi minus muodo-opin da sanaston puoles pohodiu enämbäl livvih, Tverin kirjukieli — vienah, hos ongi äijän ven’an sanua. Ga en ole azientundii, engo tahto kritikuija tädä projektua. Tiijän sit vai midä luvin saitalpäi. Olis mieldykiinnittäi kuulla ruadajien mielii. Hyvä on, ku rahvas ruatah kielen hyväkse, no resursat olis hyvä vediä yhteh tukkuh.

Minus kaikis tärgevin olis, ku eri murdehien pagizijat yhtistettäs väit da ruvettas suureh nägökanduruadoh: ruadamah sih niškoi, ku suaja ristikanzat ellendämäh tävvelleh yhtehizen kirjukielen tärgevys da rouli kielen piäzendäs da tulies aijas. mp jo monii vuozii ruadoi tädä ruaduo. Ezmäi rahvahan pidäy olla samua mieldy sit, ku kirjukielen vuoh kieli piäzöy da se vältämättäh pidäy. Konzu hyö tahtotah yhtehine kirjukieli, sit vaste pidäy šeikuija tarkembah, mittuine se olis da kui luadie.

Voi olla, ku rahvahat varatah yhtehizes kirjukieles omaluadužuon menetändiä (mp:n mainittu toine gruppu). Täh nähte pidäs sellittiä, ku tarkoitus ei ole hävittiä murdehie. Yhtehine kirjukieli tulou murdehien rinnale, ei niilöin sijah. 90-luvun allus ruvettih luadimah murrehkirjukielii sendäh, ku yhtehizen kirjukielen luajindu ollus liijan aijoi. Omal kielel kirjuttamizeh vaste harjavuttih — parembi moizel kirjukielel, kudai on lähäl omua murrehtu. Nygöi jo tietäh, ku oma kieli pädöy kirjutandah; on lehtie da kniigua. Voi sanuo tämä on kielen elvytändyprotsessas ezmäine kohtu. Tädä tärgiedy alguruaduo jo ruattih 25 vuottu. Ga kynnetty peldo vie ei anna vil’l’ua, pidäy i kylvändy. Toizes kohtas kieli pidäy nostua tävvekse käyttökielekse da luvva kielenkäyttäjien čieppi. Sih pidäy virrallizen kielen stuatussu, da sih pidäy yhtehine kirjukieli. Kieli pidäy siirdiä lapsile. Lapset ezmäi opastuttas oman alovehen paginluaduh kois da kielipezäs, yhtehizeh kirjukieleh vaste školas, konzu opastutah kirjuttamah. Mi meile olis kompromissannu luajittu tegokieli, heile — täyzin luonnolline taba kirjuttua murrehrajois piäliči.

Toizin sanojen ristikanzat pidäs suaja nägökanduruavol täh mp:n mainittuh kolmanteh gruppah, suaja heijät tahtomah karjal tävvekse käyttökielekse. Pidäs suaja ristikanzat duumaimah ei vaigu iččie, a tuliedu aigua da tulieloi sugupolviloi. Ved’ nygöi, ilmai yhtehisty kirjukieldy, hyväs mieles suammo eliä omis čuppuzis da kalmassah kirjuttua vaigu omal murdehel. No tahtommogo, ku meijän lapset da bunukat, da heijängi lapsien lapset, vie maltettas karjalakse? Tahtommogo jättiä heile perindökse vaigu vesselii pajoloi, kudamien sanoi hyö jo ei ellendetä — vai tahtommogo andua heile moizen yhteiskunnan, kudamas hyö voijah kazvua omal da omien ezivahnembien kielel lapses ruavahakse, muaman yskäs yliopistossah, da luvva uutta kul’tuurua, ei vaigu mustella mennytty?

Yksikai, kirjukielen pidäs olla yhtehine, yhtes luajittu — ei kogonah nikenen oma. Yhten murdehen valličendas kirjukielekse on se probliemu, ku se ei olis kompromissu. Otetanneh kirjukielekse suuruon mugah liygi, liygiläzet suajah kirjukieleh 100 % omua, no vienalazet, tveriläzet da Suomen karjalazet — 0 %. Enimät liygiläzet onnuako oldas hyväs mieles, no toinah se toizien murdehien pagizijoin mieles olis ebäoigevuonmugaine. Voi olla, ku nenga roinnuttu kirjukieldy äijäl ei suvaittas. Hos liygi on suurin murreh, se minus ei ole pättävy perusteh ottua sidä kirjukielekse. Se ved’ on vaigu yksi vuitti karjalan kieldy, da täs dielos jogahizel piämurdehel pidäs olla vaigu yksi iäni.

A kui sanottu, nygöi probliemu ei ole se, mittuine kirjukieli pidäs luadie. A gu torattasgi rahvas sih nähte! Se merkiččis sidä, ku yksikai rahvas tahtotah yhtehine kirjukieli. Uuzien murrehkirjukielien luajindan sijah minus olis hyvä duumaija mahtoloi suaja kai karjalazet yhten levon alle, ei uuzii taboi jagua da pilkuo kanzua.

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Muga,muga da muga!Minuu varavoittau,gu endisty enembi rodieu "projektua" mit sevoitetah karjan suvaiccijoin mielet da työtäh heijät kaikin omih cuppuloih! Kusbo on Yhtehizen Karjalan Kielen projektu? Nikus! :(

Maria

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Maria »

Suvikarjalazien projektu ollus ihan hyvä, ku ollus sen tarkoitus nostua suvikarjalua ezile yhtenverdahizennu toizien murdehienke, i m.i. Se toven olis hyvä. No kaikkii enämbi täs projektas minun silmäh puutuu da abevuttau se, ku paistah suvikarjalas eri kielenny. Eroitetah se omakse kielekse. Ga tovengo nenga paistah, ku on vienan, livvin da karjalan kieli? Omale joukole otetah nimi "karjalan kieli", sit toizetgo ei olla karjalua? Aijembis jo on minun korvah pistänyh se, ku paistah ku jo ammuzis kirjutuksis on olluh pagin "anuksen" da "varsinkarjalan" kielis, da sit tämän jälgeh paista sih näh ku sit vienalazet "luajittih oman kielen" (?), sit sendäh rouno duumaijah ku sit voijah ottua varzinkarjalan suvikarjalan nimekse, rouno ku vienalazien karjal ei kuulus varzinkarjalan aloveheh. Ga sit viego kai karjalan nimen tahtottas omale kielele. A voi voi... :? Abei mieli rodieu moizes...

Sinilind

Re: Zaikovan da Jeskazen ezitelmät 6.6.2014

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Maria kirjutti: Suvikarjalazien projektu ollus ihan hyvä, ku ollus sen tarkoitus nostua suvikarjalua ezile yhtenverdahizennu toizien murdehienke, i m.i. Se toven olis hyvä.
Pidäs kyzyö projektan ruadajil sen tarkoitukseh nähte da mittumat ollah heijän mielet nämmis dielolois. Minusgi murdehien ezile nostandu olis ylen tärgei, sežo Suomen da Tverin karjalazien yhtehine ruado. Ga ei pidäs duumaija, ku vaigu erillizil kielil voi olla kirjukielet, da sendäh ruveta pagizemah eri kielis. Hos olisgi yhtehine karjalan kirjukieli, ga iellehgi voi olla vienan, livvin da suvivarzinkarjalan kirjukielet da niilöil kirjutettuu murrehkirjalližuttu, kudamien vuoh voijah elvyttiä omua murrehtu. Yksikai, tahtotanneh omalegi murdehele tulii aigu, yksi suuri kieli omien alamurdehienke säilyy parembah, migu viizi pikkarastu kieldy.

BUTTON_POST_REPLY